Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 467/2005 vp Uimaopetuksen tason nostaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 66 % suomalaisista aikuisista osaa uida. Suomalaisten uimataidottomuus kostautuu turhina hukkumisina muulloinkin kuin juhannuksena. Puuttuva uimataito lisää myös epäonnistuneita pelastustilanteita. Kuitenkin jokaisen peruskoulun neljännen luokan päättävän koululaisen tulisi opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti pystyä uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä. Viimeksi tehdyn tutkimuksen mukaan 77 prosenttia kuudesluokkalaisista on uimataitoisia. Suomessa voidaan haluttaessa lisätä peruskoulun kuudennen luokan todistukseen maininta uimataidosta. Islannissa peruskoulun kuudennelta luokalta ei pääse, jos ei osaa uida. Vaikka peruskoulummekin joutuvat säästämään kaikista kuluistaan, voidaan uimaopetusta antaa kustannustehokkasti muun muassa kilpailuttamalla uintipaikkojen järjestäjiä. Oulusta löytyy tästä hyvä esimerkki, jonka ansiosta siellä jo 94 prosenttia kuudesluokkalaisista osaa uida. Yhtenäinen merkintä uimataidosta Suomen kaikkien peruskoulunsa kuudennen luokan päättävien todistuksessa kannustaisi kuntia kiinnittämään huomiota oppilaiden uimataitoon ja kilpailuttamaan uintipaikkojen järjestäjiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko opetusministeriö tietoinen siitä, kuinka monessa kunnassa peruskoulun kuudennen luokan todistukseen lisätään merkintä uimataidosta ja mitä opetusministeriö aikoo tehdä, että kaikkiin maan peruskouluihin saadaan yhteneväinen käytäntö tehdä merkintä uimataidosta peruskoulun kuudennen luokan todistukseen? Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2005 Tuija Brax /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuija Braxin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 467/2005 vp: Onko opetusministeriö tietoinen siitä, kuinka monessa kunnassa peruskoulun kuudennen luokan todistukseen lisätään merkintä uimataidosta ja mitä opetusministeriö aikoo tehdä, että kaikkiin maan peruskouluihin saadaan yhteneväinen käytäntö tehdä merkintä uimataidosta peruskoulun kuudennen luokan todistukseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain mukaisesti Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Opintosuoritusten arvioinnista ja opinnoissa etenemisestä on voimassa, mitä niistä asetuksella säädetään ja Opetushallitus määrää. Todistuksiin merkittävistä tiedoista päättää Opetushallitus. Koululiikunnassa toimintakyvyn testaamisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsearviointia sekä liikunnan omaehtoista harrastamista. Liikunnanopetuksessa testaamiseen on syytä suhtautua harkiten ja tiedostaa sen vaikutukset oppilaiden liikuntainnostukseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Paikallisesti voidaan päättää, sisältyykö opetukseen sille asetettujen tavoitteiden lisäksi muita sisältöjä. Paikallisesti voidaan myös päättää tavoitteiden painotuksista perusopetuksen aikana. Vuosiluokille 1 6 opetusta antavista peruskouluista 21% eivät järjestä uinnin opetusta lainkaan. Vastaava luku vuosiluokille 7 9 on 30 % (Liikunnan ja kansanterveyden edistämiskeskus, LIKES). Paikalliset olosuhteet ja resurssit ohjaavat uinnin opetuksen laajuutta kunnissa. Opetusministeriö on liikuntalain nojalla myöntänyt viimeisten kolmen vuoden aikana yhteensä noin euroa harkinnanvaraista valtionavustusta 31:lle uimahallille, lähinnä peruskorjaustöitä varten. Perusuimataito on mainittu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 yhtenä vuosiluokkien 1 4 liikunnan oppimistavoitteena. Kuvaus oppilaan hyvälle osaamiselle 4. luokan päätteeksi on, että oppilas pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä. Vuosiluokilla 5 9 yhtenä oppimistavoitteena on kehittää uimataitoa ja opetella vedestä pelastamisen taitoja. Päättöarvioinnin kriteereinä arvosanalle 8 on, että oppilas hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja. Opetusministeriö pitää uimataidon saavuttamista perusopetuksen seitsemänteen luokkaan mennessä tärkeänä kansalaistaitona. Kuntakohtaisia tilastotietoja kuudennen luokan todistuksiin lisättävistä uimataidon merkinnöistä ei ole valtakunnallisesti kerätty. Paikalliset olosuhteet ja resurssit vaikuttavat uinnin opetuksen toteuttamiseen kunnissa ja kouluissa. 2

