FRIITALAN KOULU. Sisäilmastonäytteenotto. Saija Hokkanen, Kai Kekki

Transkriptio

1 FRIITALAN KOULU Sisäilmastonäytteenotto, Kai Kekki

2 TUTKIMUKSET Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Tuloilmanvaihtokanavan sisäpinnoilta otetaan neljä kappaletta pölynkoostumusnäytteitä kanavan sisäpinnoilla olevan hiukkaskoostumuksen määrittämiseksi. Lisäksi tuloilmakanavan sisäpinnoilla mahdollisesti olevien teollisten mineraalivillakuitujen lukumäärää selvitettiin geeliteippinäytteiden avulla. Lisäksi mitattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta viidessä eri tilassa ja kolmessa eri tilassa sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa.

3 MINERAALIKUITULASKENTA Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan sanoa seuraavaa: Näyte 1 opettajainhuone 0,71 kuitua/cm 2 Näyte 2 luokkatila 265 0,86 kuitua/cm 2 Näyte 3 luokkatila 228 0,29 kuitua/cm 2 Näyte 4 liikuntasali 0,5 kuitua/cm 2 Tulokset alittavat reilusti keskimääräisen kuitupitoisuuden IV-kanavien sisäpinnoilla. Tuloilmakanavan pinnalla on keskimäärin kuitua/cm 2 (ILMI-hanke, Kovanen ym).

4 PÖLYNKOOSTUMUSNÄYTTEET Runsas ulkoilmapölyn esiintyminen saattaa viitata ohivuotoihin tuloilman suodatinkehikolla. Tämän tiiveys on syytä tarkistaa. Näytteissä ei todettu olevan kuitumääriä, jotka aiheuttaisivat toimenpiteitä. Kahdessa näytteessä todettiin olevan jonkin verran rakennusmateriaalipölyä, mikä on normaalia. Pölynkoostumusnäytteen analyysituloksena saadaan hiukkasten koostumus toisiinsa nähden. Näyte ei siis kuvaa kanavan sisäpinnan puhtautta ja sillä olevan pölyn määrää. Näytteenoton yhteydessä näytepusseihin tullut pölyn määrä oli hyvin pieni. Tuloilmakanaviston puhdistamiselle ei nähdä olevan ylimääräistä tarvetta normaalin puhdistusvälin lisäksi

5 PÖLYNKOOSTUMUSNÄYTTEET Mittauskohde 1, luokkatila 135, tuloilmakanava Näyte sisältää: jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-% (lasivilla) Mittauskohde 2, luokkatila 178, tuloilmakanava Näyte sisältää: runsaasti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä) jonkin verran ulkoilmapölyä (siitepölyä, kasvi-/eläin) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut, karvat) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-% (kivivilla) Mittauskohde 3, luokkatila 222, tuloilmakanava Näyte sisältää: yksittäisesti rakennusmateriaalipölyä (kipsi, kalkkikivi) jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p- % (lasivilla)

6 PÖLYNKOOSTUMUSNÄYTTEET Mittauskohde 4, luokkatila 226, tuloilmakanava Näyte sisältää: runsaasti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä) yksittäisesti ulkoilmapölyä (siitepölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut, karvat) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p- % (kivivilla) Mittauskohde 5, luokkatila 229, tuloilmakanava Näyte sisältää: yksittäisesti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, siitepölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut) mineraalivillakuituja arviolta 1-5 p- % (kivivilla) Mittauskohde 6, luokkatila 230, tuloilmakanava Näyte sisältää: jonkin verran rakennusmateriaalipölyä (kipsi) yksittäisesti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, siitepölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut, karvat) mineraalivillakuituja arviolta 1-5 p- % (kivivilla)

7 PÖLYNKOOSTUMUSNÄYTTEET Mittauskohde 7, luokkatila 237, tuloilmakanava Näyte sisältää: jonkin verran rakennusmateriaalipölyä (kipsi) jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä) yksittäisesti ulkoilmapölyä (siitepölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut, karvat) Mittauskohde 8, luokkatila 265, tuloilmakanava Näyte sisältää: runsaasti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, siitepölyä) yksittäisesti ulkoilmapölyä (kasvi-/eläinpölyä) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-% (kivivilla) Mittauskohde 9, liikuntasali, tuloilmakanava Näyte sisältää: runsaasti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä) jonkin verran ulkoilmapölyä (siitepölyä) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-% (kivivilla)

8 MATERIAALINÄYTTEEN MIKROBIANALYYSI Liikuntasalin yhteydessä olevassa varastohuoneessa on säilytetty liikuntavälineitä mm. patjoja. Patjan solumuovista otettiin materiaalinäyte mikrobimääritystä varten. Määritys on suuntaa-antava, koska analyysimenetelmän viitearvot eivät koske irtaimistoa vaan rakenteista otettuja rakennusmateriaaleja. Analysoidusta patjamateriaalista oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen tuoksu. Laboratorioanalyysin perusteella näytteestä voidaan lausua seuraavaa: näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita näytteessä ei esiinny sädesienikasvustoa näytteessä ei esiinny bakteerikasvustoa Näytteenoton perusteella voidaan todeta, ettei patjamateriaalissa ollut havaittavissa aktiivista mikrobikasvustoa. Huokoiseen materiaaliin on mitä todennäköisimmin tarttunut mikrobiperäinen haju tekniikkakanaalista kulkeutuvien ilmavirtauksien seurauksena.

9 RAKENNUSLAHOTTAJAMÄÄRITYS Liikuntasalin kohdalla olevan ryömintätilan betonisen seinän pinnoilla oli havaittavissa rihmastoa. Rihmastosta otettiin näyte rakennuslahottajamääritykseen. Laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei todettu olevan merkkejä lattiasienestä. Lajin tarkempi määritys ei ole mahdollista, koska rihmasto on hyvin epätyypillisen oloista. Ryömintätilasta oli aistittavissa ummehtunut tuoksu.

