Tuetusti päätöksentekoon- projekti. Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

Transkriptio

1 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2013 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen 90

2 Sisällysluettelo Johdanto 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI Toimimalla kohti tavoitteita Tavoiteltavat vaikutukset YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Toiminnan arviointia Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Työyhteisöjen konsultaatio Toiminnan arviointia Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Verkosto-työpajat Kehittämistiimit YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ Asiakastyön prosessi Toiminnan arviointi Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä HENKILÖSTÖ- JA PROJEKTINHALLINTA Projektin hallinta Työntekijäresurssit Johtoryhmä Fyysiset ja taloudelliset resurssit Projektin arvot VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa Tiedotusmateriaali levittämistyössä tukena PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN LÄHTEET JA LIITTEET 2

3 JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon -projektin väliraportti kuvaa projektin edellisen toimintakauden toimintaa. Raportissa kuvataan projektin toiminnan vaikutuksia ja tuloksia suhteessa projektin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Raporttiin on koottu toiminnankuvausta projektin toiminnan ajalta 9/2012-3/2013. Raportissa tarkastellaan projektin toimintaa prosesseittain (alkaen luvusta 3). Prosessien toimintaa kuvataan prosessikohtaisten suunnitelmien ja toteutettujen arviointien kautta. Seuraavaksi raportissa käsitellään arviointien tulosten kautta tehtyjä johtopäätöksiä ja projektin jatko- ja kehittämissuunnitelmia loppukaudelle. Raportissa kuvataan myös projektin tiedonvälitykseen, asennevaikuttamiseen ja vaikuttamistoimintaan liittyvää toimintaa, sen vaikutuksia projektin tavoitteisiin ja sitä kautta erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämään. Projektin toimintaa tukevia suunnitelmia kuten arviointisuunnitelma ja projektin vaiheistus ja tarkistuspisteet, avataan raportin lopussa liitteissä. Väliraportin tarkoituksena on palvella projektin etenemisen seurantaa. Se ohjaa ja jäsentää projektitiimin työtä. Raportointi on myös osa projektin levittämistyötä. Sen avulla levitetään tietoa hyvistä käytännöistä ja opituista asioista projektin emoorganisaatiolle, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja rahoittajalle. 3

4 1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta itsenäiseen harkintaan, päätöksentekoon ja toimintaan häntä itseään koskevissa asioissa. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun ei ole, on vammaista henkilöä tarpeen ja yleensä mahdollista tukea niin, että päätökset voidaan tehdä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tuettu päätöksenteko on termi, joka kuvaa tätä toimintaa. Termin nykyistä laajempi käyttöönotto vahvistaa menetelmän tunnettavuutta ja tukee sen edelleen kehittämistä. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma ) Tämä Suomen vammaispoliittisesta ohjelmasta löytyvä tuetun päätöksenteon määritelmä avaa kattavasti termiä. Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja osallisuuden tukeminen on noussut projektin aikana entistä voimakkaammin esille valtakunnallisesti. Vammaisilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elää omannäköistä elämää, tehdä valintoja ja päätöksiä ja saada itselleen suurin mahdollinen autonomia oman elämänsä asioihin. Teemat ovat nousseet esille vahvasti ensimmäistä kertaa järjestetyillä Vammaispalveluiden neuvottelupäivillä Helsingissä tammikuussa 2013 sekä Autismin Talvipäivillä Kuopiossa helmikuussa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ), joka koskee kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamista ohjataan kehittämään tuetun päätöksenteon muotoja tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä sekä huolehtimaan, että asiakkaalla on käytössään toimivat kommunikaatiomenetelmät. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen itsemääräämisoikeuden edistämistä pohtivan työryhmän työ jatkuu vuoden 2013 loppuun. Työryhmän tehtävänä on selvittää asiakkaan itsemääräämisoikeutta edistäviä toimenpiteitä ja valmistella lainsäädäntöä edistämistyön tueksi. Työryhmässä on myös pohdittavana pitäisikö tuetusta päätöksenteosta säätää lailla. Tällä hetkellä näyttää, että tuettua päätöksentekoa kaavaillaan uuteen sosiaalihuoltolakiin tai asiakaslakiin. Tuetusti päätöksentekoon- projektissa levittämistyötä painotetaan arjen päätöksentekotilanteisiin ja niiden keinojen käyttöön ottoon, joilla voidaan edistää jokapäiväisiä päätöksentekotilanteita. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuetusti päätöksentekoon -projektin taustalla vaikuttavat keskeisimmät tekijät. PROJEKTIN TAUSTATEKIJÄT Valtakunnalliset laatusuositukset ja ohjelmat Lainsäädäntö Kansainväliset sopimukset ja toimintaohjelmat 4

5 VAMPO Suomen vammaispoliittinen ohjelma Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta yksilöllisen tuen laatukriteerit, Tuettu päätöksenteko- kriteerinä laadukkaalle asumiselle. Laki puhevammaistentulkkauspalvelusta puhevammaisten tulkin rooli päätöksenteon mahdollistajana. Vammaispalvelulain uudistuminen (VPL) 2009 Henkilökohtainen apu. Asiakaslaki Valmisteilla oleva sosiaalihuoltolaki ja itsemääräämistä koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma

6 2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI 2.1 Toimimalla kohti tavoitteita Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projekti toteutetaan vuosina 08/ /2014 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin päätavoitteena on tuetun päätöksenteon edistäminen. Tavoitteeseen pyritään levittämällä ja juurruttamalla tietoa tuetusta päätöksenteosta ja sitä edistävistä keinoista. Projektissa levitetään tietoa myös tuettua päätöksentekoa tukevista teemoista, esimerkiksi puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan prosessien kautta. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi. Tukiprosessi: Henkilöstö- ja projektin hallinta Ydinprosessi: Levittää ja juurruttaa tietoa tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä Päätavoite: Tuetun päätöksenteon edistäminen YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 1.Pitkäkestoinen työyhteisötoiminta 2.Työyhteisöjen konsultointi 3.Verkosto-työpajat 4.Kehittämistiimit YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA 6

