hammas teknikko Keskusliiton uusi olemus Valuhelmien sijoittelu Tuoteuutisia Vinkkipalsta Otiola-cup Korkean ammattitaidon juhla Leukavamma- ja kasvoproteesit 6 1986 IVOCLAR LUONNOLLISET HAMPAAT PROTEESIIN ORIOLA OY lammasvanne heti paikalla I- spoo: 90 4291 Joensuu: 973 24? 71 Oulu: 981 34822? Seinäjoki: 964-225 70 Tampere: 931 351 5? Turku: 921 336 533
The Vitapanf System Kaikki samalla väriskaalalla Vitapaif akryylihampaat Vita VMK 68 päällepolttoposlirni Vitadur-N jakkuposliini Vitapan K+B-materiaali Kaikki samasta palvelutalosta HYVÄSTÄ Plandentoy Vita Zahnfablik Ä % Bad SaCKingen OI I O I i \ Kauppiaskatu 5, 20100 TURKU V Mekaanikonkatu 5, 00810 HELSINKI _ ^ V V ^ I A Puijonkatu 26 28, 2 krs, 70100 KUOPIO SHK: n sääntöjenmuutos hyväksytty SHK:n liittovaltuusto hyväksyi ylimääräisessä vuosikokouksessaan 14.11.1986 Keskusliitolle uusitut säännöt. Sääntömuutos astuu voimaan 1.2.1987 Hammaslaboratorioliitto ry:n käsiteltyä muutoksen ja siihen liittyvät järjestelyt vuosikokouksessaan. Suurin muutos hyväksytyssä esityksessä on jäsenpohjan muutos liitoista yksityisiin hammastekniselle alalla toimiviin henkilöihin. Näin SHK ry:n asioiden hoito ja omaisuuden hallinta palaa takaisin niille, jotka ovat perinteisesti ennen vuoden 1979 organisaatiomuutosta ao. liiton asioita hoitaneetkin eli yksityisille hammasteknikoille ja alalla työskenteleville. Tällä muutoksella halutaan lopettaa liittojen välinen "kahakointi" asiasta ja antaa mahdollisuus SHK ryrlle kehittyä koko alaa yhdistäväksi voimaksi niillä alueilla, joilla tämän kaltaista yhteistyötä voidaan luontaisesti edistää. Yhteisinä asioina on sääntömuutosta laadittaessa nähty jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen, virkistystoiminnan koordinointi sekä Hammasteknikkolehden julkaiseminen varsinaisten ammattipoliittisten edunvalvontatehtävien jäädessä SHK ry:n toiminnan ulkopuolelle eri erityisjärjestöjen hoidettavaksi. Tällä sääntömuutoksella säilytetään liiton nimi entisellään. Tällä toimenpiteellä halutaan turvata yli 60-vuotisen perinteen jatkuminen alamme yhteisjärjestönä. Koska jäsenpohjaa on näissä sääntöesityksissä radikaalisti muutettu tavalla, joka sulkee varsinaiset liittojäsenet toiminnan ulkopuolelle, ei nimen keskusliitto-kytkentää voi enää pitää esteenä muiden liittojen itsenäiselle edunvalvontatoiminnalle varsinkin, kun huomioidaan sääntöesityksen 2 :ssä esitetyt rajoitukset SHK ry:n lausunnon annolle ja yhteistoiminnalle viranomaisten kanssa. Esitys kokonaisuudessaan on luonnollisesti kompromissi kahden eri näkemyksiä edustavien osapuolten kesken ja tällaisena se on myös nähtävä. Esitys on kuitenkin pyritty muotoilemaan sellaiseen muotoon, ioka tyydyttää kaikkia alalla toimivia erityisliittoja, eikä se aseta rajoituksia näiden toiminnalle. Päinvastoin, näkemyksemme mukaan esitetyn mukainen "keskusliitto" voisi kehittyä alallamme varsin voimakkaasti kokoavaksi voimaksi omalla sektorillaan ja se voisi tulevaisuudessa lähentää myös erityisliittojen kaikesta julkisesta kahinoinnista huolimatta jo tänäänkin hyvin toimivaa yhteistyötä ammattipoliittisissa kysymyksissä entisestäänkin. Jäsenpohjan muutos toteutetaan käytännössä siten, että Erikoishammasteknikkoliitto ry ja Hammaslaboratorioliitto ry liittävät jäsenistönsä henkilöjäseniksi Keskusliittoon 1.2.1987 lukien. Samalla pyritään saamaan myös Hammastekniset ry:n jäsenet Keskusliiton jäseniksi. Ne henkilöt, jotka eivät halua liittyä Keskusliittoon henkilöjäseniksi, ilmoittakoot siitä Keskusliiton toiminnanjohtaja Leena Siiralalle tammikuun 1987 loppuun mennessä, puh. 90-6943 866. Todettakoon, että jäsenyys Keskusliitossa on maksutonta. Allekirjoittajajärjestöt toivovat tämän muutoksen aktivoivan alalla työskenteleviä henkilöitä toimimaan yhteisten asioiden hyväksi. Erikoishammasteknikkoliitto ry Hammaslaboratorioliitto ry 163
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITTO R Y. Kansakoulukatu 10 A 21 00100 Helsinki Puh: 90-694 3866 Valuhelmien sijoittelun vaikutus vetolujuuteen liitettäessä yhteen muovia ja valuosia Julk. QDT8/86 4 3.Vuosikerta 1986 Issn 0780-7783 Päätoimittaja Leena Siirala puh. 90-694 3866 Toimitusneuvostona toimii keskusliiton hallitus Lehden toimituskunta: Leena Siirala Teppo Sarpila Esko Niemenmaa Kosti Uusitalo Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. Itä-Hämeen Kirjapaino 1986 Hammasteknikkojärjestöjen SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITON HALLITUS: I pj Markku Järvinen os. Sammonkatu 13, 33540 Tampere, p. 931-551 674 II pj Veli Heikkinen os. Rautatiekatu 10, 90100 Oulu, p. 981-225 960 III pj Tapio Lamminen Horninkatu 15 24100 Salo, p. 924-154 30 Toiminnanjohtaja Leena Siirala Kansakoulukatu 10 A 21, 00100 Helsinki, p. 90-694 3866 Lars Nordberg, Riitankuja 1 3 E, 00840 Helsinki, p. 90-407 400 Matti Taiminen, Puutarhakatu 15 B, 20100 Turku, p. 921-278 34 Kosti Uusitalo, Riihitie 8, 00330 Helsinki, p. 90-487 972 Tapio Vasara, Kansakoulukatu 10 A 21, 00100 Helsinki, p. 90-694 3866 Nils Bang, Eurantie 12 14, 00550 Helsinki, p. 90-768 768 Eerikki Vuorimies, Kauppakatu 3 A, 33200 Tampere, p. 931-284 57 Reijo Laitinen, Peurakatu 16 C 11, 98120 Kemijärvi, p. 9692-116 97 Leif Wallen, Hevosmäki 33, 02400 Kirkkonummi, p. 90-298 766 Yrjö Rautiala, Kirkkorinne 4, 13100 Hämeenlinna, p. yhteyshenkilöt Erikoishammasteknikkoliitto ry Pj. Veli Heikkinen Rautatienkatu 10 90100 Oulu 10 puh. 981-225 960 Varapj. Tapio Lamminen Horninkatu 15 24100 Salo Puh.924-154 30 Toiminnanjohtaja Harri Aalto Ristiaallokonkatu 7 02320 Espoo Puh. 90-146 611 Hammaslaboratorioliitto ry Pj. Lars Nordberg Riitankuja 1 3 E 00840 Helsinki puh. 90-407 400 Toiminnanjohtaja Leena Siirala Kansakoulunkatu 10 A 21 00100 Hki 21 puh. 90-694 3866 Suhteelliseen murtolujuuteen on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota vahvistettaessa muovifasetteja valupinnoille. On turvauduttava mekaanisiin retentioihin, sillä kuten tiedetään, muovi ja metalli eivät kemiallisesti sitoudu toisiinsa. Yleisimmin käytetään pyöreitä retentiohelmiä. Näiden helmien etuna on, että ne voidaan asettaa suoraan vahan pinnalle ja valaa työ tavanomaisella tekniikalla. Käytettävissä on useita eri helmikokoja. Ensin tulivat käyttöön läpimitoiltaan suurehkot helmet, jotka ikävä kyllä olivat esteettisesti haitallisia näkyen selvästi muovikerroksessa. Tämän seurauksena oli turvauduttava paksumpaan muovin kerrostukseen. Myöhemmin markkinoille tuli pienempikokoisia helmiä. Tällöin alettiin pohtia, tarjoavatko nämä pienet helmet yhtä hyvän mekaanisen retention kuin isompikokoiset. Tutkijat Shue ja Nicholls ovat suorittaneet retentiovetolujuustestejä näillä helmillä ja tulos osoittaa, että sijoiteltaessa helmet lähekkäin tai korkeintaan yhden helmen leveyden päähän toisistaan isosiit mikroretentiohelmet tarjoavat selvästi paremman retention kuin Reten Bonderizing Beads (isot helmet). Esteettisessä mielessä on selvästi edullisempaa käyttää pieniä helmiä, sillä käytettäessä samaa kerrostuspaksuutta valon taittokyky on selvästi parempi käytettäessä pieniä helmiä. Opaakin osuutta lopputuloksen kestävyyteen on myös tutkittu. Tutkimukset osoittavat itse muovin ja opaakin välisen sidoksen lujuuden olevan erittäin tärkeän. Nicholls ja Nakanishi osoittavat tutkimuksillaan selviä eroja muovin ja opaakin sidoksessa käytettäessä eri valmistajien systeemejä. He vertasivat Visiogem-, Isosit- ja Denta Color -tuotteita. Visiogemin sidos oli heikoin ja Isosit ja Denta Color saavuttivat keskenään saman tapaisen sidoslujuuden. Paljon on myös tutkittu muovin kiinnittymistä etsatuille valupinnoille. Kuva 1. 