10 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS Sisäilmastoluokituksen mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden rajaarvot ovat seuraavat: S1 < 750 ppm S2 < 900 ppm S3 < 1200 ppm

11

12 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: sisäilman hiilidioksidipitoisuus alittaa kaikissa mittapisteissä koko seurantajakson ajan tyydyttävän sisäilman pitoisuusrajan, ppm käyttäjistä aiheutuva kuorma nostaa sisäilman hiilidioksidipitoisuuspitoisuuden korkeimmillaan hieman alle 900 ppm:ään. Tätä voidaan pitää hyvänä tasona sisäilmastoluokituksen mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuus täyttää S2- luokan raja-arvot. Tätä voidaan pitää rakennukselle hyvänä tasona käyttäjistä aiheutuvan kuormituksen jälkeen sisäilman hiilidioksidipitoisuus laskee nopeasti perustasolle, noin 400 ppm. Tämä kuvastaisi sitä, että tilat huuhtoutuvat nopeasti (= ilma vaihtuu)

13 SISÄ- ULKOILMAN VÄLINEN PAINE- EROSEURANTA

14 SISÄ- JA ULKOILMAN VÄLINEN PAINE- EROSEURANTA seurantajaksolla sisäilma on 0-8,5 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden jokaisessa mittauspisteessä luokkatilan 135 kuvaajassa on selkeämmin havaittavissa ilmanvaihtokoneen käyntiaikoja. Pääsääntöisesti kello välisen ajanjakson sisäilma on hieman alle 0 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden ja kello välisen ajanjakson -6-7 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden. Luokkatilojen 228 ja 265 kuvaajissa jaksoittaisuus ei ole niin selkeästi havaittavissa

15 1.kerros

16 2.kerros

17 YHTENVETO Ilmanvaihtokanavien sisäpinnoilta otetuissa mineraalikuitulaskentanäytteissä tai pölynkoostumusnäytteissä ei todettu olevan teollisia mineraalivillakuituja viite-arvon ylittäviä määriä. Kuituja todettiin itse asiassa olevan vähäisiä määriä. Ilmanvaihtokanavan sisäpinnoilta otetuissa pölynkoostumusnäytteissä ei myöskään todettu olevan normaalista poikkeavaa hiukkaskoostumusta. Näytteissä esiintyvän ulkoilmapölyn vuoksi on syytä tarkastaa suodatinkehikon tiiveys. Näytteenottopisteissä ilmanvaihtokanavien sisäpintojen todettiin olevan puhtaat. Seurantamittauksissa sisäilman hiilidioksidipitoisuuden ei todettu nousevan korkealle, suurimmat pitoisuudet noin 900 ppm. Sisä- ja ulkoilman välisissä painesuhteiden seurantamittauksissa sisäilman todettiin olevan lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Liikuntasalin kohdalla ryömintätilan betonirakenteisella seinäpinnalla oli havaittavissa rihmastoa, jonka ei rakennuslahottajamäärityksessä todettu olevan lattiasientä. Suositellaan rihmaston poistoa rakenteiden pinnoilta. Ryömintätilasta oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen tuoksu. Ryömintätilasta sisäilmaan sekoittuvia ilmavirtauksia on suositeltava paikantaa merkkiainekaasun avulla. Paikannuksen jälkeen voidaan suorittaa rakenteiden ilmatiiveyden parantaminen vuotokohdista. Ryömintätila olisi suositeltavaa alipaineistaa rakennuksen sisäilmaan nähden. Lausunto koskee rakennusta ainoastaan tutkituilta osin

18 FRIITALAN KOULU Sisäilmastonäytteenotto II, Kai Kekki

19 LISÄTUTKIMUKSET Rakennukseen kohdistuvia tutkimuksia jatketaan rakennekerroksista otettavien materiaalinäytteiden avulla, näytteistä määritetään mikrobit. Näytteet otetaan tilaajan ennalta määrittelemistä luokkatiloista. Sisäilmasta otetaan myös VOC-näyte sekä suoritetaan merkkiainekokeita ja kosteusmittauksia. Tutkimukset suoritettiin ajanjaksolla

20 Rakenteet Koulurakennus on rakennettu kahdella eri aikakaudella, alkuperäinen osuus 1970 ja laajennusosuus 1976.

21 Rakenteet, alkuperäinen osuus

22 Rakenteet, laajennusosa

23 Kosteusmittaukset Lattia, - seinä- ja kattopintoja mitattiin pistokoeluonteisesti näytteenottopisteiden ympäristöstä. Luokkatilan 222 rakenteiden pinnat mitattiin kauttaaltaan. Luokkatilassa 222 rakenteiden pinnoilta mitattiin normaaleja pintakosteuslukemia (gann 45 65), eikä kosteusvauriojälkiä ollut havaittavissa. Poikkeavia pintakosteuslukemia mitattiin luokkatilan 178 ulkoseinän alaosasta (gann norm gann 50 60).

24 Suhteellisen kosteuden mittaukset 1.krs

25 Suhteellisen kosteuden mittaukset 2. krs

26 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit 1.krs Näytemateriaali AP1 mineraalivilla AP2 mineraalivilla US3 mineraalivilla US4 mineraalivilla US5 lecaharkko AP6 mineraalivilla US7 mineraalivilla US8 mineraalivilla AP9 styroksi AP10 styroksi AP21 mineraalivilla AP22 mineraalivilla US 23 maali, tasoite

27 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit 2.krs Materiaalinäytteet US11 lecaharkko US12 mineraalivilla US13 mineraalivilla US14 betoni US15 mineraalivilla US16 mineraalivilla YP17 betoni YP18 styroksi YP19 betoni US20 lecaharkko

28 Sisäilman suhteellinen kosteus Sisäilman suhteellinen kosteus määräytyy suurelta osin ulkoilman kosteuden mukaan, kun rakennuksessa ei ole kostutusta. Sisäilman kosteusteen luonnollisesti vaikuttavat myös sisällä olevat kosteuslähteet, ihmisten toiminta jne. Toimisto/koulurakennuksissa sisäilman kosteus on lähes poikkeuksetta pienempi kuin asuinrakennuksissa. Talviaikana sisäilman kosteus on usein alle 20 % ulkoilman vähäisen kosteuden vuoksi. Kuiva huoneilma saattaa aiheuttaa tiloissa oleskeleville ihon ja limakalvojen ärsytysoireita.

29 ROSSITILA Rakennuksen alapuolella on rossitila, mihin on huoltoluukut ensimmäisen kerroksen tiloista. Rossitilasta on kesällä 2017 poistettu maaperää vasten ollut rakennusmateriaali- ym vastaava jäte. Myös rossitilasta johtavat läpiviennit on tiivistetty ilmavuotojen estämiseksi. Rossitilan sisäilmassa oli aistittavissa voimakas ummehtunut haju. Haju on peräisin maaperästä. Tutkimuksien aikana em. hajua ei aistittu koulurakennuksen sisäilmassa muutoin kuin avattujen huoltoluukkujen kautta. Ummehtunutta hajua aistittavissa myös liikuntasalin sisäilmassa, mikä on peräisin alapohjarakenteesta. Rossitilassa oli havaittavissa irtovettä ulkopuolisen kosteuden kulkeutumisen seurauksena.

