Lapsen 5. ikävuosi - opas vanhemmille Lisätietoja Naantalin lastenneuvolan verkkosivuilta: www.naantali.fi terveys vastaanotot lastenneuvolat
4-5 -vuotiaan persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Lasta kuvaavat sanat: Oikean ja väärän oppimiseen vaikuttaa eniten vanhempien antama malli. Lapsi opettelee vähitellen ymmärtämään syitä ja seurauksia ja tarvitsee tähän aikuisen johdonmukaista tukea. Säännöt ja rajat tuovat lapsen elämään johdonmukaisuutta ja turvallisuutta ja lapsi oppii tietämään, miten hänen odotetaan käyttäytyvän. Samalla lapsen kärsivällisyys ja joustavuus kasvaa. Lapsen mielikuvitus on vilkas. Hän kertoo villejä tarinoita, liioittelee ja kerskailee jutuissaan. Mielikuvitusystävät ovat ikäkaudelle tyypillisiä. Voimakkaat tunteet ja vilkas mielikuvitus aiheuttaa usein pelkoja. Lapsi haluaa itsenäistyä ja uskallus tukeutua myös muihin aikuisiin kasvaa. Päiväkotiin ja kerhoon jääminen sujuu yleensä jo ongelmitta. Äiti ja isä ovat tärkeimmät ihmiset lapselle. Toisinaan 4-5 -vuotias voi heittäytyä vauvaksi ja toivoa äidin syöttävän tai pukevan hänet. Tällä tavoin hän pyytää läheisyyttä. Säännöt ja rajat suojelevat lasta vaaroilta, auttavat oppimaan yhteiselämän pelisääntöjä ja opettavat tulemaan toimeen muiden kanssa. Lapselle tulee selittää sääntöjen tarkoitus, jolloin niiden tarpeellisuus on helpommin ymmärrettävissä. Lapsi voi olla hyvinkin voimakastahtoinen. Lapselle tulee antaa mahdollisuus tehdä valintoja ja hänen mielipiteitään ja toiveitaan on kunnioitettava aikuisen määräämissä rajoissa. Kiukuttelua sääntöjen noudattamisesta tulee jokaisessa perheessä. Vanhempien on kestettävä lapsen kiukuttelu ja pettymys. Lapsen ei pidä saada kaikkea. Yhdenmukaiset kasvatusperiaatteet vanhemmilla ja muilla lapsen hoitajilla tukevat lapsen kehitystä. Ihastuminen vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan on tavallista ja lapsi voi olla jopa mustasukkainen toiselle vanhemmalle tai vanhempien parisuhteelle. Samaistuminen omaan sukupuoleen alkaa vähitellen ja sukupuolisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat kovasti. Alastomuus on lapselle estotonta ja aikuisen tehtävänä on ohjata lasta ymmärtämään sukupuoliasioihin liittyvä yksityisyys. Sukuelimien tutkiminen ja jopa niiden vertailu kavereiden kesken kuuluu kehitysvaiheeseen.
