Sisällys Pitkäjänteistä ympäristöraportointia............................ 3 Teräksen valmistajasta metalliratkaisujen tuottajaksi................ 4 Iso työpaikka............................................. 5 Rautarikasteesta teräkseksi............................... 6 Ympäristöhallinnan toimintaperiaatteet ja päämäärät................ 8 Toimintajärjestelmä tukee ympäristötyön kehittämistä............... 9 Merkittävyystarkastelussa hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt tärkeimpiä... 10 Ympäristöpäämäärät ja ympäristötavoitteet...................... 12 Varmistuksena auditoinnit................................... 13 Ulkoiset auditoinnit..................................... 13 Sisäiset auditoinnit..................................... 13 Ympäristölupahakemus jätetty................................ 13 Kaksi luparajaa ylittyi...................................... 14 Melu puhutti sidosryhmiä.................................... 14 Sähköä omasta voimalaitoksesta.............................. 15 Prosessikaasujen käyttöä voidaan tehostaa................... 15 Mukana energiansäästösopimuksessa....................... 15 Päästöjä ilmaan vaikea vähentää.............................. 16 Hiilidioksidi peräisin raaka-aineista.......................... 16 Hiukkaspäästöjen vähentäminen kangerteli................... 16 Lyijypäästöt vähenivät puoleen............................. 17 Rikinpoistolaitoksen huoltoseisokki kasvatti rikkidioksidipäästöjä.... 17 Typen oksidien päästöt ennallaan........................... 17 Ympäristömeluselvitys päivitettiin............................. 18 Vettä tarvitaan jäähdytykseen................................ 18 Kiintoainekuormituksen tavoitearvossa ylityksiä................ 19 Jätemäärät vähenivät...................................... 20 Kuona kysytty sivutuote.................................... 20 Ympäristöinvestoinnit tavanomaisella tasolla..................... 21 Ilmanlaadun mittaussuunnitelma uusitaan....................... 22 Ilman hiukkaspitoisuus edellisvuotta pienempi................. 22 Tehtaan edustan merialueen tila tyydyttävä.................... 23 Kuljunlahti ravinnepitoisuudeltaan rehevä..................... 23 Sanasto................................................ 24 Yhteystiedot Rautaruukki Oyj Raahen terästehdas PL 93 92101 Raahe sähköposti etunimi.sukunimi@rautaruukki.com Erkki Pisilä toiminnan ohjauksen päällikkö puh. 020 592 2404 faksi 020 592 2410 Pirjo Lerssi vanhempi ympäristöinsinööri puh. 020 592 2064 faksi 020 592 3527 Eila Paldanius vanhempi ympäristöasiantuntija puh. 020 592 2078 faksi 020 592 3037 FIN-000007 2
Pitkäjänteistä ympäristöraportointia Tämä on kahdeksas Raahen terästehtaan ympäristöselonteko. Selonteko julkaistaan kolmatta kertaa pelkästään Internetissä. Vuosien 1999 2001 Raahen terästehtaan selonteko sisältyi Rautaruukki Steelin ympäristöraporttiin. Nyt julkaistava selonteko koskee ainoastaan Raahen terästehdasta. Päästöihin ja energiankulutustietoihin sisältyvät myös Oy Polargas Ab:n ja Nordkalk Oyj Abp:n tiedot. Lloyd s Register Quality Assurance Limited (LRQA), akkreditointinumero UK- V-005, on varmentanut selonteon tiedot 4.5.2004. Seuraava EMAS-asetuksen mukainen ympäristöselonteko ilmestyy kesäkuun loppuun mennessä vuonna 2005. Raahen terästehdas on merkitty EU:n EMAS-rekisteriin vuonna 1997. Merkittävimpien päästöjen ja energiankulutuksen kehitys 2003 2002 2001 hiilidioksidi milj. tonnia 4,84 4,55 4,64 hiukkaset tonnia 2 439 2 655 2 877 rikkidioksidi tonnia 4 732 4 434 5 141 typen oksidit tonnia 2 747 2 734 2 774 energiankulutus GJ/t terästä 19,4 19,8 19,6 Ekotase 2003 tuotettua terästonnia kohti Ostosähkö 153 kwh Kivihiili ja koksi 512 kg Öljy 91 kg Nestekaasu 11 kg Rautarikasteet 848 kg Pelletit 357 kg Lisä- ja seosaineet 80 kg Kuonanmuodostajat 98 kg Happi ja muut materiaalit n. 1 074 kg Päästöt ilmaan Hiilidioksidi 1 728 kg Typenoksidit 0,98 kg Rikkidioksidi 1,69 kg Hiukkaset 0,87 kg Päästöt veteen Kiintoaine 0,29 kg Sinkki 0,0002 kg Öljy 0,004 kg Kaukolämpö 0,201 GJ Teräs 1 000 kg Kuonat 321 kg Muut hyödynnettävät sivutuotteet 18 kg Ongelmajäte 0,30 kg Yhdyskuntajäte 0,25 kg 3
Teräksen valmistajasta metalliratkaisujen tuottajaksi Rautaruukki Oyj on kansainvälinen pörssiyhtiö, joka tuottaa teräs- ja metalliratkaisuja rakentamiseen, konepajateollisuudelle ja metallituoteteollisuudelle. Konsernilla on laaja metallituote- ja palveluvalikoima. Rautaruukki-konsernilla on toimintaa 22 maassa. Ydinmarkkina-alue on Pohjoismaat ja Baltia. Liikevaihdosta 97 prosenttia tulee Euroopasta. Vuonna 2003 konsernin terästuotanto oli noin 4,6 miljoonaa tonnia ja henkilöstöä keskimäärin 12 782. Konsernin rakenne uudistettiin täysin viime vuoden loppupuolella. Uusi organisaatio perustuu valituille asiakastoimialoille lisäarvoa antaviin ratkaisukokonaisuuksiin. Rautaruukki muodostuu neljästä asiakaslähtöisesti kootusta divisioonasta ja tuotantodivisioonasta, johon Raahen terästehdas kuuluu. Tuotanto Myynti ja palvelu Rautaruukki-konserni 2003 liikevaihto.................2 953 milj. euroa liikevoitto.................. 128 milj. euroa sijoitetun pääoman tuotto..............7,1 % henkilömäärä vuoden lopussa........ 12 047 Terästuotteiden ulkoiset toimitukset 2003 Pitkien tuotteiden valmistus Putkien valmistus Profilointi Maalipinnoitus Sinkitys Terästuotanto, kuumavalssaus Pitkät terästuotteet 2 088 000 t Kylmävalssaus Putkituotteet 538 000 t Rakennustuotteet ja kylmävalssatut profiilit 264 000 t Maalipinnoitetut kelat ja arkit 176 000 t Sinkityt kelat ja arkit 515 000 t Kylmävalssatut kelat ja arkit 175 000 t Kuumavalssatut kelat, rainat ja nauhalevyt 543 000 t Kuumavalssatut kvarttolevyt 599 000 t 4
