SUOMEN AMMATTIIN OPISKELEVIEN LIITTO SAKKI RY Amigaattori Amisten ajo-ohjeet tulevaisuuteen 1 2 3 SAKKI ry 27.1.2014 4
5 Amigaattori: amisten ajo-ohjeet tulevaisuuteen 6 7 Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 Sisällysluettelo 1. Perusperiaatteet 1. Tulevaisuus on yhtenäisessä toisessa asteessa 2. Ammattipätevyys, laadukas ammatillinen koulutus ja jatko-opintokelpoisuus 3. Maksuton koulutus 4. Hyvinvointi ja riittävät tukipalvelut 5. Järkevä toimeentulo ja kohtuuhintainen asuminen 6. Kansainvälisyys 2. SAKKIn tavoitteet 2014-2016 2.1 Koulutuspoliittiset tavoitteet 1. Peruskoulusta tehokkaammin toiselle asteelle 2. Maksuttomuus 3. Laadukas ammatillinen koulutus 4. Ammattitutkinnosta ammattipätevyyteen 5. Hyvät työelämävalmiudet 6. Ohjattua ja kehittävää työssäoppimista 7. Aktiivinen kansalaisuus 8. Kansainvälisempi arki 2.2 Sosiaalipoliittiset tavoitteet 1. Hyvinvoinnin turvaaminen 2. Hyvinvointi ja aktiivisuus arjessa 3. Turvallinen ja aktivoiva opiskeluympäristö 4. Opiskeluyhteisön sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen ja päihdekasvatuksen rooli 5. Opiskelijan toimeentulo
43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 SAKKIn perusperiaatteet 1. Tulevaisuus on yhtenäisessä toisessa asteessa Yhtenäinen toinen aste on seuraava suuri askel suomalaiselle yhteiskunnalle. Hyödyntämällä yleissivistävän ja ammatillisen opetuksen parhaimpia puolia me pystymme luomaan opiskelijoille ympäristön jossa ideat ja toiminta kohtaavat. Avoin ja monimuotoisuuden salliva ympäristö kannustaisi nuoria kehittämään oppimiaan tietoja ja taitoja uudella tavalla. Tämä edesauttaisi innovatiivisten ideoiden, toimintatapojen sekä tulevaisuudessa tarvittavan älyllisen pääoman syntymistä Suomeen. Samalla yhtenäinen toinen aste olisi oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi koulutusjärjestelmä, joka ei eriarvostaisi nuoria. Yhtenäisellä toisella asteella vähennettäisiin koulutuksellista periytyvyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kannustettaisiin opiskelijoita tavoittelemaan täyttä potentiaaliaan. 2. Ammattipätevyys, laadukas ammatillinen koulutus ja jatko-opintokelpoisuus Jokaiselle ammattiin opiskelevalle on taattava ajankohtainen ja työelämään sopiva ammattipätevyys, joka syntyy laadukkaasta koulutuksesta. Lähiopetuksen tulee olla ensisijainen opetusmuoto. Koulutuksen laadun arvioinnissa on otettava opiskelijoiden näkökulma huomioon. Lisäksi koulutuksen onnistumista tulee arvioida seuraamalla opiskelijoiden määrällistä ja laadullista työllistymistä valmistumisen jälkeen. Koulutuksen suunnittelussa pitää syvällisesti ymmärtää 2000-luvun työelämän muutoksia ja osattava vastata näihin muutoksiin. Työssäoppimisen pitää olla hyvin ohjattua sekä koulutusta vastaavaa. Koulutuksessa on huomioitava jokainen opiskelija yksilönä opinnoissaan, josta siirtyminen jatko-opintoihin on luontevaa. Koulutuksen tulee myös kannustaa opiskelijoita elinikäiseen oppimiseen sekä tarjota tähän vaadittavia työkaluja. Opiskelijoita tulee kriittisen pedagogiikan avulla ohjata yhä vahvemmin elämän mittaiseen henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen. 3. Maksuton koulutus Maksuttomuuden on oltava koulutuksen peruslähtökohta kaikilla asteilla. Ammattipätevyyden hankkimisen kannalta välttämättömien materiaalien ja palvelujen kuuluu olla opiskelijoille maksuttomia. Lisäksi opiskelijaruokailun, -terveydenhuollon ja - liikkumisen tulee olla maksuttomia. 4. Hyvinvointi ja riittävät tukipalvelut Opiskelijahuollossa on pidettävä huoli jokaisen yksilön hyvinvoinnista ja parannettava yhteisön hyvinvointia. Jokaisen oppilaitosyhteisön jäsenen on kiinnitettävä huomiota oppilaitoksen hyvinvointiin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Yhteisölliseen hyvinvointiin panostaminen on paras tapa ennaltaehkäistä kiusaamista, häiriökäyttäytymistä ja koulupudokkuutta. Opiskelijoille tulee tarjota vapaa-ajan harrastuksia, jotka tukevat fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä yhteenkuuluvuutta.
