Hyvinvointia työstä
Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointi Harri Lindholm, erikoislääkäri, Työterveyslaitos
Taustaa Työhön liittyviä toimintakykyyn vaikuttavia oireita esiintyi runsaalla kolmanneksella miehistä ja lähes 40 %:lla naisista. Sekä yli- että alikuormitus ovat haitallisia ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Vaikka fyysisesti rasittavien töiden määrä vähenee, noin neljännes sekä miehistä että naisista pitää työtään edelleen ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana. Raskaammissa fyysisissä töissä vajaa viidesosa hengästyy ja hikoilee työssään päivittäin tai miltei päivittäin.
Työn fyysiset vaatimukset Energiankulutuksen perusteella: kevyisiin, keskiraskaisiin, raskaisiin ja erittäin raskaisiin. Luokituksia : tauotusta suunniteltaessa, toimintakyvyn vaatimuksia arvioitaessa ja ylikuormituksen ehkäisyssä. Nykyään energeettinen kuormittuminen ei useimmissa fyysisissä töissä ole normaalikuntoisella ja terveellä työtehtävistä selviytymistä rajoittava tekijä. Tuki- ja liikuntaelimistö. Huonokuntoisten nuorten työntekijöiden osuus lisääntymässä. Vaikka nuorena fyysinen toimintakyky riittää vielä selviytymään työstä, jo keski-iässä voi esiintyä vaikeuksia. Tukea tarvitsevat myös ikääntyvät ja sairauksia potevat. Joissakin ammateissa on kuormitushuippuja, jotka edellyttävät hyvää kuntoa
Fyysinen toimintakyky lainalaisuuksia Fyysinen toimintakyky alkaa heiketä noin 30 vuoden iässä. Lasku ei tasaisesta: nopeammat muutokset ja tasanteet vuorottelevat. Elintavat hidastavat tai nopeuttavat vanhenemiseen liittyviä muutoksia. Yksilölliset erot ovat suuria. Usein fyysistä työtä tekevät selviytyvät työn lihaskuormituksista pitempään kuin voimatesteistä voitaisiin päätellä. Työtä opitaan tekemään taloudellisesti. Kehon hallinta. Esim. fyysisesti erittäin raskaissa töissä sen heikentymisellä suurempi merkitys kuin lihas- tai kestävyyskunnolla. Keskimäärin 60 -vuotiaan henkilön fyysisen toimintakyvyn monet osatekijät ovat viidenneksen heikommat kuin 20 vuotta nuoremman. Nykytyöelämässä huono kunto riittää selviytymään työtehtävistä. Se on kuitenkin pitkällä tähtäimellä merkittävä työkykyä uhkaavien sairauksien riskitekijä. Psykososiaaliset kuormitustekijät on otettava huomioon fyysistä työtä tekevän fyysisen kuormittuneisuuden ja toimintakyvyn arviossa.
Toimintakyky työssä Yksilötekijät Ympäristötekijät Työn kuormitustekijät Osallistuminen Työyhteisö Suoritukset Työtehtävät Keho rakenteet ja toiminnot Terveydentila ICD 10 Modif. Heidi Anttila, www.toimia.fi
Systemaattisen fyysisen toimintakyvyn arvioinnista koettu hyöty osana työkyvyn arviointia Pas et al, 2013 Tutkittavien kokemus: oma fyysinen toimintakyky kirkastuu käsitys omasta fyysisestä toimintakyvystä muuttuu tai vahvistuu työhön suhteuttaminen tärkeää sairauden jälkeen työhön paluun tukeminen kokemus, että "ongelmiin suhtaudutaan vakavasti" Asiantuntijoiden kokemus: haastattelutiedon antama informaatio vahvistuu tai havaitaan lisäselvityksien tarpeet työhön paluuta tukevien toimien suunnittelu tarkentuu tutkittavan effortin arviointi asiantuntija saa ohjeilleen perusteita, komplianssi tutkittava kokemus, että "ongelmiin suhtaudutaan vakavasti"
