Kaupunginhallitus 4 25.05.2015 Lausunnon antaminen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen" 253/00.01.00/2015 Kh 4 Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh. 06 438 4003, 044 438 4003 Oikeusministeriö on 8.4.2015 saapuneessa sähköpostissa pyytänyt lau sun toa oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Kä rä jä oi keusver kos ton kehittäminen. Lausunto pyydetään toimittamaan vii meistään 31.5.2015 sähköpostitse. Työryhmän tehtävät ja tausta Oikeusministeriö asetti 28.10.2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli laa tia ehdotus käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi (OM 17/31/2014). Mietintö tuli luovuttaa oikeusministeriölle 28.2.2015 men nes sä. Työryhmä otti nimekseen Käräjäoikeusverkoston ke hit tämis työ ryh mä. Työryhmän työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa tuleviin hal li tus neu vot te lui hin.työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaan laatia eh do tus kä rä jä oi keus ver kos ton uudistamiseksi siten, että lainkäytön laa tu ja oikeusturvan taso voi daan säilyttää edelleenkin korkealla tasol la nykyisten taloudellisten reu na eh to jen vallitessa. Työryhmän tuli ot taa huomioon lisäksi kielelliset oikeudet, kansalaisnäkökulma ja maan tie teel li set näkökohdat. Työryhmän tuli arvioida käräjäoikeuksien määrää ja si jain ti paik kakun tia monista näkökulmista. Huomioon oli otettava muun muassa mui den oi keu den hoi don toimijoiden sijainti. Toimeksiannon mukaan kä rä jä oi keuk sien si joit tu mi nen sinne, missä ennestään on muita oikeu den hoi don toimijoita, vahvistaa edellytyksiä laadukkaalle lain käytöl le ja kus tan nus te hok kaal le toiminnalle sekä tekee mahdolliseksi saa vut taa synergiaetuja toi mi ti lois sa, turvallisuudessa, kou lu tuk sessa, erityisosaamisen vahvistamisessa ja eri tukitoiminnoissa. Kansalaisten oikeusturva edellyttää kuitenkin riit tä vää maan tie teel listä kattavuutta. Ilman painavia syitä käräjäoikeuksien kans lia toi min toja tai istuntoja ei toimeksiannon mukaan tullut hajauttaa use aan toimipisteeseen. Käräjäoikeuksien tuomiopiirejä harkittaessa tuli ottaa huomioon suun ni tel mat videotallenteiden käytön lisäämisestä hovioikeudessa se kä mah dol li suu det hoitaa asioita sähköisesti, videoneuvotteluin tai muul la ny ky ai kai sel la välineellä.
Valtion viranomaisten hallinnollisten aluejakojen tulee maa kun ta ja kolain mukaan perustua maakuntajakoon. Selvityksessä tuli tar kas tel la kä rä jä oi keuk sien tuomiopiirejä myös toiminnallisesti tar koi tuk sen mukai sil ta nä kö kan noil ta ottaen huomioon muun muassa syyt tä jä- ja poliisihallinnon alue jao tuk set. Maakuntajaosta voitiin poiketa pe rustel lus ta syystä. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa lii ken teel li set, kulttuuriset ja kielelliset sei kat. Työryhmän tuli arvioida rakenneuudistuksella saavutettavia kus tannus sääs tö jä sekä henkilöstövaikutuksia. Arvioidessaan kä rä jä oi keuksien toi mi ti la tar pei ta työryhmän tuli ottaa huomioon valtion toi mi ti lastra te gia sekä oi keus mi nis te riön hallinnonalan toi mi ti la kon sep ti. Työryhmän oli lisäksi selvitettävä kanslioiden ja istuntopaikkojen tarve. Tätä varten työryhmä teetti kyselyn, joka osoitettiin kaikille niil le käräjäoikeuksille, joilla on useam pia toimipisteitä. Työryhmän ehdotukset käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi Työryhmä on arvioinnissaan ottanut huomioon sen mahdollisuuden, et tä summaariset asiat siirretään