TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Teksti: Teuvo Muhonen Tietotekniikan diplomi-insinöörinä rahoitusalalle n Työmarkkinatutkimuksen tulokset kuvaavat TEKin jäsenten työtilannetta ja palkkausta joulukuussa 2005. Jäsenkunnan yleiset palkkataso- ja kehitysluvut esiteltiin edellisessä TEKlehdessä. Nyt ovat vuorossa työnantajasektori-, toimiasemaja tehtäväkohtaiset palkat taulukkoina ja kuvioina sekä koko aineistoa kuvaava palkkamalli. Palkkamallin ideana on kuvata kunkin yksittäisen tekijän vaikutus palkkaan siten, että kaikkien muiden tekijöiden vaikutus on vakioitu. Kätevimmin tämä tapahtuu regressioanalyysin avulla. Ekonometrisissä regressiomalleissa palkan luonnollista logaritmia selitetään sekä jatkuvaluontoisten että 01-indikaattorimuuttujien avulla. Tällaisten mallien etuna on yksinkertaisuus ja havainnollisuus: muuttujien kertoimet ilmoittavat suoraan palkan suhteellisen muutoksen muuttujan yksikköä kohti muiden tekijöiden pysyessä vakiona. Palkkakäyrien kaarevuus saadaan mallissa aikaan ammattivuosien neliötermillä. Logaritminen malli laskee palkan geometrisen n, joka on aritmeettista pienempi. Lisäksi on todettava, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa mallia, vaan samankin tutkimusongelman ratkaisemiseksi niitä voidaan rakentaa erilaisia. Photobankers Oy Edellisinä vuosina malleja on käytetty lähinnä miesten ja naisten palkkaeron tarkasteluun. Kun raa at keskiluvut antavat eroksi noin 20 prosenttia, tärkeimpien taustamuuttujien (toimiasema, ammattivuodet, tehtävä jne.) vakiointi regressiomallilla pudottaa eron noin viiteen prosenttiin. Ohessa esitetään vuoden 2005 työmarkkinatutkimuksen datasta laadittu malli kokonaisuudessaan. Tietotekniikka ja tuotantotalous ovat palkan suhteen vahvoja koulutusaloja. Toimialoista ovat kärjessä elintarviketeollisuus sekä rahoitusja vakuutusala. Johtoportaan palkat ovat tunnetusti korkeammat kuin asiantuntijoilla. Rahallisesti palkitsevia tehtäviä ovat strateginen suunnittelu sekä markkinointi ja myynti. Palkkamallin alimmasta muuttujaryppäästä nähdään, että vakituisissa työsuhteissa palkat ovat kahdeksan prosenttia korkeammat kuin määräaikaisissa työsuhteissa Työmarkkinatutkimuksen palkkamalli ln(palkka) = f(muuttujat) Muuttujat Kerroin t-arvo 1) Vaikutus palkkaan % Mallin ja muuttujien selitteet tietotekniikka 0,07433 8,47 7,7 Koulutusohjelma-, toimiala-, toimiasema- ja tuotantotalous 0,05095 6,50 5,2 tehtävämuuttujien luokat puunjalostustekniikka 0,04073 3,35 4,2 ovat toisensa poissulkevia. sähkötekniikka 0,03990 6,16 4,1 Työmarkkinatutkimuk- tietoliikennetekniikka 0,03706 3,07 3,8 sessa oli mahdollista valita yksi 26:sta teknillinen fysiikka 0,03298 2,95 3,4 koulutusohjelma- ja pääainevaihtoehdosta. tietojenkäsittelytiede 0,09435 5,22 9,9 Regressioanalyysin askelluksessa oheiset seitsemän vaihtoehtoa jäivät merkitsevinä jäljelle. Kerroin ja prosenttiluku osoittavat, kuinka paljon kukin niistä poikkeaa vakiosta. Muut koulutusohjelmat, joiden kesken ei ole merkitseviä eroja, sisältyvät vakioon. elintarviketeollisuus 0,13600 5,03 14,6 Toimialavaihtoehtoja rahoitus ja vakuutus 0,13100 7,19 14,0 oli 22, joista nämä kahdeksan yksityisen sektorin metsäteollisuus 0,05078 4,18 5,2 toimialaa osoittautuivat tietoliikenne 0,04649 5,76 4,8 merkiseviksi. Muut toimialat, kemianteollisuus 0,03035 