30 ROSSITILA

31 ROSSITILA Rossitilan sisäilmaa on alipaineistettu poistopuhaltimien avulla koulun sisäilmaan nähden. Tämän tarkoituksena on estää epäpuhtaan ilman kulkeutuminen rossitilasta koulun sisäilmaan päin. Rossitilan alipaineisuus tarkistettiin hetkellisellä paine-eromittauksella. Liikuntasalin varastotilan huoltoluukusta mitattuna rossitilan ja koulutilan välillä ei todettu olevan paine-eroa (mittaustulos 0 Pascalia). Mittaus toistettiin Olavin koulun aulatilassa olevan huoltoluukun kautta. Tämän läheisyydessä sijaitsee poistopuhallin, jolla rossitilan sisäilmaa alipaineistetaan. Myös rossitilan tuuletusventtiilit oli suljettu. Mittauspisteessä rossitilan todettiin olevan -5-7 Pascalia alipaineinen koulutilaan nähden. Olavin koulun ja muun koulurakennuksen yhdistävän palo-oven avaamisella oli se vaikutus, että paine-ero putosi 0 Pascaliin. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, ettei tilojen vallitse paineeroa, tai se on heikko.

32 MERKKIAINEKOE Rakennekerroksiin syötettiin merkkiainekaasua (vety95/typpi5), jonka kulkeutumista sisäilmaan päin seurattiin detektorin (Trotec) avulla. Mittauishetkellä koulurakennuksen ilmanvaihto oli toiminnassa normaalisti. Sisäilmaa ei alipaineistettu lisää laitteiden avulla, merkkiainekoe haluttiin suorittaa normaaliolosuhteissa.

33 MERKKIAINEKOE, ALAPOHJARAKENTEET Alapohjarakenteet: Kaasua syötettiin rossitilan ilmatilaan. Kaasun ei todettu purkautuvan sisäilmaan päin. Seuraavaksi merkkiainekaasua syötettiin alapohjarakenteen villatilaan. Villatilasta kaasun todettiin purkautuvan erittäin voimakkaasti sisäilmaan päin. Kaasun todettiin purkautuvan alapohja- ja seinärakenteen liittymäkohdista ensimmäiseen kerrokseen sisäilmaan, josta kulkeutui mm. pilarien ja läpivientien kautta rakennuksen toiseen kerrokseen asti.

34 MERKKIAINEKOE, ULKOSEINÄRAKENTEET Ulkoseinärakenteeseen (villa tai leca) syötetty kaasu purkautui vähäisissä määrin sisäilmaan päin ikkuna- ja ulkoseinärakenteen liittymäkohtien kautta. Merkkiainekaasua syötettiin ulkoseinärakenteisiin jokaisessa näytteenottopisteessä.

35 ILMANÄYTTEEN VOC-ANALYYSI Näytteessä esiintyvien yksittäisen yhdisteiden pitoisuudet todella alhaisia, alle 2 μg/m 3 ja kokonaispitoisuus on alle 10 μg/m 3. (Hahtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 μg/m 3, yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 μg/m 3 ). Voidaankin todeta, että luokkatilan sisäilmassa ei juurikaan ole VOCyhdisteitä. On huomioitava, että sisäilmassa esiintyy normaalistikin VOC-yhdisteitä johtuen ihmisen omista toiminnoista.

36 MUUT HAVAINNOT liikuntasalin sisäilmassa oli aistittavissa ummehtunut tuoksu, joka kulkeutui sisäilmaan päin alapohjarakenteista. Liikuntasalin alapohjarakenteen lämmöneristekerroksesta otetuissa villanäytteissä ummehtunut haju. Näytteissä viite vauriosta laboratorioanalyysien perusteella ikkunarakenteet on uusittu vuonna 2011, vanhat hamppueristeet on poistettu ja tiivistys tehty uretaanilla

37 MUUT HAVAINNOT

38 SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Rossitilan alipaineisuuden lisääminen ja kosteuden hallinta Näytteenoton perusteella rakennuksessa ei laajoja mikrobivaurioita Paikallisten mikrobi- ja kosteusvaurioiden korjaus (luokkatilassa 178 kosteusvaurio, liikuntasalin varastotilassa seinäpinnoitteen vaurio) Alapohjarakenteen villatilasta ilmavuodot, tiivistämistä voidaan kokeilla ensin yksittäisissä luokkatiloissa Liikuntasalin alapohjarakenteen korjaustoimenpiteet Sisäilman suhteellinen kosteus, tilakohtainen kostutin? Vedenkäyttö siivoustöiden yhteydessä

39 SISÄILMASTONÄYTTEENOTTO Friitalan koulu Pitkärannantie 31 A Ulvila 1

40 Sisällys 1. YLEISTIEDOT Kohde Tilaaja Näytteidenoton suorittaja Näytteenotto- ja mittausajankohta Näytteenoton tavoite ja lähtötiedot ANALYYSIMENETELMÄT Mineraalikuitulaskenta (geeliteippinäyte) Pölynkoostumusnäyte ANALYYSITULOKSET Mineraalikuitulaskenta Pölynkoostumusnäytteet Materiaalinäytteen mikrobianalyysi Rakennuslahottajamääritys MITTAUSMENETELMÄT Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisä- ja ulkoilman välinen paine-eroseuranta MITTAUSTULOKSET Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisä- ja ulkoilman välinen paine-eroseuranta YHTEENVETO...13 Liite 1 Laboratoriotulos: Labroc Pölynkoostumus 57941/PEM pvm Liite 2 Laboratoriotulos: Labroc Mineraalivillakuitulaskenta 57979/MVL pvm Liite 3 Laboratoriotulos: Rakennuslahottajamääritys pvm Liite 4 Laboratoriotulos: Materiaalinäytteen mikrobianalyysi MB pvm Liite 5 Näytteenotto- ja mittauspisteet pohjakuvissa 2

41 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Friitalan koulu Pitkärannantie 31 A Ulvila 1.2 Tilaaja Olli-Pekka Kumpula puh olli-pekka.kumpula@ulvila.fi Ulvilan kaupunki PL Ulvila 1.3 Näytteidenoton suorittaja Sisäilma-asiantuntija Rakennusterveysasiantuntija VTT-C saija.hokkanen@tehokuivaus.fi 1.4 Näytteenotto- ja mittausajankohta Näytteenotto ja seurantamittaukset suoritettiin Näytteenoton tavoite ja lähtötiedot Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Tuloilmanvaihtokanavan sisäpinnoilta otetaan neljä kappaletta pölynkoostumusnäytteitä kanavan sisäpinnoilla olevan hiukkaskoostumuksen määrittämiseksi. Lisäksi tuloilmakanavan sisäpinnoilla 3

