RUDUS OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI, MÄNTSÄLÄ KU-YK 135/13.10.2015 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 19.10.2015 ASIA. Päätös ympäristönsuojelulain (YSL, 86/2000) 55 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Rudus Oy:n toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamista. LUVAN HAKIJA Rudus Oy PL 49, 00441 HELSINKI Ly-tunnus: 1628390-6 Yhteyshenkilö Maiju Räsänen, puh. 050 5908460 sähköposti: maiju.rasanen(at)rudus.fi LAITOS JA SEN SIJAINTI Mäntsälän betonitehdas Sementtipolku 1, 04600 Mäntsälä Kiinteistötunnus: 505-407-16-13 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 169/2000) 7.1 kohdan 8 a perusteella lupaviranomaisena on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Mäntsälän kunnassa toimii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. HAKEMUKSEN VIREILLETULOAIKA Hakemus on tullut vireille 13.12.2013. Hakemusta on täydennetty 7.7.2014. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Alue on asemakaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Mäntsälän ympäristölautakunnan myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa 18.3.2004 71. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Betonitehdas sijaitsee Ojalan I-luokan pohjavesialueella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialue on vedenhankintakäytössä ja sillä sijaitsee Mäntsälän Veden pohjavedenottamo. Etäisyys betonitehtaalta vedenottamolle on noin 800 metriä. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat muut alueen teollisuuslaitokset. Betonitehtaan kaakkoispuolella on Anttilan asuinalue. Alueen lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin 300 metrin etäisyydelle tehtaasta. Lähin yksittäi-
nen asuinrakennus sijaitsee kaakon suunnassa noin 200 metrin etäisyydellä kiinteistöstä. Lähin Natura 2000-alue sijaitsee noin kilometrin päässä betonitehtaasta luoteeseen (Kotojärvi-Isosuo). HAKIJAN KUVAUS LAITOKSEN TOIMINNASTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Hakija on esittänyt toiminnan pääsääntöisesti jatkuvan ennallaan. Betoniasemalla valmistetaan valmisbetonia myyntitarkoituksiin. Betonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina luonnonkiviainesta, sideaineita, seosaineita, vettä sekä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Prosessi- ja talousvesi otetaan kunnan vesijohtoverkostosta. Muut raaka-aineet tuodaan tehtaalle autoilla. Tehtaan keskimääräinen vuosittainen tuotantomäärä on noin 15 000 m 3 valmisbetonia (kapasiteetti noin 30 000 m 3 ). Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden. Normaali toiminta-aika on arkisin klo 6.00 22.00. Asiakkaiden betonin tarpeesta riippuen tehdas toimii ajoittain tämän ajankohdan ulkopuolella. Kyseessä voi olla esimerkiksi laaja yhtenäinen betonivalu, johon ei tehdä työsaumaa. Tehtaan ajossa olevien autojen säiliöt pestään pesupaikalla, jossa on kolme pesuveden selkeytysallasta. Altaissa selkeytetty vesi kierrätetään uudestaan pesuvedeksi. Jos prosessiin kertyy ylimääräistä vettä, jota ei voida hyödyntää, se johdetaan öljynerotuskaivon kautta kunnan jätevesiviemäriin. Öljynerotuskaivon ja hälytyslaitteiden kunto tarkastetaan vuosittain. Betonin valmistuksessa käytettävät nestemäiset lisäaineet varastoidaan kemikaalivarastossa valuma-altailla varustetuissa säiliöissä. Sidosaineet varastoidaan siiloissa, jotka on varustettu ylitäytönestimillä sekä pölynsuodattimilla. Tehtaan lämpöenergialaitoksen 10 m 3 suuruinen öljysäiliö sijaitsee kontin sisällä. Säiliö on