Liite 3 Tammikuu 2012 Kartoitus lääkinnällisen kuntoutuksen resursseista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella Maritta Lantto kuntoutussuunnittelija, YTM PKSSK
SISÄLLYS Saatteeksi 3 1. Lääkinnällinen kuntoutus. 3 2. Kuntoutussuunnitelma.. 4 3. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. 5 3.1 Kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus. 5 3.2. Potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi. 6 3.3. Kuntoutustutkimus. 6 1.4. Toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet 7 3.4.1. Fysioterapia ja toimintaterapia 7 3.4.2. Puheterapia 12 3.4.3. Neuropsykologinen kuntoutus. 15 3.4.4. Psykoterapia.. 16 3.5. Apuvälinepalvelut.. 19 3.6. Sopeutumisvalmennus. 20 3.7. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa järjestettävät kuntoutusjaksot. 21 4. Lääkinnällisen kuntoutuksen resursseja kunnittain. 25 5. Lopuksi 27 Liitteet 2
SAATTEEKSI Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326, 29 ). Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuus on ollut yhtenä huolenaiheena PKSSK:n alueella, niinpä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan 2009-2012 on kirjattu selvityksen tekeminen erityistyöntekijäresursseista. Tässä kartoituksessa pyritään selvittämään lääkinnällisen kuntoutuksen ammattilaisten määrää sekä sijoittumista PKSSK:n alueen julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi selvityksessä sivutaan myös alueen muita kuntoutuksen resursseja. Päivitettyjä tietoja voitaneen hyödyntää terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa, jonka laatimisesta vastuu on siirtynyt sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä suoraan kunnille. Järjestämissuunnitelman laatimisesta on säädetty tarkemmin Asetuksessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toivotaan jäntevöittävän alueellista yhteistyötä ja samalla parantavan terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Toive yhteistyön vahvistumisesta koskee terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lisäksi alueen muita julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä järjestöjä. Perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Anu Niemi on ohjannut kartoituksen tekemistä ja usea kuntoutuksen asiantuntija on antanut oman panoksensa kartoituksen sisältöön kirjallisesti ja/tai suullisesti. PKSSK:n kuntoutusklinikalla on ollut asiantuntijan rooli terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien lääkinnällistä kuntoutusta koskevassa osuudessa. Jatkossakin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastannee kunnallisen terveydenhuollon tuottamien lääkinnällisen kuntoutuksen erityispalveluiden kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Vastaavanlaista selvitystä ei alueella ole aiemmin tehty ja koska terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus on laaja kokonaisuus ja toisaalta vain osa monimutkaisesta kuntoutusjärjestelmästämme, voidaan tätä muun työn ohessa tehtyä kartoitusta pitää alustavana ja monelta osin täydennystä kaipaavana. Tietojen saaminen ja kokoaminen pirstaleisesta järjestelmästä on ollut yllättävän hankalaa. 1. LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka tarvitaan lääketieteellisesti todetun vian, vamman tai sairauden aiheuttaman toimintakykyvajeen helpottamiseksi, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi tai tukemiseksi. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään myös edistämään ja tukemaan kuntoutujan elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan 3