42 mahdollisesti olevien teollisten mineraalivillakuitujen lukumäärää selvitettiin geeliteippinäytteiden avulla Lisäksi mitattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta viidessä eri tilassa ja kolmessa eri tilassa sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa. 2. ANALYYSIMENETELMÄT 2.1 Mineraalikuitulaskenta (geeliteippinäyte) Näyte otetaan geeliteipille kanavan sisäpinnalta. Valomikroskoopin avulla lasketaan yli 20 um pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä pinta-alayksikköä kohti. Tulos ilmoitetaan yksikössä kuitua/cm 2. Tuloilmakanavan pinnalla on keskimäärin kuitua/cm 2 (ILMI-hanke, Kovanen ym). 2.2 Pölynkoostumusnäyte Pölynäyte otetaan mitattavasta tilasta (esimerkiksi tasopinnalta tai tuloilmanvaihtokanavan sisäpinnalta) ilmatiiviiseen muovipussiin. Pussi suljetaan ja merkataan. Laboratoriossa näyte suodatetaan ja näytteestä tunnistetaan pölyn sisältämä koostumus (mm. homeitiöt, kuidut, rakennusmateriaalipöly). 3. ANALYYSITULOKSET 3.1 Mineraalikuitulaskenta Näytteenottopisteet ovat tilaajan määrittelemiä (opettajainhuone, luokkatila 265, luokkatila 228, liikuntasali). Näytteenottopisteet on merkitty liitetiedostona oleviin pohjakuviin. Laboratorioanalyysin perusteella näytteistä voidaan sanoa seuraavaa: Näyte 1 opettajainhuone 0,71 kuitua/cm 2 Näyte 2 luokkatila 265 0,86 kuitua/cm 2 Näyte 3 luokkatila 228 0,29 kuitua/cm 2 Näyte 4 liikuntasali 0,5 kuitua/cm 2 4

43 Tulokset alittavat reilusti keskimääräisen kuitupitoisuuden IV-kanavien sisäpinnoilla. Tuloilmakanavan pinnalla on keskimäärin kuitua/cm 2 (ILMI-hanke, Kovanen ym). 3.2 Pölynkoostumusnäytteet Näytteenottopisteet ovat tilaajan määrittelemiä. Näytteenottopisteet on merkitty liitetiedostona oleviin pohjakuviin: Laboratorioanalyysin perusteella näytteiden todettiin koostuvan seuraavista hiukkasista: Mittauskohde 1, luokkatila 135, tuloilmakanava Näyte sisältää: jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-% (lasivilla) Mittauskohde 2, luokkatila 178, tuloilmakanava Näyte sisältää: runsaasti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä) jonkin verran ulkoilmapölyä (siitepölyä, kasvi-/eläin) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut, karvat) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-% (kivivilla) Mittauskohde 3, luokkatila 222, tuloilmakanava Näyte sisältää: yksittäisesti rakennusmateriaalipölyä (kipsi, kalkkikivi) jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p- % (lasivilla) Mittauskohde 4, luokkatila 226, tuloilmakanava Näyte sisältää: runsaasti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä) 5

44 yksittäisesti ulkoilmapölyä (siitepölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut, karvat) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p- % (kivivilla) Mittauskohde 5, luokkatila 229, tuloilmakanava Näyte sisältää: yksittäisesti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, siitepölyä, kasvi- /eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut) mineraalivillakuituja arviolta 1-5 p- % (kivivilla) Mittauskohde 6, luokkatila 230, tuloilmakanava Näyte sisältää: jonkin verran rakennusmateriaalipölyä (kipsi) yksittäisesti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, siitepölyä, kasvi- /eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut, karvat) mineraalivillakuituja arviolta 1-5 p- % (kivivilla) Mittauskohde 7, luokkatila 237, tuloilmakanava Näyte sisältää: jonkin verran rakennusmateriaalipölyä (kipsi) jonkin verran ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä) yksittäisesti ulkoilmapölyä (siitepölyä, kasvi-/eläinpölyä) yksittäisesti huonepölyä (tekstiilikuidut, karvat) Mittauskohde 8, luokkatila 265, tuloilmakanava Näyte sisältää: runsaasti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä, siitepölyä) yksittäisesti ulkoilmapölyä (kasvi-/eläinpölyä) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-% (kivivilla) 6

45 Mittauskohde 9, liikuntasali, tuloilmakanava Näyte sisältää: runsaasti ulkoilmapölyä (silikaattista kiviainespölyä) jonkin verran ulkoilmapölyä (siitepölyä) mineraalivillakuituja arviolta alle 1 p-% (kivivilla) Tuloilmanvaihtokanavien sisäpinnoilta otettujen pölynkoostumusnäytteissä todettiin olevan sisä- ja ulkoilmapölyä. Runsas ulkoilmapölyn esiintyminen saattaa viitata ohivuotoihin tuloilman suodatinkehikolla. Tämän tiiveys on syytä tarkistaa. Ilmanvaihtokanavissa esiintyy aina kuituja, joiden lähteenä saattaa toimia esimerkiksi ääneneristysvillat. Ilmanvaihtokanava sisäpinnalta otetussa pölynkoostumusnäytteissä yli 5 %:n esiintyminen on poikkeuksellista, jolloin kuitulähdettä on syytä selvittää. Näytteissä ei kuitenkaan todettu olevan kuitumääriä, jotka aiheuttaisivat toimenpiteitä. Kahdessa näytteessä todettiin olevan jonkin verran rakennusmateriaalipölyä, mikä on normaalia. Pölynkoostumusnäytteen analyysituloksena saadaan hiukkasten koostumus toisiinsa nähden. Näyte ei siis kuvaa kanavan sisäpinnan puhtautta ja sillä olevan pölyn määrää. Näytteenoton yhteydessä näytepusseihin tullut pölyn määrä oli hyvin pieni. Tuloilmakanaviston puhdistamiselle ei nähdä olevan ylimääräistä tarvetta normaalin puhdistusvälin lisäksi. 3.3 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi Liikuntasalin yhteydessä olevassa varastohuoneessa on säilytetty liikuntavälineitä mm. patjoja. Patjan solumuovista otettiin materiaalinäyte mikrobimääritystä varten. Määritys on suuntaa-antava, koska analyysimenetelmän viitearvot eivät koske irtaimistoa vaan rakenteista otettuja rakennusmateriaaleja. Analysoidusta patjamateriaalista oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen tuoksu. Laboratorioanalyysin perusteella näytteestä voidaan lausua seuraavaa: näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita 7

46 näytteessä ei esiinny sädesienikasvustoa näytteessä ei esiinny bakteerikasvustoa Näytteenoton perusteella voidaan todeta, ettei patjamateriaalissa ollut havaittavissa aktiivista mikrobikasvustoa. Huokoiseen materiaaliin on mitä todennäköisimmin tarttunut mikrobiperäinen haju tekniikkakanaalista kulkeutuvien ilmavirtauksien seurauksena. 3.4 Rakennuslahottajamääritys Liikuntasalin kohdalla olevan ryömintätilan betonisen seinän pinnoilla oli havaittavissa rihmastoa. Rihmastosta otettiin näyte rakennuslahottajamääritykseen. Laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei todettu olevan merkkejä lattiasienestä. Lajin tarkempi määritys ei ole mahdollista, koska rihmasto on hyvin epätyypillisen oloista. Ryömintätilasta oli aistittavissa ummehtunut tuoksu. Kuva rihmastosta ryömintätilan betoniseinällä 8