tarkastettu 28.12.2011 ja sen on todettu kuuluvan A-luokkaan. Betonitehtaan pölypäästöt syntyvät lähinnä laitosalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Piha-alueen pölyämistä estetään kastelemalla ja lakaisemalla. Sideaineiden siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Tehtaan merkittävin melulähde on liikenne. Lisä-, poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja ne varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Toiminnasta syntyy energiajätettä ja metallijätettä kumpaakin noin 1000 kg vuodessa. Betonisekoittimen ja kuljetusautojen säiliöiden pesusta syntyy kiintoainesta noin 400 tonnia vuodessa. Kiintoaines toimitetaan Rudus Oy:n kierrätyskiviaineksen vastaanottopaikkaan ja hyötykäyttöön kierrätyskiviaineksena. Tarkkailutiedot
Jätevesiviemäriin johdettava vesi: Betoniautojen pesupaikalta jätevesiviemäriin laskettavan jäteveden laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa tarkkailuohjelman mukaisesti. Vedestä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaishiilivetypitoisuus, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kloridi ja sulfaatti. Jäteveden ph on ollut näytteissä korkea (välillä 12,3 12,8) ja myös kohonnut sulfaattipitoisuus on viitannut betonin rakenneosien liukenemisesta veteen. Pohjavesi: Toiminnanharjoittaja on selvittänyt alueen pohjaveden laatua kertaluonteisilla näytteillä vuosina 2006, 2008 ja 2011. Näytteet ovat yksittäisiä ja niistä tutkitut veden laatua kuvaavat parametrit ovat vaihdelleet. Näytteiden perusteella ei voi tehdä luotettavia tulkintoja pohjaveden laadusta tai toiminnan mahdollisista vaikutuksista pohjaveteen. Kesällä 2006 betoniaseman läheisyydessä sijaitsevasta Mäntsälän veden pohjavesiputkesta Hp 23 on otettu pohjavesinäyte, josta on analysoitu raskasmetallit ja öljyt. Näytteessä havaittiin antimonia ja bariumia määritysrajat ylittävät pitoisuudet. Antimonipitoisuus ylitti hieman sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (401/2001) talousvedelle määritellyn kemiallisen laatuvaatimuksen. Keväällä 2008 alueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta 1 on mitattu alumiinipitoisuus, joka on ollut laatusuositusten mukainen. Keväällä 2011 pohjaveden laatua on selvitetty kolmesta havaintoputkesta tehdyin talousveden mikrobiologisin ja kemiallisen perustutkimuksin. Havaintoputkessa 1 CODMn on ylittänyt hieman talousveden laatusuosituksen ja mangaanipitoisuus on ollut selvästi koholla. Lisäksi rautapitoisuudet ovat olleet kaikissa näytteissä korkeita. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Valmisbetoniasematoiminnalle ei ole laadittu BAT-vertailuasiakirjoja. Tehtaan laitteisto on normaalin käytössä olevan tekniikan mukainen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen kuuluvat muun muassa sideaineiden pneumaattinen pumppaaminen umpinaisiin siiloihin sekä kaikkien raakaaineiden varastointi, siirrot ja tuotteen valmistaminen alusta loppuun suljetussa prosessissa. Autojen pesupaikkojen vesi kierrätetään suljetussa kierrossa. Siiloista täytön yhteydessä poistuva pölyävä ilma suodatetaan tekstiilisuodattimessa. Nestemäiset aineet varastoidaan valuma-altaallisissa säiliöissä. Tehtaalla on panostettu energiatehokkaaseen toimintaan muun muassa oikean kokoisten kompressorien valinnalla sekä hukkalämmön hyödyntämisellä. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA Hakija esittää lupamääräysten 4, 5 ja 8 muuttamista. Lisäksi hakija on vuonna 2007 esittänyt erillisellä hakemuksella lupamääräyksen 9 muuttamista.