2,64 3,1 esimerkiksi tekno- logiateollisuus, sisältyvät tietojenkäsittelypalvelut 0,02720 3,18 2,8 vakioon. suunnitteluala -0,06365-6,37-6,2 tutkimus- ja kehittämispalvelut -0,07716-2,84-7,4 ylin johto 0,44100 30,39 55,4 Toimiasema 'vaativat johto 0,32700 33,51 38,7 asiantuntijatehtävät' sisältyy vakioon. ylempi keskijohto 0,14900 23,39 16,1 alempi keskijohto 0,06220 6,66 6,4 erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 0,08689 11,55 9,1 asiantuntijatehtävät -0,05814-8,40-5,6 strateginen suunnittelu ja johtaminen 0,09644 9,43 10,1 Tehtävävaihtoehtoja oli 14, joista nämä viisi osoittautuivat merkitseviksi. Muut tehtävävaihtoehdot sisältyvät vakioon. markkinointi ja myynti 0,06003 7,58 6,2 konsultointi 0,04406 4,20 4,5 hallinto ja talous 0,02659 2,30 2,7 opetus ja koulutus -0,02987-2,43-2,9 yksityinen sektori 0,12900 18,86 13,8 Nämä muuttujat vakituinen työsuhde 0,07756 9,01 8,1 pääkaupunkiseutu 0,07487 16,53 7,8 > 5 matkapäivää vuodessa 0,06169 11,04 6,4 eivät ole toisensa poissulkevia. Niiden kerroin ja prosenttiluku osoittaa eroa komplementtijoukkoon, joka sisältyy mallin vakioon. Esimerkiksi yksityisen sektorin palkat ovat 13,8 prosenttia korkeammat kuin julkisen sektorin. mies 0,04870 8,30 5,0 DI-tutkinto 0,04034 4,49 4,1 lapsia perheessä 0,03845 7,94 3,9 > 2,5 tuntia ylitöitä 0,03835 8,29 3,9 viikossa tohtorintutkinto 0,03584 3,24 3,6 henkilöstö > 250 0,02036 4,10 2,1 työpaikan luottamusmies -0,01639-2,22-1,6 yrittäjä -0,16600-8,06-15,3 ammattivuodet 0,02845 29,93 neliötermi (av/10) 2-0,04338-15,92 Vakio 7,501 Mallin selitysaste 72 % 1) Kun t:n itseisarvo on vähintään kaksi, muuttujan kerroin poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi nollasta. TEK tekniikan akateemiset 2/2006 19
Taulukko 1. Työmarkkinatutkimukseen vastanneiden palkat euroa/kk joulukuussa 2005 Määräaikainen Määräaikaisten Vakituinen kokopäivätyö kokopäivätyö Keskiarvo Mediaani osuus/% Keskiarvo Mediaani fraktiili Taulukko 2. Alkupalkat (v. 2005 valmistuneiden palkat joulukuussa 2005) euroa/kk Määräaikainen kokopäivätyö ja sama prosenttiluku on pääkaupunkiseudun hyväksi. Perheellisen on ollut pakko yrittää; lapsiperheen huoltajien palkat ovat neljä prosenttia korkeammat kuin lapsettomien. Vähintään puolen tunnin päivittäinen ylityö nostaa palkkaa neljä ja viikon matkapäivät vuodessa kuusi prosenttia. Suurissa yrityksissä palkat ovat pari prosenttia korkeampia kuin pienissä. DI-tutkinto antaa neljän prosentin palkkaedun muihin perustutkintoihin verrattuna. Sen päälle tohtorintutkinto lisää vielä palkkaa melkein yhtä paljon. Luottamusmiehenä toimiminen nostaa ilmeisesti enemmän muiden kuin omaa palkkaa. Yrittäjien pitkä miinus johtunee siitä, että he todennäköisesti saavat enemmän pääomatuloja kuin työmarkkinatutkimuksessa kysyttyä kuukausipalkkaa. Määräaikaisten osuus/% Vakituinen kokopäivätyö Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani fraktiili Asiantuntijatehtävät 14 % Vaativat asiantuntijatehtävät 34 % Muhkeat tulospalkkiot Yli 60 prosenttia jäsenistä ilmoittaa olevansa tulospalkkauksen piirissä. Useimmat heistä, 85 prosenttia, myös ilmoittavat vuoden 2005 aikana saamiensa palkkioiden määrän, joiden on 4 000 ja 6 769 euroa. Yksityisellä sektorilla tulospalkkauksen piirissä on 70 ja julkisella sektorilla 24 prosenttia jäsenistä. Kolmasosa vastaajista