LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN Lausunto 1(5) Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Sairaanhoitopiirien näkökulmasta esitetyt kysymykset ovat sen kaltaisia, että niihin vastaaminen Webropol -kyselyn perusteella on mahdotonta. Sen vuoksi esitämme kirjallisen lausunnon, jossa on vastaukset niihin kysymyksin, joihin sairaanhoitopiiri pystyy ottamaan kantaa. Haluamme myös tuoda alueellisen näkökulman selkeästi esille. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden muodostumisen kriteerit eivät ole selkeät. Esimerkiksi OYS-erva alueella on nyt vain kaksi kaupunkia, joissa väestöpohja ylittää 50 000 asukasta. Alue on kuitenkin maantieteellisesti 51 % Manner-Suomen maapinta-alasta. Toisaalta Lapin maakuntaohjelmassa on kirjaus siitä, että Lapissa on kaksi maakuntakeskusta Rovaniemi ja Kemi-Tornio. Mikäli sote-alueiden kriteerinä olisi asiointi-/työssäkäyntialue ja mahdollisuus kuntayhtymänä tuottaa palveluja yli 50 000 väestöpohjalla, jo se selkeyttäisi tilannetta. OYS-erva alueen maantieteellinen laajuus ja harva asutus edellyttää muitakin vaihtoehtoja kuin vastuukunta. Länsi-Pohjan alueella on seutuhallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteena oma sote-alue. Kuntaliitosta on viimeksi yritetty 2011, joten on vaikea ennakoida, saadaanko kuntaliitos nyt toteutettua. Länsi-Pohjan sote-alueen toteuttamiseen edellytykset ovat erittäin hyvät. Alueella on tehty laajoja selvityksiä sosiaalipalvelun, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteen liittämisestä. Useita tehtäväalueita on siirretty yhteiseksi toiminnaksi tehtyjen selvitysten jälkeen, suurimpina kokonaisuuksina yhteispäivystys, joka on toiminut jo kuusi vuotta sekä ensihoito, joka aloitti vuoden 2013 alusta. Lisäksi alueella on jo kymmenen vuotta toiminut alueellinen apuvälinekeskus, jossa on käytössä sairaalan ja kuntien yhteinen atk-ohjelmisto. Seitsemän vuotta perusterveydenhuollossa on ollut alueellinen Pegasos- tietojärjestelmä, jota sairaanhoitopiiri hallinnoi, kahden viime vuoden aikana se on otettu käyttöön kuntien sosiaalitoimessa mm kotihoidossa. Sairaanhoitopiiri hallinnoi myös e-reseptiin liittymisen sekä hallinnoi siirtymistä terveydenhuollon kansalliseen arkistoon. Radiologialla on yhteinen RIS-järjestelmä sekä Pacs-arkisto ja perusterveydenhuollossa on mahdollisuus käyttää sairaalassa käytössä olevaa Esko potilaskertomusjärjestelmää. Lähete-palaute järjestelmä toimii sähköisenä toimijoiden välillä. Tietohallinnossa on sairaanhoitopiirin hallinnoimana lukuisa määrä yhteisiä järjestelmiä: digikuva-arkisto, EKG-käyrien arkisto, silmäpohjien kuva-arkisto, diabetes-potilasrekisteri, laboratoriojärjestelmä ja siihen liittyen WEBajanvaraus, HaiPro -vaaratilannerekisteri, hoidon tarpeen seuranta (RAIsoft), konesali- ja tietohallinnon palvelut terveyskeskuksille. Valmistelussa on kotihoidon tuotannonohjausjärjestelmä sekä kansallinen arkisto (Kanta). Keväällä 2103 hyväksytty terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma vie yhteistyötä ja yhteisiä toimintoja edelleen eteenpäin. Erityisenä painoalueena on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ. Hoitoketjuja on laadittu jo runsaasti. Järjestämissuunnitel-
