Satosuontie 2 43100 Saarijärvi Hanke nro: 8703 / 26.1.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
1 (12) Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 2 1.1 Yleistiedot kohteesta... 2 1.2 Lähtötiedot... 2 1.3 Tutkimuksen tarkoitus... 2 2 Tutkimukset... 2 2.1 Suoritetut tutkimukset... 2 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet... 3 3 Tutkimustulokset... 3 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana... 3 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot... 3 3.3 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot... 3 3.4 Rakenteet, koulurakennus... 4 3.4.1 Väliseinä/alapohjaliittymät, RA1, luokka... 4 3.4.2 Ulkoseinä/ alapohjaliittymä, liikuntasali RA2... 5 3.4.3 Ulkoseinä, käytävä, RA3... 6 3.4.4 Ulkoseinä/alapohjaliittymä, luokka, RA4... 6 3.4.5 Yläpohja (koulu ja esikoulu)... 7 3.5 Rakenteet, esikoulurakennus... 7 3.5.1 Väliseinä/alapohjaliittymät, RA5... 8 3.5.2 Ulkoseinä/alapohjaliittymä, luokka, RA4... 8 3.6 Mikrobianalyysitulokset... 9 3.7 Asbesti- ja PAH -analyysitulokset... 10 4 Yhteenveto ja johtopäätökset... 10 5 Toimenpide-ehdotukset... 11 LIITTEET Liite 1, Pohjapiirrokset, 2 sivua Liite 2, Mikrobinanalyysitulokset MIK4528/2014 Liite 3, Asbestianalyysi, ASB8767/2014 Liite 4, PAH-analyysitulos, PAH1236/2014 Liite 5, Pb-analyysitulos, Pb94/2014
2 (12) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kohteesta Kohde Tilaaja / yhteyshenkilö, Satosuontie 2, 43100 Saarijärvi Saarijärven kaupunki / Vesa Ronkainen Tarkastusajankohta: 02.12.2014 Tutkimuksen tekijät: Inspecta Oy Henri Käyrä Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU Asko Karvonen puh. 040 1979 555 puh. 040 7690 340 henri.kayra@inspecta.com asko.karvonen@inspecta.com 1.2 Lähtötiedot Tutkimuksen kohteena on. Kohde käsittää kaksi rakennusta, joista yksi toimii kouluna ja toinen päiväkotina. Asunto-/ varastorakennus ei kuulunut toimeksiannon piiriin. Tutkimuskohteet ovat valmistuneet 1960-luvulla ja ovat yksikerroksisia, harjakattoisia. Pintarakenteita on uusittu, mutta rakenteet ja talotekniikka ovat pääosin alkuperäisiä. Kohteeseen on tehty kuntoarvio syksyllä 2014, jossa käyttäjäkyselyn vastauksien perusteella selvisi tarvetta rakenteellisiin tutkimuksiin. Kuntoarvion perusteella lähivuosina kohteeseen kohdistuu lähinnä huoltoluonteista korjaustarvetta ja laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 10 vuoden kuluttua. 1.3 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden kunto korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään liittymäkohtien tiiveyttä. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suoritetut tutkimukset Ennen varsinaisia tutkimuksia laadittiin tutkimussuunnitelma rakenteiden osalta ja avaukset kohteessa tehtiin tilaajan toimesta tutkimuksia edeltävällä viikolla. Varsinaiset tutkimukset kohteessa suoritettiin 2.12.2014. Kohteeseen suoritettiin ensin aistinvarainen yleistarkastus, pintakosteuskartoitus sekä tarkasteltiin rakenteiden tiiveyttä merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen. Koulurakennuksen alapohjarakenteisiin oli tehty kolme rakenneavausta ja ulkoseinärakenteen alaosaan yksi avaus tilaajan toimesta. Päiväkotirakennuksen alapohjarakenteisiin oli tehty kolme rakenneavausta. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunto aistinvaraisesti, mitattiin rakennekosteuksia sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobitarkastelua varten. Avaus- ja näytteenottokohdat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjapiirustukseen.