47 MITTAUSMENETELMÄT 4.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin Tinytagin loggaavalla hiilidioksidimittarilla, jonka mittausalue on ppm. Sisäilmastoluokituksen mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden raja-arvot ovat seuraavat: S1 < 750 ppm S2 < 900 ppm S3 < 1200 ppm Tyydyttävän sisäilman hiilidioksidipitoisuuden rajana pidetään pitoisuutta ppm. 4.2 Sisä- ja ulkoilman välinen paine-eroseuranta Paine-eromittauksella mitataan sisäilman ja ulkoilman välistä paine-eroa. Mittauksen avulla saadaan selville, onko rakennuksen sisäilma ali- vai ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Paine-erokuvaajasta saatetaan havaitaan myös ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja. Mittaukset suoritettiin Tinytagin loggaavilla paine-eromittareilla, joiden mittausalue on Pascalia. Rakennuksen sisäilman on suositeltavaa olla hieman alapaineinen ulkoilmaan nähden. 5. MITTAUSTULOKSET 5.1 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin viidessä eri luokkatilassa (luokkatilat 135, 178, 226, 228 sekä 265). Seurantajakson mittaustuloksista saatiin seuraavanlaiset kuvaajat: 9

48 Tyydyttävän sisäilman raja 1200 ppm S S2 900 S1 750 Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: sisäilman hiilidioksidipitoisuus alittaa kaikissa mittapisteissä koko seurantajakson ajan tyydyttävän sisäilman pitoisuusrajan, ppm käyttäjistä aiheutuva kuorma nostaa sisäilman hiilidioksidipitoisuuspitoisuuden korkeimmillaan hieman alle 900 ppm:ään. Tätä voidaan pitää hyvänä tasona sisäilmastoluokituksen mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuus täyttää S2- luokan raja-arvot. Tätä voidaan pitää rakennukselle hyvänä tasona käyttäjistä aiheutuvan kuormituksen jälkeen sisäilman hiilidioksidipitoisuus laskee nopeasti perustasolle, noin 400 ppm. Tämä kuvastaisi sitä, että tilat huuhtoutuvat nopeasti (= ilma vaihtuu) 5.2 Sisä- ja ulkoilman välinen paine-eroseuranta Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin ajanjaksolla kolmessa eri mittauspisteessä (luokkatilat 135, 228 ja 265). Seurantajakson mittaustuloksista saatiin seuraavanlaiset kuvaajat: 10

49 Sisäilma on ylipaineinen ulkoilmaan nähden kun paine-ero on positiivinen Sisäilma on alipaineinen ulkoilmaan nähden kun paine-ero on negatiivinen Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: seurantajaksolla sisäilma on 0-8,5 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden jokaisessa mittauspisteessä luokkatilan 135 kuvaajassa on selkeämmin havaittavissa ilmanvaihtokoneen käyntiaikoja. Pääsääntöisesti kello välisen ajanjakson sisäilma on hieman alle 0 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden ja kello välisen ajanjakson -6-7 Pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden. Luokkatilojen 228 ja 265 kuvaajissa jaksoittaisuus ei ole niin selkeästi havaittavissa seurantajaksolla sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron voidaan todeta olevan hyvällä tasolla. Mikäli sisäilma olisi voimakkaasti alipaineinen ulkoilmaan nähden, kasvaa rakenteiden kautta sisäilmaan päin kulkeutuvan korvausilman määrä. Rakenteiden kautta kulkeutuviin ilmavirtauksiin sekoittuu aina rakenteista kemiallisia ja mikrobiologisia epäpuhtauksia, jotka heikentävät sisäilman laatua. 11

50 Seuraavana esitetty luokkatilan 135 painesuhteiden kuvaaja, jossa on havaittavissa ilmanvaihtokoneen käyntiaikoja. n. klo 1 n. klo 1 n. klo 22 n. klo 22 Seuraavana on esitetty luokkatilojen 228 ja 265 painesuhteiden kuvaajat: 12

51 6. YHTEENVETO Ilmanvaihtokanavien sisäpinnoilta otetuissa mineraalikuitulaskentanäytteissä tai pölynkoostumusnäytteissä ei todettu olevan teollisia mineraalivillakuituja viite-arvon ylittäviä määriä. Kuituja todettiin itse asiassa olevan vähäisiä määriä. Ilmanvaihtokanavan sisäpinnoilta otetuissa pölynkoostumusnäytteissä ei myöskään todettu olevan normaalista poikkeavaa hiukkaskoostumusta. Näytteissä esiintyvän ulkoilmapölyn vuoksi on syytä tarkastaa suodatinkehikon tiiveys. Näytteenottopisteissä ilmanvaihtokanavien sisäpintojen todettiin olevan puhtaat. Seurantamittauksissa sisäilman hiilidioksidipitoisuuden ei todettu nousevan korkealle, suurimmat pitoisuudet noin 900 ppm. Sisä- ja ulkoilman välisissä painesuhteiden seurantamittauksissa sisäilman todettiin olevan lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Liikuntasalin kohdalla ryömintätilan betonirakenteisella seinäpinnalla oli havaittavissa rihmastoa, jonka ei rakennuslahottajamäärityksessä todettu olevan lattiasientä. Suositellaan rihmaston poistoa rakenteiden pinnoilta. Ryömintätilasta oli aistittavissa voimakas mikrobiperäinen tuoksu. Ryömintätilasta sisäilmaan sekoittuvia ilmavirtauksia on suositeltava paikantaa merkkiainekaasun avulla. Paikannuksen jälkeen voidaan suorittaa rakenteiden ilmatiiveyden parantaminen vuotokohdista. Ryömintätila olisi suositeltavaa alipaineistaa rakennuksen sisäilmaan nähden. Lausunto koskee rakennusta ainoastaan tutkituilta osin. Pori

52 Liite

53

54 Liite

55 Liite

56 Liite

57

58 Liite 5 PÖL Pölynkoostumusnäyte Iv-kanavan sisäpinnalta GEE Mineraalivillakuitulaskenta Iv-kanavan sisäpinnalta CO2 Sisäilman hiilidioksidipitoisuusmittaus PA RLM Sisä- ja ulkoilman välinen paine-eroseuranta Rakennuslahottajamääritys PÖL CO2 GEE PÖL RLM GEE CO2 PÖL PA 1