Iso työpaikka Raahen terästehdas on Pohjoismaiden suurin terästehdas ja Suomen suurimpia teollisia työpaikkoja. Siellä oli työssä vuoden 2003 lopussa 3 172 henkeä. Lisäksi tehdasalueella työskentelee ulkopuolisia urakoitsijoita. Teräksen valmistus alkaa rautamalmista. Lopputuotteena ovat kuumavalssatut teräslevyt ja -nauhat. Toimintojen tehostamiseksi ja kiinteiden kustannusten alentamiseksi konsernissa toteutettiin vuoden 2003 aikana toimenpideohjelma, jonka mukaisesti henkilömäärä väheni yhteensä noin 700 hengellä. Raahen terästehtaalla vähennys oli noin 440 henkeä. Noin 530 hehtaarin suuruinen tehdasalue sijaitsee Pohjanlahden rannalla suojametsän ympäröimänä. Välittömässä läheisyydessä on tehtaan vesihuoltoon liittyvä Kuljunlahti. Alueen ilmasto on merellinen ja maasto tasainen. Matkaa Raahen keskustaan on noin kuusi kilometriä ja lähimmille asuntoalueille 1 1,5 kilometriä. Tehdasalueella sijaitsee Naturaverkostoon kuuluva kolmen hehtaarin kokoinen Kuljunmäen niitty. Raahen terästehtaan tuotantolaitokset 1 KOKSAAMO 2 KALKINPOLTTAMO, NORDKALK OYJ ABP 3 SINTRAAMO 4 MASUUNIT 5 TERÄSSULATTO 6 VALSSAAMO 7 VOIMALAITOS 8 ROMUTERMINAALI 9 HAPPITEHDAS, OY POLARGAS AB 5
Rautarikasteesta teräkseksi Pääraaka-aineista rautarikaste tuodaan pääosin Pohjois-Ruotsista, pelletit Kostamuksesta Venäjältä, kalkkikivi Gotlannista Ruotsista ja kivihiili Australiasta, Kanadasta, USA:sta ja Puolasta. Koksaamolla valmistetaan kivihiilestä koksia. Rautarikasteet sintrataan kappalemuotoon sintraamolla. Masuunissa sintterin ja pellettien sisältämät raudan oksidit pelkistetään raakaraudaksi. Pelkistysaineena käytetään koksia ja öljyä. Romu ja raakarauta panostetaan konvertteriin, jossa raakaraudan sisältämä hiili poltetaan hapella. Konvertterin jälkeen osa teräksestä käsitellään senkkauunissa ja vakuumissa. Lopuksi teräs valetaan aihioiksi ja valssataan kahdella valssauslinjalla teräslevyiksi tai teräsnauhaksi. Tehdasalueella toimii Nordkalk Oyj Abp:n omistama kalkinpolttamo, joka valmistaa tehtaalla tarvittavan poltetun kalkin. Prosesseissa tarvittava happi saadaan tehdasalueella sijaitsevalta Oy Polargas Ab:n happitehtaalta. KALKKIKIVI RAUTARIKASTEET KIVIHIILI SINTTERI PELLETIT KOKSI ÖLJY ILMA typen oksidit hiilidioksidi VOIMALAITOS typen oksidit hiukkaset MASUUNI KALKINPOLTTAMO KOKSAAMO hiukkaset hiilidioksidi kiintoaine hiukkaset RIKINPOISTO hiukkaset hiukkaset typen oksidit fenolit COD NOPEUTETTU JÄÄHDYTYS ROMU HAPPI hiukkaset KONVERTTERI KUUMA- OIKAISUKONE SINTRAAMO kiintoaine kiintoaine sinkki hiukkaset rikkidioksidi typen oksidit HAPPITEHDAS SENKKA- UUNI NORMALISOINTI- UUNI SINTTERI KOKSI HAPPI VAKUUMI- KÄSITTELY VALU öljy KUUMAOIKAISU- KONE AIHIO TARKASTUS suojaöljy hiukkaset kloorivety AIHIO LÄPITYÖNTÖUUNIT typen oksidit LEVYVALSSAIN öljy kiintoaine MERKKAUS JÄÄHDYTYSTASOT AIHIO ASKELPALKKI- JA LÄPITYÖNTÖUUNI PYSTYVALSSAIN ESIVALSSAIN ESINAUHANKELAIN NAUHAVALSSAIN VESIVERHOJÄÄHDYTYS KELAIMET PEITTAUS öljy kiintoaine öljy kiintoaine 6
Pääosa teräsnauhakeloista kuljetetaan jalostettavaksi Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaalle, jossa ne kylmävalssataan ja pinnoitetaan. Kuumavalssattua teräsnauhaa käyttävät myös konsernin putkitehtaat. Lähes kaikki kuumavalssatut teräslevyt toimitetaan suoraan asiakkaille, kuten telakoille, konepajoille ja rakennusteollisuudelle. Vuodesta 2004 lähtien tuotteiden markkinoinnin ja myynnin hoitavat asiakasvastuulliset divisioonat. Noin 60 prosenttia tehtaan tarvitsemasta sähköenergiasta tuotetaan omassa voimalaitoksessa, jossa polttoaineena käytetään prosessikaasuja. Koksikaasujen puhdistusprosessissa saadaan sivutuotteina kemian teollisuuden raaka-aineina käytettäviä tervaa, rikkiä ja bentseeniä. Teräksen valmistuksen sivutuotteena syntyy kuonia, jotka Rautaruukki jalostaa ja ne käytetään tienrakennuksessa ja muussa maarakentamisessa, rakennusaineteollisuudessa sekä kalkitusaineena. Raaka-aineet 2003 rautarikasteet pelletit kalkkikivi ja poltettu kalkki kivihiili romu erikoisraskas pohjaöljy Tuotanto 2003 teräs, esiaihiot välituotteet sintteri koksi raakarauta sivutuotteet masuunikuona terässulaton kuona terva bentseeni rikki lopputuotteet kvarttolevyt kuumavalssatut kelat 2 373 000 t 998 000 t 371 000 t 1 283 000 t 735 000 t 249 000 t 2 798 000 t 2 815 000 t 895 000 t 2 517 000 t 548 000 t 351 000 t 38 000 t 11 000 t 1 000 t 621 000 t 2 126 000 t 7
Ympäristöhallinnan toimintaperiaatteet ja päämäärät Raahen terästehtaan ympäristötyö perustuu ympäristöhallinnan toimintaperiaatteisiin ja päämääriin. 1.9.2003 Raahen terästehdas on integroitu litteiden terästuotteiden toimittamiseen keskittynyt Rautaruukki-konserniin kuuluva teollisuustoimipaikka. Yhteinen toimintajärjestelmämme turvaa toimintamme jatkuvan parantamisen, pitkäjänteisen menestymisen ja kilpailukyvyn. Työssämme yhdistyvät hyvinvointia tuottava taloudellinen toiminta ja luontoa kunnioittava asenne. Ympäristöasioiden hoitaminen sekä ympäristövaikutustemme tunteminen ja vähentäminen ovat tärkeä osa toimintaamme. Sitoudumme parantamaan jatkuvasti ympäristöasioidemme hoitoa ja ehkäisemään ympäristön pilaantumista sekä noudattamaan ympäristölainsäädäntöä, -määräyksiä ja muita ympäristövaatimuksia. Haluamme osaltamme varmistaa monimuotoisen luontomme säilymisen myös tuleville sukupolville. Toimintaperiaatteemme Jokaisella rautaruukkilaisella on omassa työssään vastuu ympäristöstä. Henkilöstön ympäristötietoisuudessa ja -tietämyksessä haluamme olla eturivin teollisuutta. Tuotantoprosessien suunnittelussa ja modernisoinnissa selvitämme ympäristövaikutukset etukäteen. Otamme käyttöön parasta mahdollista taloudellisesti toteutettavissa olevaa ympäristöä säästävää tekniikkaa. Terästuotteiden kehittämisessä huomioimme kierrätyksen ja koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset. Kehitämme taloudellista ympäristölaskentaa ja tuotteisiin liittyvää elinkaarilaskentaa sekä tuotelähtöistä ympäristöajattelua. Tunnistamme toimintamme ympäristöriskit. Ehkäisemme ennalta poikkeuksellisista tilanteista ja hätätilanteista johtuvia ympäristövaikutuksia yhteistyössä viranomaisten kanssa. Arvioimme urakoitsijoidemme, alihankkijoidemme ja tavarantoimittajiemme ympäristökäytäntöjä ja kannustamme heitä jatkuvaan parantamiseen. Viestitämme ympäristöasioistamme aktiivisesti, avoimesti ja rehellisesti kaikille sidosryhmillemme. Tiedotamme asiakkaillemme terästuotannon ja -tuotteiden ympäristövaikutuksista. Arvioimme toimintaamme säännöllisesti ja kehitämme sitä ympäristöarviointien ja -tutkimusten perusteella. Ympäristöpäämäärämme Kehitämme ekokilpailukykyämme ja toimintamme ekotehokkuutta tuotteen koko elinkaaren aikana. Käytämme ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia raaka-aineita ja energiamuotoja. Tuotantotapamme hyödyntävät