1 (9) Asianumero 4419/10.02.03/20 11 Aluenumero 612501 Kirstinharju 40. Kaupunginosa, Espoon keskus Kortteli 40022 sekä virkistysalue Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä lokakuuta 2011 päivättyä, 20. päivänä helmikuuta 2012 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6677. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suvelassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Hanke on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2011. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24149 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Liisa Ikonen etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 3 2.1.3 Rakennusjärjestys... 4 2.1.4 Tonttijako... 4 2.1.5 Rakennuskiellot... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 5 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 5 3.1 Osallisten tavoitteet... 5 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 5 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 5 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.3.1 Maankäyttö... 6 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 4.5 Nimistö... 6 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 6 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 7 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 7 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 8 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 8 7.5 Käsittelyvaiheet... 8 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Seurantalomake Ote yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta Maaperäkartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen
3 (9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Suvelassa Kirstintien varrella. Tontti on rakentumaton. Tällä hetkellä tontilla toimii grillikioski. Tontti on osittain pysäköintipaikkana, nurmialueena sekä kulkuväylänä. Maat omistaa Espoon kaupunki. Suunnittelu on käynnistynyt Espoon seurakuntayhtymän ja kaupungin yhteishankkeena. Y-tontin pinta-ala on 4596 m2 ja rakennusoikeus on 2000 kem2. Asukaspuiston (VK) pinta-ala on 7767 m2 ja rakennusoikeus on 300 kem2. Y-tontin rakennusoikeutta nostetaan 2500 kem2:iin sekä tontin rakennusaloja tarkistetaan. Suvelan leikkipuiston (VK) ja tontin (Y) välistä rajaa tarkistetaan vastaamaan hankkeen laajuutta, jolloin tontin pinta-ala kasvaa. Suvelan asukaspuisto on huonokuntoinen ja tiloiltaan vanhanaikainen. Rakennus on kovassa käytössä. Rakennus sijaitsee oivallisesti Suvelan leikkipuiston välittömässä läheisyydessä. Seurakunnan tavoitteena on koota eri toimipisteisiin alueella hajautunut toiminta saman katon alle. Tätä silmällä pitäen nykyinen kappelirakennus Kirstinharjulla on liian pieni eikä tontilla ole laajenemisvaraa. Lisäksi rakennus on tulossa peruskorjausikään, jolloin rakennuksessa olevien tilojen ja toiminnan kokonaisvaltainen tarkastelu on perusteltua. Tavoitteena on mahdollistaa uuden kappelin ja asukaspuiston rakentuminen uudelle paikalle leikkipuiston kupeeseen Kirstintien varrelle. Asukaspuiston uudet sisätilat ovat osa kappelirakennusta ja kaupunki toimii siellä vuokratiloissa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava 2.1.2 Asemakaava Tontin käytöstä alettiin neuvotella 2009 osana Suvelan kehittämistä. Hankesuunnittelu käynnistyi helmikuussa 2011. Hankesuunnitelma valmistui 15.8.2011. Tontilla vuokralla oleva yrittäjä on kiinnostunut jatkamaan toimintaa alueella. Kioskille pyritään löytämään uusi sijainti Suvelassa. Toiminta on tärkeä osa Suvelan palveluita. Helmikuussa 2012 alkaa rakennussuunnitteluvaihe, jota Seurakuntayhtymä koordinoi. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavassa julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alueella on voimassa Kirstinharju, asemakaava, Suvela I, asemakaavan muutos, jossa alue on Yleisten rakennusten korttelialuetta, joka varataan kaupungin tarpeisiin (Y-k) sekä leikkikenttää (VK), jonne saa rakentaa sen käytön kannalta tarpeellisia rakennuksia ja rakenteita kaavaan merkityn rakennusoikeuden verran (300 kem2). Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.9.1996.