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN Lausunto 2(5) man jatkotyönä on mm sovittu sairaanhoitopiirin ja kuntien työterveyshuoltojen yhteen sulauttamisesta ja alueellisen päivystyskeskuksen suunnittelu on käynnistynyt. Samoin sairaanhoitopiiri jalkauttaa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa kouluille kouluterveydenhoitajien työpareiksi. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken on tiivistetty myös erikoisaloilla. Gynekologipalveluja tuotetaan kuntien terveyskeskuksille. Synnytystoiminnan jatkaminen edellyttää päivystävää lääkäriä sairaalassa. Tähän haasteeseen pystymme vastaamaan kun gynekologit tekevät osan työajastaan perusterveydenhuollossa ja ovat sairaalan lääkäreinä ja osallistuvat päivystykseen. Samansuuntainen suunnitelma on lastenklinikan osalta: sairaalan lastenlääkärit työskentelisivät myös kouluilla ja neuvoloissa ja osallistuisivat päivystykseen. Psykiatrian osalta järjestelmä on verkostokeskeinen, asiakaslähtöinen ja myös varsin integroitu, sekä lääkäripalveluja että muita asiantuntijapalveluja tuotetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tarpeisiin. Sairaanhoitopiiri tuottaa kokonaan Tornion kaupungin mielenterveyspalvelut. Dementiapotilaiden tutkiminen ja hoidon aloitus toteutuu useamman kunnan erityisosaajien ja sairaalan resurssien yhteistyönä. Suunnitelmissa on saada psykogeriatrinen tutkimusyksikkö lähivuosina yhteiseksi kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Terveyden edistämisen johtoryhmä, alueellinen laatutyöryhmä sekä potilasturvallisuustyöryhmä toimivat jo sairaanhoitopiirin ja kuntien kanssa yhteistyössä, samoin alueellinen diabetes-työryhmä. Haavatyöryhmä on toiminut kymmenen vuotta. Diabetespotilaiden silmäpohjakuvaus (kiertävä toiminta kunnissa) tehdään sairaanhoitopiirin toimesta ja tätä kautta palvelun laatu on saatu turvattua. Silmälääkärillä on mahdollisuus katsoa kuvat ja potilas pääsee tarvitessa nopeasti hoidon piiriin. Sairaanhoidollisissa palveluissa em. tietojärjestelmäyhteistyö on jo arkipäivää. Radiologian palvelut sairaanhoitopiiri tuottaa kahdelle kunnalle kokonaan, muilla kunnilla on oma natiiviröntgen ja kuvat tallentuvat shp:n yhteiseen arkistoon. Patologiassa kuolinsyyselvitykset sekä histologiset ja sytologisten tutkimukset tuotetaan pääosin sairaalan patologian työnä. Lääkekeskus (sairaala-apteekki) tuottaa terveyskeskusten lääkehuollon. Tornion kaupungilla on oma lääkekeskus, mutta työntekijän poissaolon aikana palvelun tuottaa sairaanhoitopiiri. Hankintatoimen ja keskusvarastopalvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin toimintana. Sosiaalipäivystyksen koordinaatiovastuu on sairaanhoitopiirillä, perusterveydenhuollon yksikön sosiaalityöntekijän tehtävänä. Sairaanhoitopiirissä on erityispoliklinikka, jonka tehtävänä on kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen koordinointi ja verkostojen kokoaminen kun kehitysvammainen kuntalainen tarvitsee palvelua. Laitoshoidon käyttö kehitysvammahuollossa on alueen kunnissa vähäistä. Lähellä kotia oleva polikliininen palvelu on koettu arvokkaaksi, samoin se, että esim. palvelukodit saavat tukea toimintaansa erityispoliklinikan kautta.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN Lausunto 3(5) Kainuun hallinnoima aluekokeiluhanke esitti OYS-erva alueelle nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle rakentuvia sote-alueita, sillä muutoksella, että nykyisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi kaksi sote-aluetta. Aluekokeiluhankkeessa otettiin huomioon harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet ja toivomme, että tätä asiantuntemusta kunnioitetaan edelleen lainsäädäntötyössä. Edellä kuvatun kaltainen integrointi on lainsäätäjän tarkoittamaa perus- ja erikoistason integrointia. Mitä