päivittäisissä toiminnoissa. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 28.6.1991/1015). Kuntoutustarpeen arvioinnin suorittaa yleensä lääkäri tai muu asiantuntija toimenpiteen luonteesta riippuen. Terveydenhuollon tehtävänä on siis määritellä sairauksista, vioista ja vammoista johtuvia ja niihin liittyviä toimintakykyongelmia sekä etsiä niille kuntoutuskeinoja, seurata kuntoutuksen edistymistä ja toimia yhteistyössä muiden kuntoutustahojen kanssa. Terveydenhuolto voi järjestää kuntoutuspalvelut omana toimintana tai ostaa niitä yksityisiltä laitoksilta, ammatinharjoittajilta tai järjestöiltä. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta keskeisimmän vastuun kantaa perusterveydenhuolto kunnassa asuvan väestön tarpeiden mukaan. Terveydenhuollon yhteistyö etenkin Kelan kanssa on tiivistä, koska Kela vastaa alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta terveyskeskuksessa tai sairaalassa tehdyn kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Terveydenhuolto on vastuussa kuntoutuksen kokonaisuudesta esimerkiksi myös silloin, kun henkilö on joutunut vaikeaan tapaturmaan: sen vastuu ulottuu aina ensiaputilanteesta lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutusprosessin kautta jopa työelämään kuntouttamiseen. Terveydenhuolto vastaa omalta osaltaan prosessin suunnittelusta, osin toteutuksesta sekä lausunnoista. 2. KUNTOUTUSSUUNNITELMA Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on vastattava potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Myös Potilaslain (17.9.2004/857, 4 a ) mukaan potilaalle on tarvittaessa laadittava lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma, josta ilmenee potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu ja joka laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Kunta vastaa myös kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön, joka huolehtii osapuolten välisestä tiedonkulusta ja kuntoutuksen etenemisestä. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntoutusta, jos se on lailla määrätty Kelan tehtäväksi. Kunnan on kuitenkin järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei ole selkeästi osoitettavissa. (Terveydenhuoltolaki 29 ). Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty kunnan tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa, kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. (Terveydenhuoltolaki 30 ). Lääkinnällinen kuntoutus perustuu siis yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, johon kuntoutuspalvelut kootaan suunnitellusti kuntoutujan tarpeiden mukaan. Suunnittelussa otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Kuntoutujan toimintakykyä arvioidaan, jotta löydettäisiin ne osa-alueet, joihin voidaan vaikuttaa. Kuntoutustavoitteet ja keinot (palvelut) kootaan yhteistyössä kuntoutujan, hänen omaistensa ja ammattilaisten kanssa. Kuntoutussuunnitelmaa pitää seurata ja arvioida määräajoin. Kuntoutujan kanssa on sovittava myös tarpeellisesta yhteydenpidosta. Terveydenhuolto on avainasemassa kuntoutustarpeen havaitsijana. Terveydenhuollossa tehty kuntoutussuunnitelma voi olla myös ehtona muiden tahojen kuntoutukselle tai etujen 4
maksamiselle. Palvelujen yhteensovittaminen muiden kuntoutusta antavien tahojen (Kela, TE-hallinto, sosiaalitoimi, opetustoimi, vakuutusyhtiöt jne.) kanssa määritellään potilaan yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunnassa kuntoutusyhteistyötä koordinoi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä, mitä koskevassa laissa (497/2003)säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Huom. Traumaperäisten selkäydinvammapotilaiden kuntoutussuunnitelmien laatiminen on yksi esimerkki kuntoutusyhteistyöstä. Suunnitelmien laatimisesta vastaa tällä hetkellä PKSSK:n kuntoutusklinikka ja kuntoutus toteutetaan yhteistyössä kotikunnan, Kelan ja vakuutusyhtiön kanssa. Vammautumisen jälkeinen välitön kuntoutus kuuluu erikoissairaanhoidon vastuulle. Ylläpitovaiheen kuntoutuksesta pääasiallinen toteutusvastuu on tätä nykyä kuntoutujan kotikunnalla, silloin kun kuntoutusta ei rahoiteta Kelan tai vakuutusyhtiön toimesta. 