Hakija esittää lupamääräykseen 4 muutosta siten, että pölypäästöjen mittaamista ei edellytetä. Pihan pölyäminen estetään säännöllisellä harjaamisella ja kastelulla. Betonitehtaan prosessi on täysin suljettu ja varustettu suodattimin. Suodattimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja ne vaihdetaan tarvittaessa. Sideainesiiloissa on ylitäytönestimet. Työntekijä valvoo sideainetoimitusten pumppaamista autoista siiloihin. Lupaehdossa 5 määrätään, että valuma-altaiden tulee olla teräsrakenteisia. Hakija esittää määräykseen muutosta siten, että materiaalia ei rajata, koska markkinoilla on muitakin hyviä valuma-allasmalleja. Lupamääräyksessä 8 mainittuja betonimuotteja ei tehtaalla käytetä, koska tehtaalla valmistetaan vain betonimassaa eikä betonituotteita. Pesuvesiä syntyy kuitenkin betonimyllyn pesusta, joten muottien sijaan lupamääräykseen voi kirjata myllyn. Ympäristöluvan lupamääräyksen 9 mukaan toiminnanharjoittajan on tullut tehdä selvitys kiinteistön maaperän kunnosta, pohjaveden korkeudesta ja laadusta sekä aiemmin käytetyistä jäteveden imeytys- ja johtamispaikoista. Lisäksi suunnitelma selvityksen tekemisestä ja sisällöstä on edellytetty hyväksyttävän ympäristönsuojeluviranomaisella. Toiminnanharjoittaja on toimittanut Mäntsälän kunnan ympäristölautakunnalle tutkimussuunnitelman 19.1.2005, jonka se on hyväksynyt päätöksellään 21.4.2005 102. Lautakunta on edellyttänyt päätöksessään mm. toisen pohjavesiputken asentamista kiinteistölle betoniautojen pesupaikan viereen. Toiminnanharjoittaja on toimittanut ympäristönsuojeluviranomaiselle 29.10.2007 esityksen, ettei ympäristölautakunnan päätöksen 21.4.2005 102 mukaista toista pohjavesiputkea tarvitse asentaa ja siitä edellytettyä pohjaveden laadunmääritystä tehdä. Perusteena esitetylle selvitetään, että kairausten perusteella kalliopinta tulee vastaan ko. paikalla ennen pohjaveden pintaa. Toiminnanharjoittajan esittämästä lupamääräyksen 9 muuttamisesta on pyydetty Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan alueelle jo asennetusta pohjavesiputkesta nro 1 otetussa näytteessä on ollut korkea alumiinipitoisuus keväällä 2007 ja putkesta tulee ottaa uusintanäyte tuloksen varmistamiseksi. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan toisen putken asentamatta jättämistä tulee arvioida uudelleen vasta, kun uusintanäytteen analyysitulokset ovat käytettävissä. Toiminnanharjoittaja on ottanut keväällä 2008 kyseisestä pohjavesiputkesta näytteen, jossa alumiinipitoisuus on ollut laatusuositusten mukainen. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen Rudus Oy:n ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu YSL 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Tuusulan kunnan ja Mäntsälän kunnan ilmoitustauluilla 26.1. 2.3.2015. Luvan vireilläolosta on kuulutettu Mäntsälän Uutiset-lehdessä. Rajanaapureille ja muille tiedossa oleville asianosaisille on erillisellä kirjeellä varattu tilaisuus muistutusten tekemiseen kuulutusaikana.
Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Mäntsälän kunnanhallitukselta, Mäntsälän Vedeltä, Mäntsälän kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan ELY-keskukselta. Mäntsälän Vesi on lausunnossaan ilmoittanut, että sillä on vuoden 2014 lopussa tehty sopimus Rudus Oy:n kanssa talousveden toimittamisesta sekä teollisuusjäteveden vastaanottamisesta. Sopimuksessa on määritelty viemäriin johdettavalle jätevedelle raja-arvot ph:n, CODCr:n, BOD7:n, kokonaistypen, kokonaisfosforin, kiintoaineen, mineraaliöljyjen sekä sulfaatin osalta. Sopimuksen liitteenä on tarkkailuohjelma laitokselta lähtevän jäteveden tarkkailuun. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 17.8.2015 päivätyllä kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen antamiseen annetusta lausunnosta. Rudus Oy on 24.8.2015 ilmoittanut sähköpostitse, ettei se jätä vastinetta annettuun lausuntoon. Tarkastus, kehotus ja hakijan selvitys Hakemuksen johdosta on tehty tarkastus 25.2.2015, jolla on mm. havaittu, että betoniaseman vanha dieseljakelupiste on poistettu käytöstä ja sille on rakennettu uusi jakelupiste. Tämän perusteella toiminnanharjoittajaa on kehotettu hakemaan luvan muuttamista. Rudus Oy on toimittanut annetun kehotuksen johdosta 29.4.2015 päivätyn selvityksen, jossa mm. kerrotaan, että myös uusi dieseljakelupiste on poistettu käytöstä ja tehtaan työkoneet ja betoniautot tankataan jatkossa tehtaan ulkopuolella. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Ville Hämäläinen p. 040-314 4730 Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tarkastanut Rudus Oy:n hakemuksen ympäristönsuojelumääräysten tarkistamiseksi koskien valmisbetonitehtaan toimintaa kiinteistöllä 505-407-16-13 (os. Sementtipolku 1, 04600 Mäntsälä). Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräysten 1, 2, 7, 9 ja 18 poistamisesta tarpeettomina. Ympäristölautakunta päättää lisäksi muuttaa lupamääräyksiä 4, 5, 8, 10, 11, 12, 16, 17
ja 19. Päätökseen on liitetty kaksi uutta lupamääräystä 3 a ja 19 a. Tehdyt muutokset on perusteltu yksityiskohtaisesti lupamääräysten perusteluosiossa. Tässä päätöksessä annetut lupamääräykset korvaavat kokonaisuudessaan ympäristölupapäätöksen (Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta 18.3.2004 71) lupamääräykset. Lupaa koskeva toiminta 1. poistettu 2. poistettu 3. Laitos saa toimia arkisin (ma-pe) kello 6.00 22.00 välisenä aikana. Poikkeuksellisesti erityistapauksissa toimintaa saa olla iltaisin ja viikonloppuisin, mutta tästä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallisesti hyvissä ajoin ennen poikkeuksellista toiminta-aikaa. (YSL 43 ) 3 a. Betoniaseman toiminnoista, alueella tapahtuva liikennöinti mukaan lukien ei saa aiheutua melua, joka ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla) klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 db ja klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa LAeq 50 db. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuun ohjearvoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustelluista syistä edellyttää melutason mittausta toiminnan aikana. (YSL 43 ja 46, VNp 993/1992) 4. Betoniaseman sementtisiiloissa on käytettävä mitoitukseltaan ja tekniikaltaan (BAT) riittäviä pölysuodattimia. Suodattimet on pidettävä käyttökunnossa ja niiden toimintaa on tarkkailtava erityisesti siilojen täytön aikana. Suodatinmateriaalien kunto tulee tarkastaa säännöllisesti ja ne on vaihdettava tarkastusten perusteella riittävän usein. Suodatinmateriaalien vaihtamisessa tulee noudattaa vähintään käyttö- ja huolto-ohjeiden edellyttämää vaihtoväliä. Havaitut epäkohdat ja häiriöt tulee poistaa välittömästi. Betoniaseman piha-alueet on pölyämisen estämiseksi pesuharjattava aina tarvittaessa. Harjaus tulee tehdä aina keväisin hiekoituskauden päättymisen jälkeen. Pölyäminen on estettävä pitämällä piha-alueet puhtaana ja kostuttamalla tarvittaessa avoimia kiviainesvarastoja. Sementit ja muut pölyävät raaka-aineet on varastoitava ja ohjattava prosessiin siten, ettei niistä aiheudu pölynmuodostusta eikä sadevesi pääse huuhtomaan niitä ympäristöön. (YSL 43, YSA 19 ) 5. Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säilytysastiat ja säiliöt on oltava kaksoisvaipallisia tai ne tulee varustaa säiliökohtaisilla suoja-altailla, joihin mahtuu koko säiliön tilavuus ja jotka kestävät varastoitavia aineita ja tulipaloa. Säiliöiden tai astioiden päällä tulee olla maininta siitä, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Varastojen lattioiden tu-