3 (12) 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Avauskohdat tehtiin sisäpuolelle pääasiassa sahaamalla aukkoja rakenteisiin sekä piikkaamalla alapohjarakennetta. Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalustoa: Pintakosteudenosoitin: Gann Hydromette Uni 2, mittapää B52 Puun kosteusmittari: Gann Hydromette Uni 2 + mittapää M18 Lämpökamera: Fluke TiR-32 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI-41 / HMP-42 Paine-eromittari: TSI VelociCalc Tarkastuksien aikana otetut materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin, suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Mikrobianalyysit tehtiin Elintarvikeviraston hyväksymän Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2008 menetelmillä KiraLab:n laboratoriossa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset laboratoriotutkimuksista on esitetty raportin liitteessä 2. 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Ulko- ja sisäolosuhteet tarkastuksen aikana 13.10.2014 Olosuhteet: sisälämpötila: + 21 ºC ulkolämpötila: -2 ºC ulkoilman suhteellinen kosteus: 93 % tuuli: Etelä, 9 km/h säätila: Pilvinen 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnot Koulurakennus Tarkastushetkellä keittiön viereisen käytävän ja opettajien huoneen sekä osin käytävän sisäilmassa oli aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Normaalitilanteessa kohteessa oli keskimäärin noin 6 Pascalin alipaine suhteessa ulkoilmaan. Ulkoseinien ja lattioiden liitoskohdissa oli paikoin havaittavissa rakoja alapohjatilaan. Pintakosteuskartoituksessa lattioissa oli havaittavissa paikoin koholla olevia vertailuarvoja. Havainnot on esitetty tarkemmin liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. Käytävän lattiassa on poikkisuuntainen halkeama. Käytävällä putkikanaalin tarkastusluukku ei ole tiivis, jolloin ilmavirta kanaalista sisäilman suuntaan. Päiväkotirakennus Käyttäjien mukaan nukkumatilana toimivassa ryhmäopetustilassa käyttäjillä on esiintynyt äänen käheyttä. Ison ryhmäopetustilan lattiassa on luukku, jota ei tavaran paljouden vuoksi saatu avattua kokonaan. Luukun kohdalla oli havaittavissa mikrobiperäistä hajua. 3.3 Lämpökamerakuvauksessa tehdyt havainnot Kohteessa oli tarkastushetkellä noin 6 Pascalin alipaine ulkoilmaan nähden. Merkkisavua ja lämpökameraa apuna käyttäen tehtiin seuraavia havaintoja: Lämpökameralla tarkasteltuna alapohjan ja ulkoseinän sekä yläpohjan ja ulkoseinän liittymät eivät ole kaikilta osin tiiviit. Ilmavuotoa oli lisäksi patteriläpivientien kautta (lattia, ulkoseinän vierusta).
4 (12) Kuva 1. LK1. Ilmavuotoa lattialiittymästä. Vastaavat havainnot toistuvat useassa kohdassa. Kuva 2. LK2. Viittaa rakenteen sisäiseen ilmavuotoon. Toistuu ulkoseinien vierustojen muovimatollisissa tiloissa. Kuva 3. LK3. Ilmavuotoa kattoliittymästä. Vastaavat havainnot toistuvat useassa kohdassa. Kuva 4. LK4. Ilmavuotoa kattoliittymästä. 3.4 Rakenteet, koulurakennus Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa. 3.4.1 Väliseinä/alapohjaliittymät, RA1, luokka Kuva 5. Havainnepiirros pilari/alapohjaliittymästä ja kuvia RA1 kohdalta.