3. L Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä kannattanee pohtia olisiko toteutusvastuu jatkossa näissä tapauksissa erikoissairaanhoidossa perusterveydenhuollon sijaan. Pohdintoihin myötävaikuttaa valmisteilla oleva asetus SYV-potilaiden kuntoutuksen keskittämisestä tiettyihin yliopistosairaaloihin. ÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN PALVELUT Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet 5) apuvälinepalvelut 6) sopeutumisvalmennus; 7) 1-6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa. 3.1. KUNTOUTUSNEUVONTA JA KUNTOUTUSOHJAUS Kuntoutuspalveluita koskeva neuvonta ja palveluohjaus on jossain määrin kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla, mutta varsinainen kuntoutusohjaus on kuntoutusohjaajien vastuualuetta. Kuntoutusohjaus on osa kuntoutujan kokonaisvaltaista hoitoa ja se voi tapahtua terveydenhuollon tai muiden yhteistyötahojen toimipisteissä, kuntoutujan kotona tai muussa toimintaympäristössä. Asioita voidaan hoitaa myös puhelimitse. Kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä kuntoutujan, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden palveluntuottajien välillä. 5
Kuntoutusohjaaja tukee asiakkaansa itsenäistä selviytymistä arjessa, elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutusohjaaja tukee ja ohjaa kuntoutujaa ja hänen läheisiään mm. sairauden tai vamman muuttamassa uudessa elämäntilanteessa kuntoutuspalveluiden hakemisessa (avoterapia, laitoskuntoutus, sopeutumisvalmennus) Kelan vammaisetuuksien hakemisessa vammaispalveluiden hakemisessa (kuljetuspalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu) apuvälineiden tarpeen arvioinnissa ja hankinnassa vammaisjärjestöjen ja yhdistysten toiminnassa. PKSSK:n sairaanhoidon toiminta-alueella työskentelee kahdeksan kuntoutusohjaajaa (liite1) ja sosiaalipalvelujen toiminta-alueella eli kehitysvammaisten erityishuollossa kolme kuntoutusohjaajaa - ja kunnissa yhteensä 13 kuntoutusohjaajaa. 3.2. POTILAAN TOIMINTA- JA TYÖKYVYN SEKÄ KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI Hoitava lääkäri perus- tai työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa voi arvioida potilaan sairauden, vian tai vamman aiheuttamia työ- ja toimintakyvyn rajoituksia sekä toisaalta potilaan kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia. Arviointiprosessiin voivat osallistua myös potilasta mahdollisesti hoitavan moniammatillisen tiimin jäsenet. Potilaan työ- ja toimintakyvyn rajoituksista huolimatta arvioinnin painopiste tulee olla voimassa olevan työeläkelainsäädännön mukaan potilaan jäljellä olevassa työ- ja toimintakyvyssä. 3.3. KUNTOUTUSTUTKIMUS Kuntoutustutkimus on perustutkimus kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. Kuntoutustutkimus saattaa painottua joko lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sen toteutukseen tai olla myös ammatillisen kuntoutuksen toteutusta hahmottava perustutkimus. Työkykyarvio on osa työikäisen henkilön kuntoutustutkimusta. Työterveyshuolto vastaa ensisijaisesti potilaan työkyvyn arvioimisesta. (Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383, 12 ). Kun PKSSK:n alueella hoitava lääkäri tarvitsee tukea potilaansa työ- ja toimintakyvyn arviointiin tai henkilö on työttömyyden tai muun syyn vuoksi ilman vakiintunutta hoitosuhdetta, hänet voidaan lähettää keskussairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikalle moniammatillisen työryhmän arvioitavaksi. Työryhmään kuuluu kuntoutusylilääkäri, psykologi ja kuntoutussuunnittelija. 6
