NÄYTTEENOTTO JA PAINE-EROSEURANTAMITTAUS Unajan koulu Laivolantie 10 26910 Unaja 1
Sisällys 1. YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittaja... 3 1.4 Näytteenotto- ja mittausajankohta... 3 1.5 Kohdetiedot... 3 1.6 Näytteenoton ja mittauksen tavoite... 4 1.7 Näytteenotto- ja mittausmenetelmät... 4 2. MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT... 5 3. ALAPOHJAN RAKENNEAVAUS ATK-LUOKKATILASSA... 7 4. PAINE-EROMITTAUS 28.11.-19.12.2016... 9 5. YHTEENVETO JA SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET... 11 Liite 1 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi (Työterveyslaitos) 2
1. YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Unajan koulu Laivolantie 10 26910 Unaja 1.2 Tilaaja Toni Suursoho Rauman kaupunki Tekninen virasto/talotoimi PL 104, 26101 Rauma puh 0500 723 136 toni.suursoho@rauma.fi 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittaja / Tehokuivaus Oy Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-22384-26-16 Rakenteiden kosteuden mittaaja VTT-C-9379-24-13 +358 40 183 43 08 saija.hokkanen@tehokuivaus.fi 1.4 Näytteenotto- ja mittausajankohta Työt suoritettiin ajanjaksolla 28.11.- 22.12.2016 1.5 Kohdetiedot Koulurakennus koostuu kolmesta eri osasta. Alkuperäinen osuus on rakennettu 1893, välilaajennus 1975 ja viimeinen laajennus 2008. Yksikerroksisessa rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. 3
1.6 Näytteenoton ja mittauksen tavoite Koulurakennuksen välilaajennusosuudella sijaitsevan ATK-luokkatilan sisäilmassa on aistittavissa ummehtunutta hajua. Näytteenoton tarkoituksena on selvittää mahdollisen hajun lähdettä. Lisäksi suoritetaan rakennuksen painesuhteiden seurantamittauksia. 1.7 Näytteenotto- ja mittausmenetelmät Kosteusmittaus Pintakosteudenosoittimella etsittiin rakenteista suuntaa-antavia kosteuseroja. Mittauskalustona käytettiin Gann Hydrotest G2 pintaindikaattoria ja Gann B50 pintaanturia. Mittalaitteen antamat lukemat riippuvat mitattavasta rakennusmateriaalista, rakenteen paksuudesta ja kosteussisällöstä. Yksiköttömät mittaustulokset ovat välillä 0-199. Rakenne- ja suhteellisen kosteuden mittauksissa mittauskalustona käytettiin Vaisalan HM40-lukupäätä ja HM42- sekä HM46- mittapäitä. HM41- mittalaitteen suhteellisen kosteuden mittaustarkkuus mittausalueella 0 +40 0 C on +/- 1,5 %RH. Paine-eromittaus Paine-eromittauksella mitataan sisäilman ja ulkoilman välistä paine-eroa. Mittauksen avulla saadaan selville, onko rakennuksen sisäilma ali- vai ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Paine-erokuvaajasta saatetaan havaitaan myös IV-koneiden käyntiaikoja. Mittaukset suoritettiin Tinytagin loggaavilla paine-eromittareilla, joiden mittausalue on -50 50 Pascalia. Rakennuksen sisäilman on suositeltavaa olla hieman alapaineinen ulkoilmaan nähden. Materiaalinäyte, mikrobianalyysi, suoraviljely Materiaalinäytteitä mikrobianalyysejä varten otettiin yhteensä neljä kappaletta. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Kuopion työterveyslaitokseen. Analyysimenetelmänä oli suoraviljelymenetelmä, jossa elinkykyisten mikrobien määrää 4
arvioidaan suhteellisella asteikolla: = ei mikrobeja, + = niukasti mikrobeja (1-19 pmy/malja), ++ = kohtalaisesti mikrobeja (20-49 pmy/malja), +++ = runsaasti mikrobeja (50-200 pmy/malja), ++++ = erittäin runsaasti mikrobeja (>200 pmy/malja) 2. MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT Materiaalinäytteitä mikrobianalyysejä varten otettiin ATK-luokasta, tilatunnus 116. Alapohjarakenteen todettiin olevan seuraavanlainen: muovimattopinnoite lattialastulevy puru (300) / koolaus betonilaatta (150) muovikalvo hiekka Materiaalinäytteiden ottopaikat merkitty alla olevaan pohjakuvaan numeroin 1-4. Numerointi vastaa laboratorioanalyysin numerointia. 3 ja 4 1 ja 2 5
Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan lausua seuraavaa. Kaikki näytteet on otettu ATK-luokasta: Näyte 1 - näyte alapohjarakenteen eristemateriaalia, purua rakennekerroksen pohjalta - näytteessä esiintyy niukasti kahta eri kosteusvaurioindikaattorimikrobia - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - analyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 2 - näyte alapohjarakenteen eristemateriaalia, purua rakennekerroksen pinnalta - näytteessä esiintyy niukasti kahta eri kosteusvaurioindikaattorimikrobia - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - analyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 3 - näyte alapohjarakenteen eristemateriaalia, purua rakennekerroksen pohjalta - näytteessä esiintyy niukasti kahta eri kosteusvaurioindikaattorimikrobia - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - analyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 4 - näyte alapohjarakenteen eristemateriaalia, purua rakennekerroksen pinnalta - näytteessä esiintyy niukasti eri kosteusvaurioindikaattorimikrobeja - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - analyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Kaikista näytteistä oli aistittavissa ummehtunut haju. 6
3. ALAPOHJAN RAKENNEAVAUS ATK-LUOKKATILASSA 22.12.2016 ATK-luokan alapohjarakennetta avattiin laajemmalta alueelta (n 40 x 40) näytteenottopisteiden 1 ja 2 kohdalta rakenteiden kunnon tarkistamiseksi. Alapohjan puurakenteissa tai eristepurussa ei havaittu laho- tai kosteusvaurioita. Purusta oli aistittavissa voimakas ummehtunut tuoksu muovipussin läpi. Pohjalaatan betonin pinnalta mitattiin normaaleja pintakosteuslukemia (gann 65 70). Avatun rakenteen kautta purutilasta mitattiin normaaleja suhteellisen kosteuden arvoja (RH = 63 66 %, t = 6,6 7 0 C). Rakenneavaushetkellä rakenteesta ei siis mitattu normaalista poikkeavia kosteusarvoja). ATK-luokassa avattiin alapohjarakennetta rakenteiden kunnon tarkistamiseksi Purueristeestä oli aistittavissa voimakas ummehtunut tuoksu 7
Pohjalaatan pinnalta mitattiin normaaleja pintakosteuslukemia Laatan alla oleva hiekka märkää Kuva rakennuksen ulkopuolelta. ATK-luokan kohdalla koulurakennuksen alapohjarakenne on erilainen (betonilaatta, alla hiekka). Alkuperäisen rakennuksen alapohja on tuulettuva rossipohja Betonilaatta 8
Sokkelin läpi on tehty reikä, jota kautta tarkasteltuna hiekan todettiin olevan märkää 4. PAINE-EROMITTAUS 28.11.-19.12.2016 Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin neljässä luokkatiloissa 116 (ATKluokka), 105 (1.luokkalaiset), 103 (2.luokkalaiset) ja 104 (opettajien tila). Paine-eromittauspisteiden sijainnit on esitetty alla olevassa pohjakuvassa punaisin pistein: 9
Paine-eromittauksen tulokset esitetty alla olevassa kuvaajassa: Sisäilma on ylipaineinen ulkoilmaan nähden, kun luku on positiivinen Sisäilma on alipaineinen ulkoilmaan nähden, kun luku on negatiivinen Kuvaajien perusteella voimme lausua seuraavaa: tiloissa 116, 103 ja 104 sisäilma on pääsääntöisesti hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden tilassa 105 sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on suurimman osan seurantaajasta 0 Pascalia ja eroaa muiden tilojen seurantakuvaajista. Luokkatilan tuloja poistoilmamääriä suositellaan mitattavaksi 10
5. YHTEENVETO JA SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET ATK-tilan sisäilmassa on aistittavissa ummehtunut tuoksu, jonka lähteen paikannettiin rakenneavauksen avulla olevan alapohjarakenteen eristekerroksen (puru). Eristekerros on betonilaatan päällä, betonilaatan alla on muovikalvo ja hieno märkä hiekka. Mitä todennäköisimmin eristetilan kosteus nousee aika ajoittain hetkellisesti esimerkiksi diffuusion seurauksena, jolloin helposti vaurioituva purueriste on mikrobivaurioitunut. Sisäilman laatuna parantavina toimenpiteinä suositellaan ATK-tilan lattiarakenteen avaamista ja eristeiden poistoa betonipinnalle. Avatun rakenteen kautta tarkistetaan viereiset tilat. Rakenteen korjaustavasta päätetään alapohjarakenteen avauksen jälkeen. Pori 11
12
13