Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 70

JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon -projektin väliraportti kuvaa projektin toimintaa ja jo saavutettuja tuloksia suhteessa projektin tavoitteisiin. Raporttiin on koottu toiminnankuvausta projektin toiminnan ajalta 8/2011-3/2012. Raportissa tarkastellaan projektin ensimmäisten toimintakuukausien toimintaa suhteessa toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Aluksi kuvataan projektin toiminta toimintaprosesseittain niin, että kuvataan prosessi ja prosessin työsuunnitelma. Seuraavaksi raportoidaan jo tehdyt konkreettiset toimenpiteet ja niistä saadut kokemukset. Lopuksi kuvataan prosessin arviointisuunnitelmaa. Projektin toteutumista arvioidaan työn kautta käydyn oppimisprosessin kautta. Pohditaan mitä on jo tehty ja mietitään johtopäätöksiä ja mahdollisia suunnanvarmistuksia. Raportissa kuvataan myös projektin yleistä tiedonvälitykseen, asennevaikuttamiseen ja vaikuttamistoimintaan liittyvää toimintaa, sen vaikutuksia projektin tavoitteisiin ja sitä kautta erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämään. Väliraportin tarkoituksena on palvella projektin etenemisen seurantaa. Se ohjaa ja jäsentää projektitiimin työtä. Raportointi on myös osa projektin levittämistyötä. Sen avulla levitetään tietoa hyvistä käytännöistä ja opituista asioista projektin emo-organisaatiolle, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja rahoittajalle. Mikä minä olen vastaamaan sinun puolestasi? Miten voisin nähdä sielusi sisälle? Voin elää kanssasi, kokea kanssasi, voin jakaa kanssasi pöydän antimet. Voin nauraa ja itkeä vierelläsi, voimme rukoilla toistemme puolesta. Voin katsella kasvojesi ilmeitä, voin aistia ruumiisi lämpöä ja jäsentesi liikkeitä. Voin lukea kasvoiltasi yhteisten muistojen kuvajaiset. Mutta koskaan, koskaan en voi sanoa: minä tiedän mitä tunnet ja ajattelet. En koskaan, koskaan saa luulla, että minun ja sinun ajatukset ovat yksi ja sama. Minä vain aavistan ja luulen, sinä tiedät. Minä vastaan omasta puolestani, sinulle jää vain toivo siitä, että arvaukseni osuu mahdollisimman lähelle. -Eva Kaila- 2

Sisällys 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon... 5 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI... 6 2.1 Toimimalla kohti tavoitteita... 6 2.2 TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET mahdollisimman laaja tiedotus ja asennevaikutus... 7 3 LEVITTÄMIS- JA JUURRUTTAMISTYÖN ARVIOINTI... 9 3.1 Tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus arvioinnin kohteena... 9 3.2 Vuoden 2011 arvioinnin suunnittelu... 9 4 PROSESSIT... 10 4.1 Yhteistoiminnallisen kehittämisen prosessi... 10 4.1.1 Toiminnan suunnittelua yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa... 12 4.1.2 Suunnitelmista toimintaan... 12 4.1.3 Toiminnan arviointia... 13 4.1.4 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä... 14 4.2 Yksilökeskeinen toiminta... 16 4.2.1 Toiminnan taustaa... 16 4.2.2 Asiakasprosessi... 17 4.2.3 Toiminnan suunnittelua... 18 4.2.4 Tutustuminen ennen tavoitteiden laatimista... 18 4.2.5 Asiakastyön dokumentointi ja arviointi... 19 4.2.6 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä... 19 4.3 Henkilöstö ja projektin hallinta... 20 4.3.1 Päämäärätietoinen eteneminen... 20 4.3.2 Työntekijäresurssit... 20 4.3.3 Johtoryhmä... 21 4.3.4 Fyysiset ja taloudelliset resurssit... 22 4.3.5 Projektin arvot... 22 4.3.6 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä... 22 5 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN... 23 5.1 Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta... 23 5.2 Kumppanuuskehittäminen vastavuoroista levittämistyötä... 25 5.2.1 Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa... 26 5.3 Tiedon, hyvien käytäntöjen ja onnistuneiden päätöksentekoprosesseiden kerääminen... 26 5.4 Tiedotusmateriaali... 28 3

5.5 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä... 29 6 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN... 30 LIITE 1... 31 LIITE 2... 38 LIITE 3... 52 LIITE 4... 56 LIITE 5... 58 LIITE 6... 59 LIITE 7... 62 LIITE 8... 69 LÄHTEET... 70 4

1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta tuettuun päätöksentekoon omaa elämäänsä koskevissa asioissa, osallistumisesta ja täysivaltaisesta kansalaisuudesta puhutaan valtakunnallisesti. Vammaisilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elää omannäköistä elämää, tehdä valintoja ja päätöksiä ja saada itselleen suurin mahdollinen autonomia oman elämänsä asioihin. Jokaisella ihmisellä on oikeus kieleen ja kommunikaatioon, omaan tapaan kommunikoida. Omaa elämää koskevien päätösten tekeminen ja oman elämän suuntaan vaikuttaminen lähtee toimivan kommunikaatiomenetelmän löytämisen kautta. Tukea tarvitsevat henkilöt tarvitsevat usein tukea päätöksentekoon toimivan kommunikaatiotavan löytymisen jälkeen. Tuki voi olla rohkaisua, tukemista kommunikaatiomenetelmän käytössä tai vain läsnäoloa. Tuetun päätöksenteon -menetelmän näkyväksi tekemisen myötä sekä vammaisten henkilöiden, että heidän lähiyhteisönsä ja päätöksentekoon osallistuvien osapuolten on mahdollista sisäistää uudenlainen päätöksentekokulttuuri, jossa vammaisten henkilöiden valtaistuminen oman elämänsä suhteen on avainasemassa. Vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus neuvotella itse itselleen sopivat tukipalvelut ja kertoa millaisesta avusta he hyötyvät, tehdä itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä tuettuna. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuetusti päätöksentekoon -projektin taustalla vaikuttavat keskeisimmät tekijät. PROJEKTIN TAUSTATEKIJÄT Valtakunnalliset laatusuositukset ja ohjelmat VAMPO Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010 2015. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta yksilöllisen tuen laatukriteerit, 2011. Tuettu päätöksenteko- kriteerinä laadukkaalle asumiselle. Lainsäädäntö Laki puhevammaistentulkkauspalvelusta puhevammaisten tulkin rooli päätöksenteon mahdollistajana. Vammaispalvelulain uudistuminen (VPL) 2009 Henkilökohtainen apu. Kansainväliset sopimukset ja toimintaohjelmat YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus Inclusion Europe Tuetun päätöksenteko järjestelmän keskeiset periaatteet Perustuslaki 1999. Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö. 5

2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI 2.1 Toimimalla kohti tavoitteita Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projekti toteutetaan vuosina 08/2011-12/2014 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin päätavoitteeksi asetettiin tuetun päätöksenteon edistäminen. Tavoitteeseen pyritään levittämällä ja juurruttamalla tietoa puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä ja tuetun päätöksenteon keinoista. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan tehtäväkokonaisuuksien keinoin. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi. Päämäärä: Vammaisen henkilön tasavertaisuus omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa. TUKIPROSESSI: HENKILÖSTÖ-JA PROJEKTINHAL- LINTA YDINPROSESSI: LEVITTÄÄ JA JUURRUTTAA TIETOA TUETUN PÄÄTÖKSENTEON KEINOISTA JA KOMMUNIKAATIOMENETELMISTÄ PÄÄTA- VOITE: TUETUN PÄÄTÖK- SENTEON EDISTÄ- MINEN YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN E YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA 6

2.2 TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET mahdollisimman laaja tiedotus ja asennevaikutus Projektin välittömät hyödynsaajat ovat Savon alueen vammaiset henkilöt, joilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Projekti toimii laajasti erityistä tukea tarvitsevien ihmisten verkostoissa ja välillisiä hyödynsaajia ovat Savon alueella vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevät ammattilaiset palvelukodeissa, kouluissa ja työkeskuksissa sekä vammaisten henkilöiden läheiset, palveluiden tuottajat ja palveluista päättävät tahot. Tavoitteena on edistää tuettua päätöksentekoa niin, että se mahdollistuisi mahdollisimman monen vammaisen henkilön arjessa. Tasavertaisuus päätöksenteossa edellyttää tiedon lisäämistä, koulutusta, konsultointeja, keskusteluja ja asenteiden muuttumista vammaisen henkilön ympärillä olevissa verkostoissa, mutta myös vammaisen henkilön itsensä ajattelumaailmassa. Projekti tavoiteltavat vaikutukset Eri verkostoissa vaikuttamisen kautta projekti kerää hyviä käytäntöjä, asiakkaiden voimaantumisprosesseja ja tarinoita päämiehisyyden toteutumisesta. Kokemuksista, kerätystä tiedosta ja tarinoista tuotetaan lopputuotoksena Opas Tuetusta päätöksenteosta. Projektin toiminnassa korostuu kumppanuuskehittäminen, tasavertainen ja dialoginen toimiminen verkostoissa. Tavoitteena kaikessa verkostoissa toimimisessa on erilaisen asiantuntijuuden arvostaminen ja näkyväksi tekeminen. KOMMUNIKAATIOS- SAAN HAASTEITA OMAAVAT HENKI- LÖT LÄHIYHTEISÖ; OH- JAAJAT, AVUSTA- JAT, HOITAJAT LÄHEISET mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa omalla kommunikaatiomenetelmällä kasvaa syntyy ymmärrys valtaistumisesta ja oman elämän vastuunkantamisesta kehittyy kyky määritellä oma tuen tarve päätöksentekotilanteissa ilmaisunvapauden; tunteet, toiveet, pelot, tarpeet yms. mahdollistuvat itsemääräämisoikeus, päämiehisyys ja täysivaltainen kansalaisuus vahvistuvat tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kasvaa tuetun päätöksenteon mahdollistavien keinojen ja työvälineiden käyttäminen arjessa vahvistuu valmius tukea asiakasta tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kasvaa päämiehisyyttä ja itsemääräämistä vahvistavan työskentelytavan muodostuminen alkaa valmius tukea läheistä isoissa ja pienissä päätöksissä kasvaa huoli läheisen osattomuudesta vähenee mahdollisuus olla läheisen tukena oman näköisen elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa 7

PALVELUNTUOTTA- JAT PALVELUISTA PÄÄTTÄVÄT TAHOT YHTEISKUNTA tuetun päätöksenteon aseman vahvistaminen; laatukriteerit, toimintaohjeet, asiakaskohtaiset suunnitelmat tuetun päätöksenteon mahdollisuudet asiakkaan arjessa kasvavat; henkilöstöresurssi, henkilöstönosaaminen, yksilökeskeisen palveluprosessin kehittäminen valmius tarjota tukea; työmenetelmät päätöksentekotilanteissa kasvaa päämiehisyys ajattelu vahvistuu valmius vastata vammaispolitiikan haasteisiin tuettu päätöksenteko mahdollistuu projektin vaikutuspiirissä olevien asiakkaiden arjessa hyvinvointi kasvaa 8

3 LEVITTÄMIS- JA JUURRUTTAMISTYÖN ARVIOINTI 3.1 Tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus arvioinnin kohteena Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja yhteistoiminnallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma (LIITE 2) laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011. Arvioinnin tuottamia tietoja käytetään toiminnan jatkosuunnitteluun, kehittämistarpeiden ja uudelleensuuntautumisen tunnistamiseen, itsearvioinnin tukemiseen ja onnistuneiden kokemusten vahvistamiseen. Arviointi on luonnollinen osa levittämisprojektin vaikutusten arviointia. Arvioinnin perusteella voidaan todentaa erilaisten levittämistyön työmuotojen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Arvioinnin tuloksia verrataan aina projektin toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, prosessikohtaisiin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Arvioinnin lähtökohtana on, että projekti voi ottaa arvioinnin tulokset nopeasti huomioon toiminnan suunnittelussa. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden prosessinäkökulmasta, jolloin arvioinnin tukena käytetään laadittua työsuunnitelmaa (LIITE 1) sekä johto- ja ohjausryhmätyöskentelyä. 3.2 Vuoden 2011 arvioinnin suunnittelu Ensimmäisenä toimintavuonna (8/2011 12/2011) projekti on laatinut arviointisuunnitelman. Arviointisuunnitelman mukaisesti toimintaprosesseiden mukaisesti, projekti on toteuttanut alkukartoituksia prosesseiden yhteistyökumppaneille. Alkukartoitusten tavoitteena on antaa perustietoa, johon ½ vuoden välein toteuttavaa arviointia verrataan ja todetaan toiminnan vaikuttavuus. Työyhteisötyöskentelyn alkukartoitusten pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä esitellään Prosessit- otsikossa. Asiakastyön arvioinnin painopistealueet asiakkaan itseilmaisu ja sen kehittäminen asiakkaan itsensä määrittelemänä itsemääräämisoikeuden ja tuetun päätöksenteon toteutuminen hänen arjessaan toiminnan sujuvuuden ja laadukkuuden yleinen arviointi toiminnan vaikuttavuus omaan elämään toiminnan vaikutus lähiyhteisöön Työyhteisötyön arvioinnin painopistealueet toiminnan vaikutukset omaan ja työyhteisön työskentelyyn toiminnan vaikutukset asiakkaiden elämään toiminnan sujuvuuden ja laadukkuuden yleinen arviointi 9

4 PROSESSIT Projektin toiminnallisiksi tavoitteiksi määriteltiin tuetun päätöksenteon edistäminen yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen työskentelyn kautta. Tiedon jakaminen ympäristöön tapahtuu työyhteisöjen, lähiyhteisöjen ja omaisten ohjaamisen ja konsultoinnin, yksilöllisen perehdyttämisen, koulutusten järjestämisen sekä vammaisten henkilöiden kanssa tehtävän yksilökeskeisen työskentelyn kautta. 4.1 Yhteistoiminnallisen kehittämisen prosessi Tavoitteena on levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätöksenteon keinoista ja puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä TOIMINNAN SUUNNITTELU sisältö, aikataulutus, tavoiteltavat vaikutukset, toiminnan tavoitteet, työmenetelmät, kriteerit työyhteisöille, pilottialue YHTEISTYÖKUMPPANUUKSIEN LUOMINEN yleinen projektitiedotus; sähköposti, esitteet, puhelinkontaktit yms. suorat neuvottelut projektin suunnitteluvaiheessa mukaan sitoutuneiden tahojen kanssa toiminnan suunnittelu (sisältö, kesto, paikka, tiedotus) yhdessä työyhteisöiden edustajien kanssa ja yhteistyökumppanuuksiin sitoutuminen ½ vuoden jaksoksi kerrallaan, koko toimintaaika 1 vuosi YHTEISTOIMINNALLISEN KEHITTÄMISEN VIREILLEPANO toiminnasta tiedottaminen, työyhteisötapaamiset sitoutuminen toimintaan mukaan projektitapaamisten aikataulutus, 3 tuntia/ työyhteisö/ kuukausi käytännönjärjestelyistä sopiminen; tapaamispaikat, kustannukset, tiedotus, tarvittaessa yhteyshenkilön valinta Arviointi: alkukartoituksen jakaminen 10