tehokkaasti materiaaleja ja energiaa. Ehkäisemme ja vähennämme haitallisia ympäristövaikutuksiamme ilmaan, vesistöön ja maaperään. Kierrätämme tehokkaasti prosessivesiä. Jalostamme terästuotantomme ohessa syntyviä materiaaleja sivutuotteiksi. Vähennämme jätteiden syntymistä. Jätteidenkäsittelymme ja jätehuoltomme on vastuullista ja tehokasta. Tarkkailemme ja vähennämme haitallista ympäristömelua. Ympäristöasioidemme hoito perustuu Rautaruukki-konsernin ympäristöpolitiikkaan. Sen mukaisesti olemme sitoutuneet noudattamaan Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) laatimaa elinkeinoelämän peruskirjaa kestävän kehityksen aikaansaamiseksi ja noudatamme kansainvälisen teräsjärjestön (IISI) julkaisemia ympäristönsuojelun periaatteita. Rautaruukki-konsernin sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton kautta olemme vapaaehtoisella energiansäästösopimuksella sitoutuneet kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästöohjelmaan. RAUTARUUKKI OYJ Raahen terästehdas Sakari Kallo tuotantojohtaja 8
Toimintajärjestelmä tukee ympäristötyön kehittämistä Toimintajärjestelmä sisältää Raahen terästehtaan yleiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Toimintajärjestelmä täyttää ISO 9001:2000 -laatustandardin ja ISO 14001:1996 -ympäristöstandardin sekä EMAS-asetuksen vaatimukset. Sekä laatujärjestelmä että ympäristöjärjestelmä on sertifioitu. Toimintajärjestelmä tarkoittaa kokonaisuutta, jolla liiketoimintaa hallitaan, analysoidaan ja kehitetään. Järjestelmä sisältää tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen seurannan, aineellisten resurssien ja henkilökunnan osaamisen hallinnan sekä menettelyjen ja toiminnan ohjauksen. Toimintapolitiikka Raahen terästehtaan johto määrittelee toimintapolitiikassa liiketoiminnallisista tarpeista lähtevät toimintaperiaatteet. Toimintapolitiikka ja sitä selittävät menettelyohjeet määrittävät kehittämisalueet. Vastuut Raahen terästehtaan johto vastaa toimivan liiketoimintaympäristön luomisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Toiminnan ohjauksen päällikkö Erkki Pisilä vastaa johdon edustajana toimintajärjestelmästä ja ympäristöasioista. Henkilöiden vastuut, valtuudet ja pätevyydet on määritetty nimitystä koskevissa tiedotteissa, toimenkuvissa ja menettelyohjeissa. Jokainen on vastuussa oman työnsä ympäristöasioista. Toiminnan suunnittelu ja tavoitteet Ympäristötavoitteet määritetään tunnistamalla ympäristönäkökohdat ja arvioimalla niiden merkittävyys. Ympäristötavoitteissa otetaan huomioon asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet. Tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan ohjelmat, joissa määritetään toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Ympäristöohjelmien ylläpito ja kehittäminen ovat osa strategista suunnittelua. Osaamisen kehittäminen Yhtiön sisäinen koulutus tarjoaa muun muassa ympäristökoulutusta koko henkilöstölle ja sidosryhmille. Uusille rautaruukkilaisille ja sopimuskumppaneille järjestetään perehdyttämiskoulutusta. Sidosryhmät Sidosryhmien tarpeiden ja markkinoiden kehittymisen analysointi ovat toimintajärjestelmän tärkeä osa. Ohjeistetuilla toiminnoilla varmistetaan lakisääteisten vaatimusten ja vapaaehtoisten sitoumusten noudattaminen. Hankinnoissa otetaan huomioon toimittajien ja muiden sopimuskumppaneiden laatu- ja ympäristöasiat, työterveys- ja työturvallisuusasiat sekä sosiaalisen vastuun periaatteet. Mittaaminen, analysointi ja parantaminen Keskeiset mittaukset kuuluvat systemaattiseen valvonta- ja kalibrointijärjestelmään. Yhteistyössä viranomaisten kanssa seurataan säännöllisin mittauksin ja tutkimuksin päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Kehittämistyössä hyödynnetään myös EFQM-mallin (European Foundation for Quality Management) mukaista itsearviointia. Tarkoituksena on saada kokonaiskuva toiminnasta ja siitä, mikä on tärkeää. Näin nostetaan esille vahvuudet ja parantamisalueet. Hätätilanteet Poikkeavien tilanteiden tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi toimintajärjestelmä sisältää ilmoitus-, toiminta- ja kirjaamisohjeet. Onnettomuus- ja hätätilanteiden varalta on laadittu suojelusuunnitelmat. Dokumentaatio Toimintajärjestelmä muodostuu toimintakäsikirjasta, menettely- ja työohjeista sekä useista hallinnollisista ja operatiivisista tietojärjestelmistä ja niihin liittyvästä dokumentaatiosta. Toimintakäsikirjassa kuvataan johtamisen ja toiminnan yleiset periaatteet. Menettely- ja työohjeet sisältävät tarkemmat tiedot päivittäistä toimintaa varten. Ohjeistus on tallennettu sähköiseen muotoon. Auditoinnit ja katselmukset Johtamisjärjestelmää ja toimintaprosesseja arvioidaan säännöllisesti. Tällöin selvitetään, vastaavatko ne vaatimuksia ja tukevatko ne liiketoiminnan tavoitteita. Arviointi tehdään seuraamalla operatiivista mittaristoa sekä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Lisäksi johto selvittää määräajoin katselmuksissaan, täyttääkö toimintajärjestelmä sille asetetut vaatimukset. 9
Merkittävyystarkastelussa hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt tärkeimpiä Merkittävyystarkastelussa ympäristönäkökohdat asetetaan ympäristön ja sidosryhmien kannalta tärkeysjärjestykseen. Tulokset ohjaavat Raahen terästehtaan johtoryhmää ja terästehtaan osastoja, kun ympäristöpolitiikkaa sekä ympäristöpäämääriä, ympäristötavoitteita ja ympäristöohjelmia suunnitellaan ja katselmoidaan. Raahen terästehtaalla merkittävyystarkastelu tehdään kolmen vuoden välein tai ympäristötilanteen oleellisesti muuttuessa. Viimeksi tarkastelu tehtiin vuonna 2002. Vuonna 2002 ympäristönäkökohtien merkittävyystarkastelussa käytiin läpi Raahen terästehtaan ja sen alueella toimivien sopimuskumppanien ympäristönäkökohdat. Ympäristövaikutusten merkittävyystarkastelu perustui asiantuntijatyöryhmän tekemään arviointiin. Asiantuntijatyöryhmässä oli mukana Raahen terästehtaan eri alojen asiantuntijoita sekä Raahen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristöviranomaisia. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi määriteltiin hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt. Terästehtaan hiilidioksidipäästöt ovat noin seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Kioton sopimuksen ja EU:n päästökauppadirektiivin edellyttämä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tai päästöoikeuksien ostaminen on nähty uhkana Rautaruukille. Suuria hiilidioksidipäästöjä syntyy nimenomaan masuuniprosessissa eikä lähitulevaisuudessa ole nähtävissä, että terästä voitaisiin tehdä ilman masuuniprosessia. Myös Raahen terästehtaan hiukkaspäästöt ovat Suomen mittakaavassa suuret. Hiukkaspäästöjen vähentämiseksi on olemassa tekniikkaa, mutta sen soveltaminen terästehtaan prosesseihin ja pohjoisen olosuhteisiin voi joissakin tapauksissa olla ongelmallista. 10