sai vuoden aikana henkilökohtaisen palkankorotuksen, joiden on 252 euroa. Runsas kymmenesosa on siirtynyt uuteen asemaan tai tehtävään samalla työnantajalla ja saanut tästä ltaan 400 euron palkanlisän. Kuusi prosenttia on vaihtanut työnantajaa ja kuitannut työpaikanvaihdoksesta ltaan 550 euroa lisää palkkaa. Kolme neljäsosaa sovituista työajoista on 37,5 tuntia viikossa, ja joka kymmenes on sopinut fraktiili Diplomi-insinöörit: Yksityinen sektori 3 201 2 800 2,7 4 306 3 901 4 922 6 260 Teollisuus 2 938 2 695 2,5 4 302 3 908 4 920 6 200 Palvelualat 3 636 3 202 3,3 4 315 3 900 4 940 6 400 Valtio 2 597 2 493 43,5 3 719 3 460 4 275 5 101 Kunta 3 018 2 792 18,4 4 064 4 000 4 590 5 258 Kaikki diplomiinsinöörit 2 764 2 560 9,9 4 238 3 860 4 820 6 097 Maisterit 2 621 2 510 9,6 3 835 3 515 4 337 5 174 fraktiili Diplomi-insinöörit: Yksityinen sektori 2 555 2 580 16,5 2 874 2 750 3 020 3 490 Teollisuus 2 627 2 600 20,3 2 804 2 720 2 978 3 220 Palvelualat 2 242 2 230 9,1 2 992 2 870 3 238 3 839 Valtio 2 160 2 140 80,6 2 503 2 460 2 753 3 215 Kunta 2 351 2 454 75,0 3 250 3 250 *) *) Kaikki diplomiinsinöörit 2 299 2 250 35,0 2 846 2 743 3 020 3 467 Maisterit 2 467 2 315 24,0 2 980 2 800 3 313 *) *) Liian vähän havaintoja Vastaajat toimiaseman mukaan Ylin johto 4 % Johto 8 % Ylempi keskijohto 21 % Alempi keskijohto 7 % Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 12 % 40 tunnin työviikosta. Loput sovituista työajoista ovat hyvin sekalaista kirjoa. Lähes 70 prosenttia vastaajista työskentelee yli sovitun ajan. Lyhyemmän työaikamuodon sopineille ylitöitä kertyy keskimäärin 4,2 tuntia ja pitemmän työajan sopineille 5,1 tuntia viikossa. Luvut ovat vähän laskeneet edellisvuodesta. Pitkää päivää tekevistä 16 prosenttia on ilmoittanut ylityökorvauksensa, joiden on 200 ja 294 euroa kuukaudessa. Vastaajien profilointia Diplomi-insinöörit ovat odotusten mukaisesti enemmistönä työmarkkinatutkimuksen vastaajajoukossa. Joku muu tutkinto, enimmäkseen maisterintutkinto, on runsaalla kahdeksalla prosentilla. Lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon on suorittanut vajaa kahdeksan prosenttia vastaajista. Yleisimmät koulutusohjelmat ovat kone-, sähkö- ja tietotekniikka sekä tuotantotalous. Niistä on valmistunut yli puolet vastaajista. Neljä viidesosaa TEKin jäsenistä työskentelee yksityisen sektorin palveluksessa. Suurimmat toimialat ovat metalli- ja elektroniikkateollisuus, tietoliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut. Ne työllistävät melkein puolet vastaajista. Pääja sivutoimisten yrittäjien osuus on runsas kolme prosenttia. 20 TEK tekniikan akateemiset 2/2006
TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Useimpien työtehtävät liittyvät tutkimukseen, tuotekehitykseen, myyntiin tai projekteihin. Asiantuntija-asemassa työskentelee 60 prosenttia, runsas neljännes on keskijohdossa ja ylempään Taulukko 3. Yksityisen sektorin palkkatasovertailu v. 2005 Työnantaja Vastaajien lukumäärä Palkkatasoindeksi 1) t-arvo Tellabs 25 116 3,95 Metsäliitto 59 114 5,27 Teollisuuden Voima 25 113 3,17 LM Ericsson 33 110 2,91 IBM 23 110 2,42 Elisa 29 108 2,29 UPM-Kymmene 83 108 3,70 Accenture 24 106 1,62 Rautaruukki 67 106 2,36 Nokia 852 104 4,78 TeliaSonera 52 103 1,11 Stora Enso 75 103 1,26 Elektrobit 43 102 0,84 Fortum 72 102 0,79 Instrumentarium, GE Healthcare 