85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 5. Riittävä toimeentulo ja kohtuuhintainen asuminen Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen on poistettava! Opintotuen on mahdollistettava täysiaikainen opiskelu. Opiskelijoiden heikompi asema vuokra-asuntomarkkinoilla täytyy ottaa huomioon, ja heille on tarjottava mahdollisuus asua kohtuuhintaista sosiaalista asumista edistävissä opiskelija-asuntoloissa. Ammattiin opiskelevat tulee siirtää yleisen asumistuen piiriin. Työssäoppimisjaksojen aikana opiskelijan kuuluu selvitä arjesta tekemättä kahta työtä samanaikaisesti. Oppisopimuskoulutus ei saa korvata työsuhdetta. 6. Kansainvälisyys Kansainvälisyyden tulee olla koulutuksen perusarvo. Ammattiin opiskeleville tulee opettaa tarvittavia tietoja ja taitoja, jotta he pärjäävät kansainvälisillä työmarkkinoilla. Kansainvälisyyteen kasvattamisella edistetään monikulttuurisuutta paikallisesti. Kieliopetuksessa otetaan huomioon aluekohtaiset tarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Kansainvälisen työssäoppimisen määrää on lisättävä ja opiskelijavaihtoa on resursoitava siten, että työ ja -opiskeluperusteinen matkustaminen on kaikille mahdollista. On rakennettava vahva kansainvälinen opiskelijaliike, joka toimii väylänä huipputason neuvottelupöytiin. Tavoitteet 2014-2016 Koulutuspoliittiset tavoitteet Peruskoulusta tehokkaammin toiselle asteelle Tulevaisuuden peruskoulun tulisi auttaa nuoria tavoitteiden saavuttamisessa. Nuoria tulee kannustaa innostumaan omasta tulevaisuudesta ja itsensä kehittämisestä. Yläasteen opetussuunnitelmaa on muutettava siten, että opiskelijoille esitettäisiin erilaisia koulutus - ja ammattivaihtoehtoja osana kaikkea opetusta, jotta he pääsisivät käytännön kautta tutustumaan erilaisiin työ -ja koulutuspaikkoihin. Koulukäynnit ovat olennainen osa toiselle asteelle siirtymistä. Tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin tulee lisätä ja kehittää, jotta oman alan löytyminen helpottuisi. Esittelemällä koulutusvaihtoehtoja laajalla ja ennakkoluulottomalla tavalla ennaltaehkäistään myöhemmin koulutuksen keskeyttämistä. Maksuttomuus Laittomat materiaalimaksut tulee poistaa tiukentamalla niihin liittyvää lainsäädäntöä. Samalla on selkeytettävä koulutuksen järjestäjille annettavaa ohjeistusta, jotta siitä tulisi vähemmän tulkinnanvaraista. Kaikki koulutukseen liittyvät maksut on ilmoitettava koulutukseen hakemisen yhteydessä. Opiskelijoilta ei saa periä lukukausimaksuja ja
123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 koulutuksen järjestäjän on kustannettava työssäoppimisjaksoilla tarvittavat työturvallisuuskortit. Opiskelijoille on luotava kanava, jonka kautta voi tarkistaa noudattaako heidän oppilaitoksensa materiaalimaksuihin liittyviä velvoitteita oikein. Laiminlyöntitapauksien kohdalla opiskelijoilla täytyy olla selkeä mahdollisuus valittaa korkeammalle taholle. Korkea-asteen opintoihin hakeutumisen täytyy olla taloudellisesti yhdenvertaista lukiosta hakevien kanssa. Laadukas ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen laatua tulee arvioida monella mittarilla. Rahoitukseen liittyvässä laadun arvioinnissa pitää huomioida opiskelijoiden tyytyväisyys ja aktiivisuus, koulutusta vastaava työllistyminen sekä jatko-opintoihin hakeutuminen. Myös pienten alojen rahoitus sekä koulutusalojen ja linjojen monimuotoisuus pitää turvata tulevaisuudessa. Koulutuksen järjestämisessä