Merkittävät ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Merkittävyys hiilidioksidipäästö kiihdyttää kasvihuoneilmiötä, joka saa aikaan maapallon ilmaston lämpenemisen suuri hiukkaspäästö huonontaa ilman laatua suuri likaa ympäristöä hengitettävät hiukkaset (hiukkaskoko alle 10 mikrometriä) sekä hiukkasten mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet, kuten raskasmetallit ja PAH-yhdisteet, voivat vaikuttaa terveyteen energian käyttö aiheuttaa päästöjä ilmaan merkittävä kuluttaa luonnonvaroja ympäristömelu rajoittaa alueiden käyttöä asumiseen ja virkistymiseen merkittävä prosessin jäännösmateriaalit täyttävät varastoalueen merkittävä rikkidioksidipäästö aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista merkittävä ärsyttää suurina pitoisuuksina hengitysteitä typen oksidien päästöt ovat osallisena alailmakehän otsonin muodostumiseen merkittävä aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista ärsyttävät suurina pitoisuuksina hengitysteitä tuotoksen parantaminen parantaa tuotannon tehokkuutta ja samalla ekotehokkuutta merkittävä teräksen kierrätys säästää luonnonvaroja merkittävä ympäristötietoisuus lisää tietoa oman työn ja toiminnan ympäristövaikutuksista merkittävä öljykuormitus Kuljunlahteen on korkeahkona pitoisuutena myrkyllistä eliöille merkittävä yhdyskuntajätteet täyttävät kaatopaikkoja merkittävä lisäävät kaatopaikkojen päästöjä vesistöihin ja ilmaan ongelmajätteet aiheuttavat ympäristökuormitusta ongelmajätteiden käsittelylaitoksilla merkittävä kiintoainekuormitus mereen mataloittaa vesistöä merkittävä sameuttaa vettä vaikeuttaa eliöiden toimintaa sinkkikuormitus mereen on suurina määrinä lievästi myrkyllinen eliöille merkittävä koksaamon jätevesi fenolit, syanidit, kivihiiliterva ja öljy ovat myrkyllisiä eliöille merkittävä orgaaniset aineet rehevöittävät vesistöä hyödynnettävät kuonat ja prosessipölyt säästävät luonnonraaka-aineita merkittävä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat myrkyllisiä ovat osallisena otsonin syntyyn merkittävä 11
Ympäristöpäämäärät ja ympäristötavoitteet Raahen terästehtaan ympäristötavoitteet ja ympäristöohjelma päivitetään vuosittain viiden vuoden ajanjaksolle. Parannustoimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti merkittävyystarkastelussa merkittävimmiksi tunnistettuihin ympäristönäkökohtiin. Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet on asetettu niille ympäristönäkökohdille, joilla on suuri tai merkittävä vaikutus. Osalle ympäristönäkökohdista on asetettu määrällinen tavoite, osaa ympäristönäkökohdista seurataan tutkimuksin. Vuoden 2003 2007 ympäristöpäämäärissä ja -tavoitteissa määrälliset tavoitteet on asetettu vuosille 2004 ja 2007. Ympäristönsuojeluun liittyvät investoinnit ja niiden toteutusajankohta sisältyvät ympäristöohjelmaan. Investointipäätökset tehdään erikseen. Ympäristöpäämäärät ja ympäristötavoitteet vuosille 2003 2007 Ympäristönäkökohta Ympäristöpäämäärä Tilanne vuonna 2003 kg/t terästä hiilidioksidipäästö hiukkaspäästöt mitattavat hajapölyt (kenttien peittäminen) energian tuotanto ja käyttö rikkidioksidipäästö typen oksidien päästöt öljykuormitus Kuljunlahteen yhdyskuntajätteet koksaamon jäteveden kemiallinen hapenkulutus 1) Tavoite vuonna 2005 Tavoite vuonna 2004 kg/t terästä Tavoite vuonna 2007 kg/t terästä ominaispäästön vähentäminen 1 728 1 700 1 700 ominaispäästön vähentäminen 0,87 0,82 0,62 hajapölypäästöjen vähentäminen 32 ha +12 ha energiatehokkuuden parantaminen 19,4 GJ 17,8 GJ 1) ominaispäästön vähentäminen 1,69 alle 1,69 1,60 ominaispäästöjen vähentäminen 0,98 1,03 ominaispäästön vähentäminen 0,003 alle 0,003 0,002 määrän vähentäminen 0,25 alle 0,25 0,23 ominaispäästön vähentäminen 0,131 kg/t kivihiiltä 0,126 kg/t kivihiiltä 12
Varmistuksena auditoinnit Ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla varmistetaan, että Raahen terästehtaan toiminta on standardien ja muiden vaatimusten mukaista ja että tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita. Ulkoisia auditointeja tekevät tarkastuslaitokset, viranomaiset ja asiakkaat. Ympäristöasioiden sisäinen auditointi tehdään pääasiassa yhdistettynä laatu- ja työsuojeluauditointeihin. Ulkoiset auditoinnit Vuonna 2003 Raahen terästehtaalle tehtiin yhteensä 27 ulkoista auditointia, joista kaksi oli ympäristöauditointia. Lloyd s Register Quality Assurance Limited (LRQA) suoritti ympäristöauditoinnit. Lisäksi LRQA varmensi Raahen terästehtaan vuoden 2002 ympäristöraportin tiedot. Ulkoisissa ympäristöauditoinneissa ei kirjattu poikkeamia, mutta havaittiin kaksi kehityskohdetta ja tehtiin useita havaintoja. Yksi kehityskohde koski terästuotantoa, jonka kunnossapidossa ongelmajät- teen keräily ei toiminut suunnitellulla tavalla. Tarvittavat korjaustoimenpiteet on tehty. Toisessa huomautuksessa LRQA otti kantaa terästehtaan sisäiseen vahinkomenettelyyn. Siinä ei selvitetä riittävästi vahingon syytä eikä ehkäisymahdollisuuksia. Menettelyä tarkennetaan vuoden 2004 aikana. Sisäiset auditoinnit Sisäisissä auditoinneissa kirjattiin yksi ympäristöpoikkeama. Se koski jätteiden lajittelua valssaamolla. Tarvittavat toimenpiteet tehdään vuoden 2004 aikana. Ympäristölupahakemus jätetty Raahen terästehtaan ympäristölupiin liittyen viranomaiskäsittelyssä on koko tehdasta koskeva ympäristölupa sekä kuonan murskausta ja seulontaa koskeva valitus. Uuden ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus jätettiin vuoden 2003 lopussa Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Päätöstä luvasta odotetaan vuonna 2005. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi vuonna 2002 kuonan murskausta ja seulontaa koskevan ympäristöluvan. Päätöksessä kuona tulkittiin jätteeksi. Rautaruukki valitti päätöksestä Vaasan hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka käsittelyssä asia vielä keväällä 2004 on. 13