Fyysisen toimintakyvyn arvioinnin prosessi työhön liittyen Haastattelu: sekä fyysinen toimintakyky että psykososiaalinen tilanne, työntekijän oma näkemys Työn erityispiirteiden kartoitus Toimintakyky muissa kuin työhön liittyvissä fyysisissä tehtävissä Kliininen tutkimus Mittaus: www. toimia.fi Tulos: Jäljellä oleva työ- ja toimintakyky Ennalta ehkäisevä ulottuvuus: selviää työtehtävistä, mutta ennuste esim. 5 vuoden tähtäimellä heikentynyt Miten järjestetään seuranta: toimintakyky on dynaaminen tila, myös suhteessa työkykyyn
Terveys ja sairaus terveystarkastus TERVEYS HUONO FYYSINEN TOIMINTA- KYKY ELINTAVAT KUNTO TYÖKYVYN ARVIOINTI OK HYVÄ SAIRAUDEN HOITO HYVÄ FYYSINEN TOIMIN- TAKYKY SAIRAUS H Lindholm, 2013
Työpaikkaselvitys Erityisselvitys Terveystarkastukset Vastaanottokäynnit Kyselyt, mittaukset H Lindholm, 2013
Yksilön voimavarat 10-30 % Toimintakyky Toimintareservi Työn vaatimukset 70-90 % Työntekijä tukee jaksamistaan terveellisillä elintavoilla Työterveyshuolto tukee jaksamista hyvällä hoidolla ja varhaisilla kuntoutustoimilla Työpaikalla työn vaatimukset sopeutetaan toimintakykyyn Työterveyslaitos / Klaus Laine, Harri Lindholm / 19.3.2009 H Lindholm, 2013
H Lindholm, 2013
Riski risk Suoritus-/toimintakyky capacity Sietokyky tolerance H Lindholm, 2013
H Lindholm, 2013
267 Älä unohda ergonomiaa: kunto vs ergonomia 150/min Ilmarinen R et al 2007 150/min 106
Työkunto on fyysistä työhyvinvointia, joka heijastuu myös henkisenä hyvinvointina ja yksilötuottavuutena Fyysinen hyvinvointi = työntekijä selviää työstään ylikuormittumatta, oireilematta tai väsymättä Työkuntoa on ylläpidettävä monipuolisen liikunnan keinoin Liikunnan puute ilmenee seuraavasti: - kestävyysliikunnan puute näkyy mm. sydän- ja verisuonitautien kohonneena riskinä - lihasvoimaliikunnan puute näkyy tuki- ja liikuntaelin-oireiluna - nopeus-, ketteryys- ja tasapaino - liikunnan puute näkyy tapaturmina Riitta Simonen, TTL, 2012 H Lindholm, 2013
Mittauksista yleisesti työn kuormittavuuden ja työntekijän kuormittuneisuuden arvioinnissa työkykyä ylläpitävän ja työhyvinvointia edistävän toiminnan tukena työympäristön kuormitustekijöiden analysoinnin apuna työperäisten sairauksien diagnostiikassa toimintahäiriöiden vaikeusasteen määrityksessä. H Lindholm, 2013
WASSERMAN Lihasaineenvaihdunta Verenkierto Keuhkotuuletus Kaasujenvaihdunta kohdeelimissä Kaasujenvaihdunta keuhkoissa
Täsmäliikunta: työn ominaispiirteet, työntekijän/työntekijäryhmän ominaispiirteet Viitealue suorituskykytestien osalta Huippu/huiput, jotka ylittävät maksimisuorituskyvyn Hyvä kunto Keskikunto Alentunut MET О Tulos suorituskykytestissä Toimintareservi (po < 50 %) О Työpäivän keskikuormitus 20v 30v 40v 50v 60v 20 Työ-ja toimintakyvyn arviointi/
Miesten ja naisten kestävyyskunto ja fyysisen työn vaatimukset 20 + 2 SD 20 Hyvä kunto 15 Keskitaso 15 Keskitaso 10-2 SD 10 Huono kunto 5 0 20v 30v 40v 50v 60v Kyseisen työn keskimääräinen vaatimus 5 0 20v 30v 40v 50v 60v Toimistotyö Siivoustyö Kun suorituskyvyn ja työn fyysisen vaativuuden ero = toimintareservit pienenee < 50 %, jaksamisongelmien todennäköisyys kasvaa H Lindholm, 2013
Uupuneen työntekijän fyysinen kuntoutus Uupunut työntekijä Lepo, kevyt rasitus, rentouttavat harjoitteet (jooga, tai chi, rentoutukset) Työn kuormitustekijöiden analyysi ja mittaus Kuntotason mittaus Terveysliikunta Henkinen työ Työn muuttaminen Fyysinen työ MD/AC> 35 % MD=metabolic demands AC= aerobic capacity Psykososiaaliset stressitekijät hallintaan TULE kuormitus vähenee Nousujohteinen kuntoliikunta tavoite MD/AC< 35 % H Lindholm, 2013