7 2.2 Tavoiteltavat vaikutukset Projektin välittömät hyödynsaajat ovat Savon alueen vammaiset henkilöt, joilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Projekti toimii laajasti erityistä tukea tarvitsevien ihmisten verkostoissa ja välillisiä hyödynsaajia ovat Savon alueella vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevät ammattilaiset asumis- ja työpalveluissa sekä vammaisten henkilöiden läheiset, palveluiden tuottajat ja palveluista päättävät tahot. Projekti pyrkii toiminnallaan vahvistamaan eri verkostojen kumppanuutta tuetun päätöksenteon edistämisessä. Yksin työntekijöiden tiedottaminen ja kouluttaminen eivät riitä, koska ajattelutavan sisäistäminen vaatii työtä ja aikaa jokaiselta verkostoon kuuluvalta. Projektissa nähdään tärkeänä tasavertainen ja dialoginen toiminta verkostoissa. Jokaisen jäsenen asiantuntijuus on tärkeää. Eri verkostoissa toimimisen kautta projekti kerää hyviä käytäntöjä ja tarinoita päämiehisyyden ja tuetun päätöksenteon toteutumisesta. Kokemuksista, kerätystä tiedosta ja tarinoista tuotetaan lopputuotoksena Opas Tuetusta päätöksenteosta. Seuraavassa taulukossa on määritelty projektin tavoiteltavat vaikutukset. Projekti tavoiteltavat vaikutukset Kommunikaatiossaan haasteita omaavat henkilöt Lähiyhteisö: ohjaajat, avustajat, hoitajat mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa omalla kommunikaatiomenetelmällä kasvaa syntyy ymmärrys valtaistumisesta ja oman elämän vastuunkantamisesta kehittyy kyky määritellä oma tuen tarve päätöksentekotilanteissa ilmaisunvapaus; tunteet, toiveet, pelot, tarpeet yms. mahdollistuu itsemääräämisoikeus, päämiehisyys ja täysivaltainen kansalaisuus vahvistuvat tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kasvaa tuetun päätöksenteon mahdollistavien keinojen ja työvälineiden käyttäminen arjessa vahvistuu valmius tukea asiakasta tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kasvaa päämiehisyyttä ja itsemääräämistä vahvistavan työskentelytavan muodostuminen alkaa Läheiset valmius tukea läheistä isoissa ja pienissä päätöksissä kasvaa huoli läheisen osattomuudesta vähenee mahdollisuus olla läheisen tukena oman näköisen elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa 7

8 Palveluntuottajat tuetun päätöksenteon aseman vahvistaminen; laatukriteerit, toimintaohjeet, asiakaskohtaiset suunnitelmat tuetun päätöksenteon mahdollisuudet asiakkaan arjessa kasvavat; henkilöstöresurssi, henkilöstönosaaminen, yksilökeskeisen palveluprosessin kehittäminen, työvälineet Palveluista päättävät tahot valmius tarjota tukea; työmenetelmät päätöksentekotilanteissa kasvaa päämiehisyys ajattelu vahvistuu valmius vastata vammaispolitiikan haasteisiin Yhteiskunta tuettu päätöksenteko mahdollistuu projektin vaikutuspiirissä olevien asiakkaiden arjessa 2.3 Toiminnan arviointi Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja, yhteistoiminnallinen kehittäminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuuden ja vaikutusten sekä tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma (LIITE 1) laadittiin prosesseittain loppuvuodesta 2011 ja päivitettiin alkuvuonna 2013 vastaamaan prosessien arvioinnin tarpeita. Arvioinnin tuottamia tietoja käytetään toiminnan jatkosuunnitteluun, kehittämistarpeiden ja uudelleensuuntautumisen tunnistamiseen, itsearvioinnin tukemiseen ja onnistuneiden kokemusten vahvistamiseen. Arviointi on luonnollinen osa levittämisprojektin vaikutusten arviointia. Arvioinnin perusteella voidaan todentaa erilaisten levittämistyön työmuotojen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Arvioinnin tuloksia verrataan aina projektin toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, prosessikohtaisiin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Arvioinnin lähtökohtana on, että projekti voi ottaa arvioinnin tulokset nopeasti huomioon toiminnan suunnittelussa. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden prosessinäkökulmasta, jolloin arvioinnin tukena käytetään laadittua työsuunnitelmaa (LIITE 2). Työsuunnitelma on päivitetty alkuvuodesta

9 3 YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 3.1 Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus Työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus etenee seuraavan prosessin mukaisesti vuosittain. Prosessikuvaus löytyy liitteestä 3. Toiminta yksiköissä Verkostoituminen Toiminnan väliarviointi ja jatkosuunnittelu Toiminta yksiköissä Loppuarviointi Alkuvuodesta 2012 projekti aloitti työyhteisöjen pitkäkestoisen ohjauksen pilottiyksiköissä. Ensimmäisenä toimintakautena ohjaukseen osallistuivat Ylä-Savon Sote ky:n Kotirinteen ohjatun asumisen yksikkö, Huitulanharjun autetun asumisen yksikkö, Mäntylän ohjatun ja tuetun asumisen yksikköyksikkö ja Pihlajakodin ohjatun ja tuetun asumisen yksikkö. Savon vammaisasuntosäätiön pilottiyksikkönä toimi Kallion palvelukoti. Projekti toteutti yksiköissä vuoden mittaisen työyhteisöjen ohjauksen. Projekti arvioi omaa toimintaa yksiköissä kesällä 2012 toteuttamalla väliarvioinnin, jonka mukaisesti toimintaa suunniteltiin syksylle Keväällä 2013 yksiköissä toteutetaan loppuarviointi. Loppuarviointi toteutetaan lomakekyselyin, joita täydennetään työntekijöiden ja yksiköissä asuvien päämiesten haastatteluilla. Työyhteisöillä on aktiivinen, osallistuva ja vuorovaikutteinen rooli projektin yhteistyökumppanina. Projekti tuo toimintaan mukaan omaa asiantuntemustaan, mikä yhdistyy työyhteisöjen arjen asiantuntemukseen. Väli- ja loppuarvioinnin pohjalta toimintamallia kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2013 alusta projekti on toteuttanut työyhteisöjen ohjausta Ylä-Savon Sote Ky:n päivätoimintayksiköissä Sukevalla Pirtissä ja Kiuruveden päivätoiminnassa. Toiminta etenee prosessin kuvauksen mukaisesti. Toiminnassa toteutetaan väliarviointi toukokuussa Toiminnan arviointia Toiminnasta toteutettiin väliarviointi keväällä 2012 arviointisuunnitelman mukaisesti. Kevään 2012 väliarviointia verrataan syksyn 2011 alkukartoitukseen ja tavoitteena on pystyä todentamaan projektin toiminnan vaikutuksia työyhteisöissä ja sitä kautta asiakkaiden arjessa. Seuraavassa taulukossa esittelemme väliarvioinnin koosteen arvioinnin pääteemojen kautta. Väliarviointi toteutettiin ainoastaan toimintaan osallistuneille työntekijöille ja palveluntuottajan edustajalle, joten eri kohderyhmien palautetta ei ole eritelty taulukossa. 9

10 Arvioinnin kohde Mikä meni hyvin? Mitä pitäisi kehittää? Toiminnan tavoitteet Toiminnan sisältö/laatu Toiminnan käytännönjärjestelyt Toiminnalla on selkeät yleiset ja yksikkökohtaiset tavoitteet. Tavoitteet ovat nousseet työyhteisöjen tarpeista Toiminnan sisällön suunnittelussa on huomioitu yksiköiden tarpeet. Projektin käyttämien työmenetelmien ja - tapojen valinta on onnistunut ja niitä on yhdessä suunniteltu työyhteisöjen kanssa. Työntekijän toiminta on ammattitaitoista. Toiminnan kehittäminen on joustavaa. Tapaamisia on ollut riittävästi ja niiden suunnittelu on ollut joustavaa. Yhteistyö ja yhteydenpito ovat olleet sujuvaa. Tiedottaminen on onnistunut. Projektityöntekijä on ollut helposti saavutettavissa. Työyhteisöohjauksen selkeämpi kuvaaminen Tavoitteiden laatimisessa ottaa huomioon yksiköiden asiakkaiden tarpeet. Tavoitteiden näkyminen yksiköiden oman työn suunnittelussa Toiminnan sisällössä tulisi huomioida palveluntuottajan tarpeet vahvemmin. Toiminnan sisällön selkeämpi määrittely Toimintaan osallistumisen helppous Käytännönjärjestelyjen sujuvuus 10