2 bead diameters Tanakan, Atsudon ja Uschiyaman mukaan etsauksen edut verrattuina helmillä saatavaan retentioon ovat selvät: etsatussa pinnassa ei ole haitallisia ulos suuntautuvia osia ja päällystettävää pintaa voidaan hioa ennen etsausta. Berto Lloti ja Neopolitano osoittavat muovin kiinnittymisen etsatulle pinnalle olevan hyvän ja kestävän. Del Castillo ja Thompson suorittivat lämpökäsittelykokeita ja totesivat adheesiokoheesiotyyppisiä murtumia vetolujuustesteissä. Suoritettaessa vetokokeita ilman lämpökäsittelyä he totesivat muovin ja metallin sidoksen ylittävän ne vaaditut normit, jotka on asetettu muovin ja etsatun kiilteen liitokselle. Thompson tutki eri metallien etsaamista eri hapoilla ja ehdottaa, että ni-cr-bc -seokset tulisi etsata rikkohapolla ja nicr- tai cr-co -seokset typpihapolla. Alshammary totesi, että eri seokset saavuttavat vaihtelevia Large Beads Small Beads 164 165
Taulukko 1. Bead diameters in jim** Product name* Diameter in jtm Manufacturer Reten Bonderizlng Beads (large) 695.0 (74.9)* Lang Dental, Chicago, IL Reten Bonderizing Beads (small) 489.9 (64.4) Lang Dental, Chicago, IL Caulk Retention Beads 432.7 (62.2) L.D. Caulk, Milford, DE Isosit Retention Pearls 424.3 (67.1) Ivoclar, Schaan, Leichtenstein Isosit Micro-Retentions 266.9 (27.5) Ivoclar, Schaan, Leichtenstein 'Sample size = 100 beads falt bead clusters were excluded tvatues in parentheses am standard deviaäons Kuva 2. Beads Tensile Load VVires A*, y.\y.v.. \ v. v. V.\\v.\w.» Veneering Resin sidosarvoja käytettäessä samaa etsausaikaa ja vaihdeltaessa etsausaikaa samalle metallille sidoksen lujuusarvot myös muuttuvat. Jatkotutkimukset osoittivat, että ni-cr -seokset voidaan elektrolyyttisesti etsata saavuttamaan korkeita retentioarvoja mikromekaanisella kiinnityksellä. Joka tapauksessa käytettävät virran voimakkuudet, hapot ja etsausajat ovat yksilöllisiä eri seoksille. Etsaussidosten kestävyydestä on saatavilla runsaasti tutkimusaineistoa, kun taas tutkimukset retentiohelmillä ovat olleet vähäisiä. Niinpä tämän tutkimuksen tarkoituksena on testata visiogremin ja sen uuden opaakin vetolujuusarvoja käytettäessä kahta eri retentiohelmikokoa. Testin suorittaminen ja materiaalit Testissä päätettiin käyttää kahta eri helmikokoa retenponderizin helmet (isot) ja isositmikco-retentions (pienet). Helmet aseteltiin neljällä eri tavalla: 1. Helmet lähellä toisiaan, osittain jopa koskettaen toisiaan, sattuman varaisesti siroteltuna. Kuva 3a. Luva 3b. 2. Helmet sijoiteltuna tasaisesti, yhden helmen päähän toisistaan. 3. Kahden helmen leveyden päähän toisistaan sijoitettuina. 4. Kolmen helmen leveyden päähän sijoitettuina toisistaan. Helmet sijoitettiin vahapinnalle erikoisen reikäsabluunan avulla. Vetolujuuden mittaamiseen käytetty laitteisto. Metallinapit valettiin litecast b:stä. Jokaisesta kahdeksannesta eri koetyypistä valmistettiin 10 koekappaletta (kuva 3 a). Valukappale, jossa helmet aseteltu kahden leveyden päähän toisistaan (kuva 3 b). Toinen valukappale, jossa helmet sijoiteltuina yhden leveyden päähän toisistaan ja valukappale koneistettu halkaisijaltaan 8 mm:ksi, jotta saataisiin yhtenevät testiarvot. Valukappaleen pinnalle levitettiin opaakke, joka polymeroitiin valokovetteisesti ja tämän päälle kerrostettiin 2 mmm paksuudelta visiocremmuovia. Valmistajan ohjeita noudatettiin kaikissa eri työvaiheissa. Tulokset saatiin käyttämällä vetolujuuden testauslaitteita. Vahvuusarvot laskettiin tiettyjen kertoimien ja saavutettujen mittaustulosten perusteella. Tulokset Suurimmat vahvuusarvot ja niiden keskipoikkeamat käyvät ilmi taulukosta 2. Sekä suurilla että pienillä helmillä saatiin suurimmat lujuusarvot käytettäessä yhtä helmen leveyttä helmien sijoittelussa. Käytettäessä pieniä helmiä yhden leveyden päässä toisistaan oli tulos huomattavasti parempi kuin käytettäessä lähekkäin asettelua tai kahden ia kolmen leveyden päähän asettelua. Käytettäessä isoja helmiä lähekkäin tai yhden leveyden päähän aseteltuina saatiin suurempia lujuusarvoja kuin käytettäessä kahden ja kolmen leveyden asettelua. Samaan tulokseen tulivat tutkijat Shue ja Nicholls. Ei havaittu suuriakaan eroja pienten ja suurten helmien välillä tapauksessa, jolloin helmet aseteltiin lähekkäin, kun taas kaikissa muissa tapauksissa pienillä helmillä saavutettiin selvästi kestävämpi liitos. Päätelmiä Poikkeamat helmien koossa aiheuttivat selvää epätasaisuutta vetolujuusarvojen keskipoikkeamassa (taulukko 1). Joka tapauksessa pienillä helmillä saavutettiin parempia retentioarvoja, myös esteettiseltä kannalta pienten helmien käyttö on suositeltavaa. 166 167
Taulukko 2 Means and standard deviatlons for the tensile bond strengths 1200 SMALL BEADS Veneering Resin Veneering Resin Bead spacing Bead - size Close 1 dia. 2 dia. 3 dia. 600 tn Small* 746.9 1,023.8 774.4 397.8 (196.0) (211.1) (180.0) (90.8) Largo' 795.1 824.8 444.4 236.5 (162.5) (114.0) (84.2) (58.5) 'Isosit Micro-Retentions freten Bonderizing Beads (large) Kuva 4. Tensile Failure Shear Failure Kuva 6a. Murtopintoja. Kuva 6b. Murtopintoja. 1200 LARGE BEADS - f - Resin Failure Plane 4 L 1? 600? o m X 1 \ - Resin Failure Plane (L JK M. Ai /' IA A Kuva 7a. Kuva 7b. Kuva 5. close Riippumatta helmien koosta on käytettävä yhtä paksua opaakkikerrosta metallin päällä. Tämän johdosta suuremmalla todennäköisyydellä peitetään pienet helmet kokonaan ja myös näiden retentoitava alue täytetään opaakilla. Näin ollen muovin ja opaakin sidoksen tulee olla luja. Testien aikana oli havaittavissa kahdenlaisia murtopintoja (kuvat 6 a ja 6 b). Kuva 6 a esittää muovin vetomurtuman. Kuva 6 b esittää leikkausmurtuman. Kun helmien välinen etäisyys (s) kasvaa, myös vetolujuus vastaavasti suurenee ja todennäköisin murtuma tulee olemaan leikkausmurtuma. Aseteltaessa helmet lähekkäin (s-arvo) aiheutetaan todennäköisemmin vetomurtuma. Tämä voitiin myös käytännössä todeta. On huomattava, että helmien ylimmät osat eivät ole retentoivia, ja tästä syystä on ehdotettu, että helmien kärjet hiottaisiin tasaisiksi ennen opaakin levitystä, jotta saavutettaisiin parempi estetiikka. Voidaan olla myös toista mieltä, sillä hiottaessa saattavat helmet irrota ja täten vähennetään retentiota ja toisaalta käytettäessä pieniä helmiä estetiikka ei muutenkaan häiriinny. Lisäksi tarkasteltaessa sivusuunnassa tapahtuvaa rasitusta huomataan, että helmien kärjillä on tärkeä tehtävä pyrittäessä estämään leikkausmurtumaa (kuvat 7 a ja 7 b). Hiomalla helmet aiheutetaan myös jännityksen kasvamista kohtiin a, ja aiheutetaan vähenemistä leikkausmurtuman vastustuskyvyssä. Tämän artikkelin tarkoitus on kokeellisesti osoittaa optimaalinen helmien sijoitustapa. Käytännössä hammaslaboratorioissa tuskin on aikaa näin pikkutarkkaan työhön. Niinpä tulokset onkin tarkoitettu neuvoa antaviksi. Yhteenveto Useimmissa tapauksissa paras sidos saadaan käyttämällä pieniä helmiä, jotka sijoitetaan yhden helmen leveyden päähän toisistaan. 168 169