Koulutus tuetusta päätöksenteosta asiakkaille TOIMINNAN SISÄLLÖN SUUNNITTELU 1.ja 2. tapaaminen yksiköiden tiloihin ja toimintaan tutustuminen alkukartoituksen purkaminen yksikkökohtaisen kehittämistehtävän määrittäminen sopimusten ja toimintasuunnitelmien laatiminen 3.tapaaminen kehittämistehtävään liittyvien työtehtävien työstämistä;työpaja 4.tapaaminen Kommunikoinnin häiriöt ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät-koulutus Väliarviointi 5.tapaaminen ulkopuolisen kouluttajan koko päivän koulutus/työpaja; pikapiirtäminen, kuvat arjessa ARVIOINTIKESKUSTELU TYÖYHTEISÖIDEN EDUSTAJIEN KANSSA kooste työyhteisöille toteutetusta arvioinnista Toiminnan jatkosuunnittelu arvioinnin pohjalta Teemana tuettu päätöksenteko palveluiden suunnitteluprosessissa 11

4.1.1 Toiminnan suunnittelua yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Syksyllä 2011 projekti aloitti keskustelut mahdollisesta yhteistyöstä Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (SOTE) vammaispalveluiden kanssa. Mukaan toivottiin myös pilottiyksikköä projektin emo-organisaatiosta Savon vammaisasuntosäätiöstä. Ylä-Savon Soten yhteistyökumppaneina ovat kaikki toiminta-alueen (Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi) vammaispalveluiden asumisyksiköt. Iisalmesta mukana on Kotirinteen asumisyksikkö, Vieremältä Huitulanharjun palvelukoti, Sukevalta Mäntylän asumisyksikkö ja Kiuruvedeltä Pihlajakodin asumisyksikkö. Savon vammaisasuntosäätiön pilottiyksikkönä toimii Kiuruvedellä sijaitseva Kallion palvelukoti. Asumisyksiköissä tarjotaan ohjattua, tuettua ja autettua asumista. Projektin pilottivuoden (2011 2012) yhteistoiminnallisen kehittämisen toiminta keskittyy Ylä-Savon alueelle. Toiminnan suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapaamisia järjestetään säännöllisesti 2 kuukauden välein. Tapaamisten tavoitteena on ideoida ja arvioida toimintaa yhdessä sekä tehdä näkyväksi työyhteisöjen kehittämistyötä ja sieltä nousevia tarpeita. Tavoitteena on suunnitella yhdessä projektin teeman juurruttamista yhteistyökumppaneiden asumisyksiköiden arkeen ja koko organisaatioon työmenetelmäksi. Yhteistoiminnallisen kehittämisen prosessi on kuvattu edellisessä kappaleessa. 4.1.2 Suunnitelmista toimintaan Yhteistoiminnallista kehittämistä suunniteltiin siitä lähtöoletuksesta, että tuetun päätöksenteon edistämisessä pelkkä kommunikaatiomenetelmien ja tuetun päätöksenteon keinojen kouluttamiseen ja perehdyttämiseen keskittyvä toiminta ei yksin riitä. Pitkäkestoisempia ja pysyvämpiä muutoksia oletetaan saatavan aikaan vaikuttamalla ihmisten asenteisiin, totuttuihin työskentelytapoihin ja toimintamalleihin päätöksenteko- ja palvelukulttuurissa. Tiedon ja osaamisen lisäämisellä luodaan pohjaa pysyvälle asennemuutokselle eri yhteisöissä. Yhteistoiminnallinen kehittäminen työyhteisöissä perustuu yhteisökuntoutuksen periaatteisiin. Jokainen työyhteisö määrittelee itselleen tavoitteen, jota kohti he työskentelevät projektin ohjauksessa. Tavoitteet, sekä kehittämistyön eteneminen kirjataan sopimukseen yhteistoiminnallisesta kehittämisestä. (LIITE 5) Työyhteisöillä on aktiivinen, osallistuva ja vuorovaikutteinen rooli projektin yhteistyökumppanina. Projekti tuo toimintaan mukaan omaa asiantuntemustaan, mikä yhdistyy työyhteisöjen arjen asiantuntemukseen. Kuukausittain arvioidaan, kuinka työyhteisöjen toiminnan kehittäminen kohti tavoitteita on edistynyt ja yhdessä etsitään aktiivisesti erilaisia ratkaisuja ja arvioidaan työyhteisöjen toimintaa päämiehisyyden toteutumisen näkökulmasta. Toiminnassa korostuu voimavarakeskeisyys. Työyhteisöt määrittelevät omat voimavarat toiminnan kehittämiselle ja jokainen työyhteisön jäsen hyödyntää toiminnassa omia voimavarojaan, oman henkilökohtaisen työtehtävänsä kautta. Jokaisen osallistuminen ja työpanos ovat tärkeitä lopputuloksen kannalta. Työyhteisön toimintamallien muutos etenee riittävän, selkeän ja perustellun tiedon saamisesta, tiedon hyväksymiseen ja sen merkitykselliseksi kokemiseen. Tiedon omaksuminen näkyy yksilöllisesti arjen tasolla. Tavoiteltavat työskentelytavat siirtyvät yhteisön jäsenestä toiseen ja pienin askelin uudenlainen työskentelymalli juurtuu asiakastyöhön. Toiminnan sisältö suunniteltiin ½ vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen toiminta-ajan sisältö rakentuu seuraavista teemoista työyhteisön voimavarojen aktivoiminen 12

nykytilanteen monipuolinen tarkastelu kehittämistavoite toiminnalle Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineet; Polku- työkalu Erilaisten kuvien ja materiaalin käyttäminen arjessa, työpajatyöskentelyä Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät- koulutus Työpajapäivä; pikapiirtäminen, rohkeutta kuvien käyttöön ja Symwriter- ohjelman perehdytys Toisen toimintakauden toiminnan teemat Tuetun päätöksenteon prosessi palveluiden suunnittelutilanteissa Välineitä luomaan mahdollisuuksia (Elämän kartat, tukikeskustelu, keskustelumatto yms.) Eettisyys ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen vuorovaikutus- ja palvelutilanteissa Työpajapäivä yhdessä asiakkaiden kanssa; Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun periaatteet Projekti toteuttaa yhden asiakkaille suunnatun koulutuksen tuetusta päätöksenteosta ensimmäisen toimintakauden aikana. Koulutuksessa avataan tuettua päätöksentekoa terminä, keskustellaan päämiehisyydestä ja itsemääräämisoikeudesta, tehdään harjoituksia oman elämän pienistä ja suurista päätöksistä ja keskustellaan päämiesten elämästä. Koulutus toteutetaan hyödyntäen selkokielistä ja kuvallista materiaalia sekä aiheet havainnollistetaan mahdollisimman hyvin, huomioiden asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Pilottiyksiköiden kanssa toiminnan suunnittelu käynnistyi loppusyksystä 2011 ja varsinainen kuukausittainen toiminta käynnistyi tammikuussa 2012. Toiminta on edennyt suunnitelmien mukaan. 4.1.3 Toiminnan arviointia Toiminnasta toteutetaan väliarviointi keväällä 2012 arviointisuunnitelman mukaisesti. Väliarvioinnin tueksi projekti toteutti työyhteisöissä alkukartoituksen (LIITE 6), jolla pyrittiin selvittämään työyhteisöjen jäsenten tämän hetkinen ammattitaito, kehittämistarpeet sekä näkemys heidän mahdollisuuksistaan tukea asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Kevään 2012 väliarviointia verrataan syksyn 2011 alkukartoitukseen ja tavoitteena on pystyä todentamaan projektin toiminnan vaikutuksia työyhteisöissä ja sitä kautta asiakkaiden arjessa. Yhteistoiminnallisen kehittämisen toiminnassa tulisi huomioida ja panostaa seuraaviin toiminnan sisältöön vaikuttaviin asioihin. Alkukartoituksen yhteenveto Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät koulutusta ja ohjausta asiakkaan kommunikaatioaloitteiden tunnistaminen Asiakkaiden huomioiminen yksilöllisesti keinoja tukea asiakkaita elämän nivelvaiheissa asiakkaiden aktivoiminen ja voimaannuttaminen oman elämänsä suhteen Tuettu päätöksenteko työmenetelemänä 13

itsemääräämisoikeus rajoitteet vaihtoehtojen tarjoaminen, syy-seuraus-suhteen opettaminen kannustus ja rohkaisu päätöksentekoon työmenetelmistä on tietoa, mutta rohkeutta käyttää niitä töissä rauhallisuus ja riittävä aika päätöksenteon mahdollistaminen arjen tilanteista omaa elämää koskevaan palveluiden suunnittelupalavereihin tuettu päätöksenteko prosessina luottamuksellisuus ja molemminpuolinen ymmärrys Työntekijöiden osaamisen kehittäminen koulutusta, ohjausta muistutusta, pois rutiininomaisuudesta mahdollisuus vertaistukeen työyhteisössä yhteinen käsitys tuetusta päätöksenteosta, päämiehisyydestä ja itsemääräämisoikeudesta kuuntelemisen taito Asiakkaat aktivoivia ja rohkaisevia työmuotoja asiakkaiden mahdollisuus osallistua omaa elämäänsä koskeviin palavereihin heikkoa asiakkaiden kouluttaminen ja opettaminen päämiehisyyteen asiakkaan koko lähiverkoston huomioiminen mahdollisuus harjoitella päätöksentekoa Ympäristö tiedon muokkaaminen asiakkaiden kielelle 4.1.4 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Projekti on kokenut erittäin arvokkaaksi heti toiminnan alussa muotoutuneet pääyhteistyökumppanuudet. Yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistetty toiminnan suunnittelu ja kehittämistyö antoi mahdollisuuden vastata työyhteisöjen ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Toiminnan suunnittelu on joustavaa ja toiminnalla on tavoitteena vastata työyhteisöjen muuttuviin tarpeisiin. Kumppanuuksien kautta projektin vaikutuspiiriin ovat nousseet muun muassa Ylä-Savon Sotessa opiskelujaan suorittavat Savonia ammattikorkeskoulun sosionomiopiskelijat (Ois=Open innovation space) ja erilaiset kumppanuudet tuovat voimaa työyhteisötyöskentelyyn. Huomioitavia asioita toiminnan jatkosuunnittelussa tiedottamisesta, viestimistä ja juurruttamisesta jokaiselle yhteistyökumppanille omat suunnitelmat pysyviin toimintatapojen muutoksiin päästään rauhallisella etenemisellä ja asioiden tarkastelulla 14

tuettu päätöksenteko on uusi termi vammaisalalla toiminnan suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon teemaan liittyvät muut koulutustarpeet ja teeman lähestyminen asiakkaiden arjen kautta projektin työmenetelmien tarkastelua; työntekijöitä aktivoivia ja innostavia työmenetelmiä käyttöön väliarvionnista tietoa jatkotyöskentelyn suunnitteluun Tuettu päätöksenteko palveluiden suunnitteluprosesseissa palveluohjaajien, päättäjien ja ohjaajien tiedotus yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineistä ja tuetusta päätöksenteosta asiakkaiden itsemääräämisoikeutta tukevien työkäytäntöjen kartoittaminen ja kokoaminen palveluiden suunnitteluprosesseiden tarkastelu yhdessä työntekijöiden kanssa; mikä tukee asiakasta? mikä on organisaatiolähtöistä? palvelusuunnitelmien muokkaaminen asiakaslähtöisiksi henkilökohtaisen avun ja puhevammaisten tulkkauspalvelun rooli asiakkaan yksilöllisen elämän tukena asiakkaiden tiedotus yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineistä ja tuetusta päätöksenteosta oman elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa 15

4.2 Yksilökeskeinen toiminta 4.2.1 Toiminnan taustaa Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista. Riittävällä tuella päätöksentekoon voidaan turvata vammaisten henkilöiden suurin mahdollinen itsemääräämisoikeus. Tuettu päätöksenteko vaatii harjoittelua ja tavoitteena on rohkaista ja kannustaa henkilöitä tekemään omaa elämäänsä koskevia mielekkäitä valintoja. Tuetun päätöksenteon lähtökohtana on, että henkilö aidosti päättää itse omista asioistaan sen jälkeen, kun hänelle on kerrottu asian taustat, ratkaisuvaihtoehdot ja mahdolliset ratkaisun seuraukset. Tuetun päätöksenteon pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Tuettu päätöksenteko ei ole pelkkä tilanne, jossa henkilö tekee päätöksen. Tuettu päätöksenteko on kokonaisuus, jossa vammainen henkilö saa riittävää yksilöllistä tukea ja rohkaisua ennen päätöksentekoa, päätöksenteossa ja sen jälkeen. Tuettu päätöksenteko on myös työmenetelmä työntekijöille ja lähiyhteisöille. Tuki päätöksenteossa voi olla esimerkiksi tiedon hankintaa vammaisen henkilön kanssa arkipäivän asioiden pohtimista yhdessä erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä vaikeiden ja monimutkaisten asioiden selventäminen selkokielelle avustamista ja tulkkaamista riippuen kommunikaatiomenetelmästä kommunikaatiomenetelmän käytön mahdollistaminen päätöksenteon-prosessissa mukana olevien henkilöiden tiedottamista rohkaisua ja luottamuksellisen ilmapiirin luomista Henkilö voi tarvita tukea päätöksentekoon arkipäivään liittyvissä asioissa, kaupassa asioinnissa tai palvelujen tai opiskelupaikan hakemisessa. Kaikissa niissä pienissä ja suurissa tilanteissa, joissa tukea tarvitsevan henkilön itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus eivät toteutuisi ilman tukea. Yksilökeskeinen kokeilutoiminnan tavoitteena on tutustua vammaisten henkilöiden ja heidän lähiyhteisöidensä elämään, kartoittaa tietoa ja arvioida tuen tarvetta. Tavoitelähtöisen yksilötyöskentelyn tavoitteena on vammaisen henkilön oma kasvu kohti voimaantumista, sujuvaa päätöksentekoa ja sopivan kommunikaatiokeinon mahdollisimman monipuolista hallitsemista. Toiminnassa kiinnitetään huomiota jo olemassa oleviin päätöksentekotilanteisiin, mutta yksilökeskeisen ajattelumallin mukaisesti vammaisen henkilön mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä kokonaisvaltaisemmin kasvaa. Yksilökeskeisen työskentelyn tavoitteena on tiedottaa asiakkaan lähiyhteisöä tuetun päätöksenteon keinoista ja tukea heitä mahdollistamaan tuettu päätöksenteko asiakkaiden arjessa. Jokaisen vammaisen henkilön lähiyhteisöön voi kuulua ihmisiä eri verkostoista. Avainyhteistyötahoja ovat vammaisten henkilöiden perheet, asumisyksiköt, päivä- ja työtoimintayksiköt sekä koulut. Yksilökeskeinen työ sisältää auttavan materiaalin valmistamista, tiedon etsimistä sekä yksilökeskeisen elämänsuunnittelun menetelmien käyttämistä. Toiminnan ohessa kerätään hyviä käytäntöjä ja onnistuneita päätöksentekotilanteita asiakkaan näkökulmasta projektin lopputuotoksena syntyvään oppaaseen. 16