4-5 vuotiaan sosiaalinen kehitys Sosiaalinen kehitys etenee vauhdilla ja sitä edistää lapsen mahdollisuus olla muiden lasten kanssa. Yksinkertaiset sääntöleikit, joukkue- ja muut pelit alkavat kiinnostaa, mutta häviäminen ottaa koville. Rooli- ja mielikuvitusleikit ovat tärkeitä ja lapsi leikkii mielellään pienessä ryhmässä. Leikit voivat kestää pitkiäkin aikoja ja lapsi yleensä keksii itse tekemistä. Leikkien avulla lapsi tutustuu uusiin asioihin ja samalla myös itseensä. Lapsi alkaa vertailla itseään kavereihin ja kokea huonommuuden tunteita, jos hän tuntee olevansa erilainen kuin toiset. Lapsen itsetunnolle on merkitystä sillä, miten hän pärjää muiden samanikäisten kanssa ja hän tarvitsee vanhemmaltaan rohkaisua, itsetunnon vahvistamista ja kykyjen ja taitojen esiin nostamista. Tämän ikäinen pärjää jo jonkin aikaa ilman aikuista tutulla leikkipihalla, mutta on altis onnettomuuksille ja tarvitsee siksi yhä valvovaa silmää. Lapsen kyky osoittaa myötätuntoa ja lohduttaa muita kehittyy. Perheenjäseniltä lapsi oppii käyttäytymismallin, puhetyylin, suhtautumista toisiin sekä hellyyden ja tunteiden osoittamisen taitoja. Samanikäisten kanssa leikkiminen sujuu jo useimmiten hyvin mutta joskus saattaa esiintyä erimielisyyksiä ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa aggressiivisuuttakin. Neuvottelutaidot kuitenkin kehittyvät ja ikäkauden loppuun mennessä riidat yhä harvemmin johtavat kaveriin käsiksi käymiseen. Lapsen moraalikäsitys kehittyy ja hän pohtii hyvän, pahan, oikean ja väärän eroa, ottaen myös kantaa siihen, mikä on oikeudenmukaista. Vanhemmiltaan hän odottaa varmennusta omille käsityksilleen. Koska tunteiden säätely ei vielä ole täysin kehittynyttä, kiukkuaminen ja raivokohtaukset kuuluvat ikäkauteen. On tärkeää, että lapselle opetetaan, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja hän oppii niitä myös näyttämään. 4-5 vuotiaan oppiminen ja älyllinen kehitys Viidennen ikävuoden aikana puheenkehitys etenee vauhdilla. Lapsi on innostunut erilaisista sanaleikeistä, loruilusta ja runoilusta ja jaksaa kuunnella jo pitkiäkin tarinoita. Puheliaisuus, jatkuva kyseleminen ja asioiden selittäminen on tyypillistä ikäkaudelle. Kieliopillisesti puhe on jo melko oikeaa. Puheenvuoron odottamisen opettelu voi olla välillä haasteellista. Ajankäsitteet ovat vielä epäselviä, mutta lapsi ymmärtää jo vuorokauden eri vaiheet. Lapsi saattaa muistaa tapahtumia jo useiden kuukausienkin takaa ja kauan sitten tapahtuneet asiat voi kiinnostaa häntä. Lapsi tietää jo päävärit. Hän piirtää yksityiskohtia ja osaa luokitella samanlaisia asioita yhteenkuuluviksi. Erilaiset käsitteet kuten aikaisin tai myöhään, ylös tai alas selkiytyvät vähitellen. Leikki kehittää lapsen suunnitelmallisuutta ja omatoimisuutta. Samalla kehittyy sanavarasto ja muisti. Sosiaaliset taidot, jakaminen, vuorottelu, toisten huomioiminen saavat harjaannusta ja kyky eläytyä toisen asemaan kasvaa.
4-5 -vuotiaan fyysinen ja motorinen kehitys Lapsuuden liikunnalla ja terveellisillä elintavoilla tiedetään olevan erityismerkitys aikuisiän terveydelle. Varhaislapsuuden fyysisellä aktiivisuudella ja motorisen taitojen harjoittamisella on tärkeä merkitys kasvulle, kehitykselle, käsitykseen omasta kehosta sekä painonhallintaan. Vanhempien aktiivisuus mahdollistaa lapsen liikkumisen. Ulkoilu kuuluu leikki-ikäisen jokapäiväiseen päivärytmiin. Aktiivinen ja säännöllinen ulkoilu edistää terveyttä ja parantaa oppimista, keskittymiskykyä ja parantaa yöunia. Tähän ikäkauteen kuuluvat tyypillisinä liikunnallisuus ja uhkarohkeus. Myös sorminäppäryys sekä silmän ja käden koordinaatio kehittyvät. Keskittymiskyky