11 Seuraavassa taulukossa on kuvattu toiminnan vaikutuksia työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmista. Vaikutukset työntekijöihin Vaikutukset asiakkaisiin tietoa kommunikaatiomenetelmistä ja tuetusta päätöksenteosta rohkeus, kuuntelemisen- ja soveltamisentaito kasvanut arki selkeytynyt päämiehisyys vahvistunut keskustelua aiheesta työyhteisössä alettu pohtimaan itsemääräämisoikeuden toteutumista monipuolisemmin tavoitteellisuus omassa työssä keinoja ja ideoita päätöksenteon tueksi tukea kommunikointiin, kommunikointiympäristö laajentunut ideoita ja vinkkejä päätöksenteon tukemiseen mahdollisuus tehdä päätöksiä itsenäisesti tai yksilöllisellä tuella kokonaisvaltainen ymmärrys asiakkaita kohtaan vaihtoehtojen ja valintojen mahdollisuus kasvanut vertaistuki voimaantuminen on alkanut yhteishenki kasvanut kunnioitus asiakkaiden tekemiä päätöksiä kohtaan 11

12 3.1.2 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Väliarvioinnin kautta projekti sai kattavaa arviointitietoa työyhteisöjen pitkäkestoisen ohjauksen merkityksestä ja vaikutuksista tuetun päätöksenteon ajattelu- ja toimintatavan omaksumisessa. Arviointitiedon myötä prosessin jatkokehittäminen mahdollistui ja projekti pystyi entistä paremmin vastaamaan työyhteisöjen ja päämiesten tarpeisiin. Työyhteisötoiminnalla katsottiin olevan suuri vaikutus teeman sisäistämisessä. Työntekijät kokivat yhteiset tapaamiset tärkeiksi. Myös jokaisen työyhteisön edustajan osallistuminen edesauttoi oman työn kehittämistä. Työntekijät uskoivat, että heillä on entistä paremmat mahdollisuudet työskennellä asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioittavasti. Arviointitiedon myötä joitakin prosessin osia jatko kehitettiin, jotta teemojen juurtuminen työyhteisöjen arkeen olisi mahdollisimman tehokasta ja pysyvää. Arviointitiedon pohjalta työyhteisöohjauksen prosessia kehitettiin selkeämmäksi. Toiminnan alussa tammikuussa 2013 uusille työyhteisöille pilottimalli esiteltiin ja toiminnan sisältöä suunniteltiin heidän tarpeitaan vastaavaksi. Pilottiyksiköiden kanssa painotettiin toimintaa asiakkaita osallistavaan suuntaan. Asiakkaat olivat syksyllä 2012 mukana ohjaustapaamisissa ja heiltä kerätään kevään 2013 aikana myös arviointitietoa. Palveluntuottajan tarpeita ja toiveita pyritään jatkossa kuuntelemaan entistä paremmin säännöllisten keskustelujen kautta. Ylä-Savon Soten edustaja osallistuu myös jatkossa projektin johtoryhmään, jolloin tarpeet ja toiveet näkyvät suoraan projektin toiminnan suunnittelussa. Projektin työyhteisöohjauksen jälkeen tuetun päätöksenteon uskotaan juurtuvan työyhteisöjen tapaan tehdä työtä. Prosessia kehitettiin niin, että syksyllä 2012 toiminnassa keskityttiin teemaa juurruttaviin työmenetelmiin ja tapoihin. Teeman merkitystä vammaistyössä avattiin vielä kokonaisvaltaisemmin. Työyhteisöt määrittelivät itse ketä heidän yhteistyötahojaan projektin olisi hyvä tiedottaa teemasta. Eri verkostojen tiedottaminen ja sitouttaminen mukaan on teeman juurtumisen kannalta tärkeää. Kehittämistyössä nähtiin haasteena työyhteisöjen ja projektin aikataulujen yhteensopivuus. Väliarvioinnin kautta kiinnitettiin enemmän huomiota työyhteisöjen aikataulujen ja resurssien huomioimiseen. Kehittämistyö on antoisaa ja tehokasta sekä juurtumista edistävää silloin, kun työntekijöillä on siihen varattu aika ja aikataulut sopivat hyvin perustehtävän hoitamiseen. Työyhteisöjen sisäiseen tiedonsiirtoon päätettiin myös löytää ratkaisuja projektin toiminnan kautta. Työyhteisöohjauksen loppumisen jälkeen tiedonsiirtoon ja kehittämistyön jatkamiseen perustettiin kommunikaatiovastaavien tiimi. Ylä-Savon Sotessa tiimi aloitti toiminnan alkuvuodesta Tiimin toiminnasta kerrotaan enemmän Kehittämistiimit kappaleessa. 12

13 3.2 Työyhteisöjen konsultaatio Konsultaatio on prosessina kevyempi kuin työyhteisöjen pitkäkestoinen ohjaus ja yhteistyötahon tarpeeseen suoraan vastaava. Konsultaatiossa yhteistyötaho ottaa projektiin yhteyttä, josta työskentely käynnistyy. Konsultaatiossa projekti tiedottaa, neuvoo ja ohjaa työntekijöitä sekä asiakkaita saman konsultaatiotarpeen sisällä. Konsultaatio etenee seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin keväällä 2013 päivitetty kuvaus löytyy liitteestä 4. Yhteydenotto projektiin Yhteistyön muodoista sopiminen Toiminnan toteuttaminen Loppuarviointi Yhteistyötaho voi pyytää projektin konsultaatiota asiakastilanteeseen, jossa tarvitaan tuettuun päätöksentekoon tukea ja ohjausta sekä asiakkaalle että hänen lähiyhteisölleen. Konsultaation tavoitteena on tukea kehitysvammaista henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia mahdollisimman itsenäisiä päätöksiä sekä ohjata ja tiedottaa hänen lähiyhteisöään tuettuun päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Projekti käynnisti konsultaation Pohjois-Savon Poliklinikan kautta tulleen asiakkaan tarpeen mukaan. Toimintaan osallistui asiakkaan lisäksi hänen asuinpaikkansa työntekijät sekä kunnan palveluohjaaja. Sekä asiakkaalle, että työntekijöille laadittiin konsultaatiotavoitteet. Aikataulutus ja toiminnan sisältö suunniteltiin heidän kanssaan yhdessä. Työyhteisön konsultointeja 6/2012-3/2013 välisenä aikana oli yhteensä 5, joista viimeisellä kerralla toteutettiin loppuarviointi. Asiakastapaamisia oli yhteensä 13, joista kahdella viimeisellä kerralla toteutettiin loppuarviointi. Työntekijöiden ja asiakkaan konsultaatiot järjestettiin aina erikseen. Konsultaation aikana verkostopalavereita oli 2-3 kertaa. Konsultaation tarve oli selvittää asiakkaan oma tahto hänen tulevan asuinpaikkansa suhteen. Asiakkaan konsultaatio painottui oman mielipiteen sanomisen harjoitteluun ja elämän suunnitteluun. Työyhteisöjä projekti konsultoi asiakkaita osallistavista työmenetelmistä, itsemääräämisoikeudesta ja tuetusta päätöksenteosta. Konsultaation aikana asiakas muutti uuteen kotiin ja konsultaatio lopetettiin asteittain muuttamisen jälkeen Toiminnan arviointia Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä 13