4 (9) 2.1.3 Rakennusjärjestys 2.1.4 Tonttijako 2.1.5 Rakennuskiellot 2.1.6 Pohjakartta Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Alueella on tonttijako Y-tontti 40022 tontti 1, ja leikkipuisto on yleinen alue 40U1. Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Maa-alueet omistaa Espoon kaupunki. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Y-tontti on rakentumaton. Tällä hetkellä alueella toimii yksityinen kioskiyrittäjä, ja grillikioskilla on laaja asiakaskunta. Osa tontista on vuokrattu yrittäjälle. Asukaspuiston viereinen ulkoilualue on suosittu leikkipuisto, joka kokoaa kävijöitä sekä lähialueilta että kauempaakin. Leikkipuistoa on kunnostettu 2000-luvulla, ja toiminta rakennuksessa on saanut myönteistä palautetta käyttäjiltä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue on liikenteellisesti keskeisellä paikalla Suvelassa. Alue sijaitsee Suvelan keskustassa alueellisen kokoojakadun Kirstintien, joka on myös alueen pääväylä, pohjoispuolella. Kirstintien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä vuonna 2007 oli 7555 ajon./vrk Kirstinsyrjän kohdalla. Kirstinsyrjä on tonttikatu, jonka kautta on ajoyhteys tontille. Jalankulku ja pyöräily Alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen eri puolilta Suvelaa, Espoon keskuksesta, Tuomarilasta sekä muilta ympäröiviltä alueilta. Kirstintien varressa kulkee jalankulun ja pyöräilyn paikallisreitti. Alueen välittömässä läheisyydessä sen luoteispuolelle kulkee jalankulun ja pyöräilyn paikallisreitti Kirstinharju, josta on tehty parantamissuunnitelma v. 2011. Kaava-aluetta halkoo nykyään pyöräily- ja kävelyraitti. Myös Kirstinsyrjän varressa on jalankulkuja pyörätie. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Kirstinsyrjällä on kadunvarsipysäköintiä. Tontilla on nykyisin muutama pysäköintipaikka, joille ajetaan Kirstinsyrjän kautta. Julkinen liikenne Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kirstintiellä kulkee sekä Espoon sisäisiä (linja 18 Tapiolasta Kauklahteen sekä linja 19 Tapiolasta Tuomarilan asemalle) että Helsingin keskustaan (linjat 154, 213 ja 270) suuntautuvia bussilinjoja. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat alle 100 metrin päässä. Kirstinsyrjän liittymän pohjoispuolella.
5 (9) Palvelut Suvelassa on hyvät lähipalvelut. Leikkipuiston eteläpäässä on Suvelan päiväkoti. Kirstintien eteläpuolella ovat Kirstin koulu ja päiväkoti sekä Suviksen monitoimitila ja urheilukenttä. Ostoskeskus ja Alepan myymälä ovat lähellä. Suviksessa toimii työväenopisto, urheiluhallit ja neuvola. Lisäksi alueella on joitakin palveluita rakennusten kivijalkatiloissa. Suvelanpuisto rajaa aluetta länsisuunnassa. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on helposti liitettävissä kunnallisteknisiin verkkoihin. 2.2.3 Suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Kirstintien ajoneuvoliikenteestä aiheutuu meluhaittoja. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asukkaita kuullaan valmisteluvaiheen nähtävillä olon aikana. Hankkeesta on kerrottu Suvela visio -työn asukasillassa, jossa saatiin palautetta: Asukaspuistoa pidetään tärkeänä osana Suvelaa ja sen toimintaa erittäin tärkeänä. Asukaspuiston ulkoleikkialueet ovat viihtyisät. Toivottiin myös aitoa vesiallasta. Toisaalta toivottiin, että rakentumaton Y-tontti jäisi avoimeksi. Alue mielletään kaupunkimaiseksi puistoksi kulkureitteineen vastakohtana Suvelan puiston umpeen kasvaneelle metsikölle. Ikävänä puolena pidettiin tontilla olevaa luvatonta pysäköintiä. Tontilla toimiva grillikioski on tärkeä osa Suvelan palveluita ja asiakkaita tulee myös Helsingistä. Yrittäjä siivoaa ja ylläpitää tonttia. Toisaalta koettiin, että grillikioskin asiakkaat aiheuttavat roskaamista ja ilkivaltaa alueella. Vanhan kappelin käyttötarkoitukseksi ehdotettiin kulttuuritilaa, jossa olisi toimintaa päiväaikaan. Rakennuksen kehittämismahdollisuuksia pidettiin monipuolisena hyvän varustelutason johdosta. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Uusi kappeli ja uusi asukaspuiston rakennus rakennetaan korvaamaan nykyiset vanhanaikaiset, huonokuntoiset tai ahtaat tilat (kappeli ja asukaspuisto). Hankeen on tarkoitus parantaa seurakunnan ja kaupungin palveluiden saavutettavuutta sekä koota saman katon alle tärkeät lähipalvelut. Seurakunta ja asukaspuisto ovat eri toimijoita, mikä huomioidaan rakennuksen ja tontin suunnittelussa. Käyttäjien tarpeet selvitetään hankkeen alkuvaiheessa. Yhteishankkeella toivotaan saatavan hyötyä mm. joidenkin tilojen yhteiskäytön sekä talotekniikan osalta. Kappelin tilat muodostavat uudet sakraalitilat Suvelaan.