4.2.2 Asiakasprosessi Asiakkaan valinta Pilottiasiakkaina kommunikaatiossaan, mielipiteen ilmaisussa ja päätöksenteossa tukea tarvitsevat kehitysvammaiset henkilöt. Haetaan erilaisia, eri elämäntilanteissa ja Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen sopimus asiakastyöstä ja alkukartoitus Toiminnan suunnittelu ja asiakastyön toteuttaminen Asiakaskohtaisen tavoitteen määritteleminen ja toiminnansuunnittelu Lähiverkoston tiedottaminen Dokumentointi Tarkoituksena asiakastyön seuranta sekä tavoitteiden etenemisen/saavuttamisen arviointi ja todentaminen.. Väliarviointi syksy 2012 Asiakastyön toteuttamista Asiakkuuden päättäminen ja loppuarviointi Asiakkuus voi päättyä, kun asetetut tavoitteet saavutetaan, ulkopuolisen ohjauksen tarve vähenee, asiakas voimaantuu. 17

4.2.3 Toiminnan suunnittelua Asiakastyön suunnittelussa määriteltiin syksyn 2011 aikana asiakastyölle selkeät asiakaskriteerit, käytettävät pääsääntöiset työmenetelmät sekä aikataulutus. Asiakkaiksi haettiin erilaisista elämäntilanteista tulevia, kommunikaatiossaan haasteita omaavia erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Asiakastyön kriteerit työ/opintojen suhteen erilaiset taustat asumismuodon suhteen erilaiset taustat (2 asiakasta emo-organisaatiosta) tuen muodot kommunikaatiossa ja itseilmaisussa Projektin toiminnasta ja asiakastyöstä informoitiin laajasti Etelä-Savon asumisyksiköitä ja palveluohjaajia. Yhteistyökumppanuudet muodostuivat kiinnostuksen esittäneiden kesken loppuvuodesta 2011. Yhteistyökumppanit tiedottivat projektin asiakastyöstä asiakkaitaan. Kiinnostuneiden ja kriteereihin sopivien asiakkaiden kanssa aloitettiin keskustelut alkuvuodesta 2012. Lähtökohtana pidettiin, että asiakkaille esitellään projektin toiminta heidän kielellään ja he saavat pohtia osallistuvatko toimintaan. Asiakkaiden oma kiinnostus ja itse määrittelemät tarpeet toiminnalle ovat keskeisintä. Asiakkaan kanssa keskusteluissa mukana on tarvittaessa hänen lähipiirinsä. Asiakastyön aikataulusuunnitelman mukaisesti asiakastyö aloitetaan porrastetusti niin, että työskentely aloitetaan kahden asiakkaan kanssa keväällä 2012 ja kahden asiakkaan kanssa syksyllä 2012. Asiakastyön toiminnan kesto on noin 1 vuosi, asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toiminnan alussa tehdään asiakkaan ja tarvittaessa hänen lähipiirinsä kanssa alkutilanteen kartoitus. (LIITE 7) Kartoituksessa selvitetään perustiedot asiakkaasta ja hänen tämän hetkistä elämäntilannettaan. Samoin kartoitetaan hänen mahdollisuuksiaan ja saamaansa tukea päätöksentekoon omassa elämässään. 4.2.4 Tutustuminen ennen tavoitteiden laatimista Varsinainen yksilökeskeinen asiakastyö aloitetaan tapaamalla asiakasta ja tutustumalla hänen elämäänsä ja lähipiiriinsä. Tutustuminen tapahtuu asiakkaan näkökulmasta ja hänen ehdoillaan, mutta tarvittaessa hänen lähipiirinsä osallistuu perehdyttämiseen. Tutustumisen yhteydessä selvitetään asiakastyön päätavoite projektin näkökulmasta, yhteiset toimintatavat, raportointikäytännöt, tapaamisten ja verkostotyön aikataulut ja sisällöt, tiloista ja toimintaympäristöistä sopiminen. Samalla aloitetaan täyttämään asiakkaan kanssa alkukartoitusta ja laatimaan asiakastyön yksilöllisiä sopimuksia (LIITE 8) ja muita asiakastyöhön liittyviä lomakkeita. Lähtökohtana on, että asiakas on tietoinen projektin toiminnasta ja on tutustunut projektin työntekijään ennen kuin sopimukset laaditaan. Tutustumisvaiheessa valitaan tutustumista ja luottamuksellisen suhteen luomista tukevia työvälineitä. Tutustumisen tavoite on, että asiakas itsenäisesti tai tuettuna määrittelee toiminnalle omat henkilökohtaiset tavoitteet. Tavoitteet liittyvät jollain tavalla hänen kommunikaatioonsa ja itseilmaisuunsa. Tavoitteiden määrittelemisessä on tukena jo laadittu alkukartoitus. Tavoitteet kirjataan tavoitelomakkeeseen ja sovitaan yhdessä kuinka asiakas ja projektityöntekijä tiedottavat asiakkaan lähipiiriä tavoitteista ja tulevasta toiminnasta. Toiminnan suunnittelua toteutetaan yhdessä asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Projektin asiakastyöhön sisältyy myös lähiverkoston tiedottamista, ohjaamista ja kouluttamista. 18

4.2.5 Asiakastyön dokumentointi ja arviointi Asiakas täyttää asiakastyöstä koko toiminnan ajan omaa kansiota, johon kerätään käytetyt materiaalit ja muut asiakkaan tuotokset matkan varrelta. Tavoitteena on, että kansio toimii hyvien käytäntöjen jakajana ja voimaannuttavana asiana asiakkaan elämässä. Projektissa dokumentoidaan asiakastyön kulkuun ja projektitapaamisiin liittyviä asioita kuten asiakkaan kommunikaatiomenetelmään liittyviä tietoja, asiakkaan toiveita ja tavoitteita sekä asiakkaan elämänhistoriaa koskevia tietoja. Asiakastyössä toteutetaan väliarviointi noin puolessa välissä toimintaa. Arvioinnin kohteena ovat tavoitteiden, toiminnan ja työvälineiden arviointi, yhteistyön toteutuminen ja tavoiteltavat asiakaskohtaiset vaikutukset. Arviointiin osallistuvat asiakas, hänen läheisensä ja lähipiirinsä sekä palveluista päättävät tahot. Arvioinnin pohjalta projekti toteuttaa itsearvioinnin ja pohtii asiakastyön suunnitelman tarkennusta ja uudelleensuuntautumista. 4.2.6 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Asiakastyössä ensimmäisten pilottiasiakkaiden kanssa on noussut esiin motivoinnin merkitys. Työssä kannattaa lähteä liikkeelle asiakkaan tahtiin ja niistä asioista, joita asiakas itse tuo esiin, jotka ovat asiakkaalle konkreettisia ja erityisen tärkeitä. Kokeilemalla aktiivisesti erilaisia motivointikeinoja, arvioimalla niiden vaikuttavuutta ja antamalla asiakkaalle riittävästi vaihtoehtoja valita itse erilaisia häntä motivoivia toimintamuotoja, on saatu hyviä kokemuksia. Asiakastyössä on havaittu, että asiakkaan tuottamiin ilmaisuihin kannattaa tarttua vahvasti kiinni ja tuoda esiin hänelle merkittävien asioiden tärkeyttä. Työntekijän vastaaminen ja asiakkaan tuottamien viestien kokeminen arvokkaana lisää asiakkaan voimaantumista. Hänelle syntyy tunne, että hänen asiansa ovat tärkeitä ja hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Asiakastyössä on havaittu työntekijän omien kokemusten, tunteiden ja ajatusten jakaminen asiakkaalle. Tästä syntyy kokemus vastavuoroisuudesta. Työntekijän taidot kertoa asioista asiakkaan kielellä luo turvallista ja helppoa ilmapiiriä. Yhteinen ymmärrys asioista rohkaisee itseilmaisuun ja omien kommunikaatiotapojen kehittämiseen. Tavoitetilana on, että työntekijä on vastavuoroinen vuorovaikutuskumppani ja kommunikoi asiakkaan kielellä koko ajan. Tutustumisvaiheessa asiakkaat ovat kokeneet tapaamiset positiivisena kokemuksena, jolloin voivat nauttia ohjaajan jakamattomasta huomiosta ja kahdenkeskisestä tekemisestä. Ohjaajan antama kiireetön yksilöllinen aika helpottaa ilmaisua ja keskusteluun osallistumista, koska se on vapaa normaaliin yhteisöelämän arkeen liittyvistä häiriötekijöistä. Toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä huomioitavaa toimintaympäristön sopivuus ja muokattavuus asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aidon läsnäolon ja omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Asiakas aistii aidon välittämisen ja läsnäolemisen. ohjaajakeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Asiakastyössä tarkasteltava koko ajan asiakaslähtöistä työotetta ja sen toteutumista. asiakkaan osallisuutta, ilmaisua ja turvallisuutta tukevien työmenetelmien hallitseminen ja aktiivinen käyttäminen 19

asiakastyön suunnittelu ja asiakkaan henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen asiakaslähtöisesti, mutta myös niin, että tukevat asiakkaan elämässä olevia muita kuntoutuksen, työtoiminnan ja asumisen tavoitteita (yksilökeskeisen elämänsuunnittelun filosofian mukaisesti tarkastellaan elämää kokonaisuutena) Asiakastyöhön liittyvän verkostojen ohjauksen suunnittelu yhdessä verkostojen kanssa 4.3 Henkilöstö ja projektin hallinta Projektin toiminnan arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma (LIITE 1) ja riskienhallintasuunnitelma (LIITE 3). Riskienhallintasuunnitelma tukee riskien tunnistamisessa ja uudelleenarvioinnissa. Vuoden 2011 aikana riskien tunnistaminen toteutettiin yhden kerran. Työsuunnitelma tukee projektin tavoitteiden mukaista etenemistä ja työsuunnittelua. Työsuunnitelmaa tarkastetaan kuukausittain projektitiimin tapaamisissa. Molempien suunnitelmien päivityksessä ja laatimisesta vastaa projektipäällikkö. 4.3.1 Päämäärätietoinen eteneminen Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat säätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uusinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. 4.3.2 Työntekijäresurssit Tuetusti päätöksentekoonprojektin työntekijät Maarit Mykkänen Projektipäällikkö Pohjois-Savo/Iisalmi Virpi Puikkonen Projektiohjaaja Etelä-Savo/Mikkeli Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Työaikaresurssit 8/2011 12/2014 Iisalmi 10/2011-12/2014 20

Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Kuopio Projektipäällikön esimies Tukee projektia tavoitteen mukaisessa toiminnassa, verkostoitumisessa, verkostoyhteistyössä ja juurruttamisessa 10% työaika Projektin henkilöstön toimintaa seurataan perehdytysohjelmalla sekä vuosittain toteutettavilla kehityskeskusteluilla. Projektin koulutussuunnitelma vuodelle 2012 laadittiin loppuvuodesta 2011. Koulutussuunnitelman sisällössä huomioitiin projektin laadukkaassa toteuttamisessa vaadittava ammattitaito ja työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Projektin koulutustarve painottuu luonnollisesti kommunikaatiomenetelmiin ja tuetun päätöksenteon keinoihin liittyvään koulutukseen. 4.3.3 Johtoryhmä Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2011 aikana tapaamisia oli 2 kertaa. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmän tehtäviä Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tehtäviä Projektin johtoryhmään kuuluu projektipäällikkö sekä säätiön kehittämispäällikkö ja palvelujohtaja/toimitusjohtaja. Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat sekä vahvistaa tavoitteet. Suuntaa resurssit. Kokoontuu 1-2 kk välein tai tarvittaessa. Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista sekä arvioi toimintaa. Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta. Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta. 21

4.3.4 Fyysiset ja taloudelliset resurssit Projektille vuokrattiin toimistotilat Iisalmesta (8/2011) ja Mikkelistä (10/2011). Projekti on myös hyödyntänyt Savon vammaisasuntosäätiön olemassa olevia tiloja molemmilla paikkakunnilla sekä säätiön toimiston neuvottelutilaa Kuopiossa. Tuetusti päätöksentekoon-projektin tulot vuosina 2011 2014 koostuvat Rahaautomaattiyhdistyksen C-avustuksesta, mikä on yhteensä 400 000. Talouden seurantaa avustuksen käytöstä toteutetaan seuraavasti. Tammikuu: Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kuluvan vuoden budjetin päivitys Huhtikuu: Projektiraportointi edelliseltä vuodelta. (Ray) Elokuu: Projektin toimintasuunnitelman ja budjetin toteuman tarkastelu 4.3.5 Projektin arvot Projektille laadittiin arvot vuoden 2011 lopussa. Arvot ovat yhdensuuntaiset projektin tavoiteltavien vaikutusten ja Savon vammaisasuntosäätiön Kehittämisyksikön arvojen kanssa. Ihminen on arvokas oman elämänsä asiantuntija riippumatta käyttämästään kommunikaatiokeinosta. Jokaisella ihmisellä on oikeus valinnanvapauteen, päätöksentekoon ja osallisuuteen häntä itseään koskevissa asioissa. Jokainen ihminen ansaitsee tulla aidosti kuulluksi. Jokainen ihminen tarvitsee riittävän tuen mahdollistamaan täysivaltaisen elämän. 4.3.6 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Henkilöstö ja projektinhallinta-prosessi on edennyt suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Projektin taloudelliset resurssit ovat olleet riittävät suhteessa laadittuun toimintasuunnitelmaan. Toiminnan käynnistymistä ja oikeaa suuntaa ovat tukeneet ja projektin alussa valikoituneet projektia tukevat yhteistyökumppanuudet, realistisesti suunniteltu projektin työsuunnitelma, johdon tuki ja työhönsä motivoituneet, ammattitaitoiset työntekijät. 22