59 PA GEE PÖL PÖL CO2 PÖL PÖL CO2 PÖL PÖL PÖL PA GEE 2

60 SISÄILMASTONÄYTTEENOTTO Friitalan koulu Pitkärannantie 31 A Ulvila 1

61 Sisällys 1. YLEISTIEDOT Kohde Tilaaja Tutkimuksen suorittajat Tutkimusajankohta Tutkimuksen tavoite ja lähtötiedot RAKENTEET Rakenteet, alkuperäinen rakennuksen osuus Rakenteet, laajennusosuus RAKENTEIDEN KOSTEUSMITTAUKSET MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT SISÄILMAN VOC- ANALYYSI SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS ROSSITILA MERKKIAINEKOE MUUT HAVAINNOT YHTEENVETO NÄYTTEENOTTO JA MITTAUSMENETELMÄT Liite 1 Laboratoriotulos: Työterveyslaitos, materiaalinäytteen mikrobianalyysi Liite 2 Laboratoriotulos: Työterveyslaitos, materiaalinäytteen mikrobianalyysi Liite 3 Laboratoriotulos: Työterveyslaitos, sisäilman VOC-analyysi Liite 4 Materiaalinäytteet pohjakuvissa 2

62 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Friitalan koulu Pitkärannantie 31 A Ulvila 1.2 Tilaaja Olli-Pekka Kumpula puh olli-pekka.kumpula@ulvila.fi Ulvilan kaupunki PL Ulvila 1.3 Tutkimuksen suorittajat Sisäilma-asiantuntija Rakennusterveysasiantuntija VTT-C saija.hokkanen@tehokuivaus.fi Juha Mäkitalo/ Tehokuivaus Oy Rakenteiden kosteuden mittaaja VTT-C juha.makitalo@tehokuivaus.fi 1.4 Tutkimusajankohta Tutkimukset suoritettiin ajanjaksolla

63 Tutkimuksen tavoite ja lähtötiedot Rakennuksessa on aikaisemmin tänä vuonna suoritettu näytteenottoa liittyen lähinnä ilmanvaihtojärjestelmään. Tuloilmanvaihtokanavien sisäpinnoilta on otettu pölynkoostumusnäytteitä kanavan sisäpinnoilla olevan hiukkaskoostumuksen määrittämiseksi. Lisäksi tuloilmakanavan sisäpinnoilla mahdollisesti olevien teollisten mineraalivillakuitujen lukumäärää selvitettiin geeliteippinäytteiden avulla. Lisäksi mitattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta sekä sisä- ja ulkoilman välistä paineeroa. Nyt rakennukseen kohdistuvia tutkimuksia jatketaan rakennekerroksista otettavien materiaalinäytteiden avulla. Näytteet otetaan tilaajan ennalta määrittelemistä luokkatiloista. Sisäilmasta otetaan myös VOC-näyte sekä suoritetaan merkkiainekokeita. Kohteessa on suoritettu myös aikaisemmin rakenteellisia tutkimuksia, joiden yhteydessä on otettu materiaalinäytteitä. Näistä on laadittu raportit. 2. RAKENTEET Koulurakennus on rakennettu kahdella eri aikakaudella, alkuperäinen osuus 1970 ja laajennusosuus laajennusosuus 1976 alkuperäinen osuus

64 Rakenteet, alkuperäinen rakennuksen osuus Alapohjarakenne: pinnoite betoni (50) lämmöneristevilla (70) teräsbetonilaatta rossitila rossitila pinnoite betoni mineraalivilla betoni Välipohjarakenne: pinnoite betoni teräsbetonilaatta alakatto pinnoite betoni betoni Ulkoseinärakenne: sisäpinta, maali betoni lecabetoni betoni ulkopinnoite, kalkkikivi- ja kvartsirouhe ulkopinta betoni lecabetoni sisäpinta betoni 5

65 Kuva lecaharkkoseinästä 2.2 Rakenteet, laajennusosuus Alapohjarakenne: pinnoite betoni (70) styroksi teräsbetonilaatta (265) rossitila pinnoite betoni styroksi betoni rossitila Ulkoseinärakenne: pinnoite ulkokuori lämmöneristevilla sisäkuori sisäkuori, betoni (80) lämmöneristevilla (150) ulkokuori (60) rossitila 6

66 Välipohjarakenne pintalaatta (70) betoni (265) luokkatila pintalaatta betoni luokkatila 3. RAKENTEIDEN KOSTEUSMITTAUKSET Lattia, - seinä- ja kattopintoja mitattiin pistokoeluonteisesti näytteenottopisteiden ympäristöstä. Luokkatilan 222 rakenteiden pinnat mitattiin kauttaaltaan. Luokkatilassa 222 rakenteiden pinnoilta mitattiin normaaleja pintakosteuslukemia (gann 45 65), eikä kosteusvauriojälkiä ollut havaittavissa. Poikkeavia pintakosteuslukemia mitattiin luokkatilan 178 ulkoseinän alaosasta (gann norm gann 50 60).. Luokkatilan 178 ulkoseinän alaosasta mitattiin poikkeavia pintakosteuslukemia 7

67 Seinän alaosan eristetilasta mitattiin normaali suhteellisen kosteuden arvo pinnaltaan kastuneelta seinäalueelta 8

68 Ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden eristekerroksista mitattiin suhteellisen kosteuden arvot. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa: MITTAPISTE RAKENNE SUHT. KOSTEUS % LÄMPÖTILA C KOSTEUS- ARVIO 1) liikuntasali alapohja 55,4 16,7 normaali 2) liikuntasali alapohja 62, normaali 3) 178 alapohja 34,8 17,8 normaali 4) 178 ulkoseinä normaali 5) 135 ulkoseinä 30,5 11,8 normaali 6) 135 ulkoseinä 29,8 18,3 normaali 7) 135 alapohja normaali 8) aula, Olavi alapohja 31,8 18 normaali 9) aula alapohja 34,7 17,8 normaali Mittapisteiden sijainnit on esitetty alla olevassa pohjakuvassa:

69 Rakennuksen toisen kerroksen mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa: MITTAPISTE RAKENNE SUHT. KOSTEUS % LÄMPÖTILA C KOSTEUS- ARVIO 1) 213 ulkoseinä normaali 2) 229 ulkoseinä 32,2 16,1 normaali 3) 229 ulkoseinä 28,4 14,2 normaali 4) 226 yläpohjan ontelo normaali 5) 233 ulkoseinä normaali Mittapisteiden sijainnit on esitetty alla olevassa pohjakuvassa:

70 4. MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT Rakennekerroksista otettiin yhteensä 23 kappaletta materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä varten. Näytteenottopisteet on esitetty seuraavissa pohjakuvissa (suuremmat kuvat liitetiedostossa): Rakennuksen ensimmäinen kerros: 11

71 Rakennuksen toinen kerros: Laboratorioanalyysien perusteella näytteistä voidaan lausua seuraavaa: Näytteet otettu , laboratorioanalyysi MB Näyte 1 - näyte liikuntasalista, näytteenottopiste 1, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus penicillioides - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta 12