VINKKIPALSTA Paremmin istuvat vahaukset Jotta vältettäisiin vaha/kipsieristeen liiallisen käytön ongelmat, käytetään seuraavaa kikkaa: Laita purkkiin vaahtokumin kappale, johon olet terävällä veitsellä tehnyt X-n keskelle. Kostuta vaahtokumi eristeaineella. Kasta mallitapit tähän X:ään ennen vahausta. Vaahtokumi "imee" pois ylimääräisen eristeen. Hienot jyrsinpinnat Kruunuja voidaan pitää kiinni työskentelyn ajan sisäpuolelta. Laita kruunupinsettien (suonipihtien jne) sormiosien väliin kuulakärkikynän jousi. Pitoa voit parantaa laittamalla kärkiin silikonikumi-letkun (venttiilikumin) pätkät. Voit parantaa jyrsintöiden työstön jälkeä laittamalla työkohteeseen kullan esikiilloituspastaa. Tämä säästää myös työstökiviä. Vahan poisto Kun vahanspolausastian tila täyttyy vahalla, se voidaan poistaa laittamalla sanomalehteä altaaseen ja imeytetään vaha siihen. Viistotut nastat poltto- timan Voit parantaa kruunun pystyvyyttä alustallaan viistomalla nastojen kärjet tilla. Keramiamassan kosteus Keramiamassaa voidaan pitää jatkuvasti kosteana, jos laitetaan kostea rullalle kääritty kangas (vanurullan puolikas) koskettamaan massa kerrostusalustalle. Rolled, soaked cloth Kiilloitussuojat Kun eletrokiilloitat valuja suojaa erikoiskiinnikkeet, pinteet tai muut kohteet joiden et halua joutuvan altiiksi elektrolyytille jäykähköllä (Putty)-silikonilla. Hanger Siliconeputty protection Casting Kruunujen kiinnipitäminen Ballpoint pen spring Etsausten puhdistus Jos kosket käsillä etsattuja metalli- tai posliinipintoja, ne eivät toimi kuin pitäisi. Voit puhdistaa "liatut" alueet seuraavasti: Laita monomeriä ruiskuun ja puhdista ruiskuttaen kohdat. Huuhtele puhtaalla vedellä höyrypesimellä tai ultrasonicissa. 170 171
Leukavamma- ja kasvoproteesit osana kuntoutusta Julk. Hammaslääkärilehdessä N;o21/86 Joonas Pulkkinen, HLL Vaikea hampaiston ja suun alueen puutos, vika tai vamma on hoitamattomana olennainen haitta toimintakyvylle. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään myös hammashuollossa potilaan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Puuttuvien kudosten korvaamisessa ja roimintakyvyn palauttamisessa nykyaikainen leuka- ja kasvoprotetiikka auttaa huomattavasti parantamaan potilaan elämänlaatua. Kirjoittaja on toiminut kuntoutuksen piirissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen keskussairaalan suusairauksien poliklinikan kanssa ja Suomen Syöpäyhdistyksen Kuopion poliklinikan ja neuvonta-aseman tiloissa. Konsultaatioapuna on ollut myös Kuopion yliopiston hammaslääketieteen osaston protetiikan laitos. Työ on ollut osa jatkokoulutusta ja useimmat hoidetut potilastapaukset ovat kuntoutuksen piirissä kasvojen ja suun alueen kirurgisesti hoidettujen tuumoreiden vuoksi. Leukavammaproteettinen hoito on osa laajempaa vammaisprotetiikkaa, jolla pyritään korjaamaan joko hankittua tai synnynnäistä defektiä kasvojen ja leukojen alueella. Hoito tapahtuu yhdessä eri lääke- ja hammaslääketieteen osa-alueiden kanssa. Tällaisia yhteistyöaloja ovat esimerkiksi fysiatria, foniatria, kirurgia ja psykiatria. Hammaslääketieteellinen hoito on kokonaisvaltaista potilaan jäännöshampaiston ja -kudosten säilyttämistä ja korvaamista: esteettisen ja toiminnallisen funktion palauttamista. Leuka- ja kasvovammaprotetiikalla hoidetaan tyypeiltään hyvin eriasteisia potilastapauksia, joille on yhteistä huomattava luu- tai pehmytkudosten menetys. Leukavammaprotetiikan indikaatiot ovat samat kuin tavanomaisen protetiikan: purentaelimen ja kasvojen toiminnallinen ja esteettinen tila yritetään palauttaa mahdollisimman tyydyttäväksi ja pyritään estämään lisävaurioiden muodostuminen. Myös hoidon toteutus noudattaa totuttuja ja hyväksyttyjä hoitotapoja, erityispiirteet ovat aina tapauskohtaisia. Indikaatioihin vaikuttavat myös muun muassa hammashoidon kulloinenkin vaatimustaso ja palvelujen saatavuus. Hoidon tarve Leuka- ja kasvovammaproteettisen hoidon tarvetta aiheuttavat tavallisimmin: kirurgisten toimenpiteiden tuloksena syntyneet pienet tai laajemmat kudosontelot liikenneonnettomuudet työtapaturmat pahoinpitelyt räiähdysvammat, ampuma-aseiden aiheuttamat vammat synnynnäiset defektit kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä tai jälkihuollossa tarvittavat apulaitteet. Varsinkin maxilla- ja kasvodefektit invalidisoivat useimmiten potilaan vaikeasti. Puhevaikeudet, pureskelu- ja nielemisvaikeudet johtavat helposti masentuneisuuteen, joskus vaikeaankin depressioon. Potilas on sosiaalisesti hyvin rajoittunut. Kosmeettinen ongelma (kuva 1) aiheuttaa ahdistusta ja potilaat välttävät sosiaalista kanssakäymistä. Tässä tilanteessa elämää säilyttävää hoitoa kuuluu seurata kuntouttava, elämänlaatua kohottava hoito. Aivan erityistä painoa tulee kiinnittää inhimilliseen kohteluun. Pelkällä teknisellä ratkaisulla saavutetaan harvoin hyvää tulosta, ellei potilas ole henkisesti hoidossa mukana ja pyri itse samoihin tavoitteisiin hoitoryhmän kanssa. Kuva 1. Potilaalle tehty totaali maxillektomia ja silmäkuopan tyhjennys. Proteesityypit Proteettinen hoito vaihtelee suuresti riippuen kulloisestakin tilanteesta. Pienet maxilladefektit voidaan täyttää yksinkertaisella tukeosalla (kuva 2), laajemmissa puutostiloissa ja totaalimaxillektomiassa tilanne johtaa huomattavasti hankalampiin ratkaisuihin (kuva 3). Intraoraalista proteesia joudutaan usein täydentämään ekstraoraalisella kasvoproteesilla (kuva 4). Käytetyt retentio- ja kiinniketyypit on aina harkittava tapauksen mukaan. Tarkkuuskiinnikkeitä voidaan käyttää paitsi proteesin kiinnittämiseen jäännöshampaistoon myös resektioproteesin eri osien välillä. Laaja kudosontelo voi vaatia kaksiosaisen proteesin jäljellä olevien kudosten tukemiseksi. Implantaateista voi olla apua, mikäli potilaan yleisterveys sallii implantaattien käytön. Mahdollisimman yksinkertainen rakenne on yleensä eduksi jo senkin vuoksi, että potilaan ei olisi liian vaikeata puhdistaa suutaan ja proteesia. Kudosontelo on täytettävä siten, että saadaan riittävä tuki pehmytkudoksille ja samalla leikkausalueen karstan muodostus vähenee. Avoin kuppimainen tukeosa myös kerää alueen eritteitä ja estää niiden valumisen suuhun ja nieluun. Mikäli kudosta on menetetty paljon ja jäännöshampaistoa ei ole käytettävissä, proteesin pysyminen on aina ongelma. Kaikki mahdolliset retentiokohdat on huomioitava tarkasti. Kuntoutuksesta vastaavan hammaslääkärin kuuluisi olla mukana jo primaaria leikkausta tehtäessä ja suunniteltaessa, jolloin tulevia ongelmia voitaisiin ehkä ratkaisevastikin auttaa leikkausalueen muotoilulla ja mahdollisilla ihosiirteillä. Kuva 2. Tuumorikirurgian seurauksena syntynyt aukko suljettu proteesin tukeosalla. Kaikki luonnolliset retentiot on hyödynnettävä ennen kuin harkitaan mahdollisia lisäretentioita, kuten esimerkiksi jousia ylä- ja alaproteesin välillä. Maxillaresektioon usein liittyvä silmäkuopan tyhjennys johtaa proteettisen epiteesin valmistukseen. Tavallisemmin proteesi kiinnitetään silmäla- Kuva 3. Laaja resektioproteesi, jonka ylälaita ulottuu silmänaukon alalaitaan saakka. Hiukankin korkeampi rarkaisu vaarisi kaksiosaisen proteesin. Kuva 4. Laajan kasvoproteesin aihio kipsimallilla. Kiinnitetään tavallisemmin silmälaseihin. 172 173