31 102 0,46 Sweco PIC 31 101 0,35 Kemira 39 101 0,37 Jaakko Pöyry Group 98 101 0,55 Andritz 42 100 0,07 TietoEnator 111 100 0,10 Kvaerner Power 28 99-0,19 Vaisala 29 99-0,26 Sandvik 28 99-0,35 WM-data 23 99-0,32 Outokumpu 91 99-0,64 Patria 63 98-0,64 Kone 29 98-0,66 Metso 231 98-1,75 Perlos 30 98-0,70 Aker Finnyards 23 97-0,67 ABB 151 97-1,84 Neste Jacobs 22 97-0,80 Wärtsilä 44 97-1,24 Muu yksityinen sektori 3 016 98-3,05 Koko yksityinen sektori 5 622 100 1) Rakennevakioinnit on tehty työmarkkinatutkimuksen regressiomallilla. johtoportaaseen on kivunnut 12 prosenttia vastanneista. Vajaa puolet vastaajista työskentelee pääkaupunkiseudulla. Vastaajien keski-ikä on 37 vuotta, mikä on kolme vuotta vähemmän kuin jäsenrekisterin tiedoista laskettuna. Naiset ovat keskimäärin kolme vuotta nuorempia kuin miehet. Naisten osuus vastaajista on lähes 19 prosenttia. Suurin osa työsuhteista on toistaiseksi voimassaolevia. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on kuitenkin noussut kymmenen prosentin tuntumaan. Ne ovat ongelmana vastavalmistuneilla ja julkisella sektorilla, erityisesti 1 1 1 11.000 yliopistoissa. Naisilla määräaikaisuudet ovat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin miehillä. Osa-aikaisia ja työttömiä kyselyyn vastaajia on kumpiakin vain runsaan prosentin verran. Jäsenkunnan todellinen työttömyys oli IAET-kassan mukaan joulukuun 2005 lopussa tasan kaksi prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 2,3 prosenttia. o IPE-vaativuusluokitus: (International Position Evaluation) IPE-palkat IPE-lönerna 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 IPE-luokka/IPE-klassen n = 513 TEK tekniikan akateemiset 2/2006 21
Palkkakuvioiden merkinnät Miehet ja naiset Män och kvinnor N = vastaajien lukumäärä :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee vastaajista. Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. :n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa ja näissä kuvioissa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja sellaiset säännöllisesti kuukausittain maksettavat erät, kuten esimerkiksi myyntimiesten provisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pitemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Miehet Män Naiset Kvinnor n = 5 546, 1 261 Pääkaupunkiseutu (pk) ja muu Suomi (muu) Huvudstadsregionen (hs) och övriga Finland (övr) DI- ja jatkotutkintojen palkat Medianlöner för DI- och tilläggsexamen Pääkaupunkiseutu Huvudstadsregionen Muu Suomi Övriga Finland n = 3 257 (pk/hs) n = 3 550 (muu/övr) Yksityinen sektori Privata sektorn Julkinen sektori Offentliga sektorn n = DI 4 814, TkL+TkT 217 n = DI 1 001, TkL+TkT 220 TkT, TkL DI TkT, TkL DI 22 TEK tekniikan akateemiset 2/2006
TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Teollisuuden diplomi-insinöörit Industrins diplomingenjörer n = 3 452 Palvelualojen diplomi-insinöörit Servicebranschernas diplomingenjörer n = 1 579 Valtiosektorin diplomi-insinöörit Statliga sektorns diplomingenjörer n = 973 Kuntasektorin diplomi-insinöörit Kommunala sektorns diplomingenjörer n = 248 TEK tekniikan akateemiset 2/2006 23
TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Yksityisen sektorin palkat toimiaseman mukaan Toimiasemia on luonnehdittu kysymyslomakkeella esimerkkien avulla: Ylin johto Högsta ledningen Ylin johto = pää-, toimitus-, varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen Johto = tekninen, henkilöstö-, markkinointi-, tutkimusjohtaja Ylempi keskijohto = osasto-, suunnittelu-, tutkimus-, käyttö-, laatu-, myynti-, projektipäällikkö, useita alaisia Alempi keskijohto = jaos-, alue-, piiripäällikkö, muut esimiestehtävät Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät = ylimmän johdon esikuntatehtävät, koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät = vaativat suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät Asiantuntijatehtävät = muut asiantuntijatehtävät n = 214 Johto Ledningen n = 431 Ylempi keskijohto Högre mellanledning n = 1 279 24 TEK tekniikan akateemiset 2/2006
Yksityisen sektorin palkat toimiaseman mukaan Alempi keskijohto Lägre mellanledning Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Synnerligen krävande expertuppgifter n = 384 n = 600 Vaativat asiantuntijatehtävät Krävande expertuppgifter Asiantuntijatehtävät Expertuppgifter n = 1 797 n = 725 TEK tekniikan akateemiset 2/2006 25
Palkat työtehtävän mukaan Strateginen suunnittelu ja johtaminen Strategisk planering och ledning n = 481 Hallinto ja talous Förvaltning och ekonomi n = 249 Markkinointi ja myynti Marknadsföring och försäljning n = 643 Logistiikka ja hankinnat Logistik och inköp n = 200 26 TEK tekniikan akateemiset 2/2006
Palkat työtehtävän mukaan Tuotanto, valmistus ja ylläpito Produktion, tillverkning och underhåll Tuotekehitys Produktutveckling n = 519 n = 1 171 Tutkimus ja kehittäminen Forskning och utveckling n = 1 233 Tietojenkäsittely ja ICT-tehtävät Programplanering och ICT-uppgifter n = 437 TEK tekniikan akateemiset 2/2006 27
Palkat työtehtävän mukaan Suunnittelu Planering (t.ex. teknisk) n = 334 Laadunhallinta Kvalitetskontroll n = 154 Projektitehtävät Projektuppgifter n = 575 Opetus ja koulutus Undervisning och utbildning n = 253 28 TEK tekniikan akateemiset 2/2006
TEKin työmarkkinatutkimus 2005 Konsultointi Konsultering Teksti: Heikki Kauppi Jäsenet kysyvät toiminnanjohtaja vastaa n Työmarkkinatutkimus 2005 tuotti 648 internet- ja 55 lomakepalautetta eli yhteensä 703 avointa palautetta TEKin toimintaan liittyen. Avointa palautetta antoi noin 9,3 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Kiitos kaikille palautteen antaneille. Tähän juttuun olen poiminut käsiteltäväksi muutamia paljon esiintyneitä huolen aiheita. n = 328 Graafinen palkkanosturi päivitetään maaliskuun aikana ja se on osoitteessa http://tek-palkkanosturi. innofactor.com/ Se esittää tekemiesi muuttujavalintojen perusteella lasketut toisen asteen palkkakäyrät. Käyttäjiä on ollut ilahduttavan runsaasti, viime vuonna lähes 22 000 jäsentä, jotka tekivät yhteensä noin 100 000 hakua. Mikä on TEKin kanta UPJ-sopimukseen yliopistoissa? Yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevan neuvottelutuloksen julkilausutut tavoitteet ovat hyviä. Tekstin mukaan tavoitteena on mm. parantaa yliopistojen palkkakilpailukykyä. Sopimus myös tuo muutaman prosentin lisää palkkarahaa yliopistoille tuporaamin lisäksi. Pulmaksi saattaa kuitenkin muodostua sopimuksen paikallinen soveltaminen, jos sitä sovelletaan kaavamaisesti. Erityisesti tutkijoiden palkka-asteikko on niin paljon yksityisen sektorin DI-palkkatason alapuolella, että sen mukaisilla palkoilla on vaikea saada teknillisiin