oikeusministeriölle 23.10.2014 luovu te tun selvitysmiesten raportin (Selvityksiä ja ohjeita 52/2014) ehdot ta mal la tavalla käräjäoikeuksista ulosottolaitokselle tai kes ki tetään muutamaan kä rä jä oi keu teen. Tällä on huomattavan suuri merki tys käräjäoikeuksien asiamääriin ja henkilöstötarpeeseen tu le vaisuu des sa. Muiden asiamäärien vä hen tä mi seen tähtäävien vireillä ole vien hankkeiden vaikutus ei ole yhtä mer kit tä vä. Työryhmän ehdotus ei kuitenkaan ole riippuvainen siitä, miten summaa ris ten asioiden tai esimerkiksi liikennerikosten käsittely tu le vaisuu des sa jär jes te tään. Niin ikään lähtökohtana on pidetty, että sähköis tä asiointia kä rä jä oi keuk sis sa tullaan lisäämään syyt tä jä lai tok sen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan ke hit tä mishank keen (AIPA) myötä. Työryhmä pi tää tärkeänä, että myös videoneuvottelun käyttöä li sätään vi deo neu vot te lu työ ryh mien ehdotusten mukaisesti myös siltä osin kuin niitä ei vielä ole to teu tet tu. Käräjäoikeuksien toimipisteiden va rus te lus sa tulee tulevaisuudessa ottaa huomioon myös mah dol lisuu det videotallentamiseen. Työ ryh mä pitää perusteltuna, että tämän kin hankkeen selvittäminen käynnistettäisiin mah dol li sim man pian. Työryhmä on arvioinnissaan kiinnittänyt huomiota myös kä rä jä oikeuk sien toimitilojen turvallisuuteen. Lähtökohtana on pidettävä sitä, et tä kaik ki uudistuksessa jäljelle jäävät toimipisteet tulee varustaa riit tä vil lä turvavarusteilla.
Työryhmä on ottanut huomioon, että oikeudenhoidon uu dis ta mis ohjel mas sa on ehdotettu, että myös lautamiesjärjestelmän tulevaisuus tu li si ot taa selvitettäväksi. Järjestelmän säilyttäminen ei kuitenkaan ole este eh do te tun käräjäoikeusverkoston toteuttamiselle. Työryhmän tavoitteena on ollut käräjäoikeuksien rakenteen vah vis tami nen niin, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voi daan muut tu vas sa toimintaympäristössä tulevaisuudessakin turvata. Tä mä edellyttää kä rä jä oi keuk sil ta riittävän suurta kokoa. Työryhmän tavoitteena on ollut vahvistaa käräjäoikeuksia muo dos tamal la hallinnollisesti suurempia yksiköitä, joissa työmäärä ja re surs sit voi daan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Työryhmän käsityksen mu kaan toimintojen hajauttaminen useampaan toimipisteeseen ei ole este kä rä jä oi keu den hyvälle ja te hokkaal le toiminnalle. Se kuitenkin asettaa haasteita sekä johtamiselle et tä henkilöstölle. Tästä syystä johtamiseen ja hen ki lös tön hy vin vointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota uudistusta to teu tet taes sa. Työryhmän tavoitteena on ollut muodostaa nykyistä ta sa ko koi sem pia käräjäoikeuksia. Työryhmä on siten pyrkinyt muodostamaan kä rä jäoi keuk sis ta sellaisia, että niiden tuomiopiirin alueella asuvan väes tön määrä ja si tä myötä asiamäärät jakautuvat käräjäoikeuksien kes ken nykyistä ta sai sem min. Myös tuomarin erityisosaamista voi tai siin hyödyntää nykyistä laa jem mal la maantieteellisellä alueella. Työryhmä on pyrkinyt sijoittamaan tuomioistuimet ja niiden toi mi pisteet tavalla, joka turvaa oikeuden saatavuuden maantieteelliset etäisyy det ja väes tön painopistealueet huomioon ottaen. Pyrkimyksenä on siten ollut si joit taa tuomioistuimet sinne, missä niille on suurin tarve ja sinne, missä ne ovat saavutettavissa kohtuullisessa ajassa ja koh tuul li sin kus tan nuk sin. Tuomioistuinpalveluja tarvitaan eniten siellä, missä väestömäärä on suu rin. Väestö on keskittynyt ja kes