sin sankoihin, mutta eräissä edullisissa tapauksissa voidaan silmäproteesi kiinnittää myös kudosten muodostamalla retentiolla. Toisaalta valitsemalla silmälasien kehysten muoto silmäproteesin ulottuvuuksien mukaan, voidaan proteesin haittaavuutta tehokkaasti vähentää (kuva 5). Samaan päämäärään pyritään kevyellä linssien liukuvärjäyksellä. Silmälasin sankoja voidaan käyttää myös esimerkiksi nenäproteesin kiinnittämiseen (kuva 6). Hengitysteiden yhteydessä olevan ontelon peittäminen (myös silmäproteesi) pitää yllä limakalvosiirtoon luonnollista kosteutta ja estää karstoittumista ja infektioita. Tapaukset, joissa on resekoitu suuri osa mandibulaa, usein keskiviivasta lähtien puolet, ovat hammasproteesin pysyvyyden kannalta erittäin hankalia. Jos vastapurijana on huonosti pysyvä proteesi, tilanne vaikeutuu edelleen. Koska luista alustaa ei ole, on proteesi muotoiltava pehmytkudosten muodostamaan tilaan. Voimakkaan deviaation vuoksi joudutaan lisäksi asettelemaan proteesin epäsymmetrinen hammaskaari. Proteettinen hoito on vaikeuksista huolimatta tärkeätä. Sen avulla kudokset ja lihaksisto saadaan stabiloitua ja jatkuvaa rappeutumista ei pääse tapahtumaan (kuva 7). Työjärjestys Proteettisen kuntoutuksen valmistelun tulisi alkaa io siinä vaiheessa, kun kirurgista toi- Kuva 5. Valmis silmäproteesi kiinnitettynä potilaan silmälasien kehykseen. Proteesi pysyy paikallaan varsin hyvin. Kuva 6. Potilaan nenä resekoitu tuumorin vuoksi. Valmistettu proteesi kiinnitetty silmälasin sankoihin. menpidettä valmistellaan. Tämä koskee koko työryhmää, hammasteknikko mukaan lukien. Saatavissa oleva tieto tulisi hyödyntää tehokkaasti. Jos tiedossa on silmän menetys, on hyvä valokuvata tilanne ennen poista. Silmän värin määritys jo tässä vaiheessa nopeuttaa työtä jakossa (kuva 8). Jäljennökset kannattaa ottaa, mikäli niistä suinkin voi arvioida olevan apua työn myöhemmin jatkuessa. Nykyaikaiset jäljennösmateriaalit, diakuvat ja videokamera antavat tehokasta lisäapua työhön. Kuva 7. Alaleuka resekoitu keskiviivasta lähtien. Proteesien valmistuksella voidaan estää arpeutumista ja stabiloida lihasten toimintaa. Pääsääntöisesti voidaan onnistunut kuntoutus kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvänä jakaa seuraaviin vaiheisiin: 1. Leikkauksen yhteydessä valmistettava sulkuproteesi, jonka tehtävä on tukkia syntyvä aukko, toimia siteiden tai mahdollisten ihosiirteiden tukena sekä estää arpikuroutumien muodostuminen. Arpikuroutumien estäminen ja siten jännitteettömän tilan aikaansaaminen on ehdoton edellytys onnistuneille Jatkotoimenpiteille. Sulkulevyn ansiosta voidaan myös siirtyä Kuva 8. Silmän värin valinta. Värin määrittäminen jo ennen operaatiota nopeuttaa silmäproteesin valmistusta. nenä-mahaletkusta pois heti kun se muiden syiden perusteella on mahdollista (kuva 9). 2. Hoitovaiheen proteesia käytetään siinä vaiheessa, jolloin leikkausalueen tuoreus, meneillään olevat jatkohoidot kuten sädehoito ja sytostaattihoito ja potilaan yleinen kunto estävät lopullisen proteesin valmistuksen. Tässä vaiheessa on syytä asetella proteesin hampaat ja pyrkiä mahdollisimman stabiiliin purentaan. 3- Lopullinen proteesi. Lopullisen proteesin valmistaminen voidaan aloittaa ehkä noin puolen vuoden kuluttua kirurgisesta toimenpiteestä. Tällöin operoitu alue on riittävästi parantunut ja mahdollisen lääkityksen komplikaatiot ja sivuvaikutukset eivät enää rajoita oleellisesti hoitoa. Työmenetelmät Jäljentämiseen käytetään tavallisia hammaslääketieteessä hyväksyttyjä materiaaleja. Lei- Kuva 9. Kun potilaalla on käyttökelpoinen sulkulevy, voidaan nenä-mahaletku poistaa heti kun muut syyt sallivat. Potilaan ruokailu ja juominen helpottuvat ja samalla arpikuroumien muodostuminen estyy. kattuja alueita jäljennettäessä hyvä hygienia on erityisen tärkeä. Suojaksi on olemassa sopivia steriilejä rasvatamponeja. Jäljennösaineen konsistenssi on säädeltävä tilanteeseen sopivaksi. Jäljennöslusikkaa saa harvoin alkuvaiheessa kovinkaan sopivaksi suoraan laboratoriossa ja niinpä lusikkaa joudutaan vastaanotolla muotoilemaan ja usein jatkamaan akryylillä. Tiedon kulun laobratorion ja vastaanoton välillä tulee olla huomattavasti joustavampaa ja tarkempaa kuin tavanomaista protetiikkaa tehtäessä, kahta samanlaista työtä ei ole. Ekstraoraalisia jäljennöksiä otettaessa selvitään pitkälle tavallisella alginaatilla, myöhemmin voidaan proteesin laitoja tarkentaa muiden jäljennösaineiden avulla. Käyttökelpoisia materiaaleja ovat esimerkiksi Kerr Fitt ja Viscocel. Jäljennöksiä joutuu usein ottamaan useita peräkkäin, aina tarkempaan tulokseen pyrkien. Samoin jäljennöksen voi joutua ottamaan useammassa eri osassa ja sovittamaan osat yhteen. Harkitsemattoman laaja jäljennös tässä vaiheessa voi aiheuttaa jäljennösaineen valumisen luuonteloihin ja vaikeasti poistettavan ylimäärän jäämisen ylähengitysteihin. Mikäli silmäkuoppa on jouduttu tyhjentämään, antaa silmänaukko helpottavan työyhteyden jäljennöstä otettaessa. Resektio- ja kasvoproteesien materiaalina olemme käyttäneet metylmetakrylaattia huolimatta sen monista puutteista. Potilaan kannalta eräs ikävimmistä piirteistä on se, että akryylin lämmönvarauskyky on niin erilainen kuin ihon. Varsinkin talviaikaan se tuntuu huomattavan epämiellyttävältä. Haitta on sitä suurempi, mitä massiivisempi käytetty kasvoproteesi on. Yläleuan resektioproteeseissa on pyrittävä mahdollisimman kevyeen rakenteeseen, ts. onttoon, ylös avautuvaan rakenteeseen. Proteesin sisäosa on muotoiltava niin, että sen puhdistaminen on mahdollisimman helppoa (kuva 10). Alaleuassa proteesin paino on jossain määrin eduksi, joten proteesi voi tilanteen niin 174 175
salliessa olla massiivisempi. Metylmetakrylaatin lisäksi olemme kokeilleet joustavia materiaaleja kuten Molloplast-B ja Silastic-382, joiden käyttö rajoittuu mielestäni hyvin harvoihin tapauksiin. Yleensä proteeseista pyrkii tulemaan näitä materiaaleja käytettäessä painavahkoja ja lisäksi joustava osa helposti irtoaa hasis-osasta. Allemenojen hyödyntäminen paremmin kuin jäykällä materiaalilla ei tavallisesti korvaa haittoja. Ns. pehmeä, suun lämpötilassa joustava akryyli (Vertex SoF) voi olla käyttökelpoinen eräissä tapauksissa. Huokoiset materiaalit ovat hygienisesti hankalampia. Yleisterveydestä ja lääkityksestä johtuen suun infektiot on muutenkin näillä potilailla valitettavan yleisiä. Ylläpitohoito Proteesien valmistuttua on sen käyttö opetettava huolellisesti potilaalle. Laajan resektioproteesin paikalleen asettaminen on jo sinällään vaikeaa ja tekniikka on vastaanotolla selvitettävä. Proteesin päivittäinen puhdistus, kuten suuhygienia yleensä, on ehdottoman tärkeää. Perustaudin vaatima hoito (sädehoito) asettaa potilaat riskiryhmään, joka vaatii tehostetun kontrollin ja kaiken sen avun, mitä ehkäisevä ja korjaava hammaslääketiede pystyy tarjoamaan. Proteesin laajemmat korjaustyöt, kuten pohjaus, korvataan potilaalle yleensä hänelle tehdyn kuntouttamissuunnitelman perusteella. Annettu sädehoito lisää useimmiten proteesin korjausten ja Kuva 10. Resektioproteesin tukeosa muotoiltu mahdollisimman kevyeksi ja helposti puhdistettavaksi. muutosten tarpeellisuutta (kuva 11). Leuka- ja