14 3.3 Verkosto-työpajat Vuoden 2013 aikana projekti toteuttaa 2 verkostotyöpajaa Savon alueella alueittain. Poikkeuksena Ylä-Savon alue, jossa vuoden 2014 aikana toteutetaan tietotori tapahtuma yhteistyössä Minun asumisen polkuni- projektin kanssa. Työpajojen suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2012 yhteistyössä Savon Vammaisasuntosäätiön palvelutoiminnan kanssa. Savon vammaisasuntosäätiöstä suunnitteluvaiheen yhteyshenkilöitä ovat Minna Tuomi (Särkiniemen palvelukoti/ Kuopion alue) ja Päivi Mertanen (Etelä-Savon alue). Suunnittelutapaamisia on ollut muutamia molemmilla aluille. Yhteyshenkilöt ovat olleet yhdessä suunnittelemassa työpajojen käytännönjärjestelyjä, markkinointia ja työpajojen sisältöä. Työpajoja markkinoitiin ensisijaisesti projektin yhteistyöverkoston jäsenille ja heidän yhteisöilleen. Vuoden 2013 alussa työpajojen markkinointia laajennettiin koko Savon alueella vammaisalalla työskenteleville, päämiehille ja heidän läheisilleen. Työpajatoiminnan lähtökohta on, että kevään ja syksyn työpajoihin osallistuvat alueilla samat osanottajat. Molempien alueiden pajoihin mahtuu enimmillään 50 osallistujaa, mutta projektin tavoite on saada paikalle 20 aktiivista osallistujaa. Keväällä työpajojen sisällöt ovat Tuetun päätöksenteon- teemaan alustavia ja syksyllä syvennytään aiheeseen. Sekä kevään että syksyn työpajoissa on myös toiminnallista sekä osallistavaa sisältöä. Kuopion työpajat pidetään ja Särkiniemen toimintakeskuksessa ja Mikkelin ja Monikulttuurikeskus Mimosassa. Työpajat ja niiden vetäjät: Tuettu päätöksenteko; Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen, Tuetusti päätöksentekoon-projekti, Savas Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu; Hanna Martikainen, ohjaaja ja Päivi Mertanen, palvelukodin johtaja/mari Heikkinen, ohjaaja, Savas Kommunikaatio ja vuorovaikutus; Marja Vilkki, AAC-ohjaaja, Vaalijala ky. 14

15 3.4 Kehittämistiimit Tuetusti päätöksentekoon-projekti on ollut mukana toteuttamassa syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana erilaisia kehittämistiimejä. Tiimien tarkoituksena on toimia projektin levittämis- ja juurruttamistyön tukena sekä kehittää toiminnan aikana omaa työskentelyään ja ajatteluaan. Osan tiimeistä projekti perustaa omana toimintanaan ja osan yhteistyössä Minun asumisen polkuni- projektin kanssa. Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimi Kommunikaatiovastaavien kehittämistiimit ovat kokoontuneet alueellisesti kevääseen 2013 mennessä 3 kertaa. Tiimeihin on osallistunut Savon Vammaisasuntosäätiön yksiköiden kommunikaatio- ja vuorovaikutusvastaavat. Tiimit ovat suunnitelleet tapaamisten sisällöt vastaamaan tiimien tavoitteita. Projektin toiminnan aikana jokaisen tiimin tavoitteena on päivittää vastuualueen hoitajien tehtävänkuvaus ja laatia yksikköön perehdytyskansio koskien kommunikaatioon ja tuettuun päätöksentekoon liittyviä asioita. Työskentely on käynnistynyt kaikilla alueilla hienosti ja tiimien tavoitteita ja tarkoitusta kirkastetaan kevään 2013 aikana Savon Vammaisasuntosäätiön esimiestyöryhmässä. Tiimien ensimmäisten tapaamisten perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että työntekijöillä on tarvetta vertaistuelle ja yhteistoiminnalliselle oppimiselle. Tiimeissä on jaettu hyviä käytäntöjä ja ideoita. Tiimien toiveesta Savon Vammaisasuntosäätiön sisäiseen tiedotuskanavaan perustettiin materiaalipakki, johon eri yksiköistä voidaan ladata kommunikaatiomateriaalia ja tietoa eri teemaan liittyvistä aiheista. Vuoden 2013 alusta Kommunikaatiovastaavien tiimi on myös perustettu Ylä-Savon Soteen osaksi projektin levittämis- ja juurruttamistyötä Ylä-Savon Sotessa. Tiimi on laatinut tavoitteet toiminnalle ja tavannut 2/2013 ensimmäisen kerran. Asumispalvelun tuottajien kehittämistiimi Projekti on osallistunut suunnitellusti Minun asumisen polkuni- projektin käynnistämään asumispalvelun tuottajien kehittämistiimin järjestämiseen. Tiimiin toimintaan osallistuu molempien projektien verkostoista toimijoita. Toimijat on koottu molempien projektien ohjausryhmien edustajista. Tiimin tarkoituksena on toimia yksilöllisen asumisen ideariihenä palvellen molempien projektien tavoitteita. Tiimi kokoontui edellisen kerran 11/2012, jolloin aiheena oli vertaisarviointi. Vertaisarvioinnista kertoi tiimiin osallistuville itse vertaisarvioijana toimiva päämies. Asiakkaista koostuva kehittämistiimi Minun asumisen polkuni- ja Tuetusti päätöksentekoon- projektin yhteistyö Projekti osallistui Minun asumisen polkuni- projektin asiakastiimin perustamiseen ja toiminnan toteuttamiseen syksyn 2012 aikana. Asiakastiimin työskentelyn tavoitteena oli kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osallisuus tiedonkeruun ja ihanneasumisen mallintamistyössä. Asiakastiimityöskentelyä toteutettiin Mikkelin seudulla. Tiedonkeruun kooste on kokonaisuudessaan osa Minun asumisen polkuni- projektin toimintaa. Asiakastiimityöskentelyn tavoitteena oli kerätä ensisijaisesti tietoa Minun asumisen polkuni-projektin ihanneasumisen mallintamisen tueksi. Tietoa kerättiin päämiesten 15