Kaksi luparajaa ylittyi Hiukkaspitoisuuden luparaja ylittyi sintraamolla, kun uutta sähkösuodinta ei saatu toimimaan suunnitellulla tavalla. Myös terässulaton sekundääripölynpoistossa luparaja ylittyi. Vuoden 2002 lopussa käyttöön otetun sintraamon sähkösuodattimen luparaja 50 milligrammaa kuutiometrissä ylittyi koko vuoden. Keskimääräinen hiukkaspitoisuus vuonna 2003 oli 85 milligrammaa kuutiometrissä. Aikaisemmin hiukkaspitoisuus oli jopa 200 milligrammaa kuutiometrissä. Suodatinta ei ole saatu toimimaan suunnitellulla tavalla. Selvitykset suodattimen toiminnan parantamiseksi jatkuvat. Terässulatolla erilaisista prosesseista syntyvät hajapölyt kerätään kuitusuodatinyksikköön. Suodattimen käyttöönoton jälkeen on järjestelmään liitetty muita prosessikohteita, jolloin sen kapasiteetti on käynyt ajoittain riittämättömäksi. Sen vuoksi luparaja 10 milligrammaa kuutiometrissä ylittyi. Pölynpoistolaitteen laajennus valmistuu vuonna 2004. Melu puhutti sidosryhmiä Asukkaiden yhteydenotot tehtaalle vuonna 2003 koskivat pääasiassa melua. Muut sidosryhmät tekivät useita ympäristöasioita koskevia kirjallisia kysymyksiä. Valituksia tuli kaikkiaan kahdeksan, joista seitsemän koski romuterminaalin tai happitehtaan aiheuttamaa melua. Yksi valitus koski romunleikkauksen aiheuttamaa keltaista savua. Rautaruukki järjesti keväällä 2003 alueen asukasyhdistyksille ja kylätoimikunnille sekä ympäristöviranomaisille tiedotus- ja keskustelutilaisuuden romuterminaalilla tehdyistä meluntorjuntatoimista. Happitehtaalla ulospuhallusputkeen on tehty äänenvaimennus ja puhalluksen suuntausta on muutettu. Vuonna 2003 Raahen terästehtaalle tuli ympäristöasioista yhteensä 20 kyselyä, joista kaksi naapureilta, yhdeksän asiantuntijoilta, kolme asiakkailta ja kuusi opiskelijoilta. Kysymysten aiheita olivat muun muassa ympäristöraportointi, ympäristöjärjestelmä, energiankulutus, ilmastonmuutos sekä lietteet ja pölyt. 14
Sähköä omasta voimalaitoksesta Raahen terästehtaalla käytettävästä sähköstä noin 60 prosenttia tuotetaan omassa voimalaitoksessa. Pääpolttoaineena on masuunikaasu. Sitä syntyy masuunissa, kun rauta pelkistetään malmista koksin ja öljyn avulla. Raahen terästehtaan energiankulutukseen lasketaan sähkön ja polttoaineiden lisäksi myös pelkistysraaka-aineet. Polttoaineita ovat nestekaasu ja polttoöljyt. Pelkistysraaka-aineisiin kuuluvat kivihiili, koksi, koksimurska ja erikoisraskas pohjaöljy. Koksaamolla syntyvää koksikaasua käytetään polttoaineena tuotannon eri vaiheissa. Koksin kuivasammutuksen korkeapainehöyry käytetään sähköntuotantoon. Tuotantoprosesseista talteen otettu jätelämpö hyödynnetään kaukolämpönä ja höyrynä tehdasalueella. Kaukolämpöä toimitetaan myös Raahen kaupungille. Vuonna 2003 kokonaisenergiankulutus Raahen terästehtaalla oli noin 50 miljoonaa gigajoulea ja ominaiskulutus 19,4 gigajoulea tuotettua terästonnia kohti. Energiankulutus 25 GJ/tuotettu terästonni 20 15 10 5 0-89 -91-93 -95-97 -99-01 -03 energiansäästösopimuksen mukainen vuoden 2005 tavoitearvo 17,8 GJ/tuotettu terästonni Energian ominaiskulutus sisältää hapen ja poltetun kalkin tuotantoon liittyvät energiavirrat. Energian kulutus ja kierrätys 2003 Energian kulutus 19,4 GJ/t te Energian käyttö 29,5 GJ/t te Ostettu energia 21,3 GJ/t te Kierrätetty energia 8,2 GJ/t te GJ/t te = Gigajoulea tuotettua terästonnia kohti Määrittelemätön 0,1 GJ/t te Myyty energia 1,8 GJ/t te Prosessikaasujen käyttöä voidaan tehostaa Voimalaitoksen modernisoinnilla voitaisiin lisätä masuunikaasulla tuotetun sähkön määrää, kun sähköntuotannon hyötysuhde parantuisi merkittävästi. Tällöin pääosa tehtaan käyttämästä sähköstä saataisiin omasta voimalaitoksesta. Konvertterikaasujen sisältämä energia voitaisiin käyttää kokonaan, jos konvertterikaasut otettaisiin talteen. Nyt energiasta hyödynnetään vain osa kaukolämpönä. Konvertterikaasu sekoitettuna koksikaasuun korvaisi aihionkuumennusuunien polttoaineena ostettavaa nestekaasua. Prosessikaasujen käyttöä tehostavien hankkeiden toteuttaminen alentaisi tehtaan energian ominaiskulutusta noin 10 prosenttia. Mukana energiansäästösopimuksessa Rautaruukki on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimuksessa. Raahen terästehtaan energiansäästöohjelman tavoitteena on 10 prosentin säästö ominaisenergian kulutuksessa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Tämä tarkoittaa energiankulutuksen vähentämistä nykyisestä noin 20 gigajoulesta noin 17,8 gigajouleen tuotettua terästonnia kohti. 15
Päästöjä ilmaan vaikea vähentää Hiilidioksidin, hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt on terästehtaalla määritelty ympäristövaikutuksiltaan merkittäviksi. Näistä suurin vaikutus on hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöillä. Terästehtaan hiilidioksidipäästöt ovat noin seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisessä hiilidioksidin ominaispäästöjen vertailussa Raahen terästehtaan tuotantoprosessi kuuluu maailman parhaiden joukkoon. Lyhyellä aikavälillä päästöjä voidaan alentaa vain tuotantoa rajoittamalla. Lyijypäästöt vähenivät merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Myös hiukkaspäästöt laskivat. Hiilidioksidi peräisin raaka-aineista Hiilidioksidipäästöistä 95 prosenttia on peräisin teräksen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden sisältämästä hiilestä ja kalkkikivestä. Vähäinen osa, noin viisi prosenttia, tulee polttoaineista, kuten nestekaasusta ja polttoöljyistä. Vain polttoaineista syntyviin hiilidioksidipäästöihin voidaan vaikuttaa energian käyttöä tehostamalla. Hiilidioksidipäästöt 3 000 t/v 2 500 2 000 1 500 1 000 500 milj. t/v 5 4 3 2 1 0 0-94 -95- -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 Hiukkaspäästöt miljoonaa tonnia vuodessa tonnia/tuotettu terästonni -94-95- -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni t/tuotettu terästonni tehtaan oma vuoden 2007 tavoitearvo 1,7 t/tuotettu terästonni tehtaan oma vuoden 2007 tavoitearvo 0,62 kg/tuotettu terästonni 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kg/tuotettu terästonni 