yliopistoihin tutkijoita. Jos ei ole tutkijoita, ei ole ulkopuolista rahoitustakaan, joka esimerkiksi TKK:lla on noin puolet koko budjetista. UPJ:n tarkoituksena ei voi olla yliopistotasoisen tekniikan tutkimuksen lakkauttaminen tutkijavoiman puutteeseen tai siirtäminen yksityisiin yrityksiin. UPJ pitäisikin nähdä samalla tavalla kuin muutkin työehtosopimukset, eli minimisopimuksena, jonka ylittäviä palkkoja voidaan maksaa, jos ylittämiselle on hyvät, esimerkiksi työmarkkinoiden vakiintuneesta palkkatasosta johdettavissa olevat perusteet. Pelkästään neuvottelutuloksen tekstin lukemalla tällaiseen tulkintaan on kuitenkin vaikea päätyä. Vaaditaan vielä paljon paikallista ja valtakunnan tason vaikut- Antonin Halas TEK tekniikan akateemiset 2/2006 29
TEKin työmarkkinatutkimus 2005 tamista ennen kuin UPJ:n voidaan sanoa olevan kunnossa. TEKillä on teknillisissä ja muissa yliopistoissa yhteensä yli 2 000 jäsentä, ja tulemme valvomaan ja vaikuttamaan palkkausjärjestelmän soveltamiseen aktiivisesti yhdessä muiden akavalaisten yliopistojen tutkijoita ja opettajia edustavien järjestöjen kanssa (mm. Tieteentekijöiden liitto, LAL). Kenellä on velvollisuus tehdä palkattomia ylitöitä? Ei kenelläkään, aivan yrityksen ylintä johtoa lukuunottamatta. Työaikalaki koskee ylempiä toimihenkilöitä erittäin laajasti, vaikka jotkut työnantajat yrittävät muuta väittää. Sopimusteknisesti asia on yksityisellä sektorilla parhaiten kunnossa teknologiateollisuudessa ja muutamalla pienemmällä sopimusalalla, joissa ylitöiden korvaaminen työaikalain mukaisesti on vahvistettu työehtosopimuksella. Työehtosopimus tekee työaikalain noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä liittojen välisen kysymyksen, ja vahvistaa siten ylemmän toimihenkilön oikeusasemaa. Työaikalaki on kuitenkin voimassa kaikilla, myös sopimuksettomilla aloilla. Ongelmatapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä ensisijaisesti oman yrityksen luottamusmieheen, joka tarvittaessa ohjaa asian liiton lakimiehen käsittelyyn. Mikäli luottamusmiestä ei ole, yhteyttä voi ottaa suoraan TEKin lakimiehiin. Miksi TEK menee mukaan tulopoliittisiin sopimuksiin, vaikka niiden palkkoja korottava vaikutus on vähäinen? Tupoihin mennään, koska tulopoliittiseen sopimukseen osallistuminen on kokonaisuutena parempi vaihtoehto kuin sen ulkopuolelle jääminen. Tulopoliittisen sopimuksen syntyminen tai syntymättä jääminen ei ole TEKistä kiinni. Jos sopimus syntyy, sen palkankorotusraami vaikuttaa käytännössä koko työmarkkinakenttään siten, että ns. yleisen linjan ylittävän sopimuskorotuksen saaminen edellyttää työtaisteluvalmiutta. Edelleen, jos tupo on syntyäkseen, niin sen neuvottelemisessa kannattaa olla mukana. Neuvottelut käytiin hyvin SAKvetoisesti aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Noudatetun markka- ja pennipainotteisen palkankorotuslinjan johdosta diplomi-insinöörien reaalipalkat olivat tuolloin 20 prosenttia alemmalla tasolla kuin 1960-luvun lopussa, jolloin tulopolitiikkaa alettiin harjoittaa. Yleinen palkkataso nousi samana aikana reaalisesti noin 60 prosenttia. Yleisen palkkatason muutokseen vaikutti toki myös työn kysynnän rakenteellinen muutos, mutta diplomi-insinöörien palkkojen jälkeenjääminen oli selvää millä tahansa mittarilla katsottuna. Tupon mukaiset palkankorotukset ovat koskeneet