lee olla päällystetty varastoitavia aineita kestävällä pinnoitteella ja oviaukoissa tulee olla korotetut kynnykset tai tiiviit ritiläkourut. Säilytystiloissa ei saa olla viemäriin johtavia lattiakaivoja. Säiliö-autolla täytettävissä säiliöissä on oltava ylitäytön estävät suoja-laitteet. Varastot on varustettava kemikaalivuotojen varalta imeytysaineilla. Aineiden siirtoon käytettävien putkistojen ja liittimien on oltava sellaisia, ettei näitä aineita onnettomuustilanteessa tai ilkivallan seurauksena pääse ympäristöön. (YSL 7, 8, 43 ja 45 ) 6. Kemikaalien ja polttonesteiden lastaus- ja siirtopaikkojen tulee sijaita alueella, jossa on tiivis alusta ja josta astioiden mahdollisesta rikkoutumisesta aiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. (YSL 4, 7, 8 ja 43 ) 7. poistettu 8. Betoniautojen ja betoniaseman laitteiden kuten betonisekoittimen pesemisestä muodostuvia jätevesiä ei saa johtaa ojiin tai muualle maastoon, eikä imeyttää maahan. Tällaiset betonin ainesosia sisältävät jätevedet on johdettava jätevesiviemäriin ja esikäsiteltävä ennen viemäriin johtamista siten, että vesihuolto-laitoksen jätevedelle asettamat raja-arvot alittuvat. Esikäsittelyn tulee olla vähintään hakemuksessa esitetyn mukainen. Jätevesien esikäsittelyä on lupamääräyksessä 19 määrätyn tarkkailun perusteella tarvittaessa muutettava tai parannettava. Pesupaikan saostusaltaat on pidettävä toimintakunnossa siten, että altaiden laskeutusominaisuudet ovat jatkuvasti hyvät. Saostusaltaiden, öljynerottimen ja viemäreiden kunto on tarkastettava säännöllisesti, vähintään joka 5 vuosi, ja tarvittaessa ne on puhdistettava ja kunnostettava. Betonijäte (betoniliete) tulee kuivattaa ja varastoida tiiviillä alustalla, josta vedet on johdettava hallitusti pesupaikan ensimmäiseen saostusaltaaseen. (YSL 43 ja 47 ) 9. poistettu Jätehuolto 10. Tuotanto on järjestettävä siten, että ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on toimitettava loppukäsiteltäväksi. Tuotannonharjoittajan ja tuotteen valmistajan tai maahantuojan on oltava selvillä tuotannossaan tai tuotteestaan syntyvästä jätteestä, sen ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenevät.
Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteitä mukaan lukien selkeytysaltaiden pohjalle painuva kiintoaines (sementtiliete) saa luovuttaa vain jäte-lain 29 :n mukaiselle vastaanottajalle. Luovutetusta lietteen määrästä ja vastaanottajasta on pidettävä kirjaa. Toiminnan harjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jäte-huoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti jätelain 120 :n mukaisesti. (YSL 45 ja JL 8, 12, 13,15, 29, 72 ja 120 ) 11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisen jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen tulee muilta osin olla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaista. (YSL 45, JL 16 ja 17, VNa 179/2012). 12. Luvan saajan tulee järjestää tuotantoalue ja sen jätehuoltoon liittyvät toiminnot siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (YSL 7 ja 8 JL 72 ) 13. Öljynerottimen täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti ja tarkkailusta on pidettävä kirjaa. Erotin on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. (YSL 4, 43, 45 ja 46 ; JL 12, 13 ja 120 ) Poikkeukselliset tilanteet 14. Toiminnanharjoittajan tulee laatia poikkeuksellisia tilanteita koskevat kirjalliset toimintaohjeet ja koulutettava henkilökunta poikkeustilanteiden varalle. (YSL 4 ja 43 ) 15. Öljyntorjuntaan on varauduttava. Onnettomuustilanteita varten on varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta sopivaa imeytysmateriaalia ja työkaluja vuotojen leviämisen estämiseksi. (YSL 7, 42 ja 43 ) 16. Ympäristöpäästöjä aiheuttavassa toimintahäiriössä tai onnettomuustilanteessa on toiminta viipymättä keskeytettävä sekä rajoitettava päästön le-