Kuntoutustutkimuksella selvitetään henkilön jäljellä olevaa työkykyä, työhönsijoittumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarvetta ja mahdollisuuksia. Selvityksen perusteella tutkittavalle tehdään kuntoutussuunnitelma ja tarvittavat lausunnot sekä annetaan palveluohjausta suunnitelman toteuttamiseksi. Huom! Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimiseksi Kela kustantaa kuntoutustarveselvityksiä ja kuntoutustutkimuksia, joita tehdään Kuntoutuskeskus Pääskynpesässä Ilomantsissa, Verve Joensuussa ja Vetrea Terveys Oy,/Joensuun Kuntohovissa. Kuntoutustarveselvitys voi johtaa lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutustutkimuksen tavoitteena on laatia yhteistyössä kuntoutujan ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa ammatillinen kuntoutussuunnitelma. 3.4.TOIMINTAKYVYN PARANTAMISEEN JA YLLÄPITÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TERAPIAT SEKÄ MUUT TARVITTAVAT KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET 3.4.1. Fysioterapia ja toimintaterapia Kirjoittajat ovat PKSSK:n fysiatrian poliklinikan osastonhoitaja Ritva Mönkkönen ja fysioterapian osastonhoitaja Kati Koppinen. Loppulisäykset Maritta Lantto. Fysioterapia Fysioterapia perustuu terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede ja siinä sovelletaan monen tieteenalan tutkimustietoa. Fysioterapian tavoitteena on yhdessä asiakkaan/ kuntoutujan kanssa saavuttaa hänelle optimaalinen terveys sekä liikkumis- ja toimintakyky huomioiden hänen voimavaransa ja palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan/kuntoutujan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Arvioinnin perusteella laaditaan fysioterapiasuunnitelma, joka sisältää seurannan. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Asiakasta/kuntoutujaa aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Fysioterapia on osa julkista ja yksityistä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmää. (Suomen fysioterapeutit, 2006) Fysioterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut fysioterapeutin, lääkintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan tutkinnon. Fysioterapeutin ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut fysioterapeutti. Toimintaa valvoo aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Fysioterapeutit työskentelevät mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja tutkimus- ja hoitolaitoksissa tai yrittäjänä. Fysioterapeuttien ammattietiikka perustuu ammatilliseen tietoon ja osaamiseen sekä arvojen ja elämänkokemuksen sisäistämiseen. Eettiset ohjeet korostavat fysioterapeutin itsenäistä ammatillista vastuuta ja pätevyyttä. 7
Toimintaterapia Toimintaterapia on asiakaslähtöistä kuntoutusta. Toimintaterapiassa asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja toimintaterapeutti on terapeuttisen toiminnan asiantuntija. Toimintaterapialla tuetaan asiakkaan päivittäistä elämää; itsestä huolehtimista, asioimista ja kotielämää, koulunkäyntiä ja opiskelua, työkykyä ja työssä selviytymistä, yhteiskunnallista osallistumista, vapaa-ajan viettämistä, leikkimistä ja lepoa. Toimintaterapian käsityksen mukaan ihminen voi vaikuttaa tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa valintojensa ja toimintansa kautta. Terapeuttinen toiminta on toiminnan analyysin ja soveltamisen perusteella valittua toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan toimintamahdollisuuksiin. Toimintaterapiassa voidaan käyttää menetelminä esimerkiksi leikkiä, ruoanvalmistusta, pelejä, savitöitä tai puutarhanhoitoa. Sopivasti haasteellinen ja terapeuttinen toiminta tuottaa asiakkaalle ilon, tyytyväisyyden, pätevyyden ja taitojen kehittymisen kokemuksia. Terapeuttinen toiminta on myös asiakkaan elämäntapaan sovitettua. Se antaa asiakkaalle realistista palautetta hänen toimintamahdollisuuksistaan. Asiakaslähtöisellä toimintaotteella varmistetaan, että terapia ja siinä käytettävät toiminnat ovat asiakkaalle