kasvovammaproteesipotilaiden ylläpitohoitoa ei saa lyödä laimin huolimatta usein esiintyvistä käytännön vaikeuksista. Yhteenveto Huolimatta jatkuvasti parantuvasta kuntoutusjärjestelmästä on leuka- ja kasvovammapotilaiden hoidossa vielä paljon kehitettävää. Tässä työssä hammashuollossa toimivalla henkilöstöllä on merkittävä osa. Omalla aktiivisuudellamme voimme kehittää järjestelmiä, jotka parhaiten hyödyntävät olevat resurssit potilaiden parhaaksi. Potilaille on aina kerrottava mahdolliset korvaustiet. Huomattakoon, että tämä ei edellytä potilaan siirtymistä toiselle hammaslääkärille, mikäli hoitava hammaslääkäri vain katsoo haluavansa ja kykenevänsä kuntoutettavan hoitoon. Työn onnistuminen vaatii kaikilta team-työn jäseniltä valmiutta nopeaan ja joustavaan palveluun ja mahdolli- Kuva 11. Potilaalta poistettu yläleuka ja tyhjennetty vasen silmäkuoppa. Sekä silmäproteesi että resektioproteesi (kuvassa 3) tarvitsevat paranemisen ederessä jatkuvaa ylläpitohoitoa, mutta saavutettua tulosta voi pitää olosuhteisiin nähden tyydyttävänä. Potilaan oma myönteinen suhtautuminen on ratkaisevan tärkeä. suutta tarpeen mukaan irrottautua normaalirutiinista. Yhteistyö ei rajoitu ainoastaan tekniseen toteutukseen vaan laajentuu ehdottomasti myös ihmissuhdetasolle. Hoitohenkilökunnan on mukauduttava laajasti käsitettävään psykoterapiaan, kuunneltava potilasta ja osattava suhtautua häneen ymmärtämyksellä. Potilas on saatava kiinnostumaan itsestään, siten voidaan auttaa häntä selviytymään syntyvistä masennustiloista. Leuka- ja kasvovammapotilaat asettavat hoitohenkilökunnalle koulutuksellisen ja eettisen haasteen. Joonas Pulkkinen, HLL Kuopion yliopisto Hammaslääketieteen osasto PL 6 70211, Kuopio TYÖPAIKKA HAMMAS TEKNIKKO TAI LABORANTTI saa työtä. Eht-kurssin ajaksi, mahdollisesti pitempäänkin. Yhteydenotot: P.968-195 45 FAG-matic Quick artikulaattorit KESTÄVÄT, KEVYET,tarkat Keskiarvo QUICK 25/10 hintaan 650 mk 12 kpl ä 550 mk Säädettävä QUICK PERFECT hinta 1350 mk 6 kpl ä 1200 mk Kasvokaari QUICK UNIVERSEL hinta 510 mk OY DEXPERT SA puh. 90-406 928 Mechelininkatu 25 90-406 282 00100 Helsinki 176 177
TUOTEUUTISIA Apua jyrsintätöihin Bredent P-G-A-tekniikka Päällevalueristeet mahdollistavat suoran valun saman tai korkeammalla sulavan metallin päälle. Sekä jalometalleissa että CoCr-metalleissa matriisi jyrsitään ja viimeistellään puhdistetaan metalli nesteellä päällystetään metalli eristeellä vahataan patriisi päälle upotetaan sylinteriin, esilämmitetään ja valetaan normaalisti etsitään sopiva retentio hiontanesteen avulla Tarkkuushiekkapuhallin Harnisch + Rieth P-G 360/2 4 -hiekkapuhallin voidaan varustaa 2 4 säiliöllä hiekoille tai kiillotuskuulille, jotka ovat kooltaan 250 25 mikronia. Hiekkapuhallusmateriaalin tulo loppuu heti katkaistaessa. Laitteessa valmiina imurin liitännät. Koko: leveys 360 mm, syvyys 700 mm, korkeus 380 mm, paino 33 kg * Eickhorst-kenttävalo Täysiteho 4 x 8 W päivänvaloa. Puoliteho 2 x 8 W päivänvaloa. teleskooppivarsi painava jalusta, jossa teline instrumenteille Steifensand D 727 Ergonominen työtuoli kuppi tai kiilaistuin turvallinen kaasujousi korkeussäädöin selkänojan ja istuimen kaltevuuden säätö selkänojan korkeus voidaan säätää selkänojia kahta kokoa käsinojat lisävarusteina lukkiutuvat pyörät kovalle tai pehmeälle alustalle useita väri- ja päällysvaihtoehtoja Dialite-värinottovalo Eickhorst-ympyrävalon värilämpö on 5500 K eli normitettu päivänvalo. Tällä otetut värit ovat vertailukelpoiset toisen vastaavan laitteen tai Eickhorst-kenttävalon valossa. Oklusaalipinnan muotoijat Gnatho-Flex-silikonieristeet Bredent Vastapurian muodot jäljentyvät anatomisin lisäkkein vahaan tai keramiseen massan pretai molaari-alueella Gnatho-Flexrin avulla. 178 179
Juhani Honka, osastopäällikkö Ammattikasvatushallitus Juhlapuhe Korkean ammattitaidon juhla 11.11.1986 Arvoisa juhlayleisö Olemme kokoontuneet tänne Ammattitaidon aukiolle korkean ammattitaidon merkeissä. Korkea ammattitaito on asia, josta me suomalaiset voimme aivan aiheellisesti olla ylpeitä. Suomalainen ammattitaito tunnetaan ja tunnustetaan maailmalla. Varsin mittava on se teknisten ja taiteellisten saavutusten luettelo, jolla voimme kuvailla menestystämme kansainvälisissä ammattitaitomittelöissä. Suomalainen korkea ammattitaito on ollut yksi keskeisin tekijä sille, että kansainvälinen kilpailukykymme on kehittynyt nykyiselle tasolle ja väitän, että mikäli pystymme jatkossakin pitämään suomalaisen ammattitaidon maailman huipulla on meillä suuret mahdollisuudet menestyä yhä kiihtyvästi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Miksi sitten on kilpailtava ja menestyttävä? Yksinkertaisesti siksi, että tuon kilpailuun osallistumisen ja siinä menestymisen kautta ratkeaa kuinka hyvätasoista on suomalaisten elämisen laatu. Varsin selkeästi on tiedossamme se tosiseikka, että kilpailu kiristyy, vaatimukset nousevat ja suomalaiselta ammattitaidoltakin vaaditaan aina vain enemmän ja yhä korkeatasoisempia suorituksia. Kuinka on, onko korkea ammattitaitomme sitten tulevaisuudessakin turvattu? Lyhyesti kysymykseen voisi vastata seuraavasti: Ei automaattisesti, mutta ainekset asian hoitamiseen on olemassa. Kun lähden tarkastelemaan noita tulevan menestyksen takaavia aineksia on syytä aluksi pohtia niitä tekijöitä, jotka ovat nostaneet ammattitaitomme maailman kuuluksi. Näitä tekijöitä on tietenkin lukuisia. Otan tässä esille vain muutaman. 1) Suomalainen on perusluonteeltaan tarkka, täsmällinen ja ahkera. 2) Olemme löytäneet suomalaista ammattitaitoa suosivan markkinaraon maailmanmarkkinoilla. 3) Olemme oivaltaneet sen, että tekemällä oppii parhaiten. Parhaat ammattilaisemme ovat saavuttaneet taitonsa aloittamalla nuorena ja suorittamalla uupumatta sitä työsuoritusta, jossa on päättänyt nousta huipulle. 4) Ammattiin kouluttaminen joka sekin meillä osataan, voisi sanoa miltei parhaiten maailmassa. Tälle väitteelle löytyy tukea useista UNESCOin ja OECD:n kansainvälisistä koulutusjärjestelmävertailuista. Jatkossa tarkastelen erityisesti koulutuksen yhteyttä korkeaan ammattitaitoon. Kiistämätön tosiasia siis on, että koulutuksella on voimakas yhteys ammattitaitoon. Hyvällä koulutuksella voidaan mm. nopeuttaa, tehostaa ja monipuolistaa yksilön ammattitaitoa. Koulutuksen merkitys ammattitaidon luojana on meillä oivallettu jo pitkään. Kaikki muistamme historiasta tuon tehokkaana pidetyn oppipoika, kisälli, mestarijärjestelmän, järjestelmän, joka nykypäivään sovellettuna olisi monien mielestä jopa nykyistä koulutusjärjestelmäämme paljon parempi. Virittääkseni tunnelman nytkin tuohon paljon mainostettuun aikaan, lainaan tähän lähes 100 vuotta vanhaa koulutusjärjestelmämäärittelyä: "kun oppilaisen havaitaan saavuttaneen tyydyttävän töiden ammatissaan ja hän on saanut todistuksen opetuksen ahkerasta hyväkseen käyttämisestä käsityöläis- tahi muussa ammattikoulussa taikka muutoin on hankkinut tyydyttävän taidon sellaisen koulun oppiaineissa, tulee asiantuntijain julistaa hänet oikeutetuksi saamaan kisällikirjan. Kisälli, joka vähintäänkin kaksi vuotta on ammatissaan työskennellyt ja siinä saavuttanut erinomaisen taitavuuden, saakoon mestarin nimen, jos hän on valmistanut mestarinäytteen, jonka kolme sitä arvostelemaan määrättyä asiantuntevaa elinkeinonharjoittaa hyväksyy." Tuossa varsin mielenkiintoisessa sitaatissa riittäisi analysoitavaa paljonkin, siihen vain ei ole tässä yhteydessä mahdollisuuksia. Ammattikoulutuksemme on nyt kun olemme siirtyneet keskiasteen koulunuudistuksen mukaiseen uuteen järjes- telmään aivan toisenlainen kuin oppipoika-, kisälli, mestari-järjestelmä. Uudistuksen tiliin voimme kirjata jo tässä vaiheessa joukon suuria saavutuksia, kuten 1) Meillä on tarjota paikka ammatillisessa koulutuksessa ikäluokan jokaiselle jäsenelle. 