kasvaa. Lihasvoima lisääntyy ja lapsi haluaa usein testata voimiaan ja kokeilla uusia liikunnallisia taitoja monipuolisesti. Lapsi oppii helposti uusia taitoja ja nauttii luistelusta, hiihdosta, uimisesta, pallopeleistä ja pyöräilystä. Tärkeää on, että lapsella on oikeankokoiset välineet harrastuksiin. Suojavarusteisiin tulee kiinnittää huomiota ja ne tulee olla lajin mukaiset, koska ilman kaatumisia ei oppiminen suju. 4-5 -vuotias oppii jo yleensä pyöräilemään ilman apupyöriä. Aikuisen vastuulla on, että pyöräilypaikka on turvallinen ja lapsella on aina kypärä pyöräillessä. Myös rullalautailu ja rullaluistelu voivat kiinnostaa tämän ikäistä lasta. Harjoittelupaikan on oltava suojassa liikenteeltä ja suojavarusteet tulee olla lajin mukaiset, jotta vältyttäisiin suuremmilta tapaturmilta. Vesi on innostava elementti ja vesileikit lasten suosikkeja. Veden ääressä tulee olla erityisen varovainen ja aina aikuinen leikkejä valvomassa. Vaikka lapsi osaisi jo uimahallissa uida, luonnonvesissä tilanne on erilainen. Liikunta on vielä leikinomaista. Aikuisen ohjausta tarvitaan paljon. Liikkumisen tulisi olla kiinteä osa arkea. Liikunnalla on kokonaisvaltainen vaikutus hyvinvointiin. Se vähentää univaikeuksia, ruokahaluttomuutta, ylipainoa tai motorisia heikkouksia. Lapsi on oppinut yleensä jo päiväkuivaksi, vaikkakin vahinkoja voi vielä sattua. Yökastelu on vielä tavallista. Viidennen ikävuoden aikana lapsen tasapaino kehittyy. Hän oppii seisomaan ja hyppimään yhdellä jalalla. Pallon potkiminen ja kiinniottaminen sujuu jo hyvin. Portaita tämän ikäinen kulkee vuorojalkaa. Lapsen sorminäppäryys kehittyy ja helmien pujottelu lankaan onnistuu. Lapsi oppii käyttämään saksia ja kynäote kehittyy. Tasajalkaa hyppääminen yli matalan esteen onnistuu.
4-5 -vuotiaan ravitsemus ja lepo Ikäkausi on tasaisen kasvun aikaa. Paino ja pituus lisääntyvät lapsen omia yksilöllisiä kasvukäyriä noudattaen. Neuvolan vastuu on seurata kasvua ja havaita kasvussa tapahtuvat poikkeamat. Lapsi tarvitsee energiaa, vitamiineja, kivennäisaineita ja valkuaisaineita kasvuunsa. Perheen yhteiset ateriat ovat tärkeitä ja lapsella tulisi olla säännölliset ruoka-ajat. Terve lapsi osaa itse säädellä syömistään, eikä ajoittaisesta syömättömyydestä tarvitse olla huolissaan. Tarpeettomia välipaloja tulisi välttää, koska ne vähentävät ruokahalua oikealta aterialta. Vesi on lapselle parasta janojuomaa ja aterioilla tulisi tarjota vähärasvaista tai rasvatonta maitoa luuston kehityksen turvaamiseksi. Ruokaa ei tule lapselle tyrkyttää, sillä se johtaa helposti lihavuuteen. Riittävä uni suojaa lapsen hermostoa liikarasitukselta. Huonosti nukkunut, väsynyt lapsi on yleensä levoton ja kiukutteleva. Päivälevolla on suotuisa vaikutus lapsen kehitykseen ja lapsi tarvitsee niitä yksilöllisesti n. 5 ikävuoteen asti. Leikki-ikäisen lapsen turvallisuus ja tapaturma-asiat Tapaturma on lasten yleisin kuolinsyy. Lapsi joutuu alttiiksi tapaturmille kokemattomuuttaan. Lapsi on luonnostaan utelias ja aktiivinen. Vanhempien vastuulla on lasten erilaisten turvallisuutta lisäävien taitojen opettaminen sekä turvallisuusmääräysten noudattaminen kuten myös turvalaitteiden käyttö. Vanhempien malliesimerkillä on ratkaiseva merkitys lasten tapaan suhtautua turvallisuusasioihin. 