merkityksellisiä, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia. (Suomen Toimintaterapeutit, 2007) Toimintaterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, joka on suorittanut toimintaterapeutin tutkinnon. Toimintaterapeutin ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut toimintaterapeutti. Toimintaa valvoo aluehallintovirasto (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Toimintaterapeutit työskentelevät mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja tutkimus- ja hoitolaitoksissa tai yrittäjänä. Toimintaterapia on osa julkista ja yksityistä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmää. Eettisten näkökulmien huomioiminen on osa ammatti-identiteetin kehittymistä ja itsenäistä työskentelyä. Ammattietiikan tarkasteleminen on tärkeää jokaiselle toimintaterapeutille, koska kuntoutuksen asiantuntija vaikuttaa asiakkaan elämän henkilökohtaisilla ja haavoittuvillakin alueilla. Asiakkaan ja toimintaterapeutin vuorovaikutussuhteen tavoitteena on edistää asiakkaan toimintakykyä hänelle merkityksellisillä elämänalueilla. Toimintaterapeutin työskentelyn tulee perustua yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa tehtyyn ongelmien ja voimavarojen arviointiin, jossa otetaan huomioon asiakkaan toimintaympäristö ja sosiaalinen verkosto. Toimintaterapeutin tulee tehdä työtään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Hänen tulee antaa asiakkaalleen monipuolista tietoa, jotta asiakas voi valintatilanteissa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Toimintaterapeutti osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön. Ammatilliseen tiedonvälitykseen kuuluu velvollisuus välittää työyhteisölle asiakkaan kuntoutumisen kannalta tärkeät tiedot. Toimintaterapeutti ohjaa tarvittaessa asiakaan saamaan muita toimintaterapia- tai terveydenhuollon palveluja. Tiedonkulussa tulee kunnioittaa asiakasta ja noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. (Suomen Toimintaterapeutit, 2007) Fysioterapia ja toimintaterapia erikoissairaanhoidon alueella 8
Fysiatrian klinikka on Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sairaanhoidon toiminta-alueen, kuntoutumisen klinikkaryhmän yksi kliininen yksikkö. Fysiatrian klinikka jakautuu kolmeen vastuuyksikköön: fysiatrian poliklinikka, fysioterapiaosasto ja apuvälinepalveluyksikkö. Fysiatrian klinikkaa johtaa fysiatrian ylilääkäri. Fysioterapiaosaston toiminta perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon lakeihin, asetuksiin ja ohjeisiin, kuntayhtymän sääntöihin, sopimuksiin ja ohjeisiin sekä fysiatrian klinikassa ja fysioterapiaosastolla yhteisesti sovittuihin toiminta- ja työohjeisiin. Työn kehittäminen ja palvelujen laadun parantaminen perustuvat suunnitelmalliseen ja jatkuvaan täydennyskoulutukseen. Fysioterapia jakautuu erikoisalakohtaisiin tiimeihin, joita ovat tuki- ja liikuntaelimistön, kirurgian, sisätautien, neurologian sekä lasten ja nuorten fysioterapia, lisäksi yksi toimintaterapian tiimi. Erikoisalakohtainen osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Fysioterapiaosasto vastaa eri asiakkaiden palvelutarpeeseen fysio- ja toimintaterapian keinoin. Potilaiden ja heidän omaisensa lisäksi yhteistyötahoja ovat potilaiden hoitoon osallistuvat muut ammattihenkilöt sekä keskussairaalan klinikat ja kuntayhtymän kunnat. Fysioterapiaosasto tuottaa fysio- ja toimintaterapiapalveluja keskussairaalan vuodeosastojen ja poliklinikoiden potilaille sekä avoterapiapalveluja polikliinisille potilaille. Potilaat ohjautuvat fysio- ja toimintaterapiaan eri erikoisaloilta lääkärin pyynnön kautta tai sovittujen erikoisalakohtaisten pyyntökäytäntöjen mukaisesti. Osa toimintaterapian potilaista saa palvelut terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Fysio- ja toimintaterapia erikoissairaanhoidossa