2) Oppilaitostemme verkosto on varsin kattava ja monipuolinen, lisäksi oppilaitoksemme ovat keskimäärin varsin hyvin varustettuja. 3) Meillä nuoriso käy yhtäjaksoisesti koulua keskimäärin enemmän kuin muualla maailmassa. Tämä asia ei korkeaa ammattitaitoa ja sen ylläpitoa ajatellen ole välttämättä positiivinen. Koulutuspituuden ja sen tuottaman hyödyn välinen yhteys on nimittäin käyräviivainen. Suomi on optimikohdan jo ylittänyt. Koulutuksen pidentäminen ei tehosta oppimista. Tärkeämpää kuin panostaminen koulutuksen pidentämiseen olisi panostaminen jatkuvan koulutuksen järjestelmän luontiin. 4) Koulutuksemme on yleissivistävää ja laaja-alaista. Tätä keskustelua vain häiritsee edelleen termisekavuus. Yleissivistystä ja laaja-alaisuutta halutaan tunkea ammatillisiin opintoihin niiden vanhassa merkityksessä. Tästä on ollut seurauksena vastustava reaktio. Jos lähdetään ammatillisesta yleissivistyksestä ja laajaalaisuudesta ei niiden sisällyttämistä ammatillisiin opintoihin kukaan vastusta. Monelta osin keskiasteen koulunuudistukselle asetetut tavoitteet voidaan kuitata saavutetuiksi. Oma lukunsa on se, kuinka näitä tavoitteita tulisi jatkuvasti kehittää ja muotoilla muuttuvaan yhteiskuntaan sopivaksi. Koulunuudistuksen tavoite, jonka mukaan: "koulutus on sekä laadullisesti että määrällisesti mitoitettava yhteiskunnan ja työelämän vaatimusten ja niissä tapahtuvien muutosten mukaan" on herättänyt runsaasti keskustelua. Elinkeinoelämän edustajat sanovat: Koulutus ei vastaa nykypäivän vaatimuksia. Koulutusvastuulliset puolustautuvat: Elinkeinoelämä ei itsekään tiedä mitä vaatimukset ovat ja miten ne kehittyvät. Molemmat ovat oikeassa. Muutosvauhti on huima, se kiihtyy. Vaatimukset koulutukselle ja ammattitaidolle kasvavat nopeasti. Tästä tilanteesta ei selvitä syyttelemällä ja puolustautumisella vaan tiiviillä hyvällä elinkeinoelämän ja koulutusvastuullisten yhteistyöllä. Tämän yhteistyön alkamisesta on havaittavissa hyviä merkkejä, mutta se on vasta alkua, se on pikaisesti saatettava vauhtiin niin, että yhteistyön voimakkuudeksi ja yhteistyömuotojen lukumäärän tulee olla aivan eri kertaluokkaa kuin ne ovat vielä tänään. Koulutusviranomaisen resurssit ja taidot eivät riitä yksin hoitamaan koulutusjärjestelyjä niin, että koulutus vastaisi elinkeinoelämän vaatimuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia. Toisin sanoen korkean ammattitaidon takaamisessa tarvitaan ennakkoluulotonta yhteistyötä. Elinkeinoelämän puolelta edellytän tässä yhteistyössä, että se suostuu valjastamaan parhaat voimansa laadullisen ja määrällisen koulutustarpeen selvittelyyn sekä panostaa oppilaitosten avustamiseen uudella tavalla mm. laite-, tila-, opettaja- ja harjoittelupaikkakysymyksissä. Koulutusvastuullisilta puolestaan edellytetään melkoista asennemuutosta, joustavuutta, teoreettisista suunnittelumalleista vapautumista ja valmiutta ennakkoluulottomiin kokeiluihin. Ensiarvoisen tärkeää on, että meillä on aina sellainen koulutusjärjestelmä, että se takaa perustan korkean ammattitaidon hankkimiselle ja mahdollistaa sen säilyttämisen ja jatkuvan kehittämisen rationaalisesti sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, alakohtaiset vaatimukset huomioon ottaen. Aivan oikeutetusti on viime aikoina kyselty mm. onko koulutusjärjestelmässä riittävästi alakohtaista joustoa? olemmeko unohtaneet käden taitojen opettamisen? onko koulutusjärjestelmämme unohtanut kokonaan kunnon käsityöläisten kouluttamisen? onko yrittäjyys lainkaan mukana koulutuksessa? Tärkeitä kysymyksiä, joita ei meidän koulutussuunnittelijoiden keskuudessa tule ylenkatsoen sivuuttaa. 180 181
Siitä huolimatta, että keskiasteen koulunuudistus työllistää nyt koulutusihmiset ei meillä ole varaa jäädä seuraamaan mitä uudistus tuo tullessaan. Myös koululaitosta on vauhditettava jatkuvaan kehittämiseen. Tärkeää on 1) Joustavuus, nopeus, alakohtaisuus ja yhteydet elinkeinoelämään. 2) Tutkimus ja kokeilutoiminnan huomattava lisääminen. Kiehtovia tutkimuksen aihepiirejä olisivat mm. minkä ikäisenä ammatin perustaitojen opettaminen on otollisinta aloittaa mikä on oleellista oppisisältöä eri ammateissa, mikä pysyvää perustietoa ja mikä taas nopeasti vaihtuvaa. Kokeilutoiminnalla tulisi testailla erilaisia koulutuksen järjestelytapoja mm. sitä millainen tulos saavutettaisiin jos ammatillisessa koulutuksessa lähdettäisiinkin liikkeelle kädentaitojen opettamisesta ja vasta myöhemmässä vaiheessa opinnoissa painottuisi yleissivistävä aines. Tämä koulutusjärjestelyjen ylösalaisin kääntö saattaisi nykypäivänä tarjota osalle oppilaista nykyistä mielekkäämmän vaihtoehdon opiskella korkean ammattitaidon perusteita. 3) Panostaminen opettajiin on kannattavaa. Tärkeää on, että järjestelmässämme on ajan tasalla olevat, opettamassa ammatin hallitsevat opettajat. Vaatimukset ovat suuret: Pelkällä kirjatiedolla ei opeteta, kuvia katselemalla ei opi. Mutta keveiksi on havaittu myös pelkästään oman käsityöammattinsa taitajan eräät opettajan roolissa nykyaikaisessa ammattioppilaitoksessa. Opettajalta siis vaaditaan, opettajaan luotetaan ja opettajaan on panostettava: 4) Panostaminen ammattitutkintojen kehittelyyn ja ammattitaitokilpailuihin tuo hyvän tuloksen. Koulutusjärjestelmän puitteissa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota opintojen päätteeksi pidettäviin ammattitutkintoihin sekä erilaisiin ammattitaitokilpailuihin. Hyvä juhlayleisö Korkeaa ammattitaitoamme ja tämän juhlamme taustajärjestöjä ajatellen näkymät ovat melko valoisat käsityötaidot, erityisesti niiden arvostus, on tekemässä vahvaa nousua. Yhä useampi meistä on niistä kiinnostunut ja haluaa oppia niitä joko työn ja/tai harrastuksen merkeissä. yrittäjyys on niin ikään nousussa. Entistä paremmin tullaan hyväksymään yrittäjyys jopa niin, että ihmisiä tullaan kannustamaan yrittäjyyteen ja yritystoiminnalle luodaan menestymisen mahdollisuuksia. ammatilliset oppilaitoksemme ovat laajentamassa rooliaan ja tulevat tarjoamaan ammattilaisillemme ja yrittäjillemme runsaasti lisäkoulutusta ja konsultoivaa palvelutoimintaa. Lienee paikallaan, että lopuksi yritän vapaasti antaa oman tulkintani siitä mitä on korkea ammattitaito se elättää taitojansa ja takaa hyvän elämisen laadun sen saavuttaminen on eniten yksilöstä itsestään kiinni siihen kuuluu työsuoritus, jolla on kysyntää siihen kuuluu ylpeyttä. Ammattiylpeys on tärkeää ja se on kai ainut hyväksyttävä ylpeyden muoto. Opetusviranomaisten puolesta tervehdin korkean ammattitaidon juhlaa ja kiitän kaikkia sen järjestelyihin osallistuneita. Korkea suomalainen ammattitaito on juhlansa ansainnut. Oriola-cup 1986 Tämän vuotinen Hammasvälineen järjestämä squash-kilpa pidettiin Järvenpäässä. Puuhamiehenä