5 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN Projektin yhteistyön tavoitteena eri yhteistyötahojen kanssa on tukea projektin tavoitteiden toteutumista ja mahdollistaa onnistumiset. Onnistunut yhteistyö projektin aikana on osa tulosten levittämisen valmistelua. Onnistuneella tiedottamisella rakennetaan luottamusta rahoittajaan ja yhteistyöverkostoihin. Sillä varmistetaan johdonmukainen ja tehokas viestintä projektin toiminnan laadusta, kehittämiskohteista, vaiheista ja tuloksista kaikille projektin toteuttamisen kannalta tärkeille tahoille. Projektille laaditun yhteistyösuunnitelman (LIITE 4) tavoitteena on toimia työvälineenä projektitiimille ja projektin eri osapuolille. Yhteistyösuunnitelma sisältää yhteistyön muodon ja tiiviyden, kohderyhmät ja toimenpiteet sekä vastuutahot. Tarkempi yksityiskohtainen yhteistyö kirjataan suunnitelman mukaisesti yhteistyönseurantaan. Projektin yhteistyö jaetaan juurrutus-, tiedotus-, herätys- ja tietoinen -tason toimintaan. Projektin yhteistyökumppanit toimivat joko yhdellä tai useammalla tasolla ollessaan mukana projektin erilaisissa toimintamuodoissa. Juurrutustyössä ovat mukana yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan yhteistyökumppanit sekä Savon Vammaisasuntosäätiö eri toimintamuotojen kautta. Tiedotustyössä ovat mukana projektin toiminnasta kiinnostuneet tahot, joiden kiinnostus voi mahdollisesti tiedotustyön kautta muuttua juurrutukseksi. Herätystason työskentelyyn osallistuvat muun muassa suuri yleisö, lehdistö ja useat eri tahot vammaisalalla, joiden kanssa projekti tekee yhteistyötä. Tietoinen taso tarkoittaa, että näiden yhteistyökumppaneiden toiminnasta projektin täytyy olla tietoinen, mutta viestintä heihin päin ei ole tiivistä. Seuraavaksi väliraportissa kuvataan yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen työskentelyn lisäksi projektin keskeisiä yhteistyönmuotoja ja yhteistyökumppaneita. 5.1 Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta Tuetusti päätöksentekoon -ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantuntemus projektin toiminnan tueksi. Projektin toiminta-alue käsittää koko Savon, joten Tuetusti päätöksentekoon -projekti perustaa 2 alueellista ohjausryhmää; Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. Ryhmien toiminnalla pyritään hakemaan ohjausta juuri näiden alueiden toimintaan. Ryhmät koostuvat alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin yhteistyökumppaneita juurrutustyössä. Ohjausryhmiin pyydetään toimijoita erilaisista erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden verkostoista. Ohjausryhmän jäsenet ovat jollakin tavalla tukemassa tai mahdollistamassa tuettua päätöksentekoa arjessa. Ohjausryhmän jäsenet tekevät työtä, jossa pääsevät tukemaan asiakkaita päätöksenteossa, ovat oman perustehtävänsä kautta mukana päätöksentekoprosesseissa ja kohtaavat omassa työssään asiakkaita, joiden palveluista ovat työnsä kautta yhdessä päättämässä. Kahden alueellisen ryhmän lisäksi projekti perustaa asiantuntijaryhmän. Tähän ryhmään kutsutaan jäseniä, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita ja toimivat erityistä tukea tarvitsevien ihmisten parissa. Jäsenet tulevat koko Savon alueelta ja ryhmän kokoonpano voi vaihdella ryhmässä käsiteltävän teeman mukaan. Ohjausryhmät kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisajankohta noudattaa pääosin projektin rahoittajalle Ray:lle toimitettavien vuosiselvitysten aikataulutusta (maaliskuu/huhtikuu ja elokuu/syyskuu). Vuoden 2011 syksyllä Map-projektilla ja Tuetusti päätöksentekoon -projektilla oli yhteinen ohjausryhmä, josta vuoden 2012 aikana muotoutuu oma projektin tarpeisiin vastaava ohjausryhmä. Tuetusti päätöksentekoon -projektin ensimmäiset alueelliset ohjausryhmät kokoontuvat toukokuussa 2012. 23

Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsiteltävä aineisto lähetetään sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen tapaamista. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä säätiön kehittämispäällikkö ja sihteerinä sekä asioiden esittelijänä projektipäällikkö. Etelä-Savon ohjausryhmän toimintaan osallistuu tämän lisäksi projektiohjaaja, joka voi myös tarvittaessa kutsua koolle ohjausryhmän. Mikäli ohjausryhmään nimetty edustaja on estynyt osallistumasta ohjausryhmän tapaamiseen, on toivottavaa, että kokoukseen osallistuu tapauskohtaisesti hänen sijaisensa. Kokouspalkkioita ja/tai matkakulukorvauksia ei pääsääntöisesti makseta. Tuetusti päätöksentekoon -projektin ohjausryhmän tehtäviä: Tukee ja valvoo projektin edistymistä ja arvioi tuloksia. Toimii ideointi-, suunnittelu- ja juurruttamisapuna sekä projektin aihepiiriin liittyvänä asiantuntijana. Erityisesti kommunikaatiomenetelmiin ja tuetun päätöksentein keinoihin liittyvissä asioissa tuo alan ajankohtaista tietoa projektin toiminnan suunnitteluun ja arvioimiseen. Jokaiselle ohjausryhmän jäsenelle pyritään löytämään erityinen henkilökohtainen tehtävä projektin toiminnan tukemisessa. Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Ohjausryhmän edustajat osallistuvat projektin levittämis- ja juurruttamistyöhön omissa työympäristöissään ja verkostoissaan. Tuetusti Päätöksentekoon -projektin ohjausryhmä (Etelä-Savo) Nimi Edustustaho Tehtävä ohjausryhmässä Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Virpi Puikkonen, projektiohjaaja Maarit Mykkänen, projektipäällikkö Arja Tirronen, palveluohjaaja Anna Tolvanen, vastaava ohjaaja Anna Heino, vastaava ohjaaja Silja Ikonen, puheterapeutti Anni Musakka-Outinen, palveluohjaaja Savon vammaisasuntosäätiö, Kehittämisyksikkö Tuetusti päätöksentekoon -projekti Tuetusti päätöksentekoon -projekti Mikkelin kaupunki Vaalijala, Punkaharjun yksiköt Koivukoti ja metsätähti Saulinpuiston palvelukoti, Savas Vaalijala Hirvensalmi ja Otava Päivi Mertanen, palvelukodin Savisillan palvelukoti, Savas Puheenjohtaja 24

johtaja Johanna Huhtala Anttolan ryhmäkoti, Savon vammaisasuntosäätiö Bovallius ammattiopisto, Mikkeli Kokemusasiantuntijuus Tuetusti Päätöksentekoon -projektin ohjausryhmä (Pohjois-Savo) Nimi Edustustaho Tehtävä ohjausryhmässä Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Maarit Mykkänen, projektipäällikkö Mari Leinonen, ohjaaja Hanne Seppänen, vs. sosiaalityöntekijä Jarmo Kokkonen, ohjaaja Heli Malkki, palvelukodin johtaja Kristiina Turkki/Heli Kaivooja, omainen Satu Saraste, vastaava ohjaaja Maija Lehikoinen, yksiköiden johtaja Johanna Tingvall/Erkki Piironen Savon vammaisasuntosäätiö, Kehittämisyksikkö Tuetusti päätöksentekoon-projekti Ylä-Savon Sote/Pihlajakoti Ylä-Savon Sote/Vammaispalvelut Lapinlahden kunta, Jussinpiha Kallion palvelukoti Ylä-Savon autismi- ja aspergeryhdistys Kuopion Hoiva ry Metsolakoti, Runni Siilinjärven kunta, Päivänkierto Ylä-Savon Sote Honkalampi säätiön tulkkikeskus Puheenjohtaja Kokemusasiantuntijuus 5.2 Kumppanuuskehittäminen vastavuoroista levittämistyötä Kumppanuuskehittämisen tavoitteena on avoin yhteistyö, vuoropuhelu ja hyvien toimintatapojen tiedottaminen kumppaneille. Vammaisten henkilöiden tuettua päätöksentekoa tarkastellaan eri näkökulmista eri verkostoissa niin, että päämääränä on tasavertaisuus päätöksenteossa. Aktiivisessa toisten näkemysten kuuntelemisessa sekä mielipiteiden vaihdossa eri työskentelymalleista ja vaikuttamiskeinoista korostuu verkostoille ominainen yhteistoiminta ja vastavuoroisuus. Vertaiskehittämisen avulla voidaan tietoisesti ja tehokkaasti hyödyntää ja kehittää niitä työskentelymalleja, jotka on arvioitu asiakkaalle käytännössä hyvää tuottavaksi. 25

5.2.1 Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa Projektin toiminnan tavoitteena on, että Savon vammaisasuntosäätiön ohjaajat ja asiakkaat ovat mukana projektin levittämis- ja juurruttamistyössä koko projektin elinkaaren ajan. Projekti pyrkii toiminnallaan viestittämään avoimuudesta säätiön sisällä sekä ulkopuolella ja luomaan kehittämistyölle otollisia vastavuoroisia yhteistyöverkostoja. Projekti on syksystä 2011 asti tiedottanut laajasti yksiköissä toiminnastaan sekä teemoista omaan toimintaan liittyen. Tavoitteena on laatia tiedotusja koulutusmateriaalia, jotka olisivat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Syksyn 2011 aikana projekti suunnitteli kaikkia Savon vammaisasuntosäätiön yksiköitä koskevaa toimintaa, mikä olisi juurrutettavissa säätiön palvelutoimintaan. Keväällä 2012 projekti edelleen suunnittelee yksiköiden kommunikaatiovastaavien kehittämistiimin käynnistämistä ja syksyllä 2012 käynnistetään kolme alueellista tiimiä. Projekti on osallistunut syksystä 2011 asti emo-organisaation Minun elämäni suunnitelman kehittämis- ja juurruttamistyöhön. Projekti tuo suunnittelutyöhön tuetun päätöksenteon ja erilaisten kommunikaatiomenetelmien näkökulmaa. Omassa toiminnassaan projektilla on mahdollisuus levittää suunnitelman käytäntöjä yhteistyökumppaneiden toimintaan. Syksyllä 2011 aloitettiin valmistautuminen tuleviin Bikva-arviointeihin ja keväällä 2012 projekti toimii keskustelijana kahdessa Savon vammaisasuntosäätiön yksikössä. Projekti huomioi asiakkaiden erilaiset mahdollisuudet osallistua ja käyttää omaa kommunikaatiomenetelmää arvioinneissa. 5.3 Tiedon, hyvien käytäntöjen ja onnistuneiden päätöksentekoprosesseiden kerääminen Projektin ensisijaisena tehtävänä on kartoittaa olemassa olevaa tietoa sekä työstää ja koota olemassa olevasta tiedosta koulutusmateriaalia erilaisista kommunikaatiomenetelmistä sekä tuetun päätöksenteon keinoista. Kerätystä tiedosta, projektin toiminnan kautta hankitusta kokemustiedosta ja onnistuneista tuetun päätöksenteon prosesseista projekti tuottaa vuonna 2014 Oppaan tuetusta päätöksenteosta. Tietoa on kerätty projektissa osallistumalla aihepiirin koulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin tutustumalla aihetta koskettaviin tutkimuksiin, artikkeleihin, ammattikirjallisuuteen yms. yhteistyöllä vertaisprojekteihin ja muihin teemaa edistäviin työntekijöihin keskustelemalla asiakkaiden ja vammaisalan henkilöstön kanssa Loka-marraskuussa 2011 projekti toteutti kyselyn Pohjois- ja Etelä-Savon vammaispalveluiden yksiköihin sekä Savon vammaisasuntosäätiön sisällä että ulkopuolella. Kyselyn avulla projekti sai ajankohtaista tietoa, kuinka tuettu päätöksenteko näkyy asiakkaiden arjessa, millaisia keinoja erilaisissa yksiköissä on aktiivisesti käytössä ja millaisilla asioilla uskotaan edistettävän tuettua päätöksentekoa. Tuetun päätöksenteon- kyselyn yhteenveto koskien projektin suunnitteluun saatua tietoa Kyselyitä lähetettiin postitse ja sähköpostitse yhteensä 87 kpl. Vastauksia palautui 32 kpl. Vastausprosentti oli n. 37 %. 26

Tuettua päätöksentekoa edistävät työvälineet/menetelmät ja niiden käyttö asiakastyössä: Asenteisiin ja ajattelumalliin liittyvät: päämiesajattelu kunnioitetaan asiakkaan valintoja ja päätöksiä itsemääräämisoikeuden lisääminen ja tukeminen omannäköiseen elämään asiakkaan vastuuttaminen omiin asioihin Toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä: asioiden käsittely etukäteen, tilanteiden ennakointi ja riittävän ajan antaminen vaikeiden asioiden ymmärrettäväksi tekeminen vaihtoehtojen etsiminen valintojen tekemisen opettelu valintojen/ratkaisujen etujen ja haittojen punnitseminen annetaan riittävästi tietoa päätettävistä asioista ja valintojen vaikutuksista luodaan ja harjoitellaan päätöksentekotilanteita ja sen konkreettisia seurauksia Konkreettiset työvälineet/menetelmät: kaikki kommunikaatiota ja puhetta tukevat/korvaavat menetelmät toiminnalliset menetelmät; Kartat, Polut, tukikeskustelut, sosiaaliset tarinat yhteisökokoukset omaohjaajuus, tukihenkilön käyttö, henkilökohtainen apu tulkkipalvelu vertaistuki Monet ovat tietoisia siitä, millä menetelmillä päämiehisyyttä ja päätöksentekoa voidaan tukea, mutta arkuutta käyttää näitä menetelmiä vielä on. Kouluttautumista päämiehisyyteen ja erilaisten menetelmien käyttöön on parhaillaan menossa ja tätä kautta toivotaan saavutettavan rohkeutta ja varmuutta. Eniten toimintamalleista ja konkreettisista menetelmistä käytössä kerrottiin olevan vaihtoehtojen antaminen, kommunikaatiota tukevat menetelmät, yhteisökokoukset, omaohjaajuus, tukikeskustelut sekä yksilöllisen elämänsuunnittelun työvälineistä Kartat ja Polut. 27