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Raahen terästehtaan hiilidioksidipäästöt nousivat terästuotannon kasvaessa. Terästonnia kohti laskettu ominaispäästö laski edelleen. Hiukkaspäästöjen vähentäminen kangerteli Terästehtaalla hiukkaspäästöjä tulee piipuista ja pölynkeräyslaitteistojen poistoilmakanavista sekä hajapölynä varastokasoista ja kattoaukoista. Käytössä on noin 60 erilaista hiukkasten keräily- ja talteenottolaitosta. Tällaisia ovat sähkö- ja kuitusuodattimet, syklonit ja pesurit. Pölyämistä estetään lisäksi kastelemalla materiaalikasoja, nurmettamalla kenttiä sekä tekemällä suojaistutuksia ja tuuliaitoja. Vuoden 2002 lopulla otettiin käyttöön sintraamolla sintrauskoneiden savukaasujen sähkösuodatin. Sen laskettiin vähentävän hiukkaspäästöjä noin 600 tonnia vuodessa eli lähes kolmasosaan aikaisemmasta. Pölynpoistolaitos ei ole toiminut suunnitellulla tavalla ja savukaasujen hiukkaspitoisuuden lupaehto on ylittynyt. Sintrauskoneiden hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet noin 400 tonnilla. Toisaalta sintterin jäähdytysilmasyklonien päästöt kasvoivat, joten sintraamon hiukkaspäästöt olivat ennallaan. Hiukkaspäästöt vähenivät vajaan 10 prosenttia edellisvuodesta. Vähennys johtuu koksaamon hiukkaspäästöjen vähenemisestä. 16
Lyijypäästöt vähenivät puoleen Raaka-aineet sisältävät pieniä pitoisuuksia raskasmetalleja, joista suurin osa sitoutuu valmistusprosessissa teräkseen ja kuonaan. Vuoden 2002 lopulla valmistunut sintraamon sähkösuodatin vähensi sintrauskoneiden hiukkaspäästöjen lisäksi raskasmetallipäästöjä sintraamon savukaasuista. Tämä näkyy erityisesti lyijypäästöjen vähenemisenä. Sen sijaan kromipäästöjen kasvu johtuu sintraamon jäähdytysilmasyklonien hiukkaspäästöjen kasvusta. Sinkkipäästöt kasvoivat edelleen edellisvuodesta, koska päästölaskelmaan on lisätty koksaamon sinkkipäästöt, joita aikaisempina vuosina ei ole mitattu. Rikinpoistolaitoksen huoltoseisokki kasvatti rikkidioksidipäästöjä Rikkidioksidipäästöt kasvoivat edellisvuodesta, koska koksaamon rikinpoistolaitoksella oli remontin aiheuttama seisokki. Raaka-aineiden sisältämä rikki vaikuttaa suoraan rikkidioksidipäästöjen suuruuteen, koska rikki poistuu eri prosessivaiheissa ilmaan. Vuoden 2002 alusta alkaen koko terästehtaan rikkidioksidipäästön luparaja aleni 12 000 tonnista 8 000 tonniin vuodessa. Ympäristöluvassa tavoitteena on, että rikkidioksidipäästö on korkeintaan 5 000 tonnia. Tämä tavoite on jo saavutettu. Typen oksidien päästöt ennallaan Typen oksideja vapautuu ilmaan eniten sintraamolla, valssaamolla ja koksaamolla. Typen oksidien päästöt olivat edellisvuoden tasolla. Päästöjä voidaan vähentää edelleen energian käyttöä tehostavilla investoinneilla. Raskasmetallipäästöt kiloa vuodessa 1999 2000 2001 2002 2003 lyijy 4 221 5 361 5 147 5 348 2 687 kromi 308 286 326 351 648 sinkki 424 444 412 1 404 1 645 nikkeli 154 254 313 324 370 kadmium 1) 56 106 103 103 50 elohopea 2) 10 10 10 10 10 1) mitattu sintraamolta ja terässulatolta 2) mitattu sintraamolta vuonna 1999 Rikkidioksidipäästöt 12 000 t/v luparaja tonnia vuodessa 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 kg/tuotettu terästonni 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Typen oksidien päästöt 3 000 t/v 2 500 2 000 1 500 1 000 500 kg/tuotettu terästonni 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Mittaukset tehdään kolmen vuoden välein. Välivuosina tiedot lasketaan mittausten ja hiukkaspäästöjen perusteella. 0-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03 tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni 0,0 0-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03 tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni 0,0 tehtaan oma vuoden 2007 tavoitearvo 1,60 kg/tuotettu terästonni tehtaan oma vuoden 2007 tavoitearvo 1,03 kg/tuotettu terästonni 17
Ympäristömeluselvitys päivitettiin Terästehtaan aiheuttamasta ympäristömelusta tehtiin vuonna 2001 kokonaisselvitys, joka päivitettiin vuonna 2003. Tehtaan meluvyöhykkeet ovat hieman supistuneet edelliseen selvitykseen verrattuna. Meluselvityksessä tehdasalueen ympäristön meluvyöhykkeet määritettiin teollisuuden ympäristömelun laskentamallin mukaisesti. Melun vaikutuksia arvioitiin vertaamalla meluvyöhykkeiden melutasoja yleisiin ympäristömelun ohjearvoihin. Suurin muutos melulähteissä edelliseen, vuonna 2001 tehtyyn selvitykseen verrattuna oli uuden romuterminaalin sijainti ja masuunien paineenalennusventtiilien melueristys. Melun ohjearvo yöaikaan on 50 desibeliä vanhoilla alueilla. Päivällä ohjearvo on 55 desibeliä. Päivitetyn melumallin laskentatulokset osoittivat, että ohjearvoja vastaavia melutasoja esiintyy juuri ja juuri lähimpien asuintalojen luona idän ja kaakon suunnalla. Vettä tarvitaan jäähdytykseen Raahen terästehtaalla käytetään merivettä jäähdytykseen ja kaasujen pesuun. Makeaa vettä käytetään kuonan granuloinnissa, valssaamolla, jatkuvavalulaitoksella, happitehtaalla ja sintraamolla. Raahen terästehtaalla on lupa ottaa vettä merestä 23 000 kuutiometriä tunnissa ja Kuljunlahden makeavesialtaasta 15 000 kuutiometriä tunnissa. Merestä padolla eristettyyn Kuljunlahteen johdetaan makeaa vettä Haapajoesta, Haapajärven tekoaltaasta ja Piehinkijoesta. Suurin osa vedestä käytetään jäähdytykseen. Makeasta vedestä 75 98 prosenttia kierrätetään uudelleen prosesseissa. Veden kierto 2003 Meri 3 13 300 m /h 3 7 500 m /h 3 12 500 m /h Pato Kierrätettävien vesien määrä on arvioitu. Kuljunlahti Kanava Merivesikierto 3 800 m /h 3 6 700 m /h 3 35 000 m /h 3 5 900 m /h Makeavesikierto Koksaamon kuormitus kiloa vuorokaudessa luparaja 1999 2000 2001 2002 2003 typpi 500 90 103 117 106 102 syanidi 0,5 0,06 0,06 0,10 0,09 0,08 terva ja öljy 15 0,8 0,8 1,0 0,9 1,3 fenoli 0,1 0,02 0,02 0,02 0,02 0,01 kemiallinen hapenkulutus COD 900 545 528 593 499 459 18
