KIRJALLINEN KYSYMYS 418/2004 vp Henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevien tukiopetus Eduskunnan puhemiehelle Viime vuosina erityisopetuksen tarve kouluissa on lisääntynyt huolestuttavasti. Osittain resurssipulan vuoksi, mutta myös oppilaan sosiaalisen kehityksen edistämiseksi erityisopetusta tarvitsevat oppilaat pyritään yhä useammin integroimaan oman vuosikurssinsa luokkaan sen sijaan, että opetusta annettaisiin erityisluokilla. Suuressa opetusryhmässä opettajan mahdollisuudet huomioida yksilöllisesti erityisopetusta vaativia oppilaita ovat varsin rajalliset. Teoriassa opettajalla on mahdollisuus saada avukseen koulunkäyntiavustajia ja myös käyttää säännöllisesti tukiopetustunteja, jotta erityisoppilas saisi riittävää tukea pystyäkseen etenemään opinnoissaan. Käytännössä tukiopetus- ja kouluavustajaresurssit ovat kuitenkin jääneet jälkeen erityisoppilaiden määrän nopeasti lisääntyessä. Koska normaaliin luokkaan integroitujen erityisoppilaiden oppiminen vaatii erityisiä järjestelyjä, heille laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kumpaakaan näistä suunnitelmista ei laadita kevein perustein. Kyseessä on aina oppilas, jolla on jostain syystä vakavia vaikeuksia pystyä opiskelemaan. Suunnitelman laatimisessa sekä koti että koulun asiantuntijat tekevät yhteistyötä turvatakseen nimenomaan kyseisen oppilaan opintojen jatkumisen ja etenemisen. Erityisoppilaiden opetussuunnitelmien avainsana on henkilökohtaisuus. Henkilökohtainen suunnitelma vaatii huomattavasti opettajan resursseja, ja tästä syystä kyseisistä erityisoppilaista maksettavaa valtionosuutta onkin korotettu vastaamaan erityisen opetuksen aiheuttamia kustannuksia. Valtionosuuksissa huomioidun lisämäärärahan kohdentuminen nimenomaan HOPS- tai HOJKS-järjestelmän mukaisesti opiskelevien oppilaiden tukiopetukseen ei kaikilta osin ole riittävää. Erityisesti yläasteella ja keskiasteen oppilaitoksissa nuorten erityisoppilaiden motivointi opiskeluun vaatii jatkuvaa henkilökohtaista ohjausta, joka ei onnistu normaalissa luokkatilanteessa oppituntien aikana. Kuitenkaan läheskään kaikissa kouluissa luokanopettajalla tai luokanvalvojalla ei ole mahdollisuutta säännölliseen tukiopetukseen erityisoppilaille, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea opintojensa suorittamiseen. Oman opettajan antaman tukiopetuksen merkitys korostuu myös siinä, että tiedollisen opetussisällön lisäksi opettaja pystyy tukiopetuksen aikana ottamaan myönteisen kontaktin erityisoppilaaseen. Parhaaseen oppimistulokseen pääseminen edellyttää sitä, että erityisoppilaan omalla opettajalla on mahdollisuus vähintään viikoittain käydä läpi oppilaan edistymistä ja antaa yksilöllistä opetusta niissä asioissa, joissa vaikeuksia ilmenee. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan Versio 2.0
opiskelevien oppilaiden opetus toteutuu tarkoituksensa mukaan henkilökohtaisena ohjauksena? Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2004 Pertti Hemmilä /kok 2
Ministerin vastaus KK 418/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 418/2004 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevien oppilaiden opetus toteutuu tarkoituksensa mukaan henkilökohtaisena ohjauksena? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunnan opetustoimen perustehtävä on järjestää opetus oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Jokaisella erityisopetukseen otetulla tai siirretyllä oppilaalla pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus perusopetukseen ja sen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti integroidussa ympäristössä kiinteänä osana yleistä koulujärjestelmää. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden lukumäärään pohjautuvat korotetut yksikköhinnat ja niistä muodostuvien voimavarojen kohdentuminen laadukkaan erityisopetuksen toteuttamiseen on kunnan vastuulla. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Sitä hyödynnetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla samoin periaattein kuin muidenkin oppilaiden kohdalla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelumotivaatio ei pääsääntöisesti eroa muista. Tukiopetus on kuitenkin tarkoitettu tilapäisesti opinnoissa jälkeen jäämisen korjaamiseen. Oppiaineet, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä, kirjataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on kyseisen suunnitelman sisältö määritelty tarkemmin. Jotta opintojen henkilökohtaistaminen ja pitkäjänteinen oppilaan oppimisprosessin yksilöllistäminen onnistuu mahdollisimman hyvin, kyseisen suunnitelman laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Tasokkaan erityisopetuksen kehittämiseksi on käynnistetty toimenpiteitä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003 2008 mukaisesti. Opetusministeriön toimesta tehdään erityisopetuksen ja tukiopetuksen toteutumisen arviointi ja laaditaan toimenpideohjelma tukemaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien varhaista tunnistamista ja opetusjärjestelyjen kehittämistä. Lisäksi selvitetään valtion erityiskoulujen toiminta osaamis- ja resurssikeskuksena sekä kehitetään alueellisten osaamis- ja resurssikeskusten toimintaa. Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma valmistui keväällä 2004. Opetushallituksen toimesta on käynnissä erityisopetuksen laadullisen kehittämisen hanke (LATU-hanke), joka päättyy vuoden 2004 lopussa. Hankkeessa on kiinnitetty huomiota mm. erityisopetuksen kunnallisen ja alueellisen suunnittelun kehittämiseen, erityisen tuen tarpeen varhaiseen toteamiseen ja opettajan työn tukemiseen. Tavoitteena on myös yhdistää ja tehostaa pienten kuntien voimavarojen käyttöä tarkoituksena saada aikaan pysyvää alueellista yhteistyötä. 3