ylempiä toimihenkilöitä vasta 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tänään vertailukelpoiset reaalipalkat ovat noin 30 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1995, ja diplomi-insinöörien palkat ovat keskimäärin kehittyneet samaa tahtia kuin yleinen palkkataso. Yleiskorotusten lisäksi tupoissa sovitaan monista työelämän laadullisista kehittämistoimista, kuten esimerkiksi viime kierroksella muutosturvasta ja työaikapankkien edistämisestä. Niidenkin muotoilussa neuvottelupöydässä istuvilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin sen ulkopuolella olevilla. Tupo takaa inflaation kompensoivan vähimmäiskorotuksen kaikille, mutta ei takaa kenellekään henkilökohtaista palkkakehitystä. Sen eteen on tehtävä töitä ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Viime vuosina diplomi-insinöörien palkkakehityksestä noin puolet on tullut sopimuskorotusten kautta ja toinen puoli henkilökohtaisilla perusteilla. Miksi teknologiateollisuudessa ei synny paikallisia sopimuksia matka-ajan korvaamisesta? Tätä kirjoitettaessa paikallisia sopimuksia matka-ajan korvaamisesta on syntynyt viitisenkymmentä, mikä vastaa alle 5 prosenttia alan yrityksistä ja työntekijöistä. Neuvottelut eivät ole varsinkaan suurissa yrityksissä olleet ihan yksinkertaisia, koska paikallisen sopimisen kulttuuri on ylempien toimihenkilöiden osalta uutta ja yritysten sisällä voi esiintyä hyvinkin kirjavia korvauskäytäntöjä. YTN:n ja Teknologiateollisuuden välillä on myös työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää sopimuksen toteutumista toukokuun loppuun mennessä. Ilmeisesti joissakin yrityksissä myös odotellaan tämän työryhmän tuloksia. Selvää kuitenkin on, että säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisessa on tapahduttava paljon edistystä, ennen kuin työehtosopimus voidaan katsoa toteutuneeksi. Henkilökohtaisesti olen edelleen optimistinen sopimuksen toteutumisen suhteen, koska kenenkään toivelistalla ei liene kevään 2005 liikehdinnän toistuminen. Työnantajani sanoo, että TEKin työmarkkinatutkimuksen palkkatiedot eivät vastaa todellisuutta. Miten on? Kuka tutkimuksesta hyötyy? Olemme joka vuosi verranneet TEKin tutkimustuloksia teollisuuden palkkatilastoihin ja yhtäpitävyys on erittäin hyvä. Kyseessä on todennäköisimmin työnantajasi neuvottelutaktiikka. Yksi vanhimmista ja yksinkertaisimmista konsteista neuvotteluissa on kiistää vastapuolen faktaaineisto. Mahdollista on tietysti, että olet töissä yrityksessä, joka maksaa keskitasoa huonommin. Henkilökohtaisiin palkkaneuvotteluihin valmistautuessa kannattaa aina käydä TEKin verkkosivuilla selvittämässä alan ja vastaavien tehtävien palkkataso. Lopulliseen palkkatasoon vaikuttavat vielä monet tehtävä-, työnantaja- ja yksilökohtaiset syyt. Hankalissa tapauksissa voi aina kääntyä TEKin palkkaneuvojien puoleen. He voivat myös antaa aineistoa, jolla voidaan perustella työmarkkinatutkimuksen ja EK:n tilastojen yhtäpitävyys. Tutkimuksesta hyötyvät mielestäni kaikki diplomi-insinöörit. Insinööri myy työmarkkinoilla osaamistaan, ja kuten kaikessa liiketoiminnassa, on fiksua tehdä aika ajoin markkinatutkimus. Työmarkkinatutkimukseen perehtymällä jäsen saa estimaatin omasta markkina-arvostaan, jota voi käyttää hyväkseen henkilökohtaisissa palkkaneuvotteluissa. o 30 TEK tekniikan akateemiset 2/2006