72 Näyte näyte liikuntasalista, näytteenottopiste 2, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy kohtalaisesti kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus penicillioides - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näyte viittaa vaurioon Näyte 3 - näyte luokkatilasta178, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Eurotium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy kohtalaisesti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näyte viittaa vaurioon Näyte 4 - näyte luokkatilasta 178, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa, alapohjarakenteen alapuolelta - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta: Aspergillus sydowii - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 5 - näyte luokkatilasta 178, ulkoseinärakenteen lecaharkkoa, ikkunan päältä - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita: Sphaeropsidales, Aspergillus versicolor, - näytteessä esiintyy runsaasti mikrobikasvustoa - näytteessä esiintyy runsaasti bakteereja - näytteessä esiintyy runsaasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta 13

73 Näyte 6 - näyte luokkatilasta 178, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita: Aspergillus versicolor, Engyodontium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näyte viittaa vaurioon Näyte 7 - näyte luokkatilasta 135, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa, seinän alaosa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 8 - näyte luokkatilasta 135, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa, seinän yläosa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 9 - näyte luokkatilasta 135, alapohjarakenteen styroksia - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 10 - näyte Olavin koulun aulatilasta, alapohjarakenteen styroksia - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Engyodontium 14

74 näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 11 - näyte luokkatilasta 233, ulkoseinärakenteen lecaharkkoa - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Trichoderma - näytteessä esiintyy kohtalaisesti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 12 - näyte luokkatilasta 229, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa, seinän alaosa - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta: Chaetomium - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta. Näyte 13 - näyte luokkatilasta 229, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa, seinän alaosa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 14 - näyte luokkatilasta 229, ulko- ja väliseinärakenteen liitoskohdasta, betonia - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Aspergillus ustus, - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä esiintyy runsaasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta 15

75 Näyte näyte luokkatilasta 213, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa, seinän alaosa - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Chaetomium - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 16 - näyte luokkatilasta 213, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa, seinän yläosa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näytteet otettu , laboratorioanalyysi MB Raportoinnin selkeyttämisen kannalta näytteiden osalta jatketaan numerointia edellisen näytteen jatkona, suluissa laboratorioanalyysin numerointi Näyte 17 (laboratorioanalyysissä näyte numero 1) - näyte liikuntasalista, luokkatilasta 226, yläpohjarakenteen ontelolaatan betonia - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 18 (laboratorioanalyysissä näyte numero 2) - näyte luokkatilasta 226, yläpohjarakenteen styroksia, ontelon sisältä - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta 16

76 Näyte 19 (laboratorioanalyysissä näyte numero 3) - näyte luokkatilasta 226, yläpohjarakenteen onteloelementin betonia - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 20 (laboratorioanalyysissä näyte numero 4) - näyte luokkatilasta 249, ulkoseinärakenteen lecaharkkoa - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita: Aspergillus sydowii, Chaetomium - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 21 (laboratorioanalyysissä näyte numero 5) - näyte eteisestä, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 22 (laboratorioanalyysissä näyte numero 6) - näyte käytävästä luokkatilan 149 edusta, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 23 (laboratorioanalyysissä näyte numero 7) - näyte liikuntavarastosta, ulkoseinärakenteen maalipinnoite - seinässä kosteusvaurio (kaappi maanpaineseinää vasten => kondenssi) 17

77 näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta: Aspergillus versicolor - näytteessä esiintyy kohtalaisesti bakteereja - näytteessä esiintyy runsaasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä vahva viite vauriosta Nyt suoritetun näytteenoton perusteella voidaan todeta, ettei rakennuksen rakennekerroksissa ole laajoja mikrobivaurioita, eivätkä ne koske kokonaista rakennusalaa, esimerkiksi ulkoseinä- tai alapohjarakenne. Vaurioita havaittiin rakennuksen yksittäisissä kohdissa. 5. SISÄILMAN VOC- ANALYYSI Näytteessä esiintyvien yksittäisen yhdisteiden pitoisuudet todella alhaisia, alle 2 μg/m 3 ja kokonaispitoisuus on alle 10 μg/m 3. (Hahtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 μg/m 3, yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 μg/m 3 ). Voidaankin todeta, että luokkatilan sisäilmassa ei juurikaan ole VOC-yhdisteitä. On huomioitava, että sisäilmassa esiintyy normaalistikin VOC-yhdisteitä johtuen ihmisen omista toiminnoista. 6. SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS Osassa luokkatiloja jatkuvasti seurataan sisäilman suhteellista kosteutta sekä lämpötilaa. Mittaustuloksia on käytettävissä lähtien. Mittaustuloksista on havaittavissa seuraavaa: Mittauskuukausi Mitattu sisäilman suhteellinen kosteus n 11/ % 12/ % 01/ % 02/ % 03/ % 04/ % 05/ % 08/ % 09/ % 10/ % 18

78 Sisäilman suhteellinen kosteus määräytyy suurelta osin ulkoilman kosteuden mukaan, kun rakennuksessa ei ole kostutusta. Sisäilman kosteusteen luonnollisesti vaikuttavat myös sisällä olevat kosteuslähteet, ihmisten toiminta jne. Toimisto/koulurakennuksissa sisäilman kosteus on lähes poikkeuksetta pienempi kuin asuinrakennuksissa. Talviaikana sisäilman kosteus on usein alle 20 % ulkoilman vähäisen kosteuden vuoksi. Kuiva huoneilma saattaa aiheuttaa tiloissa oleskeleville ihon ja limakalvojen ärsytysoireita. Korkea sisäilman suhteellinen kosteus ei aiheuta terveysoireita, mutta saattaa aiheuttaa rakenteille kosteus- ja mikrobivaurioita. 7. ROSSITILA Rakennuksen alapuolella on rossitila, mihin on huoltoluukut ensimmäisen kerroksen tiloista. Rossitilasta on kesällä 2017 poistettu maaperää vasten ollut rakennusmateriaali- ym vastaava jäte. Myös rossitilasta johtavat läpiviennit on tiivistetty ilmavuotojen estämiseksi. Rossitilan sisäilmassa oli aistittavissa voimakas ummehtunut haju. Haju on peräisin maaperästä. Tutkimuksien aikana em. hajua ei aistittu koulurakennuksen sisäilmassa muutoin kuin avattujen huoltoluukkujen kautta. Ummehtunutta hajua aistittavissa myös liikuntasalin sisäilmassa, mikä on peräisin alapohjarakenteesta. Rossitilassa oli havaittavissa irtovettä ulkopuolisen kosteuden kulkeutumisen seurauksena. 19

79 Yleiskuvaa rossitilasta Yleiskuvaa rossitilasta 20

80 Rossitilassa kosteutta Rossitilassa kosteutta Rossitilan sisäilmaa on alipaineistettu poistopuhaltimien avulla koulun sisäilmaan nähden. Tämän tarkoituksena on estää epäpuhtaan ilman kulkeutuminen rossitilasta koulun sisäilmaan päin. Rossitilan alipaineisuus tarkistettiin hetkellisellä paine- 21

