Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2015

Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2015 SEINÄJOEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus SEINÄJOEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus SEINÄJOEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus SEINÄJOEN KAUPUNKI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VAMMAISPOLITIIKKAA OHJAAVAT LINJAUKSET 3 3. VIESTINTÄ 5 4. ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ 6 5. ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKIPALVELUT 7 6. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS 9 7. TYÖLLISTYMINEN 11 8. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS 12 9. KULTTUURI, LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA 13 10. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA 14 11. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 15 12. VAMMAISNEUVOSTO 16

3 1. JOHDANTO Seinäjoen kaupungin aikaisemmat vammaispoliittiset ohjelmat ovat valmistuneet vuosina 1999 ja 2003. Nyt valmistunut vammaispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2015 perustuu 26.8.2010 julkaistun Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO 2010 2015, haasteisiin. Vammaispoliittista ohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon sosiaali- ja terveysministeriön sekä aluehallintoviranomaisen näkemykset kaupungin vammaispoliittisen ohjelman laatimisesta. Vammaispoliittista ohjelmaa on laadittu yhteistyössä Seinäjoen kaupungin vammaisneuvoston kanssa. Vammaispoliittisen ohjelman kokoajana on toiminut sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämispäällikkö Lea Porola. Ohjelmaa laadittaessa on oltu yhteydessä useisiin tahoihin, kuten kaupungin viestintään, tekniikkakeskukseen, sosiaali- ja terveyskeskuksen vammaispalveluista vastaaviin viranhaltijoihin, varhaiserityiskasvatuksesta vastaaviin viranhaltijoihin, työ- ja elinkeinotoimistoon, sivistyskeskukseen, kulttuuritoimeen, liikuntatoimeen, kirjastotoimeen, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymään ja Seinäjoen ammattikorkeakouluun. Lainsäädännössä on valmisteilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, vammaispalvelulaki ja kotikuntalain muutos, jotka täytyy ottaa huomioon jatkossa vammaispoliittisen ohjelman päivittämisessä. 2. VAMMAISPOLITIIKKAA OHJAAVAT LINJAUKSET Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen osallisuuteen positiiviseen erityiskohteluun. Vammaispalvelulain 1.9.2009 toteutetun uudistuksen tavoitteena on ollut vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen, jotta heidän oikeutensa elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset toteutuisi nykyistä paremmin lisätä vaikeavammaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta vamman laadusta ja asuinpaikasta riippumatta

4 vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen kehittämällä palvelujen toteuttamista koskevia menettelytapasäädöksiä siten, että henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne otetaan entistä vahvemmin huomioon palveluja ja tukitoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Vammaisten henkilöiden osallisuus toteutuu, kun heihin suhtaudutaan myönteisesti, heidän tarpeensa otetaan huomioon ja rajoittavat esteet ennakoidaan, tunnistetaan ja poistetaan. Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO 2010 2015, mukaan vammaispolitiikan keskeisiä haasteita ovat: itsenäinen elämä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen rakennettu ympäristö liikennepalvelut koulutus ja opiskelu työ terveydenhuolto ja kuntoutus sosiaaliturva oikeusturva, turvallisuus ja koskemattomuus kulttuuri ja vapaa-aika vammaisten henkilöiden kohtaama syrjintä tietopohja verotuen korvaaminen suoralla määrärahatuella kansainvälinen toiminta Valtioneuvoston selonteossa vammaispolitiikasta, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9 ja Euroopan neuvoston vammaispoliittisessa toimintaohjelmassa, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:18, on saatavissa lisätietoa vammaispolitiikasta. Yleiset julkiset palvelut suunnitellaan niin, että ne ovat kaikille kansalaisille soveltuvia. Vasta kun niiden apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline- ja kuljetus- palveluita. Vammaispalveluita tarvitsevalle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, joka perustuu yksilölliseen avuntarpeen selvitykseen.