viämistä. Toimintahäiriön tai onnettomuuden luonne sekä siitä aiheutuvat päästöt huomioon ottaen toiminnanharjoittajan tulee torjunta-toimien varmistamiseksi ilmoittaa tilanteesta pelastusviranomaiselle sekä Keski- Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 43 ). Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 17. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnassa tapahtuvista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen muutosta kirjallisesti ympäristölupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on toiminnan loputtua selvitettävä alueen maaperän ja pohjaveden puhtaus. Selvitystä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen on toimitettava Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukauden kuluttua siitä, kun ympäristöluvanvarainen teollisuustuotanto alueella on päättynyt. (YSL 75 ja 90, YSA 30 ) Tarkkailu ja raportointi 18. -poistettu- 19. Jätevesiviemäriin johdettavasta jätevedestä tulee ottaa vesinäytteet keväisin (touko-kesäkuu) ja syksyisin (syys-lokakuu). Näytteistä on tutkittava ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, CODCr, BOD7, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine, kokonaishiilivetypitoisuus, mineraaliöljyt, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kloridi ja sulfaatti. Vesihuoltolaitos voi vaatia tarkkailukertojen ja analyysien lisäämistä. Tarkkailutulokset on toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua näytteiden ottamisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja vesihuoltolaitokselle. (YSL 43 ja 47 ) 19 a. Betoniaseman vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee tarkkailla kahdesta pohjaveden virtaussuunnassa aseman alapuolella olevasta tai alapuolelle asennettavasta pohjavesiputkesta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen tulee toimittaa pohja-vesitarkkailua varten käyttöön otetuista pohjavesiputkista putkikortit sekä kartta niiden sijainnista. Pohjavesiputkista tulee mitata pinnakorkeudet sekä ottaa syksyisin (syys-lokakuu) vesinäytteet. Pohjavesinäytteistä tulee tutkia vähintään ph, sameus, sähkönjohtavuus, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), öljyhiilivedyt, metallit (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Hg, Ni, Al), alkaliteetti, kalsium, kloridi ja sulfaatti. Tuloksissa tulee ilmoittaa myös pohjaveden pinnankorkeus ennen näytteenottoa. Pohjavesinäytteenotossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää akkreditoitua laboratoriota. Tulokset tulee toimittaa viimeistään kuukauden kuluttua näytteiden ottamisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.
Toiminnanharjoittajan tulee laatia tehdystä pohjavesitarkkailusta kolmen vuoden välein yhteenveto, jossa arvioidaan saatujen tarkkailutulosten perusteella toiminnan mahdolliset vaikutukset pohjaveden laadulle. (YSL 7, 8, 43 ja 46, YSA 19 ) 20. Laitteiden ja varusteiden kuntoa ja toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. Laitoksella on pidettävä käyttöpäiväkirjaa toiminnasta ja siellä muodostuvista jätteistä sekä valvottava toiminnasta aiheutuvia päästöjä. Kirjanpidosta tulee käydä ilmi huolto-, kunnossapito- ja valvontatoimenpiteet, tiedot syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista sekä tiedot häiriöistä ja poikkeusolosuhteista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 43 45 ja 46, JL 12 13 ja 120 ) 21. Vuosiyhteenveto toiminnasta, kirjanpidosta ja tarkkailusta on toimitettava Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 46 ) PERUSTELUT Rudus Oy:n ympäristölupapäätöksessä 18.3.2004 71 on määrätty, että toiminnanharjoittajan on toimitettava lupaviranomaiselle 31.12.2013 mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamista varten. Mäntsälän ympäristölautakunnan päätöstä 18.3.2004 71 on luettava rinnan tämän päätöksen kanssa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 55.2 :n mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset on tuolloin esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Luvan myöntäneen viranomaisen on käsiteltävä asia soveltuvin osin kuten lupahakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 22 :n mukaan, jos aiemmin myönnettyä lupapäätöstä