Ministerin vastaus Opettajankoulutuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota opettajien erityispedagogisen ja kehityspsykologisen asiantuntemuksen kehittämiseen kaikkien opettajien työssä. Jokaisella opettajalla tulee olla perusvalmiudet oppimisvaikeuksien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi sekä halu ja taito tehdä yhteistyötä erityisopettajan kanssa. Oppimisvaikeudet ovat keskeinen haaste opettajien peruskoulutuksen lisäksi myös täydennyskoulutukselle. Opettajien pedagogisten opintojen keskeisiä sisältöjä ovat mm. ihmissuhde-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, oppimisprosessien ymmärtäminen ja oppimisvaikeuksien ja syrjäytymisen ehkäisy. Opetusministeriö pitää välttämättömänä, että myös kunnat ja muut oppilaitosten ylläpitäjät suunnitelmallisesti kehittävät opettajien erityisopetukseen liittyvää täydennyskoulutusta ja suuntaavat siihen riittävät resurssit. Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2004 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 418/2004 vp Pertti Hemmilä /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 418/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml: Vad tänker regeringen göra så att undervisningen av elever som följer en individuell läroplan enligt sitt syfte genomförs som individuell handledning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den grundläggande uppgiften för kommunens undervisningsväsen är att ordna utbildning så att elevernas ålder och förutsättningar beaktas. Varje elev som tagits in eller överförts till specialundervisning skall ha lika möjligheter som andra elever till grundläggande utbildning och därpå följande yrkesutbildning, i första hand i en integrerad miljö som en fast del av det allmänna skolsystemet. Att sörja för de förhöjda priserna per enhet som antalet elever i behov av särskilt stöd utgör grund för och att de resurser som detta medför riktas mot specialundervisning av god kvalitet vilar på kommunens ansvar. Stödundervisning skall sättas in genast när inlärningssvårigheterna har iakttagits, så att eleven inte blir konstant efter i sina studier. Den utnyttjas i fråga om elever i behov av särskilt stöd enligt samma principer som för andra elever. Studiemotivationen hos dem som behöver särskilt stöd skiljer sig i regel inte från andra elevers. Stödundervisningen är likväl avsedd att hjälpa upp tillfällig eftersläpning i studierna. De läroämnen där elevens studier avviker från lärokurserna för den övriga undervisningen skrivs in i en individuell plan för hur undervisningen skall ordnas. I de nya grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen anges innehållet i planen närmare. För att lyckas så bra som möjligt med att lägga upp studierna individuellt och med långsiktiga individuella lärandeprocesser måste skolan utforma planen i samarbete mellan flera olika yrkesgrupper där elevens lärare, elevvårdsexperter samt i mån av möjlighet elevens vårdnadshavare deltar. Åtgärder i syfte att utveckla en högklassig specialundervisning har vidtagits enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2003 2008. Genom undervisningsministeriets försorg utförs en utvärdering av genomförandet av specialundervisningen och stödundervisningen och ett åtgärdsprogram utformas till stöd för en tidig identifiering av inlärnings- och anpassningssvårigheter och utveckling av undervisningsarrangemangen. Dessutom utreds verksamheten vid statens specialskolor som kompetens- och resurscentrum och verksamheten vid de regionala kompetens- och resurscentrumen utvecklas. Ett åtgärdsprogram för den yrkesinriktade specialundervisningen blev klart i våras. Utbildningsstyrelsen har initierat ett utvecklingsprojekt gällande specialundervisningens kvalitet (LATU-projektet), som skall slutföras före utgången av året. I projektet har man fäst vikt bl.a. vid att utveckla den kommunala och regionala planeringen av specialundervisningen, vid att i ett tidigt skede konstatera behov av särskilt stöd och vid att stöda lärarens arbete. Syftet är även att förena och effektivisera användningen av den små kommunernas resurser i syfte att få till stånd bestående regionalt samarbete. Inom lärarutbildningen läggs vikt vid utvecklingen av lärarnas specialpedagogiska och utvecklingspsykologiska sakkunskap i alla lärares 5
Ministerns svar arbete. Varje lärare skall ha basfärdigheter att lägga märke till och förhindra inlärningssvårigheter samt vilja och förmåga att samarbeta med en speciallärare. Inlärningssvårigheterna är en central utmaning inte bara i grundutbildningen av lärare, utan även för fortbildningen. Det centrala innehållet i lärarnas pedagogiska studier utgörs bl.a. av färdigheter som gäller människorelationer, samarbete och växelverkan, förståelse av inlärningsprocessen och förhindrande av inlärningssvårigheter och utslagning. Undervisningsministeriet anser det nödvändigt att även kommunerna och övriga huvudmän för läroanstalter planmässigt utvecklar fortbildningen som gäller specialundervisning för lärarna och tilldelar denna utbildning tillräckliga resurser. Helsingfors den 8 juni 2004 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6