5 3. VIESTINTÄ Avoin viestintä kaupungin suunnitelmista, palvelujen ja asukkaiden elinolojen kehittämisestä, on perusedellytyksenä täysivaltaiselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Seinäjoen kaupungin viestinnän päätehtäviä ovat mm. asukkaiden osallisuuden tukeminen, hyvän viestinnän toteuttaminen ja yhteisöllisyyden edistäminen. Erityisesti painotetaan sähköisten palveluiden kehittämistä, Seinäjoen näkyvyyden vahvistamista valtakunnallisesti ja hyvää henkilöstöviestintää. Tavoitteet Vammaisilla kuntalaisilla tulee olla muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa. Toimenpiteet Kaikessa viestinnässä tulee huomioida myös vammaisten henkilöiden mahdollisuudet saada tietoa. Tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun palveluissa, lainsäädännössä tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia koskevia muutoksia. Aikataulu Jatkuva Vastuutaho kaupunki, alan järjestöt

6 4. ESTEETÖN ELINYMPÄRISTÖ Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys ovat väestön fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitämisen edellytyksiä. Lähtökohtana on hyvä kaavoitus, jossa asuinrakennusten, julkisten rakennusten, koulujen ja päiväkotien, liikenneväylien sekä viheralueiden sijoittamisessa otetaan huomioon edellä mainitut näkökohdat. Elinympäristöön voidaan vaikuttaa myös liikenneja energiapoliittisella päätöksenteolla sekä toimintaympäristön parantamiseen liittyvillä toimenpiteillä. Rakennetut fyysiset esteet, kuten portaat, kapeat oviaukot, katujen reunakivitykset, julkiset liikennevälineet, lisäävät vammaisten ihmisten tarvitsemia erityispalveluja. Ratkaisut, jotka palvelevat vammaisia, palvelevat myös muita ihmisryhmiä, kuten vanhuksia ja lapsiperheitä. Seinäjoella on toiminut Esteetön rakentaminen -toimikunta vuodesta 1996 alkaen. Toimikunta kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa ja se on tehnyt kartoituksia, joiden pohjalta liikerakennusten, julkisten rakennusten, katujen, jalkakäytävien, puistojen ym. liikuntaesteitä on poistettu. Jatkossa toimitaan lähinnä uusien rakennusten kartoitus- ja parantamistyössä. Tavoitteet Vammaisten tarpeet otetaan huomioon kaikessa kaupunki- ja palvelusuunnittelussa. Uudisrakennustuotannossa ja vanhan rakennuskannan korjauksen yhteydessä tulee ottaa huomioon vammaisten tarpeet. Toimenpiteet Kaupunkialueen liikuntaesteet, lähinnä uudet kohteet kartoitetaan ja tehdään parantamisesitykset. Aikataulu Jatkuva Vastuutaho Tekniikkakeskus

7 5. ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKIPALVELUT Vammaisilla henkilöillä on peruspalvelujen lisäksi oikeus tarvittaviin erityispalveluihin. Kaupungilla on vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisesti erityinen velvollisuus järjestää vammaispalveluja ja myöntää taloudellisia tukitoimia vaikeavammaisille henkilöille. Vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia oikeuksia ovat: kuljetuspalvelu palveluasuminen asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä asunnon muutostyöt henkilökohtainen apu päivätoiminta Määrärahasidonnaisia palveluja ovat: kuntoutusohjaus sopeutumisvalmennus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet ylimääräiset vaatekustannukset erityisravinto Valtuusto on hyväksynyt Seinäjoen kaupungin talouden kehittämistoimikunnan esityksen, jonka mukaan Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alaisena toimiva kehitysvammaisten kuntoutusohjaus ja toimintakeskus siirretään kaupungin omaksi toiminnaksi viimeistään 1.1.2012 alkaen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 21.1.2010 mukaan on laadittu alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Suunnitelman on tarkoitus antaa suuntaviivat laitoshoidon purkamiselle ja siihen, miten edetään laitoshoidosta yksilöllisiin asumisratkaisuihin. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on perustettu työryhmä viemään asiaa eteenpäin.