tulee vuosittain tarkastella työelämän kehitystä ja muutoksia. Normikriittisyydestä on tehtävä ammatillisen koulutuksen pedagoginen perusta. Opetushenkilökunnalle tulee tarjota valmiuksia ymmärtää sekä tunnistaa miten normit vaikuttavat oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuden esteet oppilaitoksissa tulee poistaa. Oppivelvollisuuden tulee jatkua 18-vuotiaaseen asti. Keskeyttämisen ehkäisy ja riittävä opinto-ohjaus Keskeyttämistä voidaan vähentää tarjoamalla opiskelijoille yksilöllisempiä opintopolkuja, jotka perustuvat henkilökohtaiseen ja joustavaan ohjaukseen. Opinto-ohjauksessa on pyrittävä aidosti tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä, jossa opiskelijaa ei pelkästään kuulla vaan myös autetaan toteuttamaan henkilökohtaisia tavoitteitaan. Tasa-arvoinen kohtaaminen on erityisen tärkeää etsivässä nuorisotyössä, jossa pyritään tuomaan nuoria takaisin opintojen ja työelämän pariin. Työpajoja hyödyntämällä opinnoissa ehkäistään nuorten koulutuksen keskeyttämistä. Ammattistarttipaikat on turvattava ja vakiinnutettava osaksi toisen asteen koulutusrakennetta. Ammattitutkinnoista ammattipätevyyteen Ammattitutkintojen tulee sisältää riittävästi ammattipätevyyden kannalta tärkeitä opintokokonaisuuksia. Tutkintojen tulee sisältää riittävästi yleissivistäviä sekä vapaasti valittavia opintoja. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus täydentää opintojaan ja parantaa arvosanojaan. Tämän lisäksi opiskelijalla pitää olla mahdollisuus aloittaa alalle erikoistuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opiskelijoilla pitää olla käytössään nykyaikaiset työvälineet ja -menetelmät, jotta heidän tietonsa ja taitonsa vastaisivat työelämän vaatimuksia. Hyvät työelämävalmiudet
165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 Ajankohtainen työelämätietoisuus ja sen ylläpitäminen on osa laadukasta ammatillista koulutusta. Tulevaisuuden työelämän parantamiseksi ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi koulutuksen on tarjottava opiskelijoille valmiudet sellaisen työympäristön rakentamiseen, jossa huomioidaan hyvin yksilöiden tarpeet, vastuut ja velvollisuudet. Koulutuksessa tulee tarkastella yrittäjyyttä monesta näkökulmasta ja kannustaa nuoria etsimään tietoa yrittäjyyden eri muodoista. Kestävä kehitys on otettava osaksi jokaisen alan koulutusta edistämään vastuullista yrittäjyyttä ja ympäristön huomioimista. Ohjattua ja kehittävää työssäoppimista Työssäoppiminen on keskeinen osa ammatillista koulutusta. Opiskelijoilla tulee olla oikeus saada ammattitaitoista ohjausta ja palautetta oman työssäoppimisjakson etenemisestä. Työssäoppijat ja työharjoittelijat ovat kaksi eri asiaa: työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jossa työpaikkaohjaajalle kuuluu ohjausvastuu. Työpaikkaohjaajan kuuluu säännöllisesti arvioida ja valvoa työssäoppimisjakson etenemistä. Työssäoppija ei saa toimia varsinaisen työvoiman korvikkeena. Työssäoppimisen aikana tulee olla mahdollisuus tienata palkkaa. On perustettava valtakunnallinen ja kaikille avoin palvelu, joka helpottaa työssäoppimispaikkojen löytämistä ja jossa opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan. Oppilaitoksen ja työelämän välistä kommunikaatiota on parannettava ja samalla on varmistettava työpaikkaohjaajien riittävä koulutus. Viimekäden vastuu työssäoppimispaikan järjestämisestä kuuluu koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijalle on opetettava tarvittavat perustiedot -ja taidot työssäoppimisen perehdytyksen aikana. Työssäoppimiseen kuuluvan näytön tulee voida suorittaa myös oppilaitoksessa. Aktiivinen kansalaisuus Oppilaitoksissa on otettava käyttöön osallistavan budjetoinnin käytäntö, jossa opiskelijat ovat mukana. Oppilaitosdemokratiaa ei kehitetä pelkästään kuulemalla opiskelijoita, vaan ottamalla heidät mukaan päätöksentekoprosessiin. Opiskelijakunta -ja tutortoimintaan panostamisen tulee vaikuttaa koulutuksen järjestäjän tuloksellisuusrahoitukseen. Opiskelijakunta- ja tutortoiminnasta tulee antaa osaamispisteitä. Omien kansalaisoikeuksien -ja velvollisuuksien tiedostaminen on tuotava lähemmäksi opiskelijoita, jotta he innostuisivat yhteiskunnallisista kysymyksistä. Oppilaitosten tulee kannustaa opiskelijoita osallistumaan paikallisten nuorisovaltuustojen toimintaan, sekä kunnalliseen päätöksentekoon. Äänestysikärajan laskeminen kuuteentoista ikävuoteen ei ole ratkaisu heikkoon äänestysaktiivisuuteen. Kansalaisjärjestöille on annettava mahdollisuus näkyä oppilaitoksissa.
206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 Laadukas vertais ja -tutortoiminta on turvattava ja niiden kehittämisestä on tehtävä prioriteetti oppilaitoksille. Niihin liittyviä hyviä käytäntöjä on kerättävä yhteen ja levitettävä. Kansainvälisempi arki Kansainvälinen ja monikulttuurinen koulutus on välttämätöntä nykypäivän globaaleilla työmarkkinoilla. Koulutuksen järjestäjiä tulee velvoittaa käyttämään vähintään 3 % budjetista kansainvälisen toiminnan ylläpitoon ja vaihto-ohjelmiin. Oppilaitoksen on tiedotettava avoimesti kansainvälisestä työssäoppimisesta ja sen on oltava kaikille opiskelijoille mahdollista. Ennen vaihtoon lähtöä jokaiselle opiskelijalle tulee tehdä asianmukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma. Sosiaalipoliittiset tavoitteet Hyvinvoinnin turvaaminen Opiskelijoiden hyvinvointia tulee tukea ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Terveydenhuollon kuuluu olla tasa-arvoista ja kaikkien saatavilla. Nuoria ei tule ohjata maksullisiin terveyspalveluihin, vaan opiskelijahuolto on järjestettävä oppilaitosten läheisyydessä niin, että opiskelijoille ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia. Samalla on myös huomioitava yksilölliset tarpeet ja taattava kaikkien opiskelijahuoltopalveluiden, erityisesti psykologi-ja kuraattoripalvelujen, saatavuus. Hoidon laatu on turvattava ja koulutuksen järjestäjän rahoituksessa on huomioitava opiskelijoiden hyvinvointi ja sen kehitys. Hyvinvointi ja aktiivisuus arjessa Opiskelijoiden liikunnallisuutta ja työergonomian tuntemusta on lisättävä kasvattaakseen heistä kokonaisvaltaisesti tasapainoisia kansalaisia. Liikunta ja hyvinvointi täytyy ottaa keskiöön oppilaitosten strategioissa. Arkijaksamisen parantamiseksi on keskitettävä riittävästi resursseja, jotta opiskelijoiden elämänlaatu pysyy korkeana, joka edistää opiskelijan jaksamista opiskeluaikana ja työelämässä. Säännöllisestä liikkumisesta on tehtävä olennainen osa opiskelijoiden arkea, ja oppilaitoksen tulee kehittää tapoja, joilla vähennetään opiskelijoiden pitkäjaksoista istumista tunneilla. Terveyseroja ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä on pyrittävä vähentämään lisäämällä resursseja ammattiin opiskelevien terveyttä edistäviin hankkeisiin sekä parantamalla opiskelijahuollon saatavuutta ja laatua.