Asiakkaiden valintatilanteet arjen päivittäisissä toiminnoissa: Eniten asiakkaille annetaan mahdollisuuksia tehdä valintoja arjen luonnollisissa tilanteissa kuten ruokailuun, pukeutumiseen, vapaa-ajan toimintaan ja harrastuksiin liittyen. Näitä arkielämän valintoja tehdään päivittäin. Tarvittaessa annetaan vaihtoehtoja valintoihin sekä käytetään kommunikaatiota tai päätöksentekoa edistäviä menetelmiä. Yhteisökokouksien kautta annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa koko asuinyhteisöä koskeviin asioihin. Yhä enemmän kysytään asiakkaiden mielipiteitä heidän palavereihinsa osallistuvista henkilöistä ja siitä kenelle he haluavat asioistaan kertoa. Tuetun päätöksenteon edistäminen: Asenteisiin ja ajattelumalliin liittyvät: positiivinen asenne ja avarakatseisuus aito läsnäolo, kuunteleminen, kannustus ja rohkaisu itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen tukeminen vastuun antaminen ja luottaminen asiakkaan kykyihin yksilöllisyyden huomioiminen Ympäristöön liittyvät: asiakkaalle sopivaksi muokattu rauhallinen ympäristö ja hyvä ilmapiiri Toimintamallit ja menetelmät: asiakkaan läsnäolo häntä itseään koskevissa asioissa asioiden käsittely etukäteen ja riittävän ajan antaminen riittävän tuen antaminen vaikeiden asioiden ymmärrettäväksi tekeminen luodaan mahdollisuuksia valintoihin annetaan riittävästi tietoa vaihtoehdoista päätöksenteon harjoitteleminen kaikki kommunikaatiota tukevat menetelmät toiminnallisten menetelmien käyttö Verkostoihin liittyvät: toimiva vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö eri verkostojen kanssa keskusteleva ja luottamuksellinen ilmapiiri, mikä tukee erilaisten toimintamenetelmien käyttämistä työntekijät ja läheiset toimivat yhdessä sovitulla tavalla toistensa työtä tukien henkilökunnan joustavuus ja sitoutuneisuus työhön, tiedonsiirto ja hyvien käytäntöjen vaihto työntekijöiden kesken perinteisen edunvalvonnan korvaaminen päätöksentekoa tukevalla tavalla 5.4 Tiedotusmateriaali Projektin viestimisen ja toiminnan näkyväksi tekemisen tueksi suunniteltiin projektin visuaalinen ilme yhdessä mainostoimisto AD kiivin kanssa syksyllä 2011. Projektin esitteiden ja tiedotusmateriaalin suunnittelun lähtökohtana oli selkeä, selkeäkielinen, kaikki kohderyhmät tavoittava materiaali. Materiaalin tavoitteena on tiedottaa tuetusta päätöksenteosta ja itsemääräämisoikeudesta ja herättää samalla lukijan mielenkiinto teemaa kohtaan. 28

Projektissa tuotettua materiaalia on jaettu projektin yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille. Materiaaliin voit tutustua projektin www-sivuilla osoitteessa www.savas.fi/tuetusti_paatoksentekoon/ 5.5 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Projektin viestimisen tukena on projektissa loppuvuodesta 2011 laadittu yhteistyösuunnitelma. Yhteistyösuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Johtopäätöksiä ja huomioitavaa pääyhteistyökumppaneiden kanssa laadittavat omat viestimis- ja juurruttamissuunnitelmat laajempi lehdistötiedote projektin alueellisista toimintamuodoista alueellisen ohjausryhmätoiminnan käynnistäminen toukokuussa 2012 29

6 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN Projektin lopputuotoksena laaditaan koulutus- ja tiedotusmateriaalia tuetun päätöksenteonkeinoista ja kommunikaatiomenetelmistä. Kuinka mahdollistetaan tukea tarvitsevan henkilön mahdollisimman itsenäinen päätöksenteko. Materiaali sisältää hyviä käytäntöjä ja käytännön ideoita henkilökunnalle. Oppaassa kuvataan onnistunut asiakasprosessi päätöksentekotilanteessa. Materiaalia on mahdollisuus käyttää säätiön sisäisissä ja ulkoisissa koulutuksissa projektin päättymisen jälkeen. Lisäksi laaditaan opas vammaisille henkilöille tuetusta päätöksenteosta ja sen mahdollisuuksista omannäköisen elämänsuunnittelussa. Oppaan tuottamista selkokielellä/vaihtoehtoisella kommunikaatiotavalla selvitetään projektin aikana. Oppaat ovat vapaasti ladattavissa säätiön www-sivuilta ja opasta jaetaan kaikille projektin yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Projektin tuotosten juurruttamisesta projektin aikana ja projektin toiminta-ajan jälkeen laaditaan suunnitelma, jossa avataan toimivia ja hyväksi havaittuja levittämis- ja juurruttamistoimenpiteitä. Projektin tavoitteena on juurruttaa tietoa ja hyviä toimintakäytänteitä ja työmenetelmiä eri toimintaympäristöihin. Projektin juurruttamisprosessiin osallistuu sidosryhmät ja yhteistyökumppanit oman työnsä kautta ja heidän kanssaan pyritään projektin toiminnan aikana sopimaan juurrutustyöstä. Eri osapuolten sitoutumista juurruttamiseen pyritään vahvistamaan sillä, että he näkevät projektin edistävän myös heidän omien tavoitteidensa toteutumista. Juurruttamisen tasoina ovat Savas, alueellinen ja valtakunnallinen taso. 30

LIITE 1 PROJEKTIN TYÖSUUNNITELMA 2011 2014 (Vastuutaho: PP= projektipäällikkö, PT= projektityöntekijä, KP=kehittämispäällikkö) YDINPROSESSI: LEVITTÄÄ JA JUURRUTTAA TIETOATUETUN PÄÄTÖKSENTE- ON KEINOISTA JA KOMMUNIKAATIOMENETELMISTÄ PROSESSI: YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN KÄYTÄNNÖNTOIMET AIKATAULU VASTUUTAHO VERKOSTOITUMINEN Yhteistyöverkostojen kartoittaminen, aihepiirin tietoon 2011 2012 V PP/KP/PT ja kokemuksiin tutustuminen (Pohjois-Savo) -Alkutilanteen kartoitus;kysely Savaksen yksiköihin, syksy 2011 PP/PT kuntiin ja yksityisille palveluntuottajille/10/2011 - kartoituksen analysointi 1/2012 V - kyselyn kooste jakoon 2/2012 V Projektitiedottaminen (Pohjois-Savon kunnat ja 9-11/2011 PP palveluntuottajat, järjestöt) -sähköposti 9/2011, 10/2011, 11/2011 V Verkostoitumistapaamiset ja yhteistyömuodoista 9-12/2011 PP/KP keskusteleminen -Ylä-Savon Sote 11-12/2011 V arviointikeskustelu 5/2012 -Savon Vammaisasuntosäätiö 11/2011 V arviointikeskustelu 5/2012 Yhteistyön muodoista sopiminen (MAP) V 9/2011 PP/KP Yhteistyön muodoista sopiminen (Savas- yksiköt) 10/2011 PP/KP -kommunikaatiovastaavien tiimi 12/2011 V tiimien käynnistys 9/2012 -Messi-työryhmä 10/2011-2012 V Ohjausryhmän perustaminen -yhteistyötahojen kartoitus syksy/2011 V 1/2012 PP/KP 31

-ohjausryhmän koolle kutsuminen 5-6/2012 V Yhteistyön muodoista sopiminen (Kvl) 1/2012 PP/KP -verkostotapaaminen 1/2012 V Yhteistyönmuodoista sopiminen 2/2012 PP/KP - Alueelliset kehittämistiimit syksy/2012 Yhteistyön muodoista sopiminen pilottiyksiköiden 12/2011 PP kanssa -Kallio 10-11/2011 V -Ylä-Savon Sote 12/2011 V Vertaistapaamiset (kvl) 1krt/vuosi 2012 2014 PP/KP TOIMINNAN SUUNNITTELU Kehittämistyössä tarvittavan tiedon hankkiminen 9/2011 2014 PP/PT mahdollisimman laajasti; tutustumiskäynnit, koulutukset, seminaarit, konsultaatiot. Pilottiyksiköiden koulutus ym. tarpeen kartoitus 1-2/2012 PP -alkukartoitus työntekijöille (Kallio 11/2011, 11-12/2011 Ylä-Savon Sote) V Aikatauluista ja kustannuksista sopiminen 2/2012 PP/KP -Kallio 11/2011 V -Ylä-Savon Sote 12/2011 V Toiminnan sisällön ja muodoista sopiminen V kevät/2012 PP Materiaalin kartoitus, työstäminen ja kehittäminen -materiaalin hankinta V -koulutusmateriaalin työstäminen V 3-4/2012 PP/PT 32

KEHITTÄMISTYÖ PILOTTIYKSIKÖISSÄ Työskentelyn aloitus 2012 PP -Kallio 1/2012 V -Ylä-Savon SOTE 1/2012 V Kouluttajien ja asiantuntijoiden kanssa yhteistyöstä 1/2012 PP/KP sopiminen V Kehittämistyö pilottiyksiköissä; kouluttaminen, ohjaaminen, konsultointi yms. 2012-4/2014 PP/PT/ulkopuolis et kouluttajat -Kallio 1-12/2012 -Ylä-Savon Sote 1-12/2012 Tiedon levittäminen kaikille yhteistyökumppaneille 2012 2014 PP/PT Lehdistötiedote yhteistoiminnallisesta kehittämisestä 10/2012 PP V TIEDON KOOSTAMINEN Kartoitus tuetun päätöksenteon mahdollisuuksista 2012 PP/PT ja haasteista (Savas-yksiköt, kunnat, yksityiset palveluntuottajat, koulut) 11/2011 V Oppilaitoisyhteistyö oppaan toteuttamisessa 9/2013 PP/KP Oppaan suunnittelutyö alkaa 12/2013 PP/PT Kehittämistyön kokemuksista opas tuetusta päätöksenteosta 9/2014 PP/PT/KP Seminaari projektin aihepiirin teemoista 2013 Oppaan julkaisemistilaisuus 10/2014 PP/PT Oppaasta tiedottaminen yhteistyökumppaneille ja Savaksen sisällä 9-12/2014 PP/PT/KP 33

PROSESSI: YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA KÄYTÄNNÖNTOIMET AIKATAULU VASTUUTAHO ASIAKASVERKOSTOJEN LUOMINEN Asiakasyhteistyön muodoista sopiminen (MAP) V 2/2012 PP/PT Yhteistyöverkostojen kartoittaminen (kunnat, palveluntuottajat, 11 12/2011 PT yhdistykset, Savaksen yksiköt) -projektinviestit 9/2011 V -esitteiden levittäminen 9-10/2011 V -kartoitus 11/2011 V -Savas yksiköihin projekti-info 5/2012 mennessä Projektitiedottaminen laajasti (Mikkeli) V 9/2011- PT/PP Verkostoitumistapaamiset ja yhteistyön muodoista keskustelu -Mikkeli 11/2011 V -Vaalijala -Savas 1/2012 V Ohjausryhmän ohjauksesta sopiminen -ohjausryhmän kokoonpanon suunnittelu V -ohjausryhmän koolle kutsuminen V Yhteistyö vertaisprojektien kanssa -Kvl 1/2012 V Asiakasrajaukset ja kriteerien muodostaminen -asiakaskriteerit 12/2011 V -asiakasprosessin kuvaus kevät/2012 Asiakkaiden valinta, Asiakastyön muodoista sopiminen /aikataulut Mikkelin kaupunki 11/2011 V Savon Vammaisasuntosäätiö 1/2012 V Vaalijala TOIMINNAN SUUNNITTELU 12/2011-1/2012 PT 1/2012 PT/PP 1/2012 PT/PP 12/2011 PT 2/2012 PT/PP 34

Aihepiiriin, työvälineisiin yms. tutustuminen. Koulutukset, 10/2011 2014 PT/PP vierailukäynnit, konsultoinnit yms. -työmenetelmiin perehtyminen 12/2011 V -koulutuksia keskitetysti kevät 2012 -työvälineiden ja kommunikaatiomateriaalin hankinta 10/2011-> Asiakkaiden, läheisten ja ohjaajien haastattelu, 3/2012 PT tiedon kerääminen Asiakastyön sisällön ja tavoitteiden suunnittelu 12/2011-4/2012 PT ASIAKASTYÖN ALOITUS Asiakastyön aloitus V 6/2012 PT Asiakastyön toteuttaminen, tuetun päätöksenteon 6/2012-4/2014 PT edistäminen Asiakastyö alkaa 3/2012 V Materiaalin kartoitus, työstäminen ja kehittäminen, 2012 2014 PT/PP Perehtyminen. Asiakastyön vaikuttavuuden arviointi; keskustelut 11/2012 PT lähiyhteisöjen kanssa ja asiakkaiden kanssa. Toiminnasta tiedottaminen (lehdet, internet, yhteistyökumppaneille) 2012 2014 PT/PP -lehdistötiedote 3/2012 V TIEDON DOKUMENTOINTI Asiakastyön kirjaaminen V 2012 2014 PT Kokemusten ja hyvien käytäntöjen analysointi 4/2014 PT Kokemusten hyödyntäminen oppaan työstämisessä 5/2014 PT 35

PROSESSI: HENKILÖSTÖ- JA PROJEKTINHALLINTA KÄYTÄNNÖNTOIMET AIKATAULU VASTUUTAHO Projektin toimintasuunnitelman laatiminen (vuosittain 9/2011 PP syyskuu) V Riskienhallintasuunnitelma V 9/2011 PP Yhteistyösuunnitelma 9/2011 PP sidosryhmäanalyysi 12/2011 V Työsuunnitelma 9/2011 PP -päivitys kuukausittain Vaiheistus-suunnitelma V 10/2011 PP Projektin ilmeen suunnittelu V 10/2011 PP/PT Projektityöntekijän perehdytys (jatkuvaa) 10/2011 PP/KP Projektin esitteiden ja julisteiden suunnittelu sekä 11/2011 PP/PT tuottaminen V Koulutussuunnitelma V 12/2011 PP/PT Arviointisuunnitelma V kevät 2012 PP/KP Toimintakertomus Talouden seuranta jatkuvaa PP/KP/TJ Väliraportit ja vuosiselvitykset ohjeen mukaan PP Ohjausryhmätapaamiset 2-3 krt/vuosi PP/KP/PT Johtoryhmä tapaamiset V 1-2kk välein PP/KP Ray:n projektiseloste syyskuu 2011 PP/KP 2014 Projektin tiedonhallinta; arkistointi jatkuvaa, loppuvuosi PP/PT Kehityskeskustelut V vuosittain PP/KP/PT Työnohjaus tarpeen mukaan PP/PT 36