8 Tavoitteet Vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä tuetaan. Toimenpiteet Kehitysvammaisten palveluohjaus keskitetään kaupungin toiminnaksi. Kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen ja asumisen järjestäminen. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alaisena toimivan kehitysvammaisten kuntoutusohjauksen ja toimintakeskuksen siirtäminen kaupungin toiminnaksi. Aikataulu v. 2010-2015 Vastuutaho Sosiaali- ja terveyskeskus

9 6. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUS Päivähoidossa tapahtuvaan varhaiserityiskasvatukseen sisältyy mahdollisuus saada kuntoutusta, joka on tehostettua tukea lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Päivähoidon varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on tukea ja kuntouttaa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja sen vahvuuksia ennaltaehkäistä lapsen kehitykseen ja elämäntilanteeseen liittyvien tuen tarpeiden syntymistä ja niihin liittyvien seurannaisvaikutusten pahenemista tunnistaa ja havaita tuen tarpeita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tehdä perhelähtöistä yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa ja muiden ammattilaisten kanssa moniammatillisessa yhteistyössä. Varhaisen tuen järjestämisessä erityispedagoginen tieto ja osaaminen suuntaavat toimintaa ja ohjaavat menetelmin, ympäristön ratkaisujen ja aikuisen toiminnan muokkaamista. Erityinen tuki on erityispedagogista osaamista edellyttävää, suunnitelmallista ja yksilöllistä lapsen tukemista ja tavoitteellista yhteistyötä lapsen vanhempien ja muiden tukipalveluiden kanssa. Tukimuotoina käytetään mm. tarvittavaa avustavaa henkilöstöä, lapsen huolipolun käyttöä, yhteistyöverkostotapaamisia ja oppimisympäristön muokkaamista osallistavaan kasvatukseen. Lapsen arki pyritään saamaan toimivaksi. Toimintaperiaatteina ovat myös perhelähtöisyys, vanhemmuuden tukeminen ja varhainen tukeminen. Peruskouluissa erityisopetus ja yleisopetus ovat kiinteässä yhteydessä ja täydentävät toisiaan. Oppilaalla on mahdollisuus saada oppimisen edellytysten parantamiseksi osa-aikaista erityisopetusta koulun laaja-alaiselta erityisopettajalta. Opetusta annetaan oppilaille, jotka tarvitsevat tukea erilaisten oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksien tai puheeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Opetus toteutetaan muun opetuksen yhteydessä yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Mikäli tehostetun tuen toimenpiteet eivät riitä, oppilas voidaan siirtää erityisopetukseen. Sivistyskeskuksessa on meneillään kehittämishanke, jossa on tavoitteena erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtyminen nykyistä enemmän lähikouluun.

10 Tavoitteet Lapsen ja nuoren yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Toimenpiteet Varhaiserityiskasvatuksessa palvelut pyritään järjestämään päiväkotiin, jossa on lapselle luontaiset kontaktit. Peruskouluissa erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan pääsääntöisesti lähikouluun. Vammaisten ammatinvalinnanohjaukseen ja työvoimaneuvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota soveltuvan koulutuksen ja ammatin löytymiseksi. Aikataulu Jatkuva Vastuutaho Sivistyskeskus, työ- ja elinkeinotoimisto

11 7. TYÖLLISTYMINEN Vammaisuus ei saa olla työllistymisen este. Kunnat, yritykset, yhdistykset, säätiöt, muut yhteisöt ja kotitaloudet voivat saada palkkatukea vammaisen tai osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen. Palkkatuen lisäksi yleisimmät työllistymistä tukevat toimet ovat työolosuhteiden järjestelytuki ja työhönvalmentajan tuki. Kaupungissa toimii oma työllistämisyksikkö. Vammaisten henkilöiden työtoimintaa yrityksiin ja kaupungin eri työkohteisiin tulisi lisätä mahdollisuuksien mukaan. Sosiaalisen yrityksen perustamisen mahdollisuutta tulisi selvittää. Tavoitteet Vammaisilla on muiden ihmisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan työhön, sosiaalisiin suhteisiin, kanssakäymiseen, yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Toimenpiteet Vammaisten henkilöiden monipuolisten työmahdollisuuksien luominen. Uudelleenkoulutuksella, työkokeilulla ja palkkatuen avulla on mahdollista löytää sopiva työtehtävä. Aikataulu Jatkuva Vastuutaho Työ- ja elinkeinotoimisto, kaupunki, alan järjestöt

