SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)

Samankaltaiset tiedostot
Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Säteilyturvakeskuksen määräys säteilymittauksista

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin?

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi säteilymittauksista

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta

SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET

Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

3.1 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät säteilymittaukset 6

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Läpivalaisututkimukset

Säteilevät naiset -seminaari , Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

A Z X. Ydin ja isotoopit

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi

Säteilylähteiden käyttötilojen

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät Kuopio

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Mittausten jäljitettävyysketju

Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

Määräys STUK SY/1/ (34)

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

Sädehoidon valvonnan tuloksia

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

SISÄLLYS. N:o 851. Valtioneuvoston asetus. elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen kumoamisesta

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

Muutokset ST-ohjeissa

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset

7 SÄTEILYN KÄYTTÖ 7.1 TEOLLISUUS JA TUTKIMUS

Elektronisten dosimetrien uusinta Loviisan ydinvoimalaitoksella. Renewal of electronic dosimeters at Loviisa Nuclear Power Plant

Mittausepävarmuuden laskeminen

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset Mittarin vastuuhenkilö 5

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä

/310/06. Tämä päätös on voimassa alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Teollisuusradiografia

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA

elektronikenttien verifioinnissa.

MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät Billnäsin ruukki, Raasepori

Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L (8) TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Säteilyn biologiset vaikutukset

Pienet kentät, suuret kammiot

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

STUKin tutkimustoiminta

Poikkeavat tapahtumat

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila

Ajankohtaista säädöksistä

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy

Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. 1 Johdanto 3. 2 Yleiset vaatimukset 3

Työ 55, Säteilysuojelu

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa. Kawa Rosta

Transkriptio:

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. - tai säteilytyspalvelu Mittausalue Säteilylaatu ja olosuhteet Suure Sädehoidon Sädehoidon 2,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan 2,5 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan Pienin arvo Suurin arvo 1 3 Gy IAEA TRS277 3-7 mgy/s 1 3 Gy -91/5 1991-50 kv HVL 0,036-2,24 mmal 0,6 mgy/s 1 3 Gy -91/5 1991 50-250 kv HVL 1,03 mmal - 2,44 mmcu 1,5 mgy/s 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR 40-50 kv HVL 1,0-1,5 mmal 0,6 mgy/s 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR 60-150 kv HVL 2,0-5,7 mmal 0,6 mgy/s Mittausepävarmuus Arvo Mittanormaali Mittanormaali 1,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Kalibroitava laite tai säteilytettävä kohtio Menetelmä Yksikkö Yksikkö Kattavuuskerroin Jäljitettävyys

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 2(7) Muu kohtio 8-7 1800 Gy ISO 4037-1, 1996 30 Gy/h - 25 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio 8-7 57 Gy ISO 4037-1, 1996 30 Gy/h - 0,8 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio 6-5 Gy ISO 4037-1, 1996 2,0 mgy/h 4,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio 6-5 Gy ISO 4037-1, 1996 2,0 mgy/h 3,1 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Veteen absorboitunut annos Sädehoidon vesifantomissa 1 3 Gy IAEA TRS 398 Annosnopeus 3-7 mgy/s 1,2 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Veteen absorboitunut annos Tasolevyionisaatiokammiot vesifantomissa 1 3 Gy IAEA TRS 374 Lineaarikiihdyttimen elektronisäteily Käyttäjän elektronikeilassa 16 MeV - 25 MeV Annosnopeus 15-20 mgy/s 1,6 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 3-5 3 Sv/h ISO 4037-1, 1996

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 3(7) 3-5 0,8 Sv/h ISO 4037-1, 1996 1,7-3 2,3-3 Sv/h ISO 4037-1, 1996 1,7-3 2,3-3 Sv/h ISO 4037-1, 1996 5-3 0,14 Sv/h ISO-6980, 1996 3-5 3 Sv/h ISO 4037-1, 1996 3-5 0,8 Sv/h ISO 4037-1, 1996 1,7-3 2,3-3 Sv/h ISO 4037-1, 1996 1,7-3 2,3-3 Sv/h ISO 4037-1, 1996

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 4(7) 1-4 Sv ISO-6980, 1996 PMMAtankofantomin PMMAtankofantomin PMMAtankofantomin 1-4 Sv ISO-6980, 1996

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 5(7) 8-7 24 Sv ISO 4037-1, 1996 8-7 6,4 Sv ISO 4037-1, 1996 1-4 Sv ISO-6980, 1996

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 6(7) Taulukko 2. Ionisoiva säteily. Muut kalibrointi- ja testauspalvelut DOS-laboratoriossa. Suorite Suure Annosmittari Säteilylaatu ja keskimääräinen energia Mittausalue Mittausepävarmuus (*) Perusilmakermanopeus Tykösädehoidon kaivokammiot Annoksen ja pinta-alan tulo Annoksen ja pinta-alan tulon mittarit röntgendiagnostiikassa Annoksen ja pituuden tulo Annoksen ja pituuden tulon mittari röntgendiagnostiikassa Gammasäteily: 192 Ir (375 kev) ja 125 I (28 kev) : 50-150 kv : 0-150 kv 0,1 µgy/h - 50 mgy/h 2-6 % mgy cm 2 - Gy cm 2 5 % 1-500 mgy cm 5 % Röntgenlaitteen putkijännite Röntgenputken jännitteen mittarit : - 150 kv - 150 kv n. 0,5 kv tai säteilytys Kudokseen absorboitunut annos tai annosnopeus : (0,80 MeV) 85 Kr (251 kev) 147 Pm (62 kev) 1,3 Gy/h 4-6 % Annosnopeusmittarin tarkastus (1) Gammasäteily: (662 kev) 20 µsv/h - 25 Sv/h 5 % Annosnopeusmittarin tarkastus Neutronisäteily: 241 Am - 9 Be nopeat neutronit 300-500 µsv/h 4-6 % Mittarin tarkastus Aktiivisuuskate pintaemissionopeus Kontaminaatiomittarit : 14 C (49 kev) 36 Cl (251 kev) (0,80 MeV) n. 80-1 kbq/m 2 n. % Alfasäteily: 241 Am (5,54 MeV) (2) (1) Pelastustoiminnan ja väestönsuojelun säteilymittareiden tarkastus -gammasäteilyllä (Ohje STUK VAL 4). (2) Maksimienergia. (*) olosuhteissa laboratoriossa tehtäviin mittauksiin liittyvä epävarmuus; laajennettu epävarmuus kattavuuskertoimella 2.