4-5 -vuotiaiden lasten tapaturmat sattuvat useimmiten kotona tai kotipihalla, kaatumisina, putoamisina, esineistä johtuvina tapaturmina ja myrkytyksinä, mutta tämänikäisillä elinpiirin laajeneminen johtaa liikennetapaturmien ja hukkumisten lisääntymiseen Pojat olivat hieman tapaturma-alttiimpia kuin tytöt. Tämän ikäinen lapsi pärjää jo hetken itsekseen kotipihassa, mutta tarvitsee vielä aikuisen silmälläpitoa. Vanhempien tulee antaa tietoa mahdollisista vaaroista ja ulkoilua koskevat säännöt tulee tehdä selviksi. Lapselle tulee selvittää, kuinka toimia jos esimerkiksi vieras ihminen houkuttelee mukaansa tai tarjoaa syötävää. Lapsen tulee ymmärtää oikeutensa turvalliseen oloon ja fyysiseen koskemattomuuteen sekä kodissa että kodin ulkopuolella. Leikin tiimellyksessä lapsen äkilliset mielijohteet vievät helposti lapsen tarkkaavaisuuden. Pienikokoisena ja siten huonosti näkyvänä lapsi on aikuista alttiimpi onnettomuuksille. Vanhempien on hyvä muistaa, että liikenteessä selviytymisen valmiudet kehittyvät vasta 10-12- vuotiaana. Suurin osa lasten tapaturmista on ehkäistävissä kodin ja lapsen elinympäristön turvallisilla ratkaisuilla ja perheen myönteisellä asenteella turvallisuuskäyttäytymiseen. Vastuu
turvallisuusasioissa on aina aikuisilla, koska lapsen arviointikyky on kehittymätön. Yleisimpiä lasten tapaturmia: Palovammat 1. asteen palovammassa iho punoittaa, 2.asteen palovammassa iholla on myös rakkuloita. Palovamman ensiapu on jäähdytys riittävän pitkään, vähintään 20 minuuttia, viileällä vedellä. Jos palovamma-alue ei ole yli lapsen kämmenen kokoinen se peitetään jäähdytyksen jälkeen puhtaalla siteellä. Jatkohoidoksi kannattaa apteekista hankkia rasvasidettä. Jos palovamma on suurempi kuin lapsen kämmen, se sijaitsee kasvoilla, käsissä tai nivelien alueella on lapsi aina vietävä lääkäriin. Palovamma on aina kivulias ja siksi lapselle tulee antaa kipulääkettä. Myrkytykset Myrkytys on yleinen kotona sattuva tapaturma. Aiheuttajana voi olla kasvit, marjat, sienet, lääkkeet, kemikaalit, alkoholi, tupakka, häkä, paristot ym. Paras ennaltaehkäisy on vaaraa aiheuttavien aineiden huolellinen säilyttäminen lasten ulottumattomissa. Lasta pitää opettaa käsittelemään eri aineita ja vaaroista tulee kertoa. Myrkytystapauksissa tulee aina ottaa yhteys lääkäriin. Ota lääkäriin mukaan purkki tai astia, josta myrkky on peräisin. Ensiapu- ja toimintaohjeita saa MYRKYTYSTIETOKESKUKSESTA, puhelin (09) 471 977 tai (09) 4711. Nyrjähtänyt nivel Nyrjähtänyt, eli yli liikeradan vääntynyt nivel turpoaa, on kipeä ja mustuu. Hoitona on kolmen k:n hoito: Kylmä, kohoasento ja kompressio eli puristus. Kohota raaja, sido ympärille joustoside ja päälle esim. jääpussi enintään puoleksi tunniksi. Paleltumat Pakkanen ja viima voivat aiheuttaa paleltumia, jotka näkyvät vaaleina läiskinä iholla. Erityisen alttiina paleltumille ovat poskipäät, kaulan alue, sormet ja varpaat. Vedettömän ulkoiluvoiteen käyttö ja suojaavat vaatteet ennaltaehkäisevät hyvin paleltumia. Paleltunutta ihoa lämmitetään hitaasti, varovasti liikutellen, tai esim. lämpimällä vedellä. Kerran paleltunut iho on herkkä paleltumaan uudestaan. Eläinten puremat Lemmikkien puremat voivat aiheuttaa pintanaarmuja, joita voi hoitaa puhdistamalla ja peittämällä puhtaalla sidoksella. Jos purema on syvempi ja repaleinen, se vaatii käynnin lääkärissä. Tetanus-rokotteen voimassaolo on aina tarkistettava. Aivotärähdys Päähän kohdistuneesta iskusta voi tulla aivotärähdys, jonka oireina ovat päänsärky ja pahoinvointi. Lievien aivotärähdysten hoito onnistuu kotona ja tällöin on seurattava lapsen tajunnan tasoa ja tapahtuman jälkeisenä yönä on lasta herätettävä parin tunnin välein tilan seuraamiseksi. Mikäli lapsi vastailee kysymyksiin normaalisti, ei ole syytä huoleen. Jos lapsi on sekava ja oksentelee, hänet on vietävä lääkäriin. Polkupyörätapaturmat Voidaan estää parhaiten käyttämällä asianmukaisia suojaimia, kypärää, lastenistuinta ja suojaverkkoa pinnoissa. Vakavammat tapaturmat vaativat aina lääkärissäkäynnin.