12 8. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SEKÄ KUNTOUTUS Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluilla tuetaan vammaista ja hänen pyrkimystään päästä esteettömästi toimimaan ja osallistumaan muiden kansalaisten rinnalla. Seinäjoen kaupungin strategian mukaan palvelutuotantoa kehitetään säännöllisesti kootun kuntalaispalautteen ja vertailutiedon perustalta. Tavoitteena on hyvä asiakastyytyväisyys ja korkealaatuiset palvelut. Vammaispalveluiden asiakkaille tehtiin keväällä 2010 kysely tyytyväisyydestä palveluiden tasoon. Kysely lähetettiin 500 Seinäjoen kaupungin vammaispalvelujen asiakkaalle. Kyselyyn vastasi 239 asiakasta, joten vastausprosentti oli 47,8 %. Asiakkaista 70 75 % piti palvelujen tasoa hyvänä asunnon muutostöiden, asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden, henkilökohtaisen avustajan, tulkkipalvelujen ja palveluasumisen osalta 66 % piti kuljetuspalvelujen tasoa hyvänä ja 49 % piti omaishoidontukea ja lomitusta koskevia palveluja hyvinä ja 25 % piti näitä palveluja välttävinä. Tavoitteet Vammainen henkilö saa iästä riippumatta tarvitsemansa palvelun, hoidon ja kuntoutuksen joko kaupungin omana toimintana tai yhteistyössä muiden tahojen kautta. Toimenpiteet Sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään vastaamaan muuttuvia tarpeita. Palvelujen asiakastyytyväisyyttä seurataan kyselyillä vuosina 2011 ja 2012. Aikataulu Jatkuva Vastuutaho Sosiaali- ja terveyskeskus

13 9. KULTTUURI, LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA Vammaisen henkilön tulee voida osallistua erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin ja saada tarvittaessa siihen liittyvät erityispalvelut. Liikuntatoimi tukee asukkaiden hyvinvointia luomalla edellytyksiä liikunnan harrastamiseen ja tarjoamalla terveys- ja kuntoliikuntaa sekä soveltavaa liikuntaa. Uimahalli palvelee monipuolisesti kaikkia asiakkaita ja kaupunkialueella on useita kuntoreittejä, luontopolkuja ja laavuja. Jouppilanvuorella on esteetön kuntoreitti, jossa on mm. laavu, metsälampi, hiljentymispaikka, kota, sotilasesterata, korsu ja taisteluhaudat, uimaluiska sekä esteetön kalastus- ja venelaituri. Liikuntatoimessa erityisliikunnan kehittämissuunnitelma on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2006. Erityisliikunnan kehittämissuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Tavoitteena on luoda Seinäjoen erityisryhmille tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset ja vähentämään erityisliikunnan eriarvoisuutta. Kirjastotoimessa on huomioitu vammaisten tarpeet hankkimalla selkokirjoja, äänikirjoja ja isotekstisiä kirjoja. Kirjastossa on lisäksi kuulovammaisia varten palvelusilmukka ja liikuntavammaisilla on kirjastoihin esteetön pääsy. Tavoitteet Mahdollistetaan vammaisen henkilön osallistuminen erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin. Toimenpiteet Kulttuuri- ym. muiden tapahtumien järjestämisessä otetaan huomioon vammaisten henkilöiden pääsy tiloihin. Liikuntatoimi järjestää erityisryhmien liikuntaa vuosittain tehtävän suunnitelman mukaisesti. Kirjastotoimessa huomioidaan edelleen vammaisten tarpeet palvelujen saamiseksi. Aikataulu Jatkuva Vastuutaho Kulttuuritoimi, Liikuntatoimi, Kirjastotoimi, alan järjestöt.