Projektimateriaalin jakaminen 11/2011 12/2014 PP/PT/KP 37

LIITE 2 Tuetusti päätöksentekoon -projektin arviointisuunnitelma Arviointi on olennainen osa projektin toimintaa ja arvioinnin tulosten myötä pystytään vastaamaan nopeasti muutostarpeisiin ja nähdään tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten tulokset. Arviointisuunnitelmassa käydään läpi jokainen projektin toimintaprosessi ja määritellään arviointi seuraavien perusteiden mukaan. Projektitiimi seuraa ja arvioi projektin toimintaa säännöllisesti työkokouksissaan. Seurantaa toteutetaan vertaamalla toteutunutta toimintaa laadittuihin toimintasuunnitelmiin. Projektipäällikkö vastaa projektin toimintaprosessien sekä tulosten ja vaikutusten jatkuvasta arvioinnista ja raportoi projektin toteutumisesta projektin johtoryhmälle. Tuloksellisuus = Vaikutukset Tarkoituksenmukaisuus; prosessien toiminnan laatu Tehokkuus Pysyvyys levittämisprojektilla ei ole erikseen määriteltyjä tuloksia eri toimintamuotojen kautta onnistunut levittämis/juurruttamistyö on projektin vaikutuksia sekä tuloksia toiminnan kautta saatu palaute prosessien laadukkuudesta asiakas-, sidosryhmä- ja työntekijätyytyväisyys resurssien käyttö suhteessa projektin tavoitteisiin ja tuloksiin tulosten juurtumisen ja hyödynnettävyyden arviointia arvioinnin kohteena pääprosessit 38

Levittämis- ja juurruttamistyön prosesseiden arviointi Toiminnallinen tavoite: Yksilökeskeinen toiminta Yleinen tavoite: Itsemääräämisoikeus ja päämiehisyys arjessa vahvistuu ja mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa. Vaikutusten ja tuloksellisuuden myötä prosessisin kautta syntyy Opas Tuetusta Päätöksenteosta vammaisalan työntekijöille ja sekä tukea tarvitseville henkilöille. ARVIOINTIPERUSTE: Tuloksellisuus = Vaikutukset Kriteerit asiakastyön tuloksille ja vaikutuksille Välittömät vaikutukset: asiakastyöllä on tutkittavasti edistetty tukea tarvitsevan henkilön tuetun päätöksenteon toteutumista Välilliset vaikutukset: toiminnan kautta asiakkaan lähiverkoston, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien tietoisuus tuetusta päätöksenteosta on kasvanut ja heidän mahdollisuudet tukea asiakkaita tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ovat paremmat kuin ennen Arviointikysymykset Välittömät vaikutukset Asiakkaiden lähtötilanteen kartoitus vaikutukset Tuletko kuulluksi (tarpeet/toiveet/tunteet) lähiyhteisössäsi? Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa kommunikointimenetelmääsi arjen päätöksentekotilanteissa? Onko sinulla mahdollisuus tehdä päätöksiä omaa elämääsi koskevissa asioissa? Onko sinulla mahdollisuus tehdä valintoja vaihtoehdoista? Missä asioissa voit tehdä päätöksiä? Onko sinulla mahdollisuus määritellä millaista tukea tarvitset päätöksentekotilanteisiin? Onko sinulla mahdollisuus kantaa vastuuta omista päätöksistä? Onko sinulla mahdollisuus päättää ihmiset, jotka tukevat sinua päätöksentekotilanteissa? Oma tunteesi yhteiskunnan jäsenyydestä? (Maslowin tarvehierarkia) Millaisia konkreettisia vaikutuksia toimintaan osallistumisella on ollut elämääsi? Mitä uutta ja hyödyllistä osallistuminen sai sinun elämässäsi aikaan? Mitkä tekijät uskoisit olevan muutosten takana? Miten toimintaa olisi hyvä kehittää? Välilliset vaikutukset Lähiyhteisön/Läheisen alkutilanteen kartoitus vaikutukset Onko tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä lisääntynyt? Onko teillä mahdollisuus tukea asiakasta tekemään omia päätöksiä? Onko teillä mahdollisuus tukea asiakkaan kommunikaatiota? Pystyttekö vastaamaan asiakkaan kommunikointialoitteisiin? Onko teillä mahdollisuus huomioida asiakkaan omat päätökset hänen elämän suunnittelussaan? Onko teillä mahdollisuus tarjota asiakkaalle yksilöllistä tukea päätöksentekotilanteisiin? Oletko huolissasi läheisesi mahdollisuudesta tulla kuulluksi? (kuvaile asteikolla) Näiden lisäksi myös haastatellaan asiakkaan kysymykset ja lähiverkoston havainnointi asiakkaan 39

elämän alkutilanteesta ja hänen elämässään tapahtuneista muutoksista. Palveluista päättävät tahot Onko teillä mahdollisuus kuulla ja huomioida asiakkaan toiveita ja tarpeita palvelujen suunnittelussa? Onko teillä mahdollisuus tukea asiakasta päätöksentekotilanteissa? Arviointimittarit/-menetelmät: asiakkaat: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta ja havainnointi lähiyhteisö/läheiset: haastattelu arviointilomalleen pohjalta palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektiohjaaja) 5/2012 alkukartoitus (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset) 12/2012 väliarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät tahot) 5/2013 loppuarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät tahot) jatkuvaa arviointia (asiakaskertomukset/sosiaalitiedot, havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat) työntekijän itsearviointia, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä vertaisarviointia verkostoissa Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö (projektipäällikkö) Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yksilökeskeisen työskentelyn jatkosuunnitteluun ARVIOINTIPERUSTE: Yksilökeskeisen työn laatu/tarkoituksen mukaisuus (palautetta projektin toiminnasta) Kriteerit yksilökeskeisen työn laadukkaalle ja tarkoituksenmukaiselle etenemiselle Asiakastyytyväisyys asiakastyöllä selkeä määritelmä asiakastyön yleiset ja asiakkaan yksilölliset tavoitteet ovat selkeät asiakas ymmärtää millaisessa toiminnassa on osallisena työmenetelmät vastaavat asiakkaan tarpeita asiakas tulee aidosti kuulluksi kohdelluksi tasa-arvoiseksi asiakastyössä yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, sisältö toiminta vastaa asiakkaan odotuksia toiminta on turvallista ja siihen on helppo osallistua asiakas pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön Sidosryhmien (yhteistyökumppanit, palveluista päättävät tahot) tyytyväisyys asiakastyöllä selkeä määritelmä tietoisuus toiminnasta, jossa ovat mukana projektin käyttämät työmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia asiakkaiden ja sidosryhmien kannalta yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmä) yleinen tyytyväisyys; projektin ammattitaito, toiminta, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, tiedonkulku toiminta vastaa odotuksia Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta 40

yhteistyökumppanuus on arvokasta toiminnan tiedotus on riittävää toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää toiminnan kehittäminen on joustavaa toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti Työntekijän tyytyväisyys asiakastyöllä selkeä määritelmä asiakastyön yleiset ja asiakkaan yksilölliset tavoitteet ovat selkeät asiakas ymmärtää millaisessa toiminnassa on osallisena työmenetelmät vastaavat asiakkaan tarpeita ja omaa ammattitaitoa asiakas tulee aidosti kuulluksi kohdelluksi tasa-arvoiseksi asiakastyössä yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, sisältö toiminta vastaa asiakkaan odotuksia toiminta on turvallista ja siihen on helppo osallistua asiakas pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmä) Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta yhteistyökumppanuus on arvokasta toiminnan tiedotus on riittävää toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää toiminnan kehittäminen on joustavaa toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti oman työskentelyn itsearviointia monipuolisesti Arviointikysymykset: Miten konkreettisesti asiakastyö on määritelty; yleiset ja yksilölliset tavoitteet? Tuntevatko asiakkaat ja sidosryhmät toiminnan, jossa ovat mukana? Miten työntekijän käyttämät työmenetelmät vastaavat asiakkaan ja sidosryhmien tarpeita? Miten asiakkaan oma ääni on tullut kuuluviin projektin toiminnassa? (tasa-arvoisuus, toiminnan kehittäminen) Miten projektin toiminnan käytännönjärjestelyt ovat sujuneet? (sisältö, tapaamisten järjestely, tiedotus, työntekijän ammattitaito) Onko toiminta vastannut asiakkaan/sidosryhmien odotuksia? Jos ei niin, kuinka sitä tulisi kehittää. Onko asiakas/sidosryhmät kokeneet toiminnan/projektin henkilön turvallisena ja helposti lähestyttävänä? Miten yhteistyö projektin ja sidosryhmien välillä on sujunut? (verkostoituminen, dialogisuus, tiedotus, kehittäminen ) Onko Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta ja yhteistyöprojektin kanssa arvokasta? Kuinka työntekijä kuvailee/arvioi omaa toimintaansa projektissa? Kuinka projektin markkinointi, näkyvyys ja aktiivisuus on toteutunut? Miten toiminta on valvonut kohderyhmänsä oikeuksia? Jokaiselle ryhmälle laaditaan lomakkeet, joiden pohjalta arviointihaastattelut toteutetaan. Arviointimittarit/-menetelmät: asiakkaat: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta ja havainnointi lähiyhteisö/läheiset: haastattelu arviointilomalleen pohjalta palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta työntekijä: haastattelu arviointilomakkeen ja kehityskeskustelurungon pohjalta Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektiohjaaja) 12/2012 väliarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät tahot, työntekijä) 41

05/2013 loppuarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät tahot, työntekijä) jatkuvaa arviointia (asiakaskertomukset/sosiaalitiedot, havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat) työntekijän itsearviointia 2/2012, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä vertaisarviointia verkostoissa Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yksilökeskeisen työskentelyn jatkosuunnitteluun vuosittaiset väli- ja loppuraportit Raha-automaattiyhdistykselle johto- ja ohjausryhmien muistiot ARVIOINTIPERUSTE: Tehokkuus Arviointikriteerit Levittämis- ja juurruttamistyössä käytettyjen resurssien suhde projektin vaikutuksiin ja tuloksiin eli kuinka onnistunutta levittämistyö on ollut. Arviointikysymykset Miten tehokkaasti käytössä olevat resurssit on hyödynnetty levittämistyössä? Arviointimittarit/-menetelmät: Arviointikeskustelu johtoryhmässä Kehityskeskustelut; työntekijöiden itsearviointi asiakas/sidosryhmä/läheiset- palautteet Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) jatkuvaa itsearviointia ja arviointia koskevaa seurantatiedon keruuta 2/2012 johtoryhmä 2/2012 työntekijöiden itsearviointi Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yksilökeskeisen työskentelyn jatkosuunnitteluun vuosittaiset väli- ja loppuraportit Raha-automaattiyhdistykselle johto- ja ohjausryhmien muistiot, kehityskeskusteluiden yhteenvedot Arviointia käytetään projektin ohjaukseen ja suunnitteluun. 42

ARVIOINTIPERUSTE: Pysyvyys Arviointikriteerit: projektin vaikutusten leviäminen mahdollisimman laajasti projektin toiminta-alueella tuetun päätöksenteon juurtuminen Arviointikysymykset: Miten projektin vaikutukset ovat juurtuneet projektin jälkeen? Kuinka laajalle vaikutukset ovat levinneet? Onko tuettu päätöksenteko käytetty työmenetelmä projektin oleellisimpien yhteistyökumppaneiden asiakkaiden arjessa? Arviointimittarit tai menetelmät: jälkiarviointilomake: projektin lopputulosten ja tuotosten pysyvyys (Savas) Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: 2016- Savas kehittämisyksikkö, kehittämispäällikkö Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: jälkiarvioinnin raportointi rahoittajalle 43

Toiminnallinen tavoite: Yhteistoiminnallinen kehittäminen Yleinen tavoite: Tuettu päätöksenteko mahdollistuu työyhteisöjen toiminnassa ja välilliset vaikutukset näkyvät asiakkaiden arjessa. Tiedon lisääntymisen myötä toimintatavat kehittyvät. Hyvistä käytännöistä ja yhteistoiminnallisesta kehittämisestä kootun tiedon pohjalta syntyy opas Tuetusta päätöksenteosta. ARVIOINTIPERUSTE: Tuloksellisuus = Vaikutukset Kriteerit yhteistoiminnallisen kehittämisen tuloksille ja vaikutuksille Välittömät vaikutukset: toiminnan myötä työyhteisöjen toimintatavat kehittyvät tukemaan entistä paremmin asiakkaan oman äänen kuuluviin tuloa, työyhteisöt kehittävät itse määrittelemiään kehittämiskohteita omassa työssään Välilliset vaikutukset: toiminnan kautta työyhteisöjen asiakkaille tulee näkyväksi kehittämistyö, tuettu päätöksenteko ja siihen liittyvät teemat ja heidän yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen on parempaa, palvelun tuottajien tietoisuus tuetusta päätöksenteosta on kasvanut ja heidän mahdollisuudet tukea asiakkaita tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ovat paremmat kuin ennen Arviointikysymykset Välittömät vaikutukset Työyhteisön alkutilanteen kartoitus-vaikutukset Kuinka tietoinen olet erilaisista kommunikaatiomenetelmistä ja tuetun päätöksenteon keinoista? Ovat edellä mainitut menetelmät käytössä työssä? Onko teillä mahdollisuus (keinot, tietoa, ilmapiiri) tukea asiakasta tekemään valintoja erilaisista vaihtoehdoista? Onko teillä mahdollisuus vastata asiakkaiden kommunikaatioaloitteisiin (ilmeet, eleet, kuvat, viittomat)? Onko teillä taitoa kommunikoida asiakkaiden kommunikaatiomenetelmiä käyttäen? Pystyttekö arjen tilanteissa tukemaan asiakasta päätöksentekotilanteissa (ennen tilannettatilanteessa ja sen jälkeen)? Huolehditteko, että asiakkaalla on tukena päätöksenteossa hänen itsensä valitsemat henkilöt/henkilö? Miten toimintaan osallistuminen konkreettisesti vaikutti työyhteisön toimintaan? Toiminnan merkitys? Mitkä tekijät luulette olevan vaikutusten takana? Miten toimintaa tulisi kehittää? Välilliset vaikutukset Asiakkaiden tilanteen arviointi vaikutuksista Tuletko kuulluksi (tarpeet/toiveet/tunteet) lähiyhteisössäsi? Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa kommunikointimenetelmääsi lähiyhteisössäsi? Oletko sinulla mahdollisuus tehdä omaa elämääsi koskevia päätöksiä? Onko sinulla mahdollisuus tehdä valintoja erilaisista vaihtoehdoista? Missä asioissa voit tehdä päätöksiä? Oletko osannut/saanut tukea yksilöllisen tuen määrittelyyn koskien päätöksentekotilanteita? Onko sinulla mahdollisuus kantaa vastuuta omista päätöksistä? 44