3 Ministerin vastaus KK 467/2005 vp Tuija Brax /vihr Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 467/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuija Brax /gröna: Är undervisningsministeriet medvetet om i hur många kommuner eleverna i grundskolan på betyget i årskurs sex får en anteckning om simkunnighet och vad tänker ministeriet göra så att alla landets grundskolor får en enhetlig praxis att simkunnighet antecknas på betyget från årskurs sex? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utbildningsstyrelsen beslutar enligt lagen om grundläggande utbildning om målen för och det centrala innehållet i den grundläggande utbildningens olika läroämnen och ämneshelheter. I bedömningen av eleven försöker man handleda och uppmuntra studiearbetet samt utveckla elevens möjligheter till självvärdering. Elevens framsteg, arbete och uppförande skall bedömas på mångsidiga grunder. För bedömningen av studieprestationer och framsteg i studierna gäller det som föreskrivs genom förordning och vad Utbildningsstyrelsen bestämmer. I fråga om de uppgifter som antecknas på betyget beslutar Utbildningsstyrelsen. Syftet med testerna av färdigheter i skolgymnastiken är att stödja elevens självvärdering samt motion och idrott på egen hand. Det är skäl att noga överväga hur man förhåller sig till testningen i gymnastikundervisningen och vara medveten om konsekvenserna för elevernas gymnastik- och idrottsiver. I undervisningen och bedömningen bör man ta hänsyn till förhållandena i naturen och årstiderna, lokala förhållanden, de möjligheter som närmiljön och skolan erbjuder samt elevens särskilda behov och hälsotillstånd. Man kan på lokal nivå besluta om undervisningen skall innehålla något mer än målen kräver. Man kan också lokalt besluta om profileringar av målen under den grundläggande utbildningen. Av de grundskolor som ger undervisning i årskurs 1 6 ordnar 21 % ingen som helst simundervisning. Motsvarande siffra för årskurs 7 9 är 30 % (LIKES -Stiftelsen för främjande av idrott och folkhälsa). Lokala omständigheter och resurser styr omfattningen av simundervisningen i kommunerna. Undervisningsministeriet har med stöd av idrottslagen de senaste tre åren efter prövning beviljat totalt euro i statsunderstöd till 31 simhallar, främst för saneringar. Att eleven skall lära sig simma nämns i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2004 som ett mål i gymnastikundervisningen i årskurserna 1 4. Profilen för goda kunskaper i slutet av årskurs 4 är att eleven kan simma på många sätt i simdjupt vatten. I årskurs 5 9 skall eleven utveckla sin simkunnighet och lära sig livräddning. Kriterier för vitsordet 8 vid slutbedömningen är att eleven är simkunnig och har färdigheter för livräddning i vatten. Undervisningsministeriet ser elevens simkunnighet före årskurs 7 som en viktig färdighet för alla. Statistik för enskilda kommuner över anteckningar om simkunnighet på betyget från årskurs 6 har inte samlats in på riksnivå. De lokala omständigheterna och resurserna inverkar på hur simundervisningen i praktiken sker i kommunerna och skolorna. 4

5 Ministerns svar KK 467/2005 vp Tuija Brax /vihr Helsingfors den 8 juni 2005 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5