Käyttökelpoisuus suorituskyvyn mittauksissa osana työkykyarvioita tai työterveyshuollon määräaikaistarkastuksissa Kliininen rasituskoe Spiroergometria Submaksimaaliset ergometritestit Kävelytestit Levossa tehtävät testit Kustannukset kohtuulliset Voi jonkin verran yli- tai aliarvioida todellista hapenottokykyä Tarkkuus tyydyttävä Toistettavuus kohtalaisen hyvä Ennustearvosta näyttöä Saatavuus hyvä Sopii työkykyarvioihin Kustannukset korkeahkot Golden standard menetelmä Toistettavuus hyvä Ennustearvosta näyttöä Saatavuus rajoitettu Sopii työkykyarvioihin eritystilanteissa, jos työstä annettu tarkat suorituskykyvaatimuks et, epäillään keuhkoperäistä suorituskyvyn rajoittumista tai muiden testien tulokset ovat ristiriitaisia tai epäloogisia Kustannukset edulliset Suorituskyvyn arviossa virhemarginaali kasvaa voimakkaasti iän, sairauksien, yli- tai alipainoisuuden ja lääkitysten myötä Toistettavuus tyydyttävä Ennustearvo huonompi kuin kliinisellä rasituskokeella tai spiroergometrialla Saatavuus hyvä Sopii määräaikaistarkastuksiin ja kuntoutukseen, jos testaus on hyvin ohjeistettu eikä käytetä virhemarginaalin ollessa suuri Ei suositella riskipotilaille Ei sovellu suorituskyvyn arviointimenetelmäksi yksilöllisissä työkykyarvioissa Edullinen Toistettavuus tyydyttävä Näyttö ennustearvosta niukka Saatavuus hyvä Soveltuu liikuntaan motivoitaessa tai kuntoutuksen/hoidon seurannassa Soveltuu vain tarkasti ohjeistettuna määräaikaistarkastuksiin Ei sovellu suorituskyvyn arviointimenetelmäksi yksilöllisissä työkykyarvioissa Hyvin edullinen Toistettavuus epävarma Näyttö ennustearvosta niukka Saatavuus hyvä Soveltuu isojen ryhmien liikuntamotivointihankkeisiin Ei sovellu työterveyshuollon terveystarkastuksiin eikä suorituskyvyn arviointimenetelmäksi yksilöllisissä työkykyarvioissa H Lindholm, 2013
Liikuntaelinten toimintakyky Liikkuvuus: selän sivutaivutus eteenkurotus istuen Lihasvoima- ja kestävyys: istumaannousu yläraajojen dynaaminen nostotesti kyykistystesti puristusvoima Motorinen toimintakyky toiminnallinen tasapaino koettu tasapaino H Lindholm, 2013
N= 1 117 292 conscripts, follow up 3-40 years H Lindholm,
Liikuntaharjoittelu ja muistikeskuksen koon muutos yhden vuoden seurannassa Muistikeskuksen koko Pienenee Kasvaa Hippocampus on aivojen muistikeskus. Sen koon suureneminen parantaa muistikapasiteettia. Yhden vuoden seuranna ssa hapenottokyvyn paraneminen suurensi muistikeskuksen kokoa yli 60- vuotiailla. Erickson ym, 2011 H Lindholm, 2013
Työhyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan selkeitä vastuita sekä yhteistyötä Fogelholm ym. 2007 H Lindholm, Työterveyslaitos 2013 www.ttl.fi
Mittauksista yleisesti työn kuormittavuuden ja työntekijän kuormittuneisuuden arvioinnissa työkykyä ylläpitävän ja työhyvinvointia edistävän toiminnan tukena työympäristön kuormitustekijöiden analysoinnin apuna työperäisten sairauksien diagnostiikassa toimintahäiriöiden vaikeusasteen määrityksessä. H Lindholm, 2013
Mikäli lääkäri haluaa tehdä oikean diagnoosin, hänen on tunnettava potilaan työ Lääkärin on tunnettava työ-, ympäristö ja sosiaaliset olosuhteet laaja-alaisesti Ramazzini, vuonna 1713 H Lindholm, 2013