Kiintoainekuormituksen tavoitearvossa ylityksiä Jätevesien käsittely ja veden kierrätyksen tehostaminen ovat viime vuosina pienentäneet kiintoainekuormitusta mereen. Vuonna 2003 kiintoainekuormitus kuitenkin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Lupaehdoissa määrättyjä luparajoja ei ylitetty vuonna 2003. Sen sijaan kiintoainekuormituksen tavoitearvo ylittyi viisi kertaa. Ylitykset johtuivat pääasiassa masuunikuonan granuloinnin selkeyttimen toimintahäiriöistä. Öljykuormituksen tavoitearvo mereen ylittyi heinäkuussa, jolloin yhdestä näytteestä löytyi suuri öljypitoisuus. Ylityksen syy jäi epäselväksi. Sinkkipäästöjen lupa- ja tavoitearvot ovat alittuneet selvästi usean vuoden ajan. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti ja johdetaan lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta mereen. Koksaamon luparajat alittuivat selvästi viime vuonna. Bruttokuormitus sisältää meriveden luontaisen kiintoaine- tai sinkkipitoisuuden ja tehtaan aiheuttaman, niin sanotun nettokuormituksen. Vuonna 1997 öljy- ja kiintoainekuormitus Kuljunlahteen väheni merkittävästi, kun uudet vedenpuhdistuslaitokset otettiin käyttöön ja vedenkierrätystä lisättiin. Tämän jälkeen kuormitus on pysynyt alhaisena. Kiintoainekuormitus mereen Sinkkikuormitus mereen Öljykuormitus mereen Öljykuormitus Kuljunlahteen 7 000 kg/vrk 25 kg/vrk luparaja brutto 200 kg/vrk 200 kg/vrk luparaja 6 000 20 180 160 180 160 5 000 140 140 4 000 luparaja brutto 15 120 120 3 000 10 100 80 100 80 2 000 60 luparaja 60 1 000 5 40 20 40 20 0-99 -00-01 -02-03 meriveden sisältämä kiintoaine tehtaalta tuleva kiintoainekuormitus = nettokuormitus bruttokuormitus vesioikeuden asettama nettokuormituksen tavoitearvo 1 300 kg/vrk 0-99 -00-01 -02-03 meriveden sisältämä sinkki tehtaalta tuleva sinkkikuormitus = nettokuormitus bruttokuormitus vesioikeuden asettama nettokuormituksen tavoitearvo 8 kg/vrk 0-99 -00-01 -02-03 vesioikeuden asettama tavoitearvo 30 kg/vrk 0-99 -00-01 -02-03 vesioikeuden asettama tavoitearvo 90 kg/vrk 19
Jätemäärät vähenivät Terästehtaalla vähennetään kaatopaikkajätettä tehostamalla polttokelpoisen jätteen keräilyä. Kierrätykseen kelpaamattomat pölyt ja lietteet varastoidaan tehdasalueella. Jätemäärät vähenivät, koska rakennus- ja korjaustoiminta oli vähäisempää kuin aikaisempina vuosina. Terästehtaalla syntyvä polttokelpoinen osa yhdyskuntajätteestä erotellaan ja kuljetetaan tehtaan ulkopuoliseen pelletointilaitokseen, jossa siitä tehdään poltettavia brikettejä. Lasi, pahvi, paperi ja elektro- niikkaromu lajitellaan erikseen ja viedään tehtaan ulkopuolella hyödynnettäväksi. Lajitteluun kelpaamattomat yhdyskuntajätteet viedään Raahen kaatopaikalle. Vuonna 2003 yhdyskuntajätteitä kuljetettiin kaatopaikalle 711 tonnia, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa ongelmajätelaitokselle vietävistä jätteistä on öljyisiä vesiä. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvät pölyt ja lietteet pyritään kierrättämään sintraamon raaka-aineena. Kierrätykseen kelpaamattomia pölyjä ja lietteitä varastoitiin vuonna 2003 tehdasalueelle noin 56 000 tonnia. Ongelmajätteet 1 200 1 000 800 600 400 200 0 t/v -99-00 -01-02 -03 tonnia vuodessa kg/tuotettu terästonni kg/tuotettu terästonni 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Kuona kysytty sivutuote Sivutuotteiden hyötykäyttö säästää uusiutumattomia luonnonraakaaineita ja vähentää päästöjä sivutuotteita raaka-aineenaan käyttävässä teollisuudessa. Rautaruukki jatkojalostaa ja markkinoi terästehtaalla syntyvät kuonat. Masuunikuonat hyödynnetään tienrakentamisessa ja muussa maarakentamisessa sekä rakennusaineteollisuudessa. Terässulaton kuona hyödynnetään kalkitusaineena ja asfaltin runkoaineena. Viimeiset kolme vuotta kuonien tuotanto ja myynti ovat olleet hyvin tasapainossa. Tuotantoprosesseista talteen otetulla lämmöllä lämmitetään tehdasrakennuksia ja kaukolämpöä myydään myös Raahen kaupungille. Koksaamolla sivutuotteena syntyvät terva, bentseeni ja rikki myydään kemianteollisuuden raaka-aineeksi. 20
Ympäristöinvestoinnit tavanomaisella tasolla Ympäristöinvestoinnit painottuivat vuonna 2003 pölynpoiston tehostamiseen. Investointien teknillisissä suunnitelmissa on määritelty, miten suuri osuus investoinnista kohdistuu ympäristönsuojeluun. Vuonna 2003 ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli noin seitsemän prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 20 prosenttia. Vuonna 2002 ympäristöinvestointien määrää nosti sintraamon pölynpoistoon tarkoitettu sähkösuodin. Se on yksi Rautaruukin kaikkien aikojen suurimmista ympäristöinvestoinneista. Laitos maksoi yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit vuonna 2003 Ympäristömeno 1 000 euroa Ympäristönsuojelun osuus kokonaisinvestoinnista % kuivasammutuslaitos kammio 1:n korjaus 80 60 sintraamon pölynpoisto 982 100 sintraamon arinavaunut 6 5 masuuni 1:n cowperi 28 10 terässulaton pölynpoiston laajennus 850 50 muut investoinnit 639 10 yhteensä 2 585 ympäristöinvestointien osuus 2003 6,6 21
Ilmanlaadun mittaussuunnitelma uusitaan Eri tuotantovaiheissa syntyvien päästöjen lisäksi Raahen terästehdas seuraa päästöjen vaikutuksia ympäristöön. Seuranta perustuu osittain viranomaisten asettamaan velvoitteeseen ja osittain vapaaehtoisuuteen. Osa päästöjen vaikutusselvityksistä tehdään yhteistyössä Raahen kaupungin kanssa. Muun muassa ilmanlaatua mitataan jatkuvasti ja merivedestä otetaan näytteitä säännöllisesti. Lisäksi Raahen terästehdas seuraa Kuljunlahden makeavesialtaan veden laatua. Raahen kaupunki ja Rautaruukki uusivat yhdessä kaupungin ilmanlaadun mittausverkoston vuoden 2004 aikana. Eräiden mittausasemien sijaintia muutetaan ja hiukkasista analysoitavien metallien määrää lisätään. Lisäksi hankitaan jatkuvatoiminen niin sanottujen hengitettävien hiukkasten eli halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin kokoisten hiukkasten mittauslaite. Tavoitteena on antaa kaupunkilaisille ajantasaista ja monipuolista tietoa kaupungin ilmanlaadusta säännöllisesti ja aiempaa nopeammin. Ilman hiukkaspitoisuus edellisvuotta pienempi Kokonaisleijumaa eli ilmassa leijuvien hiukkasten määrää mitattiin vuonna 2003 kolmessa mittauspisteessä. Kokonaisleijuman ohjearvo ylittyi kahdella mittauspaikalla. Sen sijaan voimassaoleva, siirtymäsäännöksen raja-arvo ei ylittynyt. Pahin jakso oli kevät, jolloin hiekoitushiekan pölyäminen huononsi ilman laatua. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin neljällä mittausasemalla. Vuosikeskiarvot vaihtelivat eri mittausasemilla 16 19 mikrogramman välillä kuutiometrissä. Vuonna 2005 voimaan astuva raja-arvo hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 40 mikrogrammaa kuutiometrissä. Nykyinen ohjearvo kuukauden toiseksi suurimmalle vuorokausiarvolle on 70 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tämä ohjearvo ei ylittynyt vuonna 2003. Raahen ilmanlaadulle on tunnusomaista korkea rautapitoisuus. Sinkkipitoisuus on myös hieman kohonnut. Muuten raskasmetallipitoisuudet ovat lähellä luonnon taustapitoisuuksia. Ilman rikkidioksidin määrää tarkkailtiin kahdella jatkuvatoimisella mittausasemalla. Raahen ilman rikkipitoisuuteen vaikuttavat terästehtaan lisäksi paikkakunnan muut päästöt ja kaukokulkeutumat. Vuonna 2003 rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli kahden kilometrin etäisyydellä tehtaasta kolme mikrogrammaa kuutiometrissä ja viiden kilometrin etäisyydellä tehtaasta kaksi mikrogrammaa kuutiometrissä. Rikkidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvot alittuivat selvästi. Raahen ilman typpipitoisuuksien mittaukset aloitettiin vuonna 2000. Ilman typpidioksidipitoisuus oli vuonna 2003 keskimäärin 10 mikrogrammaa kuutiometrissä. Nykyinen ohjearvo kuukauden toiseksi suurimmalle typpidioksidin vuorokausiarvolle ylittyi kerran tammikuussa. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurimmat vuorokausiarvot µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis Lapaluoto 1 km Saloinen 2 km Varikko 5 km Keskusta 6 km huhti touko kesä heinä elo syys loka toiseksi suurimman vuorokausiarvon ohjearvo 70 µg/m 3 ohjearvo marras joulu 22
Tehtaan edustan merialueen tila tyydyttävä Raahen edustan merialuetta kuormittavat Raahen terästehtaan ja Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet. Rautaruukilla ja Raahen kaupungilla on vesioikeuden päätöksiin perustuva velvoite tarkkailla jätevesien vaikutuksia vesistössä viranomaisten hyväksymällä tavalla. Myös kalastoa ja kalastusta tarkkaillaan vuosittain. Tarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesitutkimustoimisto. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatiman vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialue kuuluu pääosin luokkaan hyvä. Raahen kaupungin ja Rautaruukin edustat kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Kuljunlahti ravinnepitoisuudeltaan rehevä Kuljunlahti on vuonna 1963 Perämerestä erotettu allas, johon johdetaan makeaa vettä Haapajärven tekoaltaalta ja Piehinkijoesta Siniluodonlahden kautta. Rehevyysluokituksessa Kuljunlahti on fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella luokassa rehevä, mutta arvot ovat lähellä luokkaa lievästi rehevä. 23
Sanasto Aihio Valettu teräskappale, josta levy- ja nauhatuotteet kuumavalssataan. Auditointi Systemaattinen ja dokumentoitu todentamisprosessi. Sillä arvioidaan, täyttääkö tarkastuskohde määritellyt tarkastuskriteerit. Bentseeni Nestemäinen, erittäin helposti syttyvä, myrkyllinen aine. Terästehtaalla sitä syntyy kivihiilen koksausprosessissa. COD Kemiallinen hapenkulutus, joka kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä. Cowperi Masuunin puhallusilman esilämmitin EMAS Eco Management and Audit Scheme. Teollisuusyrityksille ja muille organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka on EU:n asetus. Fenoli Myrkyllinen orgaaninen yhdiste, joka vaikuttaa desinfioivasti ja jolla on tunnusomainen haju. ISO Kansainvälinen standardisoimisjärjestö International Standardization Organisation ISO 14001:1996 on kansainvälinen ympäristöhallintajärjestelmien standardi. ISO 9001:2000 on suunnittelun, tuotekehityksen, tuotannon, asennuksen ja huollon kansainvälinen standardi. Kokonaisleijuma TSP Total suspended particles. Kaikkien hiukkasten pitoisuus ilmassa Masuuni Jatkuvatoiminen kuilu-uuni, jossa valmistetaan rautaa. Ominaispäästö Tuoteyksikköä, tässä yhteydessä terästonnia, kohti laskettu päästö, joka sisältää myös hapen ja poltetun kalkin tuotantoon liittyvät päästöt. Pelletti Rautapitoinen tiivis rikastekuula Polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet Aineita, joita muodostuu herkästi polttoaineiden palaessa epätäydellisesti tai orgaanisia aineita kuumennettaessa. PAH-yhdisteet muodostavat aineryhmän, johon lasketaan kuuluvan satoja erilaisia yhdisteitä. Raudan pelkistäminen Metallin vapauttaminen hapen ja metallin muodostamasta kemiallisesta yhdisteestä Senkkauuni Senkkauuni on sähköllä toimiva kuumennusjärjestelmä, jossa sulan teräksen lämpötilaa nostetaan senkassa eli teräksen kuljetusastiassa. Sintraus Sintrauksessa hienojakoinen rautarikaste saatetaan kappalemuotoon, sintteriksi. Syanidi Myrkyllinen aine, jota muodostuu hiilen ja typen reagoidessa. Sykloni Syklonissa kaasu tai neste saatetaan pyörimisliikkeeseen, jossa keskipakovoima erottaa niistä hiukkasia. Terästonni Esiaihiotuotannon määrä, 1 000 kiloa Vakuumikäsittely Tyhjiökäsittely, jossa sulasta teräksestä poistetaan alipaineen avulla hiiltä, vetyä ja typpeä. Ympäristö Yrityksen ulkoiset ja sisäiset toimintaolosuhteet, jotka käsittävät ilman, veden, maan, luonnonvarat, kasvi- ja eläinkunnan, ihmiset ja näiden kaikkien väliset vuorovaikutukset. Ympäristöjärjestelmä Hallintajärjestelmä, joka sisältää organisaation rakenteet, suunnittelun, vastuut, menettelytavat, prosessit ja resurssit ympäristöpolitiikan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Ympäristönäkökohta Organisaation tuotteiden tai palvelujen osa, jolla voi olla merkittävä ympäristövaikutus. Ympäristöohjelma Toimenpiteet, vastuut ja aikataulut, joilla ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet saavutetaan. Ympäristöpäämäärä Organisaation itselleen asettama yleisluonteinen, mieluiten määrällinen tavoite ympäristöasioiden parantamiseksi Ympäristötavoite Yrityksen itselleen asettama, mieluiten yksityiskohtainen määrällinen vaatimus ympäristöpäämäärien saavuttamiseksi Ympäristövaikutus Organisaation toiminnan, tuotteiden tai palvelujen aiheuttama hyödyllinen tai haitallinen muutos ympäristössä Lyhenteet ja kertoimet etuliite tunnus 1 000 000 000 000 tera T 1 000 000 000 giga G 1 000 000 mega M 1 000 kilo k 0,001 milli m 0,000 001 mikro µ 0,000 000 001 nano n Raportin toteutus Eila Paldanius Rautaruukki Oyj Eva-Liisa Nikula Viestintätoimisto Hyvä Juttu Jukka Laukkanen Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy 24