toiminut Matti Nyman oli suorittanut esivalmistelut mainiosti, ja ottelut saatiin pelattua joutuisasti. Osallistujia oli tällä kertaa 18 kpl, joten pientä piristymistä on havaittavissa verrattuna edellisvuoteen. Tosin naisten sarjassa oli jälleen vain neljä kilpailijaa. Vuoden -85 naisten mestarin poissaollessa voiton vei Raili Kiviluoto. Miesten "harrastelijasarjassa" pelattiin kaikki kaikkia vastaan -periaatteella ja I selvisi reilulla "pesäerolla" muihin Jari Alasaari. "Ammattilaissarjassa" alkupelien jälkeen loppuotteluun olivat raivanneet tien Matti Nyman ja Kosti Uusitalo. Ensimmäisen erän selvän pistevoiton perusteella näyttikin, että M. Nyman hoitaa pelin helposti edukseen, mutta toisin kuitenkin kävi. Kosti "Big-Boss" Uusitalo vei seuraavat kolme erää ja otti kolmannen Orrola-cupin voiton sen historiassa. Otteluiden jälkeen pelaajat saunoivat ja sitten Hammasväline palkitsi kunkin sarjan kolme parasta. Kokonaisuudessaan kisat menivät hyvin ja olihan nähtävillä jälleen huipputasokasta squashin peluuta. PT Tulokset: Harrastelijat, miehet: I Jari Alasaari II Mauno Mäkelä III Kari Hyytiäinen IV Pentti Tahvanainen V Kaj Sani VI Kimmo Sani Naiset: I Raili Kiviluoto II Raija Nyman III Kristiina Himanen IV Kirsti Lindman Kilpasarja, miehet: I Kosti Uusitalo II Matti Nyman III Raimo Packalen IV Timo Heinänen V Ari Mäkelä VI Olli Heinonen VII Kristian Enestam VIII Jari Alasaari (Pelasi Kari Asposalon tilalla, hänen joutuessa keskeyttämään) 182 183
Lars Nordberg Keskusliiton uusi olemus Hartastelijasarjan mitalistit vasemmalta: 2. Mauno Mäkelä, 1. Jari Alasaari, 3. Kari Hyyriäinen. "Big-Boss" sai kolmannen kiinnityksen kultaiseen pokaaliin, joten hän sai sen omakseen koristamaan kirjahyllyänsä. Hymy herkässä! Lopuillaan oleva vuosi 1986 on ollut hammasteknisten järjestöjen keskinäisten suhteiden uudelleen arviointia monessa mielessä. Seurasin huolestuneena sitä tapaa ja intoa, jolla keskusliiton asemaa ensin alettiin horjuttaa ja lopulta jopa tehdä varattomaksi. Motiivina oli liiton rooli lausunnonantajana. Arveltiin keskusliiton olevan esteenä, jos siltä kysytään mielipidettä johonkin asiaan, jota jokin etujärjestö ajaa. Liiton säännöt estävät kuitenkin tämäntapaisen tulkinnan, koska nehän edellyttävät yksimielisiä ratkaisuja lausuntoasioissa. Elämmehän demokratiassa. Kun Hammaslaboratorioliitto suhtautui passiivisesti ehdotukseen liiton nimen ja sen sääntöjen muutokseen ja kun Erikoishammasteknikkojen liitto ilmoitti erostaan keskusliitosta, alkoi kuukausia kestänyt, valitettava kirjoittelu alan lehdissä. Tosin se rajoittui henkilötasoiseen mittelöön, "aaltoiluun ja vasaroimiin", jossa ei aina muistettu pysyä asiassa. Huolimatta näistä tunteiden purkauksista edettiin todella merkittävästi lähes kymmenen vuotta jahkaillussa hammaslaboratorion vastaavan teknikon pätevyysvaatimusasiassa. Kaikki kolme liittoa allekirjoittivat asiaa koskevan lausunnon, joka sitten käytiin luovuttamassa sosiaali- ja terveysministerille. Alan tulevaisuuden turvaaminen on nähty yli joidenkin muiden näkemyserojen. Samaa voidaan sanoa tapahtuneen keskusliiton olemassaoloon vaikuttaneen kriisin laukaisemiseen johtaneista aloitteista. Eroilmoituksestaan huolimatta oli EHTTiitto vaatinut koolle ylimääräisen liittokokouksen. Esityslistalla oli keskusliiton omaisuuden säätiöinti, nimen muuttaminen ja sääntöjen muuttaminen. Kokous oli marraskuun 14. päivänä. Jos nämä aloitteet olisivat toteutuneet ei keskusliitolla olisi ollut toimintaedellytyksiä. Henkilökohtaisesti luotin kuitenkin jonkinlaiseen terveen järjen voittoon tässä umpikujassa. Niinhän lopulta kävikin. Olimme tilanteessa jossa oli tunnustettava tapahtuneet tosiasiat. Keskusliitto alkuperäisessä muodossaan olisi pian vain muistona mielissämme. Siitä olivat eronneet jo aikaisemmin hammastekniset jäsenmaksuvaikeuksissa ja nyt lähtisivät EHT:t. Hammaslaboratorioliitto jäisi yksin vastaamaan liiton asioiden hoidosta ja erittäin hankalissa ja riitautetuissa olosuhteissa. Täytyy tunnustaa, että kyselin tässä vaiheessa sopivaa välitysmiestä maltilliseen siipeen kuuluvalta ystävältäni EHTryhmässä. Saattaa olla, että tämä yhteydenotto sekä syysluentopäivillä käydyt keskustelut eri osapuolten välillä johtivat uusiin mahdollisuuksiin kiistan sovitteluun. Omana kantanani olin vastannut useille kyselijöille, että vuodenvaihteen jälkeen koetamme tehdä keskusliitosta henkilöjäsenyyteen perustuvan koko alan väen liiton. Samanlaisen vastauksen sai EHT-liiton toiminnanjohtaja Harri Aalto, kun hän aloitti operaationsa, jolla oli ratkaiseva merkitys syntyneen sotkun selvittämiseen. Koska Hammaslaboratorioliiton hallituksessa ei ollut koskaan ollut edes puhetta keskusliiton omaisuuden realisoimisesta, oli meillä helppoa suostua allekirjoittamaan realisointia estävä asiakirja, joka tarjottiin säätiöintialoitteen peruuttamiseksi. Tämä paperi ei kuitenkaan ollut tarpeeksi vahva näytöksi aikeistamme, joten Harrin kanssa tehtiin yhteistuumin toinen, joka sisälsi ns. ylimenokauden säädökset ja uusien sääntöjen pääkohdat. Tämä paperi hyväksyttiin molempien jäsenliittojen hallituksissa. Ylimääräinen liittokokous siunasi sen keskustelutta. Oli syntynyt sovinto, oli annettu mahdollisuus uudentyyppiselle, henkilöjäsenistä koostuvalle keskusliitolle. Erikoishammasteknikkojen liiton ajama, keskusliiton vaikutusmahdollisuuksien vähentäminen kattojärjestönä, oli täysin onnistunut. Alan eri intressipiirejä edustavat liitot ovat täysin riippumattomia toisistaan. Kattojärjestön taru on lopussa. Sen toiminta-aikana ei todellakaan ollut kovin merkittäviä saavutuksia, joskaan tälle ajanjaksolle ei voida kirjata suurempia negatiivisi- 184 185
akaan kokemuksia. Tietysti nämä eroamiset liitosta todistavat, ettei sen toimintaan ole oltu tyytyväisiä. On sanottu, että nyt on palattu vanhan Suomen Hammasteknikkojen liiton toimintamalliin. Näinhän ei ole. Vanha liitto toimi täysin jaostojensa kautta, uuden liiton säännöissä ei ole yhtään erillistä jaostoa. Kaikki suoranaiset edunvalvonnat hoidetaan "kovien" etujärjestöjen kautta. Uusi keskusliitto on oleva toivottavasti ammattikuntaa kokoava järjestö. Sen voima tulee olemaan siinä, että se kokoaa yhteen koko ammattikunnan yhteisiä asioita eteenpäin vietäessä. Nimenäkin se puolustaa paikkaansa olemalla kaikkien hampaantekijöiden keskusliitto. Yhteisinä asioina on koettava kaikki perus- ja jatkokoulutukseen, määrälliseen koulutukseen sekä hammasteknisen alan olemassaolon turvaamiseen liittyvät asiat. Yhteinen liitto suo myös mahdollisuuden laajempaan sosiaaliseen kanssakäymiseen jäsenkunnan välillä. Henkilökohtaisesti iloitsen jo etukäteen siitä, että Hammasteknikko-lehtemme voidaan postittaa koko alan väelle. Mikäli olen tullut oikein informoiduksi tulee Hammastekniset, Erikoishammasteknikot ja tietenkin Hammaslaboratorioliiton jäsenrekisterit siirrettäväksi henkilöjäsenpohjaisina täysivaltaisiksi jäseniksi keskusliittoon. Tämän lisäksi on tietenkin tähän saakka "villeinä" olleilla alan ihmisillä tilaisuus liittyä liittoonsa. Ylimenokauden esisopimukseen on kirjattu toivomusluonteinen ponsi, ettei keskusliiton johtokuntaan valittaisi nykyisiä etujärjestöjen toimihenkilöitä. Tämä sen vuoksi, ettei sen toimintaan