16 tulevaisuuteen, asumiseen, tuen erilaisiin muotoihin ja itsemääräämisoikeuteen liittyvistä teemoista. Projektin ydintehtävä asiakastiimeissä oli kiinnittää huomioita vuorovaikutukseen, kommunikointiin ja päätöksentekoon liittyviin asioihin. Tiedonkeruussa kiinnitettiin erityisesti huomiota vuorovaikutustilanteiden rakentamiseen. Kysymykset laadittiin selkokielisiksi ja niitä kuvitettiin tarpeen mukaan. Itse kyselytilanteissa annettiin erilaisia vastausvaihtoehtoja sekä suullisesti että kuvallisesti. Jokaisen osallistujan mielipidettä kuultiin hänen tarpeidensa mukaisesti. Osallistujilla oli esimerkiksi mahdollisuus antaa halutessaan vastaukset projektityöntekijälle kahden kesken. Tiedonkeruusta saatiin vahvistus sille, että erilaisten vaihtoehtojen antaminen auttaa tekemään omaa elämää koskevia päätöksiä. Tukea päätöksentekoon tarvitaan erityisesti silloin, kun päätettävä asia on itselle uusi. Omien asioiden päättäminen ja omiin palavereihin osallistuminen nähtiin tärkeänä osana itsemääräämisoikeutta. Tuetusti päätöksentekoon- projektin asiakastiimit Tuetusti päätöksentekoon-projekti toteuttaa päämiehille suunnattuja toiminnallisia koulutuksia syksyllä Koulutusten suunnittelutyö on aloitettu keväällä Päämies- koulutus nimellä kulkevat koulutukset järjestetään jokaisella alueella; Iisalmi, Kuopio ja Mikkeli. Alueilta haetaan yhteistyökumppaneiksi erityisammattioppilaitoksia, kouluja ja päivätoimintayksiköitä, joihin koulutukset suunnataan. 5 tapaamiskertaa kestävä koulutus tulee olemaan osa yhteistyötahon toiminnan sisältöä eli esimerkiksi päivätoiminnassa se on kurssimuotoinen koulutus, johon koko ryhmän päämiehet osallistuvat. Alla olevassa taulukossa on esitelty Päämies-koulutusten suunnitelma. Päämies koulutukset (5 tapaamiskertaa) Tavoite Paikkakunnat Kohderyhmä Sisältö Saada tietoa ja harjoitella oman elämän päätöksentekoa Iisalmi, Mikkeli ja Kuopio Erityisammattioppilaitokset, koulut ja päivätoimintayksiköt, tukea tarvitsevat henkilöt 1. tapaaminen Tutustuminen; kuvien ja tai omien esineiden, tavaroiden yms. avulla itsensä esittely Projekti kertoo tavoitteen ja tapaamiskertojen sisällöt 2. tapaaminen Tietoisku tuetusta päätöksenteosta Harjoitellaan päätöksentekoa harjoitusten ja erilaisten menetelmien avulla, esim. tuetun päätöksenteon kartta, valintataulut yms. Teen päätöksiä esitteen läpi käyminen pienissä ryhmissä, arvioidaan esitteen toimivuutta 3. tapaaminen Kartta- työvälineestä tietoa Unelmien kartan valmistaminen 4. tapaaminen Keskustelua omaan elämään vaikuttamisesta, 16

17 esim. palvelujen arviointi Tiedottamista Vamposta, Me Itse ry:stä yms. 5. tapaaminen Kokemuspuhuja kertoo, kuinka on vaikuttanut omaan elämäänsä (selkeästi vertaispuhuja, eri paikkakuntien vertaispuhujat olisivat eri elämäntilanteissa) 17

18 4 YKSILÖKESKEINEN ASIAKASTYÖ 4.1 Asiakastyön prosessi Asiakastyö etenee jokaisen asiakkaan kanssa seuraavan prosessin mukaisesti. Prosessin tarkempi kuvaus liitteessä 5. Asiakkaan valinta Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Väliarviointi Toiminnan toteuttamista Loppuarviointi ja toiminnan päättäminen Tuettu päätöksenteko vaatii harjoittelua ja tavoitteena on rohkaista ja kannustaa henkilöitä tekemään omaa elämäänsä koskevia mielekkäitä valintoja. Tuetun päätöksenteon lähtökohtana on, että henkilö aidosti päättää itse omista asioistaan sen jälkeen, kun hänelle on kerrottu asian taustat, ratkaisuvaihtoehdot ja mahdolliset ratkaisun seuraukset. Tuetusti päätöksentekoon-projektin asiakastyön tavoitteena on juuri päätöksenteon harjoittelu tutun ihmisen kanssa. Työskentelyn tarkoituksena on antaa päämiehille mahdollisuus kasvaa päämiehisyyteen asiakastyön kautta. Asiakastyössä on mukana 3 asiakasta. Syksyllä 2012 toteutettiin kahden asiakkaan ja heidän lähi-ihmisten kanssa väliarviointi ja keväällä 2013 arviointi toteutetaan yhden asiakkaan kanssa. Vuoden 2013 aikana toiminnassa painotetaan verkostotyöhön. Yksilökeskeisen työskentelyn tavoitteena on tiedottaa asiakkaan lähiyhteisöä tuetun päätöksenteon keinoista ja tukea heitä mahdollistamaan tuettu päätöksenteko asiakkaiden arjessa. Jokaisen päämiehen lähiyhteisöön kuuluu ihmisiä eri verkostoista. Avainyhteistyötahoja ovat vammaisten henkilöiden perheet, asumisyksiköt, päivä- ja työtoimintayksiköt sekä koulut. Yksilökeskeinen työ sisältää auttavan materiaalin valmistamista, tiedon etsimistä sekä yksilökeskeisen elämänsuunnittelun menetelmien käyttämistä. 4.2 Toiminnan arviointi Asiakastyössä toteutetaan väliarviointi noin puolessa välissä toimintaa. Arvioinnin kohteena ovat tavoitteiden, toiminnan sisällön, käytännönjärjestelyjen ja toiminnan vaikutusten arvioiminen. Toimintaan osallistuneilta asiakkailta kysytään heidän arviotaan toiminnasta yleisesti (Mikä on ollut mukavaa/ikävää?) sekä toiminnan vaikutuksista omaan elämään. Arvioinnin pohjalta projekti toteuttaa itsearvioinnin ja pohtii asiakastyön suunnitelman tarkennusta ja uudelleensuuntautumista. Asiakastyössä toteutettiin väliarviointi 2 asiakkaan kanssa syksyllä Seuraavaan taulukkoon on koottu asiakkaiden, omaisten, lähityöntekijöiden ja palveluista päättävän tahon vastausten kooste. Yhteensä haastateltavia oli 6. 18