Auringonpistos Kyynpurema Kyypakkaus kuuluu kaikkien lapsiperheiden lääkekaapin varustukseen niin kotona kuin kesäasunnoillakin. Muutaman millin turpoaa ja aristaa. Kyynpureman saaneen tulee olla liikkumatta eikä puremakohtaa saa pidellä. Lapselle tulee antaa kyypakkauksesta ohjeen mukainen lääkitys ja viedä hänet lääkäriin viipymättä. Kaksi pistojälkeä iholla ovat merkki käärmeen puremasta ja pistokohta punoittaa. Liika auringonpaahteessa olo voi tehdä lapsen huonovointiseksi. Auringonpistoksen oireina ovat päänsärky, pahoinvointi, heikotus, pyörrytys ja joskus se voi nostaa korkeankin kuumeen. Lepo varjossa ja viileässä on paras hoito. Ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota ja välttää liiallista auringossa oloa, käytetään suojavaatetusta ja päähinettä. Yleisimpiä leikki-ikäisten terveysongelmia ovat infektiot, iho-ongelmat, allergiat, päänsärky, vatsakivut, virtsaamis- ja ulostamisongelmat sekä erilaiset univaikeudet. Infektiot Päiväkoti-ikäiset lapset sairastavat melko runsaasti. Etenkin päiväkodissa olevat lapset altistuvat usein virusinfektioille, kuten nuhalle, kuumeelle ja yskälle. Virusinfektiot paranevat yleensä itsestään levolla ja kuumetta alentavalla lääkkeellä. Virusinfektion jälkitautina lapsi voi sairastua bakteeritautiin. Tyypillisimpiä bakteeritauteja tämän ikäisillä lapsilla ovat poskiontelo-, korva-, nielu- ja keuhkoputkentulehdus, jotka vaativat yleensä antibioottikuurin parantuakseen. Iho-ongelmat Erilaiset syylät ja ontelosyylät eli molluskat ovat tavallisia leikki-ikäisillä. Syylien aiheuttaja on virus ja yleensä syylät häviävät itsestään. Jos syylä on hankalassa paikassa ja aiheuttaa kipua, sitä voi yrittää poistaa apteekista saatavilla syylänpoistoaineilla. Syylä voidaan poistaa myös jäädyttämällä tai kirurgisesti. Ontelosyylät ovat nuppineulanpäänkokoisia, vaaleita ja läpikuultavia näppylöitä, jotka leviävät ja tarttuvat helposti. Ne häviävät yleensä itsestään. Tulehtumisvaaran vuoksi niiden raapimista ja nyppimistä tulisi välttää. Ihon rasvaaminen tuo helpotusta mahdolliseen kutinaan. Allergia Leikki-ikäisen tavallisimpia allergiaoireita ovat allerginen nuha, taiveihottuma, silmäoireet, erilaiset suolisto-oireet sekä astma. Siitepölyallergian oireet ilmenevät usein nenän tukkoisuutena, huulien ja suun alueen kutinana tai ihottumana. Jos oireiden aiheuttajaa ei tiedetä, allergiatesteistä voi saada selvyyden asiaan. Päänsärky Alle kouluikäisellä lapsella päänsärky ilman erityistä syytä, on melko tavallista. Usein laukaisevana tekijänä on kuitenkin liian vähäinen uni. Päänsärkyä voi aiheuttaa myös verensokerin liiallinen lasku pitkien ateriavälien vuoksi. Muita syitä voi olla allerginen nuha, poskiontelo- ja korvatulehdus sekä niskahartiaseudun lihasten jäykkyys. Myös migreeniä voi esiintyä jo tämän ikäisellä. Migreenin oireina ovat päänsäryn lisäksi väsymys ja pahoinvointi. Jos päänsärky pitkittyy, on syytä hakeutua lääkäriin. Särkylääkkeestä saa päänsärkyyn yleensä hyvän avun. Lisätietoa saat: http://www.ensiapuopas.com /