14 10. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymään kuuluvat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kaupungit ja kunnat ovat mukana vammaispalvelujen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa, KASTEhankkeessa, joka toteutetaan vuosina 2010 2012. Hankkeessa, joka on alkanut elokuussa 2010, kehitetään vammaispalveluja lisäämällä vammaisten henkilöiden osallisuutta, vahvistamalla vammaistyön lähipalveluja ja turvaamalla vammaispalvelujen erityisosaamisen. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kunnilla on mahdollisuus osallistua kehittämistyöhön, hyödyntää hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja sekä esittää henkilöstön koulutustarpeita ja aiheita. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahankkeen kehittämisteemat ovat palvelurakenteiden kehittäminen, palvelujen mallintaminen sekä työnjaon selventäminen palveluohjauksen ja -suunnittelun kehittäminen, levittäminen ja juurruttaminen yksilöllisen asumisen kehittäminen yhdistettynä henkilökohtaiseen apuun vammaisalan osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksen ja verkostoitumisen kautta Palvelurakenteita kehitetään Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä. Palveluohjausta ja -suunnittelua kehitetään POKEVA-hankkeessa kehitetyn mallin pohjalta Kurikan kaupungissa ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa. Yksilöllistä asumista yhdistettynä henkilökohtaiseen apuun kehitetään Vaasan kaupungissa. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteinen henkilökohtaisten avun keskusten kehittämishanke, HAVU-hanke, on käynnistynyt vuonna 2009 ja jatkuu vuoteen 2011. Hankkeessa on käynnistetty ja kehitetään henkilökohtaisen avun keskus Etelä-Pohjanmaalle. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön maksullista tutkimus- ja kehittämispalvelutoimintaa on mahdollista käyttää vammaistutkimukseen ja kehittämistoimintaan sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Mm. POKEVA-hankkeen arviointiselvitys on tehty sosiaali- ja terveysalan yksikön toimesta. Ammattikorkeakoulussa voidaan tehdä myös vammaisuuteen liittyviä opinnäytetöitä. Sosiaali- ja terveysalan yksikön henkilöstöä on mukana myös erilaisissa ohjausryhmissä ja hankkeissa, mm. POKEVA- ja KASTE -hankkeissa.

15 11. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Vammaispolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet ovat maailmanlaajuisia. Kansainvälinen vuorovaikutus ja toiminta lisäävät vammaisten henkilöiden tasa-arvoisuutta ja kokemuksia laajemmasta yhteistoiminnasta. Tavoitteet Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen ja toimintaan edistetään. Toimenpiteet Seinäjoen kaupungin ystävyyskaupunkitoiminnassa tulisi huomioida myös vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua kansainväliseen toimintaan. Oppilaitokset ja alan järjestöt voivat edistää vammaisten henkilöiden kansainvälistä toimintaa. Aikataulu Jatkuva Vastuutaho kaupunki, oppilaitokset, alan järjestöt

16 12. VAMMAISNEUVOSTO Seinäjoen kaupungin vammaisneuvosto toimii vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa, vammaisjärjestöjen sekä kaupungin eri toimialojen yhteistyöelimenä. Vammaisneuvosto toimii mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä Seinäjoen kaupungin päättäjien kanssa siten, että vammaisten henkilöiden tarpeet ja näkökannat tulevat riittävän ajoissa huomioiduiksi. Vammaisneuvoston tehtävät: Edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa Seuraa vammaisten henkilöiden tarpeiden kehitystä kaupungin alueella Seuraa kaupungin yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta Edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnallishallinnon päätöksentekoon Edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kulttuuri- ja harrastustoimintaan Seuraa vammaisille henkilöille tarkoitettujen palveluiden, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä kaupungin alueella Tekee aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille vammaisuuteen liittyvissä asioissa Huolehtii käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta

17 Lisätiedot: Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:18. www.stm.fi Henkilökohtaisen avun keskuksen kehittämishanke, HAVU-hanke. www.eskoo.fi Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueellinen suunnitelma 2010. Laatusuositukset asunnoille. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta. Lokakuu 2010. Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017. Seinäjoen erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2010 2011. Seinäjoen kaupungin strategia 2009 2016 Seinäjoen kaupungin vammaispalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2010 Seinäjoen kaupungin viestintästrategia 2010 2012 Suomen vammaispoliittinen ohjelma, VAMPO 2010 2015, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4, 26.8.2010. www.stm.fi Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9. www.stm.fi VammaisKASTE-hanke 2010 2012. www.eskoo.fi Vammoista viis tärkeintä on osaaminen, Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö 10/2010. www.mol.fi/esitteet