Onko sinulla mahdollisuus valita ihmiset, jotka tukevat sinua päätöksentekotilanteissa? Oma tunteesi yhteiskunnan jäsenyydestä? (Maslowin tarvehierarkia) Palvelun tuottajat Näkyykö tuettu päätöksenteko organisaation laatukriteereissä, toimintaohjeissa yms.? Onko henkilökunnalla mahdollisuus (resurssi, osaaminen, ilmapiiri ) tukea asiakasta päätöksenteko tilanteissa riittävästi? Onko asiakkaiden päämiehisyys huomioitu koko asumisprosessissa ja sen suunnittelussa? (oppaat selkokielellä, palvelusuunnitelmapalaverit ) Millaisia konkreettisia vaikutuksia toiminnalla oli teille? Toiminnan merkitys? Mitkä tekijät luulette olevan vaikutusten takana? Miten toimintaa olisi hyvä kehittää? Arviointimittarit/-menetelmät: asiakkaat: havainnointi, keskustelu työyhteisöt: alkukartoitus työntekijäkohtaisesti yhteenveto yksikkökohtaisesti (Kyselylomake 1 yhteistoiminnallisen kehittämisen työyhteisöille), väli- ja loppuarvioinnit samalla menetelmällä, työntekijän havainnointi asiakkaat: asiakaskoulutuksessa toiminnallinen havainnointi, työyhteisön havainnointi ja arviointi tilanteesta palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta (Kyselylomake 1 teemojen mukaisesti) Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) 12/2011 alkukartoitus (työyhteisöt) 2-3/2012 toiminnallinen havainnointi (asiakkaat) 4/2012 väliarviointi (työyhteisöt omaa toimintaa sekä välillisiä vaikutuksia asiakkaisiin, palveluista päättävät tahot) 12/2012 loppuarviointi (työyhteisöt, asiakkaat, palveluista päättävät tahot) jatkuvaa arviointia (havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat) työntekijän itsearviointia, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä vertaisarviointia verkostoissa Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö (projektipäällikkö) Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja yhteistoiminnallisen kehittämisen seurantalomakkeisiin Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yhteistoiminnallisen kehittämisen jatkosuunnitteluun 45

ARVIOINTIPERUSTE: Yhteistoiminnallisen kehittämisen laatu/tarkoituksen mukaisuus (palautetta projektin toiminnasta) Kriteerit yhteistoiminnallisen kehittämisen laadukkaalle ja tarkoituksenmukaiselle etenemiselle Työyhteisöjen tyytyväisyys kehittämistyöllä selkeä määritelmä työyhteisöt ymmärtävät ja sisäistävät toiminnan tarkoituksen ja tavoitteet omassa työssään työmenetelmät ovat yhteisöjen tarpeita vastaavia toiminta on joustavaa ja sen suunnittelu lähtee työyhteisöjen tarpeista työyhteisöt kokevat oman työnsä arvokkaaksi ja heitä kuullaan toiminnan edetessä yleinen tyytyväisyys: toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt toiminnan sisältö vastaa odotuksia Sidosryhmien tyytyväisyys (palveluntuottajat) kehittämistyöllä selkeä määritelmä tietoisuus toiminnasta, jossa ovat mukana projektin työmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja juurrutettavissa työyhteisöjen toimintaan yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmä) yleinen tyytyväisyys; projektin ammattitaito, toiminta, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, tiedonkulku toiminta vastaa odotuksia Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta yhteistyökumppanuus on arvokasta toiminnan tiedotus on riittävää toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää toiminnan kehittäminen on joustavaa toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti Työntekijän tyytyväisyys yhteistoiminnallisella kehittämisellä selkeä määritelmä toiminnan yleiset ja yhteisöjen omat kehittämistavoitteet yksilölliset ovat selkeät työyhteisöt ymmärtävät millaisessa toiminnassa ovat osallisina työmenetelmät vastaavat yhteisöjen tarpeita ja työntekijän omaa ammattitaitoa yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, sisältö toiminta vastaa yhteisön odotuksia toiminta on turvallista ja siihen on helppo osallistua yhteisö pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmät) Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta yhteistyökumppanuus on arvokasta toiminnan tiedotus on riittävää toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää toiminnan kehittäminen on joustavaa toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti Työntekijän itsearviointia omasta työskentelystään Arviointikysymykset: Miten konkreettisesti yhteistoiminnallinen kehittäminen on määritelty; yleiset ja yksilölliset tavoitteet? Tuntevatko työyhteisöt ja sidosryhmät toiminnan, jossa ovat mukana? 46

Miten työntekijän käyttämät työmenetelmät vastaavat työyhteisöjen ja sidosryhmien tarpeita? Kokevatko työyhteisöt ja sidosryhmät oman toiminnan arvokkaaksi osallistuessaan toimintaan? Miten projektin toiminnan käytännönjärjestelyt ovat sujuneet? (sisältö, tapaamisten järjestely, tiedotus, työntekijän ammattitaito) Onko toiminta vastannut työyhteisöjen/sidosryhmien odotuksia? Jos ei niin, kuinka sitä tulisi kehittää. Onko toiminta joustavaa ja pystyykö yhteisöt vaikuttamaan sen sisältöön? Miten yhteistyö projektin ja sidosryhmien välillä on sujunut? (verkostoituminen, dialogisuus, tiedotus, kehittäminen ) Onko Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta ja yhteistyöprojektin kanssa arvokasta? Kuinka projektin markkinointi, näkyvyys ja aktiivisuus on toteutunut? Miten toiminta on valvonut kohderyhmänsä oikeuksia? Kuinka työntekijä kuvaa/arvioi omaa työskentelyään projektissa? Arviointimittarit/-menetelmät: työyhteisöt: arvioinnit työntekijäkohtaisesti/työyhteisökohtaisesti yhteenveto palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta työntekijä: haastattelu arviointilomakkeen ja kehityskeskustelurungon pohjalta Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) 4/2012 väliarviointi (työyhteisöt, palveluista päättävät tahot) 12/2012 loppuarviointi (työyhteisöt, palveluista päättävät tahot, työntekijä) jatkuvaa arviointia (havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat, yhteistoiminnallisen kehittämisen seurantalomakkeet) työntekijän itsearviointia 2/2012, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä vertaisarviointia verkostoissa Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja yhteistoiminnallisen kehittämisen seurantalomakkeisiin Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yhteistoiminnallisen kehittämisen jatkosuunnitteluun vuosittaiset väli- ja loppuraportit Raha-automaattiyhdistykselle johto- ja ohjausryhmien muistiot 47

ARVIOINTIPERUSTE: Tehokkuus Arviointikriteerit Levittämis- ja juurruttamistyössä käytettyjen resurssien suhde projektin vaikutuksiin ja tuloksiin eli kuinka onnistunutta levittämistyö on ollut. Arviointikysymykset Miten tehokkaasti käytössä olevat resurssit on hyödynnetty levittämistyössä? Arviointimittarit/-menetelmät: Arviointikeskustelu johtoryhmässä Kehityskeskustelut; työntekijöiden itsearviointi työyhteisö/sidosryhmä- palautteet Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) jatkuvaa itsearviointia ja arviointia koskevaa seurantatiedon keruuta 2/2012 johtoryhmä 2/2012 työntekijöiden itsearviointi Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja yhteistoiminnallisen kehittämisen seurantalomakkeisiin Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yhteistoiminnallisen kehittämisen jatkosuunnitteluun vuosittaiset väli- ja loppuraportit Raha-automaattiyhdistykselle johto- ja ohjausryhmien muistiot, kehityskeskusteluiden yhteenvedot Arviointia käytetään projektin ohjaukseen ja suunnitteluun. 48

ARVIOINTIPERUSTE: Pysyvyys Arviointikriteerit: projektin vaikutusten leviäminen mahdollisimman laajasti projektin toiminta-alueella tuetun päätöksenteon juurtuminen Arviointikysymykset: Miten projektin vaikutukset ovat juurtuneet projektin jälkeen? Kuinka laajalle vaikutukset ovat levinneet? Onko tuettu päätöksenteko käytetty työmenetelmä projektin toimintaan osallistuneiden työyhteisöjen arjessa? Arviointimittarit tai menetelmät: jälkiarviointilomake: projektin lopputulosten ja tuotosten pysyvyys (Savas) Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: 2016- Savas kehittämisyksikkö, kehittämispäällikkö Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: jälkiarvioinnin raportointi rahoittajalle 49

Henkilöstö ja projektin hallinta (Tukiprosessi) Yleinen tavoite: Projekti suunnittelee ja toteuttaa toimintaa tavoitelähtöisesti huomioiden olemassa olevat resurssit. Projektilla on selkeät tavoitteet eri prosesseille, aikataulutus, määritellyt resurssit, oikein organisoitu ohjaus, hallinto ja seuranta. ARVIOINTIPERUSTE: 2. Henkilöstö ja projektin hallinnan laatu/tarkoituksenmukaisuus Arviointi kriteerit Johtaminen: projektin organisoinnin ja toimintamenetelmien laadukkuus arvioinnin, viestinnän, riskienhallinnan ja henkilöstöjohtamisen onnistuminen Projektitiimin yhteistoiminta osaamisen ja menetelmäasiantuntijuuden kehittyminen työyhteisön toimivuus ja hyvinvointi työnjaon ja vastuiden jakautuminen tasapuolisesti henkilöstön työtyytyväisyys Arviointikysymykset Miten projektin toiminta on onnistunut suhteessa projektin laatukriteereihin? (SHQS) Miten onnistunutta projektin toiminnan organisoituminen on ollut eri toimijoiden kesken? Miten laadukkaita projektin prosessit ovat olleet? Miten projektin riskienhallinta, viestintä ja arviointi ovat onnistuneet suhteessa projektin tavoitteisiin? Miten projektin työntekijöiden osaaminen on kehittynyt suhteessa projektin tavoitteisiin? Arviointimittarit/ -menetelmät projektin toiminnan laatu- arviointilomake (Kehittämisyksikön yhteinen) oman työn itsearviointi, eri työryhmien kokoukset, koulutussuunnitelma, kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset, työtyytyväisyys, ulkoinen ja sisäinen auditointi ja johdon katselmukset Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö (projektipäällikkö) jatkuvaa arviointia ulkoinen auditointi vuosittain, sisäinen auditointi syksy 2013 Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö kts. ed. 50

ARVIOINTIPERUSTE: 3. Tehokkuus Arviointikriteerit projektin prosesseiden organisoinnin tehokkuus suhteessa tavoitteisiin resurssien oikeinsuuntaaminen Arviointikysymykset Miten tehokkaasti käytössä olevat resurssit on pystytty muuttamaan vaikutuksiksi ja tuloksiksi? Arviointimittarit/-menetelmät Projektin toiminnan laatu- arviointilomake (Kehittämisyksikön yhteinen) resurssien seuranta toiminnan seurannat, itsearviointi, osaamiskartoitus, työkokoukset, kehityskeskustelut, työtyytyväisyys Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö (projektipäällikkö) jatkuvaa arviointia Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö kts.ed. 51

LIITE 3 Tuetusti päätöksentekoon - projektin riskienhallintasuunnitelma 2011 2014 Riskienhallinnan tavoitteena on auttaa varmistamaan projektille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja tunnistaa tavoitteita uhkaavat riskit ennen niiden toteutumista. Valituilla toimenpiteillä pienennetään riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja toteutuneen riskin vaikutusta projektin toimintaan. Projektin riskienhallintasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa projektipäällikkö. Suunnitelmaa päivitetään yhdessä projektin työryhmässä sekä johto- että ohjausryhmässä. Projektin toimintasuunnitelmaan projektipäällikkö toteuttaa riskien alustavan tunnistus- ja arviointivaiheen. Riskienhallintasuunnitelmaa täydennettiin ensimmäisessä projektin johtoryhmän kokoontumisessa. Jokaisesta riskistä määritellään riskin kuvaus, riskin hallintakeinot, riskin todennäköisyys ja vakavuus asteikolla 1-5. Riskin kokonaisvaikutus projektille saadaan kertomalla nämä kaksi arvioitua lukua keskenään, jolloin eri riskit saadaan vertailukelpoisiksi keskenään asteikolla 1 (pienin arvo) -25 (suurin arvo) Riskin todennäköisyys on arvioitu asteikolla: Riskin vakavuus on arvioitu asteikolla: 1 = riski ei ole todennäköinen 2 = todennäköisyys on pieni 3 = todennäköisyys on keskisuuri 4 = todennäköisyys on suuri 5 = riski on erittäin todennäköinen Riskien kokonaisvaikutusasteikko ja toimenpiteet 1-4 Merkityksetön riski: 1 = ei aiheuta suurempia haittoja projektin toiminnalle, resursseille tai aikataululle 2 = aiheuttaa lieviä haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle 3 = aiheuttaa melko paljon haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle 4 = aiheuttaa suuria vaikeuksia projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle, vaikeuksia projektin läpiviemisessä 5 = projektin toiminta / jatkuminen on vaakalaudalla Riski on niin pieni, että toimenpiteitä ei tarvita 5-8 Vähäinen riski: 9-12 Kohtalainen riski 12-16 Merkittävä riski Tilannetta seurattava, että riski pysyy hallinnassa, toimenpiteitä ei välttämättä tarvita Riskin vähentämiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin Riskin vähentäminen on välttämätöntä ja toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. 52