kit tyy tulevaisuudessakin maan ete lä osiin. Tavoitteena on kuitenkin ol lut muodostaa käräjäoikeusverkosto maantieteellisesti riittävän kat tavak si. Koska maantieteellisen kattavuuden merkitys on jo vä hen ty nyt henkilökohtaisen asioinnin vähennyttyä ja tulee en ti ses tään vähenemään sähköisen asioinnin ja videoneuvotteluyhteyksien myötä, on toimintoja pyritty entistä enemmän keskittämään. Verkoston maan tie teel li ses tä kattavuudesta on kuitenkin pyritty huolehtimaan riit tä väl lä määrällä toimipisteitä. Työryhmän tavoitteena on lisäksi ollut selkiyttää tuomiopiirijakoa ja kes kit tää osaamista myös niissä asiaryhmissä, jotka on keskitetty eräi siin kä rä jä oi keuk siin. Työryhmä on pyrkinyt huolehtimaan myös kielellisten oikeuksien to-
teu tu mi ses ta, vaikka tuomioistuinten yhdistäminen ja tuomiopiirien laa je ne mi nen voivat muuttaa eräiden tuomiopiirien kielisuhteita. Työryhmä katsoo, et tä sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön oikeu det kyetään jat kos sa kin turvaamaan sijoittamalla kä rä jä oi keuk siin riittävä määrä kie li tuo ma rin virkoja. Myös saamelaisten kielelliset oikeu det turvataan. Työryhmän ehdotukset käräjäoikeuksien tuomiopiireiksi ja toi mi paikoik si. Käräjäoikeusverkostoa on arvioitu kokonaisuutena, mistä syys tä työ ryh mä ehdottaa muutoksia lähes kaikkien kä rä jä oi keuk sien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena tästä olisivat Ah venan maan, Helsingin, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen kä rä jä oi keu det, joiden tuomiopiirit säilyisivät ennal laan. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan kahta erilaista mallia kä rä jä oikeus ver kos ton jatkokehittämiseksi. Työryhmä ei ole asettanut mal leja etu si ja j jär jes tyk seen. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja hen ki lös tö mää ril tään pie nim pien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yh dis tä mi nen. Mallin mukaan käräjäoikeuksia oli si 17. Toinen malli taas vastaa pitkälti poliisin ja syyttäjän toi mialuei ta. Joi den kin poliisi- ja syyttäjäpiirien alueilla toimisi kuitenkin edel leen useampia kuin yksi käräjäoikeus. Mallin mukaan kä rä jä oikeuk sia olisi 14. Molemmat mallit noudattavat maakuntajakoa lu kuun ottamatta Pyh tään kuntaa, joka kielellisistä syistä kuuluisi jat kos sa kin Itä-Uudenmaan kä rä jä oi keu den tuomiopiiriin. Työryhmä ehdottaa tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin kä sitel tä väk si keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Ehdotusten mu kaan me ri oi keus-, maaoikeus-, ulosottovalitus-, yrityssaneeraus-, ryh mä kan ne- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien kä rä jä oikeuk sien määrä vä he ni si nykyisestä. Työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähen ne tään nykyisestä 57:stä 33:een. Käräjäoikeuksilla olisi 17 tai 14 hal lin nol li sen kanslian lisäksi 7 tai 10 muuta kansliaa. Is tun to paik ko ja olisi lisäksi 9 paikkakunnalla. Käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12 paikkakunnalta. Näistä kolme on sel lai sia, joilla on kä rä jä oi keu den hallinnollinen kanslia. Muista kanslioista lak kai si vatne viisi, jotka vuoden 2010 uudistuksessa säilytettiin, ja ne neljä, joille uu dis tuk ses sa jäi toimintaa siirtymäkaudeksi. Osalla näistä paik ka kun nis ta säi lyi si kuitenkin istuntopaikka. Vireillä jo olevat lak kau tuk set to teu tet tai siin suunnitelmien mu kai ses ti. Nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin valtaosa, koska ne ovat vä häi sel lä käytöllä, niiden turvallisuudessa on puutteita ja niiden vaati ma tek ni nen varustelutaso edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suu ria in ves toin te ja. Istuntopaikkoja säilytettäisiin lähinnä Lapin alu-