on osa lääkinnällistä kuntoutusta ja osa sairauden hoitoa. Terapia on yksilö- tai ryhmäterapiaa ja potilaat ovat kaikenikäisiä. Terapioiden tavoitteena on potilaan liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen fysio- ja toimintaterapian keinoin. Tavoitteena on potilaiden mahdollisimman itsenäinen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa. Terapioissa käytetään erilaisia ohjaus- ja neuvontamenetelmiä, harjoitteluterapiaa, toiminnallista terapiaa, manuaalista ja fysikaalista terapiaa. Potilaan omatoimisuutta tuetaan myös yksilöllisesti valmistettavien tukien avulla. Terapiat koostuvat potilaan liikunta-, toiminta- ja työkyvyn arvioinnista, harjoittamisesta, seurannasta ja tarvittaessa jatkoterapioiden järjestämisestä. Kirurgian erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan monella vastuualueella eli traumatologian, thorax- ja verisuonikirurgian, ortopedian, gastroenterologian, naistentautien ja synnytysten, päiväkirurgian, käsikirurgian sekä tarkkailussa ja ensiavussa, kirurgian ja ortopedian poliklinikalla. Fysioterapiaa toteutetaan eri osastojen potilaiden tarpeiden ja lääkärin pyyntöjen mukaisesti yksilöterapiana. Potilaan kotiutuessa ja fysioterapian jatkuessa järjestetään jatkoterapia yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Tietyt potilasryhmät hoidetaan ilman erillistä pyyntöä ja niistä on etukäteen sovittu lääkäreiden kanssa. Kirurgialla hoitoajat ovat usein lyhyitä ja siten potilaat vaihtuvat nopeasti. Neurologian erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan mm. neurologisella tutkimus- ja kuntoutusosastolla sekä poliklinikalla, vastuualueeseen kuuluu lisäksi teho-osaston potilaat. Työnkuvaan kuuluu myös ensitietopäivien järjestäminen neurologian erikoisalueella. Tuki- ja liikuntaelimistön erikoisalalla fysioterapeutit vastaanottavat avofysioterapiassa fysiatrian poliklinikan, kuntoutus- ja työlääketieteenpoliklinikan sekä kipupoliklinikan lääkäreiden lähettämät tules-asiakkaat. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat aikuiset 9
inkontinenssipotilaat ja aikuispsykiatria. Fysioterapeutit toteuttavat osastokuntoutuksena kuntoutus- ja työlääketieteen poliklinikan tules-kurssit ja selän jäykistysleikattujen kuntoutuskurssit sekä vastaavat synnyttäneiden äitien ryhmäohjauksesta. Tyypillistä poliklinikan fysioterapialle on toteutuminen ajanvarauksen kautta niin yksilö- kuin ryhmäterapiana. Tarvittaessa järjestetään jatkofysioterapia perusterveydenhuollon kanssa tiiviissä yhteistyössä. Sisätautien erikoisalan fysioterapiaa toteutetaan eri sisätautien; reumatautien, keuhkosairauksien, sydänsairauksien, syöpätautien osastoilla ja poliklinikoilla sekä lisäksi vastuualueeseen kuuluvat mm. painonhallintaryhmät, NLP-terapia ja ensitietopäivät omalla vastuualueella. Fysioterapia aloitetaan lääkärin pyynnön perusteella, toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäterapiana ja tarpeen mukaisesti järjestetään jatkoterapiat. Fysioterapian tarve vaihtelee suuresti yksittäisistä ohjaustilanteista päivittäiseen fysioterapiaan kuntoutus- ja tutkimusjaksojen aikana. Lasten ja nuorten fysioterapia on omana erikoisalueena ja sitä toteutetaan monella eri alueella eli lasten neurologiassa, kirurgiassa, psykiatriassa ja lastentaudeilla sekä nuorisopsykiatrialla, äitiyspoliklinikalla, synnytysosastolla ja lasten teholla. Potilaat tulevat fysioterapiaan lääkärin pyynnön perusteella. Fysioterapiaa toteutetaan yksilöterapiana tai pienryhminä ja kesto vaihtelee yhdestä ohjauskerrasta pitempiin terapiasuhteisiin. Lasten ja nuorten kohdalla omaiset sekä muut yhteistyötahot ovat kiinteästi mukana toiminnassa. Työtä toteutetaan moniammatillisesti ja tarpeen mukaan kotikäynneillä. Lasten ja nuorten fysioterapiaan kuuluvat myös apuvälinearvioinnit