Univaikeudet Riittävä uni ja lepo suojaavat lapsen hermostoa liialliselta rasitukselta ja tukee kehitystä. Päivälepo on lapsen keskushermoston kypsymisen turvaamiseksi tarpeellista aina viisivuotiaaksi asti. Leikki-ikäisen unentarve on lapsesta riippuen noin 10 13 tuntia vuorokaudessa. ikäkauteen tyypillisiä uneen liittyvät vaikeudet liittyvät nukahtamiseen, kasvukipuihin, yöllisiin painajaisiin ja kasteluun. Kauhukohtaukset saattavat joskus häiritä leikkiikäisen unta. Nukahtamista ja hyvää unen laatua helpottavat säännöllinen elämänrytmi ja turvallinen kasvuympäristö. Lapsen onnistuneeseen päivärytmiin kuuluvat ruokailut, leikki, ulkoilu, liikkuminen ja lepohetket. Vatsakivut Vatsakivut ovat erittäin yleisiä leikki-ikäisillä ja syynä voi olla niin mielipaha kuin jännityskin. Jos vatsakipua on usein, syynä voi olla ilmavaivat, joten lapsen ruokavalioon tulee kiinnittää huomiota. Usein vatsakipujen syynä on ummetus. Joskus ruokaaineallergiat aiheuttavat ummetusta tai ripulia. Jos vatsa on toistuvasti tai pitkään kipeä, tulee lapsi viedä lääkärille ja tutkittava kipujen aiheuttaja. Virtsaamisongelmat 4-5-vuotiaan virtsarakon säätelymekanismi on kehittynyt niin, että pidättäminen on mahdollista. Joskus säätelyjärjestelmä kehittyy hitaammin ja etenkin yökastelua voi esiintyä pitkään. Yleensä taipumus kulkee perimässä. Yökastelijat nukkuvat yleensä hyvin sikeästi ja yleisempää se on pojille. Yleensä vaiva paranee itsestään ajan kuluessa. Kasteluongelman hoito aloitetaan vasta viisivuotiaana. Pissavahingot ovat tavallisia kouluikään asti. Ulostamisongelmat Alle kouluikäisillä lapsilla ripuli on yleinen infektiotauti. Ripuli tarttuu helposti ja lapset sairastavat sen yleensä muutaman kerran vuodessa. Ripulin hoidossa nesteen riittävästä nauttimisesta on huolehdittava, jotta lapsi ei kuivuisi. Juotavaksi sopivat mehukeitot, laimea mehu ja hedelmäsoseet. Apteekissa on myytävänä ripulin hoitoon tarkoitettua ripulijuomaa, jolla nestetasapainoa saadaan nopeasti korjattua. Jos ripuli jatkuu pitkään ja siihen liittyy kuumetta, tulee lapsi viedä lääkärin vastaanotolle. Ummetus on erittäin yleistä alle kouluikäisillä lapsilla. Ruokavaliolla ja liikunnalla vatsan toimintaa voidaan parantaa. Ruokavaliossa tulisi suosia hedelmiä, marjoja, vihanneksia, kasviksia, hapanmaitotuotteita, lihaa ja kalaa sekä leseitä ja alkioita. Pellavansiemenillä ja mallasuutteella on myös suolentoimintaa edistävä vaikutus. Välttää tulisi makeisia, makeita leivonnaisia, makaroneja, banaaneja, runsasta maidonjuontia, kananmunia ja juustoja. Jos ruokavalio ei auta ummetukseen, apteekista voi ostaa lääkkeitä, mutta niiden käyttö tulee aina tapahtua lääkärin kanssa keskustelun pohjalta.