tulisi mahdollisia vaikutteita järjestöjen välisistä menneistä jännitteistä ja epäluuloista. Tällä tavalla on myös tarkoitus löytää uusia kasvoja järjestön johtoon. On monesti todettu, että kaivataan nuorta verta pyörittämään yhteisiä asioita, heidänhän on tulevaisuus. Kriisiin johtaneet tapahtumat olisi varmaan voitu hoitaa toisinkin, huomattavasti maltillisemmin. Arvostelun oikeutuksesta ja jälkiviisauden helppoudesta huolimatta on annettava täysi tunnustus sille aloitteellisuudelle, joka tuli odottamattomasti siltä taholta, jolta vaatimukset liiton luonteen muuttamisestakin oli tullut. Tämä sovinnollisuus johtikin nopeaan esisopimukseen ja todennäköisesti kumpikaan osapuoli ei tunne olevansa voittanut tai hävinnyt, vaan tehnyt kompromissin, josta ei saisi jäädä ikäviä muistoja. Uskon, että ne monet kädenpuristukset, jotka keskusliiton ylimääräisen kokouksen jälkeen puristettiin, olivat ystävällisine sanoineen vakavasti otettavia toivomuksia uuden ajanjakson alkamisesta. Tärkeintä on, että alamme yhtenäisten asioiden vuoksi perustettu, monet kovatkin ajat kokenut ja vuosikymmenet toiminut liitto on jälleen saatettu elinkelpoiseksi. IIAMM/>ILOmTOWIO ARHE DENS MYYTÄVÄNÄ 5 vuotta toiminut nuorekas hammaslaboratorio kalusteineen, koneineen ja potilastuoleineen. Työympäristö on toimiva ja moderni. Arhedens sijaitsee Juankoskella, virkeässä teollisuuskunnassa Koillis-Savossa. Soittele tai käy katsomassa. ARI HEISKANEN Lapinpolku, 73500 JUANKOSKI, puh. (971) 613 177 HAMMASTEKNIKKO SAA PAIKAN Työ käsittää pääasiassa metalli ja posliinitöitä. Palkkaus sopimuksen mukaan. JOENSUUN HAMMAS-JA TERÄSLABORATORIO H. Ketonen Ky. Puh. 973-122 607 Koskikatu 13 C 20 186 187
Hammaslääketiede - Odontologi 1987 Hammastekniikka -87 -päivät Luentosarjat Perjantai 27.3. Lauantai 28.3. Hammastekniikan-kalenteri 30.1. 1.2.87 Jyväskyälä Hammaslaboratorioliiton vuosikokous 8. 14.3.87 St-Moritz XIV kansainväliset HT-koulutuspäivät 12. 15.3.87 Chicago Hammasnäyttely 27. 28.3.87 Helsinki HAMMASTEKNIIKKA-87-päivät (Hammaslääketiede-87) 2. 3.4.87 Köpenhamina Hammasnäyttely 21. 23.5.87 Zurich Hammasnäyttely 19. 21.6.87 Los Angeles 6. Keramiika-symposium 4. 5.8.87 Helsinki Keramiakurssi (Savolainen, Leppäkumpu) 25. 28.8.87 Malmö Sairaala I kansainvälinen konferenssi 25. 26.9.87 Helsinki Konusteknik-kurssi 21. 26.9.87 Nurnberg DENTECHNIKA-87 17. 18.10.87 Helsinki HAMMASTEKNIIKAN SYYSLUENTOPÄIVÄT -87 7.11.87 Helsinki. Valokuvaus värinvalmistuksessa-kurssi Kalenteriin otetaan tietoja kursseista, liitto- ja seura-kokouksista ja yleensä hammastekniikkaan liittyvistä tapahtumista. Kamarimusiikkisali 13.15 Avaus Hammasteknikoiden Koulutustoimikunnan puheenjohtaja 13.30 Uusi hammasteknikko-koulutusammatin opetussuunnitelma VHT-opiston rehtori Jorma Lukkariniemi 14.00 "Yhdenpolton"-tekniikka, mahdotontako? HTM Matti Savolainen 15.00 Posliinipinnoitteiden valmistus HT Kari Syrjänen Kamarimusiikkisali Hammastekniikka -87 -päivät jatkuvat 10.00 Miten tulet ymmärretyksi Yhteiskuntatieteiden maisteri Taisto Orre 10.45 Työpaikan ihmissuhteet Johtava psykologi Ahti Vilpas 11.30 Hammaslaboratorion pölynpoisto HTM Hemmo Kurunmäki 12.00 Lounas 13.30 Miten näet? optiset lisälaitteet Optikkojen liiton pj. Eero Läng 14.00 Tarkan työn ja työympäristön valaisu Yli-insinööri Eino Lampi 14.30 Juotokset hammastekniikassa HT Raimo Keinänen Hammaslääketiede Odontologi 1987 Luentosarjat Perjantai 27.3. SINÄ, pystyvä hammasteknikko tule kumppaniksi tai osta kokonaan monipuolinen hyvin varustettu hammaslaboratorio laitteiden ja kalusteiden hinnalla. Keskeinen hyvä sijainti Helsingin naapurissa. Runsaat mahdollisuudet. Tiedustelut Leena Siirala puh. 90-6943 866. Kamarimusiikkisali Aikuisortodontiaa 9.00 Ortodontti yhteistyössä muiden spesialistien kanssa EHL Liisa Santavuori 9.30 Parodontologisia näkökohtia EHL Kristiina Hakkarainen 10.00 Proteettisia näkökohtia HLT Jorma Posti 10.30 Purentafysiologisia näkökohtia Apul.prof. Pentti Kirveskari 11.00 Kirurgisia näkökohtia EHL Heikki Leikomaa 11.30 Lounas Hammastekniikka -87 -päivät 13.15 Avaus Hammasteknikoiden Koulutustoimikunnan puheenjohtaja 13.30 Uusi hammasteknikko-koulutusammatin opetussuunnitelma VHT-opiston rehtori Jorma Lukkariniemi 14.00 "Yhdenpolton"-tekniikka, mahdotontako? HTM Matti Savolainen 15.00 Posliinipinnoitteiden valmistus HT Kari Syrjänen Huone 22 Hammaslääkäri ja tiedottaminen 13.00 Miksi tiedotusta tarvitaan, mitä sillä saavutetaan, mitä sillä hävitään? Toiminnanjohtaja Teuvo Tuominen, Suomen Hammaslääkäriliitto 13.30 Mitä kannattaa tiedottaa mikä ylittää uutiskynnyksen, yhteydenpito tiedotusvälineisiin Päätoimittaja Seppo Kievari, Helsingin Sanomat 14.15 Mistä ei saa tiedottaa asian julkisuus ja yksityisyys Apul.toim.joht.' Kai Masalin, Suomen Hammaslääkäriliitto 14.30 Hammaslääkäri haastateltavana Toimittaja Arvi Lind, TV-Uutiset 15.15 Tieteestä tiedottaminen Dos. Eva VVidström, Kuopion yliopiston hammaslääketieteen laitos toimittaja, HLL Aira Lahtinen, Suomen Hammaslääkärilehti 188 189
Hammaslääketiede Odontologi 1987 IVOCLAR/VIVADENT TARJOAA ESTEETTISEN VAIHTOEHDON TAKA-ALUEEN TÄYTTEISIIN Luentosarjat Lauantai 28.3. Konserttisali Hammashuoltohenkilöstön työterveysongelmia Infektioiden torjunta hammaslääkärin vastaanotolla 9.00 Infektioiden tartuntatavat riskit potilaan ja hoitohenkilökunnan kannalta Infektiotautien erikoislääkäri Jukka Lumio TaYKS 9.45 Desinfektiomenetelmät LKT Juhani Ojajärvi Kansanterveystieteen laitos HY 10.30 Aseptiikan käytännön toteutus vastaanotolla ESH, opetushoitaja Sirkka-Liisa Miettinen KYHL 11.15 HIV-positiivisten potilaiden hammashoito HLL Pekka Laine Kirurginen sairaala 12.00 Lounas Kongressisali Proteettinen kruunu tänään (Esitetty 17.1.1986 Turussa) 9.00 Johdanto Prof. Kalervo K. Koivumaa Lasikeraamiset kruunut Prof. Kalervo K. Koivumaa 10.00 Uudet ja perinteiset akryylifasettimateriaalit EHL Stig Holmberg 10.45 Metallokeraamiset kruunut HTM Matti Taiminen 11.15 Cerestore-kruunut HTM Nils Bang 11.45 Lounas 13.00 Ceraplatin-kruunut HTM Lars Nordberg 13.30 Hammaslääkärin kokemukset keraamisista kruunuista HLL Hannu Laamanen Nykynäkymät potilaan tutkimisessa ja tietojen taltioimisessa 13.00 Hallinnollinen seuranta valtakunnan tasolla Ylilääkäri Heikki Tala, Lääkintöhallitus 13.30 Ohjeiden soveltaminen terveyskeskuksessa Raportti potilaskorttityöryhmän työstä Johtava ylihammaslääkäri Seppo Helminen 14.00 Kliininen tarkastustapahtuma Ylihammaslääkäri Harri Torppa 14.30 Kustannusarvion laatiminen ja sen sitovuus Tietojen ja dokumenttien siirto EHL Kai Masalin Järjestäjä: Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys Kamarimusiikkisali Hammastekniikka -87 päivät jatkuvat 10.00 Miten tulet ymmärretyksi Yhteiskuntatieteiden maisteri Taisto Orre 10.45 Työpaikan ihmissuhteet Johtava psykologi Ahti Vilpas 11.30 Hammaslaboratorion pölynpoisto HTM Hemmo Kurunmäki 12.00 Lounas 13.30 Miten näet? optiset lisälaitteet Optikkojen liiton pj. Eero Läng 14.00 Tarkan työn ja työympäristön valaisu Yli-insinööri Eino Lampi 14.30 Juotokset hammastekniikassa HT Raimo Keinänen
Aina oikeassa osoitteessa. JOUKKOJULKAISU Valitse laatua - valitse DeTrey Bioplus - Biocron - Biostabil DENTALDEPOT" Vitikka 1. PL 66. 02631 Espoo puh 90-5281