enemmän erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan päiväkirurgisena, lyhytjälkihoitoisena kirurgiana, leiko-toimintana tai polikliinisena, sitä tärkeämpää on tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon kesken. Sosiaalija terveydenhuoltoalueella, yhden järjestämisvastuullisen toimintana, tämä saumaton ja sujuva yhteistyö ja toimivat hoitoketjut voi parhaiten turvata. Kuntien nyt hoitama perusterveydenhuolto tarvitsee erikoislääkäriosaamista. Perustason alueet ja järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä Alueella on kaksi kuntaa, joissa on yli 20 000 asukasta. Yhteisellä kuntayhtymäpohjaisella sote-alueella hallinnon rakenteet olisivat yksinkertaisemmin toteutettavissa kuin monimutkaisella ja varsin sumealla logiikalla toimivassa järjestelmässä, jossa nämä kaksi kaupunkia vastaisivat osaltaan alle 20 000 asukkaan kuntien palvelujen järjestämisestä. Alueellinen palvelujen integrointi voi heikentyä merkittävästi em. mallilla ja sen vuoksi oma sote-alue on erityisen perusteltu. Sote-alue lisäisi mahdollisuutta ennaltaehkäisevään työhön ja lisäisi ammattitaitoa eri osa-alueilla. Pienten kuntien ongelma on se, että yksi ja sama työntekijä joutuu yksin vastaamaan kovin monen alueen palveluista (esim. lastensuojelusta, vanhustyöstä, vammaispalveluista, päihdehuollon palveluista). Sosiaalihuollon osalta ainakin lastensuojelu, sosiaalipäivystys, päihdehuolto, kehitysvammaisten ja eri vammaisryhmien palvelut olisi syytä olla sote-alueen järjestämisvastuulla. Osaamisen varmistamisen ja järkevän työnjaon mahdollistamiseksi sote-alueen vastuulla olisi syytä olla myös vanhustenhuollon palvelut. Tällöin voitaisiin turvata geriatrinen ja psykogeriatrinen osaaminen paremmin, kuin pienten kuntien ja kaupunkien tämän hetkinen tilanne mahdollistaa. Kuntayhtymänä toimiva sote-alue on sikäli turvallinen vaihtoehto, että päätöksenteossa on mahdollista olla mukana kaikkien kuntien edustus. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin näkemys on, että yli 50 000 asukkaan väestöpohja on riittävä sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisessä, riippumatta siitä onko järjestäjänä vastuukunta vai kuntayhtymä. Tärkeänä näemme myös yhteistyön erva-kokonaisuudessa, koska toimivan työnjaon ja yhteistyön avulla voidaan turvata myös vaativien palvelujen järjestäminen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin väestöpohja on n. 65000 asukasta ja näemme, että oman sote-alueen avulla palveluja voidaan järjestää hyvällä integraatiolla perus- ja erikoistason kes-
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN Lausunto 4(5) ken, mikäli alueelle ei saada muodostettua yli 50 000 asukkaan kuntaa. Kuntayhtymämalli on ollut toimiva ja luottamus toimintamalliin on mahdollistanut aiemmin kuvatut yhteiset toiminnot muunkin kuin lakisääteisen erikoissairaanhoidon osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Vastuukuntamalli Terveydenhuoltolain mukaiset palvelujen järjestämissopimukset ovat aivan uusi elementti yhteistyössä sairaanhoitopiirien kesken. Näemme, että nykyinen malli, jossa järjestämissopimus on yhteisesti laadittu ja vahvistettu, on paras malli myös tulevaisuuden järjestämisvastuun osalta. Erityisvastuualueen hallinnossa (kuntayhtymä) tulisi turvata kaikkien vastuukuntien ja sote-alueiden edustus ja äänivalta. Erityisvastuualueen tehtävämäärittelyt luvussa 4.2.2 ovat perusteltuja. OYS-erva alueen näkökulmasta voi todeta, että jo olemassa olevien yhteisten toimijoiden kokoaminen