RISKI 1: Projektin tavoitteita ei pystytä konkretisoimaan vastaamaan tarpeita Aika Todennäköisyys 2 Vakavuus 5 Kokonaisvaikutus 5 Syksy/2011 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Laaditaan toimintasuunnitelmaa kuulostellen verkoston tarpeita. Käytetään toimintasuunnitelman laatimisessa apuna asiantuntijoiden näkemyksiä ja kerätään aiheesta mahdollisimman kattava tietoa. RISKI 2: Yhteistyöverkostoista ei löydy tarpeita, joihin projektin tavoitteellinen toiminta vastaisi Aika 11/2011- kevät 2012 Todennäköisyys 1 Vakavuus 5 Kokonaisvaikutus 5 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Verkostotyö aloitetaan jo projektin suunnitteluvaiheissa. Verkoston tarpeet kartoitetaan suullisilla ja kirjallisilla kartoituksilla. Verkostot osallistuvat projektin suunnitteluun yhteistyötapaamisten kautta. RISKI 3: Projektiin toimintaan valitut toimintamenetelmät eivät tue tavoitteiden saavuttamista Aika kevät 2012 Todennäköisyys 3 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 12 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Toimintamenetelmien käyttöön perehtyminen ja projektin sisäisen tietopääoman kartuttaminen. Menetelmien huolellinen valinta ja räätälöinti käytäntöön. RISKI 4: Projektille asetetut tavoitteet eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa Aika kevät 2012 Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektille laaditaan yksityiskohtainen ja toteuttamiskelpoinen työsuunnitelma. Toiminnan jatkuva arviointi ja seuranta. Riskien havaitseminen ajoissa ja niiden mukaan toiminnan muokkauttaminen. RISKI 5: Projektin sidosryhmillä ja projektitiimillä on erilaiset näkemykset projektin toiminnan suunnasta Aika 12/2011 Todennäköisyys 3 Vakavuus 2 Kokonaisvaikutus 6 53

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektin päämäärästä ja tavoitteista sekä valituista toimintamenetelmistä tiedottaminen selkeästi ja ratkaisukeskeisesti. Yhteisestä päämäärästä keskustelua. Yhteistyökumppaneiden sitouttaminen yksilöllisillä tavoilla. viestintä. RISKI 6: Projektitiimillä ei ole riittävästi tietoa projektin aihepiiristä ja näin ollen valittuja toimintamenetelmiä ei voida käyttää Aika kevät-syksy 2012 Todennäköisyys 2 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 3 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Tarjolla olevan koulutuksen hyödyntäminen. Vierailu- ja asiantuntijavierailuja. Kartoitetaan tarkasti koulutustarve. Ulkopuolisten kouluttajien ja konsultoijien käyttäminen budjetin sallimissa rajoissa. RISKI 7: Asiakastyö ei onnistu (asiakkaita ei löydy, liian paljon yms.) Aika 8/2012 Todennäköisyys 2 Vakavuus 2 Kokonaisvaikutus 4 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Asiakastyö ei ole projektin kokonaistavoite. Suunnataan resurssit kartoitus, konsultointi ym. työhön ja mallinnetaan päätöksenteko-prosessia olemassa olevien käytäntöjen kautta. Projektin tiedottamista asiakkaille huomioiden yksilölliset kommunikaatiotavat yms. Asiakkaiden määrä ei ole ratkaiseva vaan yhdestäkin asiakkuudesta saa hyödyllistä tietoa. RISKI 8: Projektin työntekijä sairastuu tai vaihtuu Aika 2011- kevät/2012 Todennäköisyys 2 Vakavuus 2 Kokonaisvaikutus 4 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektitiimin jäsenten välinen tehokas tiedottaminen ja tehtävien hajauttaminen. Projektin laadukas dokumentointi. Työnantaja huomioi työntekijän hyvinvoinnista, sitouttamista ja motivoinnista. RISKI 9: Projektin budjetti ylittyy Aika kevät 2012 Todennäköisyys 1 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 3 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Talouden säännöllinen seuranta, sisällön päivittäminen projektin toiminnassa esille nousseita kehittämistarpeita vastaavaksi. 54

RISKI 10: Projektin tulosta ei osata kuvata niin, että sidosryhmät voivat hyödyntää sitä omassa toiminnassaan Aika 2012 Todennäköisyys 2 Vakavuus 5 Kokonaisvaikutus 10 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Säännöllinen vuorovaikutus projektiin osallistuvien tahojen kanssa. Projektin toiminnan suunnittelu / aikataulutus. Ulkoisen viestinnän suunnitelman laatiminen ja toteuttaminen. Tiedon tuottaminen sidosryhmille ymmärrettävään muotoon. RISKI 11: Projektin lopputulosta / tuotoksia käyttävien organisaatioiden määrä jää tavoiteltua pienemmäksi. Aika kevät 2012 Todennäköisyys 1 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 4 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Toimintasuunnitelman mukainen koulutus, tiedotus ja konsultointi (toiminnan hyödyn perustelut, sitouttaminen / päättäjät). Tuotoksien hyödyntäminen Savas-yksiköissä projektin päättymisen jälkeen. 55

LIITE 4 YHTEISTYÖSUUNNITELMA KOHDERYHMÄ Kunnat MITÄ: juurrutus, tiedotus, herätys, tunnistus Juurrutus MIKSI MITEN MILLOIN KU- KA Yhteistyökumppaneina projektin toiminnassa Tapaamiset, sähköposti, puhelin Säännöllisesti, toiminnan tarpeesta lähtöisin PP/P O Savas Juurrutus Yhteistyökumppaneina projektin toiminnassa ja kehittämistiimityöskentely Tapaamiset, sähköposti, puhelin, Säännöllisesti, toiminnan tarpeesta lähtöisin PP/P O Muut palveluntuottajat Juurrutus Yhteistyökumppaneina projektin toiminnassa ja kehittämistiimityöskentely Tapaamiset, sähköposti, puhelin, Säännöllisesti, toiminnan tarpeesta lähtöisin PP/P O Juurrutus Alueelliset ohjausryhmät: Etelä- ja Pohjois-Savo Yhteistyökumppaneiden edustajat, jotka juurruttavat tietoa omissa yksiköissään Tapaamiset, sähköposti. Projektipäällikkö kutsuu koolle tapaamiset ja laatii asialistat ja muistiot Ohjausryhmän kokoukset 2-3/vuosi PP/P O Savaksen projektien yhteistyö Juurrutus Yhteistyö ja kokemusten vaihto Projektitapaamiset 1/viikko, muiden projektien kanssa tapaamiset, sähköposti ja puhelin Tarvittaessa ja säännölliset tapaamiset; kehittämispäivä, projektipäälliköiden ja työntekijöiden tapaamiset PP/P O Johtoryhmä Juurrutus Savaksen sisällä Projektin etenemiseen liittyvät asiat, projektin väliarviointia Johtoryhmän kokoukset, sähköposti, puhelimitse Johtoryhmän kokous joka toinen kuukausi PP/K P Yhdistykset Tiedotus Projektin toiminnasta kiinnostuneet, mutta ei mahdollisuutta juurruttamistyöhön. Tiedotusta projektin aihepiirin asioista Sähköposti, tiedotustilaisuudet, konsultaatiot Pyydettäessä PP/P O Palveluntuottajat Tiedotus Tiedotusta projektin aihepiirin asioista Sähköposti, koulutukset Pyydettäessä PP 56

Yksittäiset ihmiset Tiedotus Kiinnostuneet projektista oman työn kehittämisen kautta Sähköposti Tiedotusviestit PP Palveluiden päättäjät, Kehitysvammapoliklinikka Tiedotus Mahdollisesti projektin toiminnasta kiinnostuneita Sähköposti, konsultointi Pyydettäessä PP Vertaisprojektit Tiedotus Kiinnostuneita toiminnasta ja mahdollisuus kokemustenvaihtoon sähköposti, tapaamiset Tarvittaessa, joidenkin kanssa säännöllisesti PP/P O Oppilaitokset Tiedotus Tiedotus projektista. Sähköposti, tapaamiset, esitteiden jako. PP/P O Suuri yleisö Herätys tapahtumat, messut, koulutukset, lehdistö yms. Mahdollisia kiinnostuneita, jotka herätyksen jälkeen voivat osallistua projektin juurrutustyöhön sähköposti, esitteet, tiedotteet, käyntikortit Säännöllisesti koko projektin ajan PP/P O SAVAS Herätys Koko Savaksen sisäinen tiedotus. Mahdollisia kiinnostuneita, jotka tiedon lisääntymisen kautta voivat osallistua projektin juurrutustyöhön Tarvittaessa, sähköposti tiedote 2x vuosi, esitteet ja tiedotteet, www-sivut Aktiivista koko projektin ajan PP/P O/KP Valtakunnalliset projektit Tunnistus Tarvittaessa PP/P O 57

LIITE 5 Sopimus yhteistoiminnallisesta kehittämisestä Projektin yhteisön perustiedot Nimi Johtaja/vastaava Osoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostisoite Päiväys ja allekirjoitukset Päiväys Yhteisön edustaja: allekirjoitus Projektin toteuttajataho Nimi Nimen selvennys Tätä sopimusta on allekirjoitettu kaksi yhtäpitävää kappaletta molemmille sopijaosapuolille. Sopimus on voimassa toistaiseksi projektin toiminnan ajan. Toimintaa arvioidaan koko prosessin ajan. 58

LIITE 6 Alkukartoitus työyhteisöille Perustiedot Nimi: Päivämäärä: Työyhteisö: Ikä: Työkokemus vammaistyössä: vuotta Koulutus/ammatti Työtehtävä: Vahvuudet työssäni: Haluaisin kehittyä Tarvitsen kehittymiseni tueksi (ohjaus/koulutus): Millaiset tekijät edistävät tuetun päätöksenteon toteutumista arjessa? Kuvaile esteitä, joita toteutumisen tiellä on/voi olla. 59

Tuettu päätöksenteko työmenetelmänä arjessa: täysin samaa mieltä 1 2 3 4 täysin eri mieltä 1. Tiedän mitä tuettu päätöksenteko tarkoittaa. 1 2 3 4 2. Minulla on riittävästi tietoa tuettua päätöksentekoa edistävistä työmenetelmistä/välineistä. 1 2 3 4 3. Hallitsen tuettua päätöksentekoa edistäviä työmenetelmiä ja käytän niitä päivittäin työssäni. 1 2 3 4 4. Tarjoan kehitysvammaisille henkilöille riittävästi vaihtoehtoja valintojen tueksi. 1 2 3 4 5. Keskustelemme päätettävistä asioista etukäteen asiakkaitteni kanssa ja etsimme yhdessä tietoa asioista. 1 2 3 4 6. Seuraan asiakkaitteni pieniä kommunikaatioeleitä, ilmeitä, viittomia, jotta saan selville hänen oman mielipiteensä. 1 2 3 4 7. Käytän kommunikoidessani samoja ilmaisukeinoja, kuin kumppani käyttää. 1 2 3 4 8. Huolehdin, että asiakasta koskeva materiaali on aina hänen ymmärtämällään kielellä. 1 2 3 4 60

9. Huolehdin, että asiakkaallani on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon erilaisissa palavereissa, esimerkiksi Messi-palavereihin. 1 2 3 4 10. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua arjen päätöksenteko-tilanteisiin. (esim.ruokailu) 1 2 3 4 11. Tuettu päätöksenteko toteutuu työssäni. 1 2 3 4 61

LIITE 7 Alkukartoitus asiakkaat TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI ASIAKASTYÖN SEURANTA TOIMINNAN ARVIOINTIPERUSTE: Tulokset = Vaikutukset Arviointilomake 1: Lähtötilanteen kartoitus, Nykyhetken kuvaus Nimi: Minä asun: Päivämäärä, jolloin olen tehnyt tämän arvioinnin: Arvioinnin tekemisessä minua auttoi TAPA, JOLLA OLEN TEHNYT ARVIOINTIA Olen itse kirjoittanut vastaukset Olen vastannut omalla kommunikointimenetelmälläni minulle esitettyihin kysymyksiin Toimintaani on havainnoitu ja sen jälkeen on tehty johtopäätöksiä 62

Mitä kommunikointimenetelmiä minulla oli käytössäni tehdessäni arviointia Kirjoittaminen Viittomat Kommunikaatiokansio Tuettu kommunikaatio Ilmeet, eleet Esinesymbolit Kommunikoinnin tekniset apuvälineet Jokin muu Millaisia menetelmiä minulla auttavalla henkilöllä oli käytössään? Yhdessä keskustellen kirjataan menetelmiä. 63

OMAT TAIDOT TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ SAMAA MIELTÄ ERI MIELTÄ Käytän omaa kommunikaatiomenetelmää sujuvasti erilaisissa arkipäivän tilanteissa. Teen omaa elämääni koskevia päätöksiä joka päivä. Osaan tehdä valintoja tarjotuista vaihtoehdoista joka päivä. Ilmaisen tarpeitani, toiveitani, tunteitani joka päivä. Osaan kertoa itse millaista tukea tarvitsen päätöksentekotilanteissa. Minulle on tärkeää, että päätöksentekotilanteissa tukenani on minulle tuttu ihminen. 64

KUINKA MINUA TUETAAN PÄÄTÖKSENTEKOTILAN- TEISSA? Lähiyhteisöni käyttää samoja kommunikointimenetelmiä kuin minä. SAMAA MIELTÄ ERI MIELTÄ Minulle tarjotaan riittävästi vaihtoehtoja valintojeni tueksi. Minun tarpeitani, toiveitani ja tunteitani kuunnellaan lähiyhteisössäni. Lähiyhteisöni tukee minua tekemään päätöksiä. Kun olen päättänyt kuka minua tukee päätöksenteossa, lähiyhteisö kunnioittaa sitä. Minun päätöksiäni kunnioitetaan. Esimerkiksi, jos haluan laittaa punaisen paidan päälle niin ohjaajat auttavat minua laittamaan sen. TEEN OMAA ELÄMÄÄNI KOSKEVIA PÄÄTÖKSIÄ SEURAAVISSA ASIOISSA MISSA ASUN? MITÄ PUEN PÄÄLLE? MITÄ SYÖN? KETÄ HALUAN TAVATA? MIHIN TARVITSEN AVUSTAJAN APUA? Muita asioita 65

TUNNE OMASTA KANSALAISUUDESTA ITSEMÄÄRÄÄMINEN OMAN ELÄMÄN SUUNTA RAHA KOTI AKTIIVINEN TUKI ELÄMÄ YHTEISÖN JÄSENENÄ Hintsala, S. 2010. Sosiaaliportti. 66