19 Arvioinnin kohde: Toiminnan tavoitteet, sisältö/laatu ja käytännönjärjestelyt Mikä meni hyvin? Tavoitteet ja toiminnan sisältö lähteneet asiakkaan todellisista tarpeista Yksilöllisyys, asiakkaan arvostus ja kunnioitus, eettisyys Yhteistyö ja tiedottaminen, projekti tukee lähi-ihmisten työtä asiakkaan hyväksi Toiminta on ollut asiakkaalle mieleistä, yhdessä tekeminen on erityisesti mukavaa Asiakas on saanut ilmaista omaa tahtoaan toiminnassa; mistä tykkää ja mistä ei? Projektityöntekijä on mukava ja kiinnostunut asiakkaan asioista Mitä pitäisi kehittää? Verkostotyön suunnittelu; yhteistyön käytäntöjen sopiminen vastaamaan kaikkien verkostojen tarpeita ja samalla verkostotyön toteuttamisessa asiakaslähtöisyyden huomioiminen Verkostotyölle yhteisen ajan löytäminen, henkilöstön aktivointi ja sitouttaminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu asiakastyön vaikutuksia toimintaan osallistuneille asiakkaille ja muille verkoston jäsenille, joita väliarvioinnissa haastateltiin. Vaikutukset työntekijöihin Vaikutukset asiakkaisiin itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko tulleet enemmän ajatuksen ja käytännön tasolla tutuksi omat toimintamallit ja arvot sekä näkemys asiakkaan kuuntelemisesta vahvistuneet aktiivisuus, kiinnostus ja motivaatio omaa elämää koskeviin asioihin kasvanut esittää omia toiveita entistä enemmän säännölliset tapaamiset auttaneet ajan hahmottamisessa uusia näkökulmia positiivinen vaikutus uusia ideoita ja materiaalia perustyöhön halu saada lisää tietoa projektilta voimaantuminen projektin toiminta lisää mielipiteiden ilmaisun helppoutta ajan myötä herättänyt ajatuksia tukee omaa ammatillisuutta ja sen 19

20 tarkastelua työyhteisön tavan toimia kyseenalaistaminen ja tarkastelu kriittisemmin puhuvan päämiehen kanssa myös ilmeiden ja eleiden tulkitseminen tärkeää oivallus syntynyt taito antaa enemmän aikaa ja tilaa oman elämän päätöksentekoon 4.3 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä Arvioinnin tuloksena voidaan sanoa, että asiakastyö on käynnistynyt hyvin. Asiakkaat sekä heidän lähi-ihmiset ovat tyytyväisiä projektin toimintaan. On syntynyt tunne, että nyt ollaan aidosti asiakkaan asioiden äärellä, häntä todella kuullaan ja hänen on helppo olla läsnä. Väliarvioinnista saatiin arvokasta tietoa asiakastyön prosessin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Prosessiin oltiin yksimielisesti tyytyväisiä. Asiakastyötä toteutetaan asiakkaan ehdoilla ja tavoitteiden laadinta sekä valitut työmenetelmät nähdään onnistuneina. Toiminnasta on lisäksi ollut selkeästi positiivisia vaikutuksia asiakkaiden elämään. Arvioinnista nousi tieto, että prosessissa pitäisi jatkossa kiinnittää huomiota verkostotyöhön ja hyväksi havaittujen työtapojen levittämiseen ja juurruttamiseen. Valmiuksia on ollutkin, nyt haluaisin konkreettisia keinoja kuinka toteuttaa asiakastyötä paremmin. Tärkeää on, että asiakastyö avataan henkilöstölle, konkreettiset tuotokset käydään läpi, jotta niitä voidaan ottaa arjen käyttöön. Arvioinnin jälkeen prosessisuunnitelmaa tarkasteltiin ja asiakastyön loppuaikaa päädyttiin painottamaan verkostotyöhön ja asiakastyön työmenetelmien juurruttamiseen työyhteisöihin. Yksilöaika asiakkaille nähtiin tärkeänä, mutta hyvät tulokset ja vaikutukset eivät jää elämään ilman aktiivisista ja tavoitteellista verkostotyötä. Keväällä 2013 laaditaan yhteistyötahojen kanssa yksilölliset suunnitelmat verkostotyölle. Arvioinnista nousi esiin, että suunnitelma asiakkuuden lopettamiseksi on laadittava huolellisesti, jotta lähihenkilöiden työ- ja toimintatapojen muutoksen kautta voidaan varmistaa asiakkaan elämään tulleiden vaikutusten jatkuvuus. Asiakkuuden lopettamiseen tehtiin suunnitelma alkuvuodesta Verkostotyön suunnitelman tueksi koottiin kaikki projektin levittämät teemat liitteeseen 6. Asiakastyöhön osallistuneet päämiehet ovat itse myös voimaantuneita ja innostuneita levittämään asiakassuhteessa oppimaansa asuinkavereilleen. Levittämistyötä suunnitellaan jatkossa niin, että itse päämiehet ovat osallisina levittämisessä. 20

21 5 HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIN HALLINTA 5.1 Projektin hallinta Projektin toiminnan arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma, arviointisuunnitelma sekä riskienhallintasuunnitelma (Liite 7). Riskienhallintasuunnitelma tukee riskien tunnistamisessa ja uudelleenarvioinnissa. Suunnitelma päivitettiin vuoden 2012 lopussa. Nykyinen suunnitelma on laadittu prosesseittain ja sillä on entistä helpompi vastata riskeihin jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Riskien tunnistaminen toteutettiin alkuvuodesta 2013 ja sitä toteutetaan tarpeen mukaan. Työsuunnitelma tukee projektin tavoitteiden mukaista etenemistä ja työsuunnittelua. Työsuunnitelmaa tarkastetaan kuukausittain projektitiimin tapaamisissa. Molempien suunnitelmien päivityksessä ja laatimisesta vastaa projektipäällikkö. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat säätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uusinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Tuetusti päätöksentekoon- projekti osallistuu keväällä 2013 Savon Vammaisasuntosäätiön palvelutoiminnassa toteutettavaan ulkoiseen auditointiin yksilöllisen elämänsuunnittelun kehittämistyön myötä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. 5.2 Työntekijäresurssit Tuetusti päätöksentekoonprojektin työntekijät Työaikaresurssit Maarit Mykkänen Projektipäällikkö Pohjois-Savo/Iisalmi Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottami- 8/ /2014 Iisalmi 21

22 nen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi Virpi Puikkonen Projektiohjaaja Etelä-Savo/Mikkeli Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely 10/ /2014 Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Kuopio Projektipäällikön esimies Tukee projektia tavoitteen mukaisessa toiminnassa, verkostoitumisessa, verkostoyhteistyössä ja juurruttamisessa 10% työaika Projektin henkilöstön toimintaa seurataan perehdytysohjelmalla sekä vuosittain toteutettavilla kehityskeskusteluilla. Projektin koulutussuunnitelma vuodelle 2013 laadittiin alkuvuodesta Projektin kouluttautumisessa haetaan vuoden 2013 aikana syventävää tietoa tuetusta päätöksenteosta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä sekä kehittämistyöstä. 5.3 Johtoryhmä Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Kevään 2013 aikana tapaamisia on ollut 2 kertaa. Johtoryhmään liittyi 1/2013 Ylä-Savon Sote ky:n edustaja Kehitysvammayksiköiden esimies Elina Puustinen. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmän tehtäviä Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tehtäviä Projektin johtoryhmään kuuluu projektipäällikkö sekä säätiön kehittämispäällikkö ja palvelujohtaja/toimitusjohtaja. Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat sekä vahvistaa tavoitteet. 22