on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti, on lupapäätöksestä käytävä ilmi soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 18 20 :ssä säädetyt seikat (lupapäätöksen kertoelmaosan ja ratkaisuosan sisällöt) luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa lukuun ottamatta. Päätöksestä on käytävä ilmi hakemukseen liittyvien selvitysten sisältö sekä perusteltu ratkaisu siitä miltä osin lupamääräyksiä muutetaan sekä uudet määräykset perusteluineen. Hakemuksen mukaan toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Betoniasemalla ei ole enää hakijan selvityksen mukaan polttonesteen jakelupistettä ja tehtaan työkoneet ja betoniautot tankataan tehtaan ulkopuolella. Toiminnanharjoittajan esittämät muutokset lupamääräyksiin on otettu päätöksessä huomioon siten, kun lupamääräysten yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Ympäristöluvassa määrätyt betonituotannon toiminta-ajat ovat yhtenevät hakemuksen kanssa. Valmisbetonituotannon ympäristövaikutukset ja asiassa saadut valvontatiedot huomioon ottaen toiminta-aikoja ei ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa ja lupamääräystä muuttaa. Toiminta-ajat koskevat laitok-
sen tavanomaista tuotantoa, ei esimerkiksi poikkeuksellisia työvaiheita, huolto- ja puhdistustöitä tai lumen aurausta. (määräys 3) Toiminnalle on annettu melun ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen melua koskeva uusi valvontamääräys 3 a. Määräystä on tarkennettu melutapahtumiin, jossa melu voi olla iskumaista tai kapeakaistaista. Alueella on tehty lainvoimaisen luvan määräyksen 18 mukainen kertaluonteinen melumittaus ja kyseinen määräys on poistettu luvasta vanhentuneena. Kertaluonteisen mittauksen mittaustulokset eivät ole antaneet aihetta melun säännölliseen tarkkailuun, eikä laitoksen toiminnassa ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella olisi määrättävä uudesta melumittauksesta. Perustelluista syistä toiminnalle voidaan kuitenkin erikseen määrätä melutason mittauksia. (määräys 3 a) Pölypäästöjen vähentämistä ja tarkkailua koskevaa lupamääräystä 4 on päivitetty vastaamaan olemassa olevia valmisbetoniasemien pölyntorjunnan ja - tarkkailun käytänteitä. Hienojakoisen ja kuivana pölyävän raaka-aineen varastointi ja käsittely tulee järjestää siten, että pölynmuodostus jää mahdollisimman vähäiseksi. Kun otetaan huomioon, ettei luvan voimassaoloaikana ole ollut tarvetta ilmanlaadun mittauksille alueella, voidaan määräyksestä poistaa hakijan esityksen mukaisesti edellytys mitata pölypäästöt tarvittaessa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustellusta syystä edellyttää ilmanlaadun mittausta toiminnan aikana, vaikka siitä ei erikseen lupapäätöksessä määrätä. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) on säädetty raja-arvot ulkoilman epäpuhtauksille, jonka vuoksi lupapäätöksen määräys täyttää tuolloin voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta mukaiset raja-arvot voidaan poistaa tarpeettomana. (määräys 4) Betoniaseman sijainti I-luokan pohjavesialueella edellyttää polttonesteiden ja kemikaalien erityisen huolellista varastointia ja käsittelyä. Lupamääräykseen 5 on tehty hakijan esityksestä täsmennys ja sitä on samalla päivitetty vastaamaan nykyisiä käytänteitä. Piha-alue on asfaltoitu ja viemäröity, joten sitä koskeva määräys 7 on poistettu vanhentuneena. (määräykset 5, 6 ja 7) Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ja johtamisesta. Muutetussa lupamääräyksessä 8 on korostettu vesihuoltolaitoksen kanssa tehtävän teollisuusjätevesisopimuksen merkitystä, jotta jätevesistä ei aiheutuisi haittaa vesihuoltolaitoksen verkostolle ja jätevedenpuhdistamon toiminnalle. (määräys 8) Toiminnassa syntyvien jätteiden hallitsematon käsittely voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on hyödynnettävä tai käsiteltävä asianmukaisissa käsittelypaikoissa. Jätteitä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Vaarallisten jätteiden käsittely lupamääräyksen mukaisesti varmistaa jätteiden säännöllisen ja asianmukaisen jatkokäsittelyn. Jätehuoltoa koskevat lupamääräykset on päivitetty uuden jätelain mukaisiksi. (määräykset 10, 11, 12 ja 13) Laitoksen toiminnasta vastaavalla käyttöhenkilökunnalla tulee olla käytössään riittävät ohjeet ja koulutus erilaisten poikkeuksellisten tilanteiden varalta sekä riittävä kalusto päästöjen leviämisen estämiseksi. Mahdollisissa toimintahäiriötapauksissa on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön
pilaantumisen estämiseksi. Välittöminä toimenpiteinä voidaan pitää toiminnan keskeyttämistä, päästön leviämisen estämistä ja viranomaisilmoituksia. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus on annettu viranomaisten tiedonsaannin ja oikeiden toimintatapojen turvaamiseksi ympäristöä ja terveyttä uhkaavissa häiriötilanteissa. (määräykset 14, 15 ja 16) Toiminnassa tapahtuvaa olennaista muutosta koskevalla ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan tiedonkulku ympäristölupaviranomaiselle tilanteissa, joissa viranomaisen on tarkasteltava muutoksen vaikutuksia luvassa annettuihin määräyksiin nähden ja arvioitava mahdollisen uuden ympäristöluvan tarpeellisuutta. Toiminnan loppuessa toiminnanharjoittajan on esitettävä selvitys maaperän ja pohjaveden puhtaudesta. (määräys 17) Jätevesiviemäriin johdettavan jäteveden tarkkailuvelvoitteet on määritelty lupaan, koska toiminnanharjoittaja on tarpeen velvoittaa tarkkailemaan ja mittaamaan jäteveden laatua sekä tekemään toimenpiteitä, etteivät teollisuusjätevesisopimuksen raja-arvot ylity. Hakemuksessa tutkittavaksi esitettyjen laatuparametrien lisäksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu tarkkailemaan veden laatua teollisuusjätevesisopimuksessa sovittujen analyysien mukaisesti. (määräys 19) Pohjaveden tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset pohjaveden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ennen niiden leviämistä laajemmalle. Kertaluonteisesti maaperän ja pohjaveden tilan selvittämistä edellyttävä lupamääräys 9 on poistettu lupapäätöksestä vanhentuneena. Koska toiminta sijaitsee Ojalan I- luokan pohjavesialueella varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella, on lupapäätökseen lisätty pohjaveden tarkkailua koskeva lupamääräys 19 a. (määräys 19 a) Rakenteiden ja laitteiden huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden sekä mahdollisten vikojen korjaamisen avulla voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia vaaroja ja haittoja. Kirjanpito- ja raportointivelvoitteiden avulla voidaan määräajoin seurata laitoksen toimintaa suhteessa annettuihin lupamääräyksiin sekä laitoksen mahdollisia ympäristövaikutuksia. (määräykset 20 ja 21) LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 52, 58 ). ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen 19.11.2015, jos päätökseen ei haeta muutosta.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000): 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 48, 52 56, 75, 76, 90, 96, 97, ja 105 ; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000): 1, 7, 16 19, 23, 30 ja 37 ; Jätelaki (JL 646/2011): 8, 12, 13, 15 17, 29, 72, 118, 119 ; Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012); Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992); Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 12.12.2011 154); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 9.3.2012 80); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2011 113); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 21). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristölupamaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n sekä taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 8.1. mukaan 3200 euroa. Taksan 5.2 :n mukaan käsittelymaksua pienennetään 50 %. Lupamaksu on siten suuruudeltaan 1600 euroa. Päätös LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 19.10.2015, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Rudus Oy Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Mäntsälän kunnanhallitus Lausunnon tai muistutuksen jättäneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Mäntsälän Uutiset-lehti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Mäntsälän kunnan ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla 16.10.2015 18.11.2015. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on 18.11.2015.