eel la, missä niiden tar ve on pitkistä välimatkoista johtuen suurin. Ehdotettujen mallien vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla Ensimmäisessä ehdotetussa mallissa (ns. 17 käräjäoikeuden malli) kä rä jä oi keuk sien yhdistämiset eivät vaikuttaisi Etelä-Pohjanmaan kärä jä oi keu den asemaan. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuo miopii rin asu kas mää rä olisi 193 977. Toisessa ehdotetussa mallissa (ns. 14 käräjäoikeuden malli) Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet yhdis tet täi siin Pohjanmaan käräjäoikeudeksi. Uuden Pohjanmaan kä räjä oi keu den tuomiopiirin asukasmäärä olisi 443 038. Molemmissa malleissa ehdotetaan kaikkien Etelä-Pohjanmaan alueen sivuistuntopaikkojen lakkauttamista (Kauhava, Alajärvi, Alavus ja Kauhajoki). Työryhmä on perustellut istuntopaikkojen lak kaut ta mis ta niiden vä häi sel lä käytöllä, niiden turvallisuuden puutteilla ja nii den teknisen va rus te lu ta son edellyttämillä käyttötarpeeseen nähden suuril la investoinneilla. Työryhmä on tunnistanut riskin siitä, että muut, varsinkin yksityiset oi keu del li set palvelut keskittyvät käräjäoikeuksien toimipaikoille. Se kat soo, että yksityisten oikeudellisten palveluiden vähenemistä tie tyiltä paik ka kun nil ta ei kuitenkaan voida pitää ratkaisevana seikkana kä rä jä oi keus ver kos toa ar vioi taes sa. Työryhmä tunnustaa, että etäisyyksien piteneminen aiheuttaa li säkus tan nuk sia esimerkiksi asianosaisten, avustajien ja lautamiesten mat ka kus tan nuk si na. Toimipaikkoja arvioitaessa ratkaisevaa mer kitys tä ei ole haluttu antaa nykyisten toimitilojen vuokrasopimusten kes tol le. Mietintö kokonaisuudessaan on luettavissa oikeusministeriön In ternet si vuil la: Mietintö Maakuntahallitus on 18.5.2015 pitämässään kokouksessa lausunut seu raa vas ti: "Käräjäoikeusverkoston, kuten muidenkin val tion hal linnon palveluiden, maantieteellinen kattavuus ja sitä kautta pal ve luiden saavutettavuus toteutuu parhaiten nykyisen maakuntajaon kautta. Käräjäoikeuksien määrän supistaminen tätä pienemmäksi joh tai si siihen, että perustetaan hallinnollisia kanslioita maakuntiin, joissa ei käräjäoikeutta ole. Tämä rapauttaisi selkeää valtakunnallista toi minta mal lia ja synnyttäisi sekavuutta vastuusuhteisiin ym. käytännön työ jär jes te lyi hin. Edellisestä johtuen toimintamalli ei myöskään toisi sääs tö jä mietinnössä oletetulla tavalla. Maakuntahallituksen mielestä Etelä-Pohjanmaalla tulee olla oma it-
se näi nen käräjäoikeus. Maakunnassa on riittävä asiakasmäärä ja so pi vat etäisyydet, jotta tänne voidaan rakentaa kaikki vaatimukset täyt tä vä palvelukokonaisuus. Palveluverkoston kattavuus maa kunnan sisällä on turvattava istuntopaikkojen riittävällä määrällä ja sähköi siä menetelmiä kehittämällä." Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että Etelä-Pohjanmaalla tulee olla oma itsenäinen käräjäoikeus. Maakunnassa on riittävä asiakas mää rä ja sopivat etäisyydet, jotta tänne voidaan rakentaa kaikki vaa ti muk set täyttävä palvelukokonaisuus. Palveluverkoston kat tavuus maakunnan sisällä on turvattava istuntopaikkojen riittävällä mää räl lä ja sähköisiä menetelmiä kehittämällä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh. 06 438 4003, 044 438 4003