81 eromittauksella. Liikuntasalin varastotilan huoltoluukusta mitattuna rossitilan ja koulutilan välillä ei todettu olevan paine-eroa (mittaustulos 0 Pascalia). Mittaus toistettiin Olavin koulun aulatilassa olevan huoltoluukun kautta. Tämän läheisyydessä sijaitsee poistopuhallin, jolla rossitilan sisäilmaa alipaineistetaan. Myös rossitilan tuuletusventtiilit oli suljettu. Mittauspisteessä rossitilan todettiin olevan -5-7 Pascalia alipaineinen koulutilaan nähden. Olavin koulun ja muun koulurakennuksen yhdistävän palo-oven avaamisella oli se vaikutus, että paine-ero putosi 0 Pascaliin. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, ettei tilojen vallitse paine-eroa, tai se on heikko. 8. MERKKIAINEKOE Rakennekerroksiin syötettiin merkkiainekaasua (vety95/typpi5), jonka kulkeutumista sisäilmaan päin seurattiin detektorin () avulla. Mittauishetkellä koulurakennuksen ilmanvaihto oli toiminnassa normaalisti. Sisäilmaa ei alipaineistettu lisää laitteiden avulla, merkkiainekoe haluttiin suorittaa normaaliolosuhteissa. Alapohjarakenteet: Kaasua syötettiin rossitilan ilmatilaan. Kaasun ei todettu purkautuvan sisäilmaan päin. Seuraavaksi merkkiainekaasua syötettiin alapohjarakenteen villatilaan. Villatilasta kaasun todettiin purkautuvan erittäin voimakkaasti sisäilmaan päin. Kaasun todettiin purkautuvan alapohja- ja seinärakenteen liittymäkohdista ensimmäiseen kerrokseen sisäilmaan, josta kulkeutui mm. pilarien ja läpivientien kautta rakennuksen toiseen kerrokseen asti. 2 1 Kaasu ei purkautunut rossitilasta (kohta 1), alapohjan eristetilasta (kohta 2) kaasu purkautui voimakkaasti sisäilmaan Ulkoseinärakenteeseen (villa tai leca) syötetty kaasu purkautui vähäisissä määrin sisäilmaan päin ikkuna- ja ulkoseinärakenteen liittymäkohtien kautta. Merkkiainekaasua syötettiin ulkoseinärakenteisiin jokaisessa näytteenottopisteessä. 22

82 9. MUUT HAVAINNOT Tutkimuksen yhteydessä tehdyt muut havainnot: liikuntasalin sisäilmassa oli aistittavissa ummehtunut tuoksu, joka kulkeutui sisäilmaan päin alapohjarakenteista. Liikuntasalin alapohjarakenteen lämmöneristekerroksesta otetuissa villanäytteissä ummehtunut haju. Näytteissä viite vauriosta laboratorioanalyysien perusteella ikkunoiden ulkopinnoille tiivistyy runsaasti kosteutta ikkunarakenteet on uusittu vuonna 2011, vanhat hamppueristeet on poistettu ja tiivistys tehty uretaanilla Kuvassa ikkunarakenteen uretaanieristettä näytteenotto suoritettiin syysloman aikana, jolloin osassa tiloissa tehtiin myös lattiavahauksen poistoa. Työn yhteydessä lattiapinnalla oli runsaasti vettä. Lattiapinta mitattiin työn lopettamisen jälkeen. Muovimattopinnoitteen alla ei havaittu olevan ylimääräistä kosteutta. Vaikka kosteutta ei havaittukaan kulkeutuneen muovimattopinnoitteen alle, tulee runsasta irtoveden käyttöä välttää vahan poistotyön yhteydessä. 23

83 Kuva vahan poiston yhteydessä käytettävästä vesimäärästä Liikuntasalissa mikrobiperäinen tuoksu 24

84 10. YHTEENVETO Rakennuksen alla olevan rossitilan sisäilmassa oli aistittavissa voimakas ummehtunut haju. Vastaavaa hajua ei ollut aistittavissa koulun sisäilmassa Myöskään rossitilan sisäilmaan syötetyn merkkiainekaasun ei havaittu kulkeutuvan koulun puolelle. Kesällä 2017 suoritettujen läpivientien tiivistämisen voidaan havaintojen perusteella todeta onnistuneen. Rossitila on pyritty alipaineistamaan koulutilaan nähden. Paine-eromittauksien avulla todettiin kuitenkin, että tilojen välillä ei ole juurikaan paine-eroa. Salaojat ovat pääosin alkuperäiset ja niiden toimivuus ei välttämättä kata koko rakennuksen alaa. Olavin koulun päässä orsivesi on korkealla. Sadevesijärjestelmä on ohjattu rännikaivot ohittaen suoraan hulevesiverkostoon keväällä Piha-alueella on sähkökanaali, jonka kautta vesiä pääsee vielä ryömintätilaan. Tällä hetkellä on suunnitelmissa ryömintätilan osalta seuraavanlaiset toimenpiteet ( ): salaojien uusinta, ryömintätilan sisäpuolinen osittainen salaojitus Olavin koulun päässä, ryömintätilan pohjalle kapillaari- ja routasuoja lecasorakerros, ryömintätilan ilmanvaihdon lisäys ja alipaineistus/tasapaineistus suhteessa 1 krs. sisätiloihin, ryömintätilassa sijaitsevien viemäreiden uusinta. Sisäilman suhteellista kosteutta on seurantamitattu 11/2016 lähtien. Sisäilman suhteellisen kosteuden todettiin laskevan hyvinkin alhaisiin lukemiin, jopa viiteen prosenttiin. Tämä on tyypillistä koulurakennuksille, joissa on koneellinen ilmanvaihto ilman kostutusjärjestelmää. Voidaankin harkita ilmankostuttimien hallittua (mitattava luokkatilan samalla luokkatilan sisäilman kosteutta) käyttöä muutamissa luokkatiloissa. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysien perusteella voidaan tehdä päätelmä, että koulurakennuksen rakennekerroksissa ei ole laajoja mikrobivaurioita, eivätkä ne koske kokonaista rakennusalaa, esimerkiksi ulkoseinä- tai alapohjarakenne. Vaurioita havaittiin rakennuksen yksittäisissä kohdissa, joihin voidaan tarvittaessa harkita korjaustoimenpiteitä. Ulkoseinärakenteista ei todettu olevan merkittäviä ilmavuotoja sisäänpäin. Rakenteiden kautta tapahtuvia ilmavuotoja vähentää myös koulurakennuksen sisäilman pitäminen lievästi alipaineisena ulkoilmaan nähden. Alapohjarakenteen villatilasta oli voimakkaita ilmavuotoja sisäilmaan päin lattia- ja seinärakenteen liittymäkohtien kautta, alapohjan eristetilasta otetuissa materiaalinäytteissä ei kuitenkaan yhdessäkään näytteessä todettu olevan vahvaa 25