ervakuntayhtymään palvelisi kaikkien etua. Yhteisiä toimijoita nyt on mm. erva-koordinaattori, arviointiylilääkäri, yhteiset professuurit. Erityisvastuualueen päätöksenteko tulee olla erillään nykyisten yliopistosairaanhoitopiirien päätöksenteosta. Vastuukunnan ohella kuntayhtymä tulee olla vaihtoehto kaikissa tilanteissa, mikäli kunnat näkevät sen parhaaksi toteuttamismalliksi. Länsi-Pohjan alueella ei ole riittävän suurta kuntaa järjestämään erikoistason palveluja vastuukuntamallilla. Mikäli kaksi yli 20 000 asukkaan kuntaa vastaisi perustason palvelujen järjestämisestä vastuukuntamallilla, aiheuttaisi se moninkertaisen organisoinnin verrattuna nykyiseen malliin. Työssäkäynti- ja asiointialueen palvelujen integraatiota olisi erittäin paljon vaikeampi hallita kuin yhden kunnan tai yhden kuntayhtymän mallissa. Ja mikä taho integraatiosta huolehtisi? Äänivaltaleikkuri on ollut toimiva malli sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä. Mikään taho ei ole voinut kävellä yli toisten kuntien näkemyksiä, vaan asioita on ollut välttämätöntä yhteen sovittaa. Äänivaltaleikkurin poistaminen voi aiheuttaa ainakin huolta, mutta myös ongelmia. Rahoitus Integraatiota tukeva palvelurakenne on mahdollista toteuttaa sekä vastuukuntamallilla että kuntayhtymässä. Väliraportissa ei kuitenkaan ole otettu kantaa monikanavaisen rahoituksen ongelmatiikkaan, joka osaltaan on este optimaalisen integraation toteutumiselle. Rahoituksesta tulisi säätää samassa yhteydessä järjestämislain kanssa. Järjestämisvastuun ja rahoituksen tulisi olla samassa organisaatiossa, mistä syystä sosiaalija terveydenhuollon valtionosuus tulisi osoittaa järjestämisvastuussa olevalle organisaatiolle (vastuukunta tai kuntayhtymä).
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN Lausunto 5(5) Uudistuksen toimeenpano Toivomme, että järjestämislain valmistelussa huomioidaan pitkäaikainen työ, mitä alueellamme on tehty perus- ja erikoistason palvelujen integroinnissa. Muoto (kunta/ kuntayhtymä) ei pitäisi olla ratkaiseva asia, vaan sisältö. Mallin pitäisi olla hyväksyttävä ja sen tulisi tukea jo olemassa olevien integraatioiden edistymistä eikä päinvastoin aiheuttaa lisää hajaannusta sote-palvelujen kenttään. Uudistuksen toimeenpano esitetyllä aikataululla on tarpeettoman tiukka. Onko asioita ehditty pohtia riittävästi seuraavan vuoden kuluessa, jolloin on tarkoitus jo päättää muodostettavista sote-alueista? Onko kuntien ja muiden toimijoiden kuuleminen aidosti mahdollista laaditulla aikataululla? Ei ole. Alueiden tulisi aloittaa toimintansa viimeistään 2017 alusta. Kuntaliitosten osalta tiedetään, että liitosten hyvä valmistelu vie väistämättä enemmän kuin kaksi vuotta. Oulun kaupungin ja neljän kunnan kuntaliitosta valmisteltiin 3-4 vuotta. Voimaantulon aikataulu on kaikilta osin mahdoton ja aiheuttaa vain syvää hämmennystä. Väliraportti ja siinä tehdyt ehdotukset Väliraportissa on hyviä ehdotuksia ja kommentteja, vaikka monet asiat ovat vielä avoimena. Osaltamme olisimme kiinnostuneita esim. kohdassa 5.4 kirjatusta kokeilutoiminnasta. Kainuun hallinnoimassa OYS-ervan aluekokeiluhankkeessa oli kiinnostavia ehdotuksia kokeilusta mm. Kela rahoituksen osalta. Länsipohjan sairaanhoitopiirin hallitus on käsitellyt yllä olevan lausunnon kokouksessaan 106. Vastauksen vastuuhenkilö on sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi, gsm 040 5045 725 ja sähköposti riitta.luosujarvi@lpshp.fi. Ritva Sonntag Hallituksen puheenjohtaja Riitta Luosujärvi Sairaanhoitopiirin johtaja