6 (9) Asukaspuiston tilat toimivat jatkossakin leikkipuiston yhteydessä ja ovat luonteeltaan puistorakennuksenomaisia kuten tähän saakka. Tavoitteena on, että asukaspuiston toiminta voi jatkua nykyisissä tiloissa mahdollisimman pitkään rakennushankkeen ajan. Tavoitteena on, että rakennus suunnitellaan elinkaareltaan ekologiseksi. Suvelan kappeli ja asukaspuisto on tarkoitus toteuttaa Espoon seurakuntien ympäristöohjelman edellytyksien mukaisena ekotehokkuuskohteena. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 12 363 m2. Kokonaiskerrosala on 2800 kem 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta ea = 0,23. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Yleisten rakennusten korttelialue, Y Tontin pinta-ala on 5161 m2 Rakennusoikeus on 2500 kem2 tonttitehokkuus et=0,48 Tontin kokoa suurennetaan 565 m2 asukaspuiston suuntaan. Rakennusala sijoittuu siten, että rakennus voi sijaita leikkipuiston tuntumassa ja Kirstintien varressa. Pysäköinti sekä huolto toimivat tontin sisäosissa Kirstinsyrjän puolella. Leikkikenttä, VK Alueen pinta-ala on 7298 m2 Rakennusoikeus on 300 m2 Leikkipuiston kokonaispinta-ala vastaavasti pienenee 565 m2. Kun asukaspuiston rakennus siirtyy viereiselle tontille, voidaan tämä alue ottaa leikkipuiston käyttöön. Ajoneuvoliikenne ohjataan tontille edelleen Kirstinsyrjältä. Pysäköintipaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti: -kappelia varten 1 ap/6 kappelisalin istumapaikkaa -asukaspuiston käyttöön 3 ap -invapysäköintipaikka 1 ap Tontilla on myös varattava riittävästi tilaa polkupyörä- ja mopopysäköintiä varten. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kirstintielle on tehty liikennemeluennuste vuodelle 2030, minkä mukaan osalla kaava-alueesta ylitetään sallittu melutason ohjearvo 55 db. Tämä täytyy ottaa huomioon alueen rakennusten ja rakennelmien suunnittelussa sekä oleskelupiha-alueiden sijoittelussa. Tontilla tulee saada toteutettua melulta suojattu oleskelualue. Melu ylittää 55 db alueen kaakkoisreunalla eli aivan Kirstintien varressa. 4.5 Nimistö Alueen nimistö ei muutu. Kappeli nimetään kun rakennushanke on valmis. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan rakentumattoman tontin käyttö ja kaupunkirakenteen täydentyminen. Kaupunkikuvallisesti rakennus on merkittä-
7 (9) vä. Rakennuksen toiminnat tulevat paremmin saavutettavaksi ja näkyvämmälle paikalle. Suvelan leikkipuistoon voidaan toteuttaa uusia ulkoalueita, kun vanha asukaspuiston rakennus puretaan ja alue vapautuu. Ympäristön kannalta on erittäin merkittävää, että myös Suvelan puistoa parannetaan. Asukaspalautteen mukaan nykyinen Y-tontti on toiminut myös avoimena ulkoilu- ja viheralueena alueen asukkaille. Vastaavaa julkista tilaa on syytä toteuttaa Suvelan puiston puolelle. Myös alueen valaistusta on parannettava. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan mukainen rakennushanke toteutuu, kun tontin käytöstä ja omistusoloista on sovittu kaupungin ja seurakuntayhtymän välillä ja hanke on muutoin hyväksytty rakennettavaksi eri tahoilla. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Tontin kehittäminen on osa Suvelan kehittämistyötä. Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksessa 2011. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläolosta sekä / tai tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista tai kaavakävelystä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa kaavoituksen internet-sivuilla (www.espoo.fi). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liitty-
8 (9) en maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sopimukset Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa teknisen toimialan tonttiyksikkö. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon seurakuntayhtymän ja Espoon kaupungin välillä. Seurakuntayhtymän suunnittelukonsulttina on toiminut Hankesuunnittelussa arkkitehti Susanne Backas, Rakennuttamispalvelut, ISS Proko Oy Rakennussuunnittelukonsulttina Arkkitehtitoimisto Lassila - Hirvilampi Oy Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Liisa Ikonen, erikoissuunnittelija Timo Pesonen ja suunnitteluinsinööri Silja Savolainen. 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Valmisteluvaiheen nähtävillä olo MRA 30 Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 21.11.-21.12.2011. Valmisteluaineistosta ei saatu mielipiteitä. Asemakaavan muutoksen karttaa ja määräyksiä tarkistettiin vähäisesti. MRA 27 :n mukainen kuuleminen 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto 24.10.2011 Kaupunkisuunnittelupäällikkö, Valmisteluaineisto nähtäville MRA 30 29.2.2012 ksl, asemakaavan muutosehdotuksen asettaminen nähtäville MRA 27 ksl, asemakaavan hyväksyminen
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Liisa Ikonen Arkkitehti Ossi Keränen Asemakaavapäällikkö