247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 Turvallinen ja aktivoiva opiskeluympäristö Opiskelijoiden ja henkilökunnan tulee olla samanarvoisia, ja opiskelijoita on kannustettava mukaan kehittämään oppilaitoksen turvallisuutta, muun muassa opiskelijahuoltosuunnitelmaa ja järjestyssääntöjä kehitettäessä. Turvallisuuden tunne syntyy opiskelijoiden ja henkilökunnan välisestä luottamuksesta ja yhteisymmärryksestä. Esteettömyys huomioidaan oppilaitosten arjessa, ja yhdenvertaisuutta estäviä rakenteellisia, asenteellisia ja fyysisiä tekijöitä poistetaan. Turvallisessa opiskeluympäristössä kunnioitetaan kaikkien seksuaalista koskemattomuutta. Oppilaitoksissa tulee olla nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle. Opiskeluyhteisön sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen ja päihdekasvatuksen rooli Koulukiusaamiseen ja opiskelijoiden jaksamisongelmiin puututaan kaikista tehokkaimmin ennaltaehkäisyllä. Oppilaitokset julistetaan kiusaamisen nollatoleranssi alueiksi. Yhteisöllisen hyvinvoinnin ylläpitäminen on jokaisen oppilaitosyhteisöön kuuluvan vastuulla, ja kaikkien tulee puuttua kiusaamiseen sitä havaitessaan. Tutortoiminta ja vertaistuki ovat merkittävä osa opiskelijoiden arkea. Ulkopuolisuuden tunnetta vähennetään tekemällä opiskelijahyvinvoinnista selkeä yhteisöllinen tavoite. Ammattiin opiskeleville on annettava ajankohtaista, laadukasta tutkimustietoon perustuvaa ja eituomitsevaa -päihdekasvatusta ja seksuaalivalistusta, joka kannustaa nuoria ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Yhteisöllinen opiskelijahuolto on avainroolissa nuorten terveyskäyttäytymisessä. Oppilaitosten tulee olla päihteettömiä, ja tämän tulee koskea myös koko henkilökuntaa. Opiskelijat tarvitsevat viihtyisiä ja aktiivisuuteen kannustavia ulkoilualueita sekä taukotiloja. Välipala -ja juoma-automaatteihin tarvitaan terveellisempiä vaihtoehtoja. Liikunnallisuutta edistetään kannustamalla nuoria löytämään itselleen sopivia harrastuksia, joissa varallisuus ei ole esteenä. Oppilaitoksen tulee järjestää maksuttomia lajikokeilutunteja säännöllisesti kaikille opiskelijoille. Asuntoloissa asuvat opiskelijat ansaitsevat samanlaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja nauttia kulttuurista kuin muut. Opiskelijan toimeentulo Opintotuella on pystyttävä keskittymään opiskeluun täysipäiväisesti. Opiskelijoiden on tultava toimeen opintotuella ilman, että he joutuvat turvautumaan vanhempiensa tukeen tai työntekoon. Alle 20-vuotiailta opiskelijoilta on poistettava vanhempien tuloihin perustuva opintotuen tarveharkinta. Alle 17-vuotiaiden opintoraha on korotettava täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden tasolle.
287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 Huono joukkoliikennetarjonta ja koulutuksen keskittäminen kasvualueille eivät saa vaikuttaa heikentävästi opiskelijoiden mahdollisuuteen matkustaa koulutukseen liittyviä matkoja. Opiskelupaikkakuntia on kannustettava tarjoamaan nuorille ja opiskelijoille edullista ja mahdollisuuksien mukaan maksutonta joukkoliikennettä. Koulumatkatuen myöntämisehtoja on selkeytettävä. Koulumatkatuen on oltava saatavilla koko opiskeluajan. Tulevaisuuden tavoitteena tulee olla maksuton joukkoliikenne Frank-opiskelijakortilla. Asuminen on jokaisen perusoikeus. Pieniä ja kohtuuhintaisia oppilaitoksen läheisyydessä sijaitsevia asuntoja on rakennettava lisää. Toisen asteen opiskelijoille on taattava korkeaasteella käytössä oleva asuntotakuu, jolla taataan asunto jo ennen opintojen alkamista. Opiskelijoita kannustetaan sosiaaliseen asumiseen. Opiskelija-asuntoloihin tulee luoda yhtenäiset säännöt takaamaan opiskelijoille oikeudenmukainen ja turvallinen asuminen.