23 Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö. Suuntaa resurssit. Kokoontuu 1-2 kk välein tai tarvittaessa. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Seuraa projektin tavoitteiden toteu tumista sekä arvioi toimintaa. Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta. Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta. 5.4 Fyysiset ja taloudelliset resurssit Projektille vuokrattiin toimistotilat Iisalmesta (8/2011) ja Mikkelistä uudet toimitilat (10/2012). Projekti on myös hyödyntänyt Savon vammaisasuntosäätiön olemassa olevia tiloja molemmilla paikkakunnilla sekä säätiön toimiston neuvottelutilaa Kuopiossa. Tuetusti päätöksentekoon-projektin tulot vuosina koostuvat Rahaautomaattiyhdistyksen C-avustuksesta, mikä on yhteensä Talouden seurantaa avustuksen käytöstä toteutetaan seuraavasti. Tammikuu Helmikuu Huhtikuu Syyskuu Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kuluvan vuoden budjetin tarkastus RAY:n tuloksellisuus- raportointi, toteuman ja budjetin tarkastelu RAY:n projektiraportointi edelliseltä toimintakaudelta, väliraportti Projektin loppuvuoden avustuksen käyttö arvio ja tulevan vuoden budjetin laatiminen, toimintasuunnitelma, RAY:n toimintaseloste 5.5 Projektin arvot Projektille laadittiin arvot vuoden 2011 lopussa. Arvot ovat yhdensuuntaiset projektin tavoiteltavien vaikutusten ja Savon vammaisasuntosäätiön Kehittämisyksikön arvojen kanssa. Ihminen on arvokas oman elämänsä asiantuntija riippumatta käyttämästään kommunikaatiokeinosta. Jokaisella ihmisellä on oikeus valinnanvapauteen, päätöksentekoon ja osallisuuteen häntä itseään koskevissa asioissa. Jokainen ihminen ansaitsee tulla aidosti kuulluksi. 23

24 Jokainen ihminen tarvitsee riittävän tuen mahdollistamaan täysivaltaisen elämän. 24

25 6 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN Projektin yhteistyön tavoitteena on levittää ja juurruttaa tavoitteiden mukaisia teemoja mahdollisimman onnistuneesti. Yhdessä eri verkostojen kanssa suunnitellut ja toteutetut työmuodot luovat hyvää pohjaa tulosten juurtumiselle projektin toiminnan jälkeen. Onnistuneella tiedottamisella rakennetaan luottamusta rahoittajaan ja yhteistyöverkostoihin. Kaikki viestintä projektissa ei ole yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen asiakastyön prosesseihin liittyvää toimintaa vaan projektin hallinnoimista ja yleistä levittämistyötä. Tässä kappaleessa kuvataan levittämisprojektin viestintää moniammatillisissa verkostoissa. Kumppanuuskehittämisen tavoitteena on avoin yhteistyö, vuoropuhelu ja hyvien toimintatapojen tiedottaminen kumppaneille. Vammaisten henkilöiden tuettua päätöksentekoa tarkastellaan eri näkökulmista eri verkostoissa niin, että päämääränä on tasavertaisuus päätöksenteossa. Aktiivisessa toisten näkemysten kuuntelemisessa sekä mielipiteiden vaihdossa eri työskentelymalleista ja vaikuttamiskeinoista korostuu verkostoille ominainen yhteistoiminta ja vastavuoroisuus. Vertaiskehittämisen avulla voidaan tietoisesti ja tehokkaasti hyödyntää ja kehittää niitä työskentelymalleja, jotka on arvioitu asiakkaalle käytännössä hyvää tuottavaksi. 6.1 Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta Tuetusti päätöksentekoon -ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantuntemus projektin toiminnan tueksi. Projektin toiminta-alue käsittää koko Savon, joten Tuetusti päätöksentekoon -projekti perusti 2 alueellista ohjausryhmää Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon. Ryhmien toiminnalla pyritään hakemaan ohjausta, tukea ja ideoita juuri näiden alueiden toimintaan. Ryhmät koostuvat alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin yhteistyökumppaneita levittämis- ja juurrutustyössä. Ohjausryhmiin pyydettiin monipuolisesti toimijoita vammaisalalta. Jäsenet ovat oman työnsä kautta päämiesten tukena päätöksenteossa arjessa tai ovat mukana erilaisissa päätöksenteon tilanteissa eri rooleissa. Ohjausryhmät kokoontuvat projektin toiminnan aikana vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa kokoontumisia on enemmän. Molempien alueiden ryhmät kokoontuivat 2 kertaa vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 aikana tapaamisia on mahdollisesti enemmän. Viimeiset tapaamiset olivat 2/2013 Etelä-Savossa ja 4/2013 Pohjois- Savossa. Ohjausryhmän on kutsunut koolle projektipäällikkö Pohjois-Savossa ja Etelä- Savossa projektiohjaaja. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsiteltävä aineisto on lähetetty sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen tapaamista. Kokouksen puheenjohtajana on toiminut yleensä säätiön kehittämispäällikkö ja sihteerinä sekä asioiden esittelijänä projektipäällikkö. Jokaisen ohjausryhmän jäsenen kanssa on laadittu yhdessä levittämistyön suunnitelmat. Suunnitelmassa on määritelty; kuinka jäsen levittää projektin teemoja omassa työympäristössään ja millaista tukea hän tarvitsee levittämistyölle. Lisäksi suunnitelmassa on hahmoteltu levittämistyön aikataulutusta. Tällä työskentelymallilla on tavoitteena vastuuttaa jäseniä toimimaan projektin levittämistyön tukena. Levittämissuunnitelmat ovat olleet käsittelyssä myös alueellisissa ohjausryhmissä. Levittämis- 25