sekä osallistuminen kipsi- ja ortoosihoitoihin. Toimintaterapian tiimi vastaa palveluiden tuottamisesta useille eri erikoisaloille mm. fysiatrialle, kirurgialle, neurologialle, sisätaudeille, lastentaudeille sekä mm. kuntoutus- ja työlääketieteen ja kipupoliklinikan potilaille. Toimintaterapeutit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden kanssa. Potilaat tulevat toimintaterapiaan lääkärin pyynnöllä avohoitopotilaina ajanvarauksen kautta tai ovat akuutteja osasto- tai poliklinikkapotilaita. Yksilöllinen toimintaterapia vaihtelee kertaohjauksesta pitkiin terapiasuhteisiin. Nykyresurssien puitteissa työn pääpaino on toimintaterapiatarpeen arvioinnissa ja toimintaterapioissa jotka kytkeytyvät läheisesti sairauden hoitoon. Toimintaterapia sisältää mm. toiminta- ja työkyvyn arviointia, erilaisten yksilöllisten ortoosien valmistamista, apuvälineiden tarpeen arviointia, kipupotilaiden terapiaa sekä arvenhoitomenetelmiä. Fysioterapia ja toimintaterapia perusterveydenhuollon alueella Fysio- ja toimintaterapia perusterveydenhuollossa on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Terveyskeskuksien fysioterapiapalvelut jakautuvat yleisimmin vuodeosastotoimintaan, poliklinikkapalveluihin sekä apuvälinelainaukseen. Fysioterapian toiminta kohdistuu perusterveydenhuollon palveluja käyttävään eri-ikäiseen väestöön. Toiminnan painopistealueet vaihtelevat kunnittain ja niitä voivat olla mm. vanhusten koti- sekä laitoskuntoutus, eri ikäryhmille suunnatut ennaltaehkäisevät toiminnat niin yksilö- kuin ryhmätasolla sekä työterveyshuolto. Fysioterapiaan ohjaudutaan pääsääntöisesti terveyskeskuslääkärin tai muun henkilöstön kautta. Kuntoneuvolassa asiakas voi saada neuvontaa ja ohjausta ilman lähetettä omasta aloitteestaan. Fysioterapiahenkilöstö työskentelee terveysasemien toimipisteissä sekä 10
vuodeosastoilla, työterveyshuollossa, kouluterveydenhoidossa ja tarvittaessa asiakkaan kotona. Terveyskeskukset tuottavat jatkofysioterapiapalvelut resurssien mukaisesti erikoissairaanhoidosta siirtyville potilaille. Kuntien terveyskeskusten vuodeosastopotilaille tarjotaan fysioterapiapalveluja tarpeen mukaan. Tarpeen määrittelee vuodeosaston moniammatillinen henkilökunta. Kotiutumisvaiheessa järjestetään tarvittaessa kotikäynti apuväline- ja kodinmuutostyötarpeen selvittämiseksi yhdessä potilaan ja omaisten sekä tarvittavan muun henkilökunnan (esim. kotipalvelun) kanssa. Fysioterapia tukee osaltaan vuodeosaston potilaiden toimintakyvyn ylläpysymistä/ parantumista, kotiutumista, sekä henkilöstön kuntouttavaa hoitotyötä. Fysioterapeutit toimivat yhteistyössä osaston henkilöstön kanssa kuntoutussuunnitelmia laadittaessa. Kuntien toimintaterapian resurssit, toiminnan painopistealueet ja toteuttaminen vaihtelevat suuresti. Useassa kunnassa osa toimintaterapiasta hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimintaterapia tarjoaa apua arkielämän selviytymiskeinojen löytymiseen. Aikuisen ja lasten toimintakykyä, taitoja ja valmiuksia arvioidaan erilaisten testien ja toimintojen avulla. Arviointiympäristönä voi olla tarpeen mukaan terveyskeskuksen tilojen lisäksi esim. palveluntuottajan toimitilat, asiakkaan koti tai hoitopaikka. Arvioinnin pohjalta suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja yhteistyötahojen kanssa toimintaterapian jatko. Toimintaterapeutti tekee yhteistyötä asiakkaan läheisten sekä häntä hoitavien henkilöiden kanssa. Toimintaterapiaan ohjautuminen vaihtelee kunnittain ja lähete toimintaterapiaan voi tulla esim. hoitavalta lääkäriltä tai muilta terveydenhuollon ammattilaisilta. Kunnissa on myös hyvin erilaisia rajauksia toimintaterapian asiakasryhmissä ja työalueissa. PKSSK:n sairaanhoitopalvelujen toiminta-alueella työskentelee 30 fysioterapeuttia ja 11 toimintaterapeuttia sekä neljä kuntohoitajaa. Sosiaalipalvelujen Kelan palveluntuottajaluettelossa toiminta-alueella on on PKSSK:n kolme fysioterapeuttia alueella viitisenkymmentä ja kaksi toimintaterapeuttia. vaikeavammaisten fysioterapiapalvelujen tuottajaa ja viisi toimintaterapiapalvelujen tuottajaa. Huom. Toimintaterapeuttien poikkeuskoulutus PKKS:n alueella on ollut vajetta toimintaterapeuteista ja ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan kouluttamalla työttömistä fysioterapeuteista ja sosionomeista toimintaterapeutteja työvoimapoliittisena koulutuksena. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on järjestänyt Joensuussa toimintaterapeuttien poikkeuskoulutuksen, josta 1.3.2012 valmistuu 18 uutta toimintaterapeuttia. 11
Fysioterapeuttien erikoistumisopinnot ja tehtäväsiirrot lääkäreiltä fysioterapeuteille Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on järjestetty 1.9.2010-31.5.2011 monimuoto-opintoina Työtehtävien jakaminen fysioterapiassa - Fysioterapia tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutuksessa ja terveydenhuollon toimintajärjestelmässä erikoistumisopinnot. Opinnot ovat laajuudeltaan 30 opintopistettä. Erikoistumisopintojen tavoitteena on mahdollistaa yhdessä sovituissa tilanteissa/tapauksissa tehtävien siirtäminen lääkäreiltä fysioterapeuteille (sovitut tule-potilaiden ensikontaktit ja tutkiminen, lyhytaikaiset sairauslomat, ohjaus). Koulutuksen järjestämisen taustalla on tarve terveydenhuollon henkilöstöryhmien välisen työnjaon kehittämiseen. Toiveena on, että koulutuksen läpikäyneiden fysioterapeuttien työpanos nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsemistä ja mahdollistaa tarkemman ja perusteellisemman potilasohjauksen antamisen vastasairastuneille. Lisäksi koulutus syventää osaamista tules-potilaiden fysioterapiassa. Erikoistumisopintoihin osallistui 19 fysioterapeuttia, joista viisi oli PKSSK.sta, kuusi Joensuun perusterveydenhuollosta, neljä Kontiolahden terveyskeskuksesta, yksi Keski-Karjalasta ja kaksi Vetrea Terveys Oy/Joensuun Kuntohovista. Joensuussa ja Kontiolahdella on käynnissä neuvottelut tehtäväsiirron toteuttamiseksi. Syksyllä 2012 aloittanee seuraava 20 fysioterapeutin ryhmä vastaavat opinnot. 3.4.2. Puheterapia Kirjoittaja on PKSSK:n puheterapeutti Riitta-Maija Rönkkö. Lisäykset Maritta Lantto. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa laillistettu puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa kommunikoinnin, puheen, kielen, nielemisen sekä äänen häiriöitä. Vastaanotolle ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen häiriöt saattavat olla synnynnäisiä tai vamman tai sairauden myöhemmin aiheuttamia. Puheterapian tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä kommunikaatiohäiriöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia sekä suun alueen lihaksiston motorisia toimintahäiriöitä. Puheterapiassa tutkitaan ja kuntoutetaan myös nielemis- ja syömisvaikeuksia. Puheterapeutti on korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on laillistettu ja jonka toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Puheterapeutteja koulutetaan Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Puheterapeutteja työskentelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa, perheneuvoloissa, kouluissa, päiväkodeissa, yksityisissä kuntoutuslaitoksissa, vammaishuollossa/palvelukeskuksissa ja yksityisinä ammatinharjoittajina. Puheterapeutti tekee kuntoutustyötä, toimii alansa asiantuntijana ja antaa koulutusta alaan liittyvissä kysymyksissä sekä kehittää puheterapia- ja kuntoutuspalveluja yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutustyössä puheterapeutti määrittelee tutkimuksen perusteella puheterapiatarpeen ja suunnittelee yhteistyössä asiakkaan/omaisten/huoltajien ja lähiammattikuntien kanssa 12