26 työn suunnittelun tuloksena projekti on esitellyt omaa toimintaansa asiakkaille ja läheisille sekä yksi yhteisö osallistuu projektin yhteistoiminnalliseen kehittämiseen syksyllä Ohjausryhmän tehtävät: Tuetusti päätöksentekoon -projektin ohjausryhmän tehtäviä: Tukee ja valvoo projektin edistymistä ja arvioi tuloksia. Toimii ideointi-, suunnittelu- ja juurruttamisapuna sekä projektin aihepiiriin liittyvänä asiantuntijana. Erityisesti kommunikaatiomenetelmiin ja tuetun päätöksentein keinoihin liittyvissä asioissa tuo alan ajankohtaista tietoa projektin toiminnan suunnitteluun ja arvioimiseen. Jokaiselle ohjausryhmän jäsenelle pyritään löytämään erityinen henkilökohtainen tehtävä projektin toiminnan tukemisessa. Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Ohjausryhmän edustajat osallistuvat projektin levittämis- ja juurruttamistyöhön omissa työympäristöissään ja verkostoissaan. Etelä-Savon ohjausryhmä Nimi Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Virpi Puikkonen, projektiohjaaja Maarit Mykkänen, projektipäällikkö Arja Tirronen, palveluohjaaja (Raili Puntanen) Anna Heino, vastaava ohjaaja Silja Ikonen, puheterapeutti (Marja Vilkki) Anni Musakka, palveluohjaaja Päivi Mertanen, palvelukodin johtaja Johanna Huhtala, erityisopettaja Marja Piironen Tina Aalto Edustustaho Savon vammaisasuntosäätiö, Kehittämisyksikkö Tuetusti päätöksentekoon -projekti Tuetusti päätöksentekoon -projekti Mikkelin Seutu-Sote Saulinpuiston palvelukoti, Savas Vaalijalan kuntoutuskeskus Mikkelin Seutu-Sote, Hirvensalmi ja Otava Savisillan palvelukoti, Savas Bovallius ammattiopisto, Mikkeli Anttolan ryhmäkoti, Savas Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 26

27 Pohjois-Savon ohjausryhmä Nimi Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Maarit Mykkänen, projektipäällikkö Mari Leinonen, ohjaaja (Pauli Remes) Hanne Seppänen, vs. sosiaalityöntekijä (Minna Kontkanen) Jarmo Kokkonen, ohjaaja Heli Malkki, ohjaaja (Merita Luoma) Kristiina Turkki, läheinen Satu Saraste, vastaava ohjaaja (Anniina Heikkinen) Maija Lehikoinen (Johanna Järvisalo) Johanna Tingvall (Erkki Piironen) Ilse Raunio ja Riitta Kattainen Helena Tikkanen-Kainulainen Edustustaho Savon vammaisasuntosäätiö, Kehittämisyksikkö Tuetusti päätöksentekoon-projekti Ylä-Savon Sote/Pihlajakoti Ylä-Savon Sote/Vammaispalvelut Lapinlahden kunta, Jussinpihan työkeskus Savas, Kirkonsalmen autismiyksikkö Ylä-Savon autismi- ja aspergeryhdistys Metsolakoti, Runnin kartanonmäki Siilinjärven kunta/vammaispalvelut Tulkkikeskus Avida Ylä-Savon Sote, Kotirinne Savas, Kallion palvelukoti 6.2 Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa Projektin toiminnan tavoitteena on, että Savon vammaisasuntosäätiön ohjaajat ja asiakkaat ovat mukana projektin levittämis- ja juurruttamistyössä koko projektin elinkaaren ajan. Projekti pyrkii toiminnallaan viestittämään avoimuudesta säätiön sisällä sekä ulkopuolella ja luomaan kehittämistyölle otollisia vastavuoroisia yhteistyöverkostoja. Projekti on osallistunut emo-organisaation kehittämistyöhön aktiivisesti. Minun elämäni suunnitelman- suunnittelutyöryhmä Minun elämäni suunnitelma on osa yksilöllistä elämänsuunnittelua Savon vammaisasuntosäätiöllä. Suunnitelman (aikaisemmalta nimeltä Yksilöllinen suunnitelma) kehittämistyö alkoi keväällä 2011 ja projekti on osallistunut syksystä 2011 asti kehittämistyöhön. Syksyllä 2012 projekti osallistui Messi- oppaan suunnittelutyöhön. Projektin vastuulla oli oppaan kuvittaminen sekä oppaan yhteydessä julkaistun tukiviitotun Messi-dvd:n toteutuksen organisointi. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 projekti on lisäksi osallistunut Messin levittämis- ja juurruttamistyöhön koko Savon alueella. Bikva-arvioinnit Bikva on asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä. Se tarkoittaa asiakkaiden osallisuutta laadunvarmistajana (suomennos tanskankielisestä lyhenteestä). Menetelmä on lähtöisin Tanskasta ja sitä on käytetty Suomessa vajaa kymmenen vuotta lähinnä sosiaalihuollon palvelujen arvioinneissa hyvin kokemuksin. Joissakin työyhteisöissä Bikva on vakiintunut osaksi perustyötä. 27

28 Asiakas on aina keskeinen palvelun laadun arvioija. Asiakkaan kokema laatu kertoo, tuottaako palvelu asiakkaalle sitä, mitä hän tuntee tarvitsevansa. Bikvan lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset ja kokemukset palvelujen laadusta. He määrittelevät omista lähtökohdistaan arviointikriteerit ja kokemuksensa suhteessa palveluihin. Asiakkaiden näkemykset ja kokemukset toimivat organisaation kehittämistyön ja oppimisen välineenä ja ne välitetään organisaation eri tasoille ja lopulta palvelujen ostajille. Menetelmän päätavoite on, että asiakkaiden näkemykset johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin organisaation eri tasoilla. Bikvan odotetaan vaikuttavan työmallien ja työskentelytapojen kehittämiseen. Onnistuessaan Bikva-prosessi voimaannuttaa niin asiakkaita kuin työntekijöitä. (Höggnabba 2008) Projekti toteutti kesän-syksyn 2012 aikana muutamia Bikva-keskusteluja asiakkaille sekä läheisille aiemmin valmistetun materiaalin avulla. Vuoden 2013 alussa aloitettiin palvelutoiminnan kanssa yhteistyössä asukasraatitoiminnan suunnittelu. Asukasraadit kokoontuvat alueellisesti ja raatien tehtävänä on työstää Bikvan kautta noussutta arviointitietoa eteenpäin. Projektin tehtävänä tässä prosessissa on varmistaa asiakkaiden osallisuus raadin aikana eli projekti valmistaa erilaista materiaalia asiakkaiden käyttöön sekä ohjeistaa heitä raatitoimintaan ennakkoon. Tuettu kommunikaatio autistisen henkilön apuna- tutkimusprosessi Tutkimus toteutettiin Savon vammaisasuntosäätiössä välisenä aikana. Tutkimuksessa haastateltiin menetelmää käyttäviä asiakkaita, heidän läheisiään, pitkäaikaisiaan avustajiaan menetelmän käytössä sekä vammaistyön viranomaisia. Tutkimus toteutettiin empiirisenä kenttätutkimuksena soveltaen laadullista tutkimusotetta. Tutkimuksen tuottamat, harjoittelumenetelmää koskevat arviot tulevat siten perustumaan menetelmän käyttäjien kokemuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida menetelmän soveltuvuutta vaikeista kommunikaatio-ongelmista kärsivien henkilöiden tukemisessa selvittämällä systemaattisesti niitä merkityksiä, joita menetelmällä on vammaisille itselleen ja heitä tukeville avustajille, omaisille ja viranomaisille. Lisäksi selvitetään sitä, mitkä tekijät edesauttavat menetelmän oppimista. Tutkimuksessa arvioidaan myös menetelmän toimivuutta erilaisissa tilanteissa sekä vapaa-aikana että myös juridisissa päätöksentekotilanteissa. 28