5 (12) Havainnot: Avauskohdalla toja-levyssä oli voimakas mikrobiperäinen haju. Väliseinän puurakenteissa oli kosteuden aiheuttamia jälkiä, samoin sisäverhouspinkopahvissa. Betonianturassa ei ole kapillaarikatkoa ja pintakosteuden tunnistimella havainnoituna rakenne on märkä. Pohjalaatan ja toja-levyn välissä on kosteuskatkona pikisively, joka kuitenkaan ei ole yhtenäinen kaikilta osin. Pohjalaatta oli pintakosteuden tunnistimella havainnoituna märkä. Väliseinän ja alapohjan liittymä ei ole tiivis, ilmayhteys alapohjan eristetilaan. Täyttöhiekka / perusmaa oli aistinvaraisesti arvioituna märkää. Avauskohdasta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysia varten väliseinän alaosan puurakenteesta (M1) ja toja-levyeristeestä (M2). Mikrobianalyysin perusteella materiaaleissa on viite tai vahva viite (toja-levy). 3.4.2 Ulkoseinä / alapohjaliittymä, liikuntasali RA2 Kuva 6. Havainnepiirros puutyöluokan alapohja/ulkoseinäliittymästä ja kuva RA2 kohdalta. Havainnot: Rakenne muodostuu maanvaraisen betonilaatan päälle koolatusta puulattiasta. Betonilaatan yläpinnassa on bitumisively ja sen päällä on puurakenteen kiilauslaudat. Avauskohdalla oli havaittavissa lievä mikrobiperäinen haju. Avauskohdalla täyttöhiekka oli kuivaa ja pintakosteusmittarilla tarkasteltuna perusmuurin kosteus oli tavanomainen. Pohjalaatan pintakosteuden vertailuarvot vaihtelivat normaalin ja koholla olevan välillä. Täyttöhiekka oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa. Ulkoseinärakenteessa ei ole höyrynsulkua ja julkisivuverhouksen takana sijaitsevan paperin pinnassa on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Avauskohdalta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysia varten mineraalivillasta (M3) ja korkkieristeestä (M4). Mikrobianalyysin perusteella materiaaleissa ei ole vaurioita.
6 (12) 3.4.3 Ulkoseinä, käytävä, RA3 Havainnot: Ulkoseinärakenne vastaa rakenneavausta RA2. Avauskohdalla oli havaittavissa lievä mikrobiperäinen haju. Ulkoseinän mineraalivillaeristeessä oli ilmavuotoihin viittaavia tummentumia. Avauskohdalta otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M5) ja mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on heikko viite. Kuva 7. Mineraalivilla ilmavuotoihin viittaavia tummentumia. 3.4.4 Ulkoseinä /alapohjaliittymä, luokka, RA4 Kuva 8. Havainnepiirros pilariliittymästä laajennusosalla sekä kuva avauksesta RA4. Havainnot: Avauskohdalla oli havaittavissa mikrobiperäinen haju. Seinän ja alapohjan eristetilan liittymä ei ole tiivis. Täyttöhiekka oli aistinvaraisesti arvioituna kuivaa. Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte toja-levystä (M6) ja lattian liittymäkohdan mineraalivillasta (M7). Mikrobianalyysin perusteella materiaaleissa on vahva viite.
7 (12) 3.4.5 Yläpohja, koulu ja päiväkoti Yläpohjarakenteeseen ei kohdistettu rakenneavausta. Havainnot: Vesikattorakenteissa oli kattovuotojen aiheuttamia vesivuotojälkiä. Purueristeen päällä on paikoin tervapaperia. Tervapaperin alapintaan on tiivistynyt kosteutta ja purueriste on tummunutta. Lisäksi puurakenteissa on kosteuden aiheuttamia tummentumia. Koulu- ja esikoulurakennuksen yläpohjan purueristeistä otettiin materiaalinäytteitä (M14-M17), joissa kaikissa on viite tai vahva viite. Kuva 9. Vesikattorakenteissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 10. Tervapaperin alle tiivistynyt kosteutta. Purueriste tummunutta. Kuva 11. Esikoulurakennuksen yläpohjassa myös tervapaperia. Painona hiekkaa. Kuva 12. Vesikattorakenteessa tummentumia. 3.5 Rakenteet, päiväkotirakennus Rakenneavauskohdat on esitetty liitteessä 1 olevassa pohjapiirustuksessa.
8 (12) 3.5.1 Väliseinä/alapohjaliittymät, RA5 Kuva 13. Havainnepiirros pilari/alapohjaliittymästä ja kuvia RA5 kohdalta. Havainnot: Avauskohdalla ei ollut havaittavissa poikkeavaa hajua. Purueristeessä ei ollut havaittavissa tummentumia ja pohjalaatan pintakosteuden vertailuarvot olivat tavanomaiset. Avauskohdasta otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysia varten purueristeestä (M8). Mikrobianalyysin perusteella materiaalissa on heikko viite. 3.5.2 Ulkoseinä/alapohjaliittymä, RA6, RA7 RA6 RA7 Kuva 14. Havainnepiirros sekä kuva avauksista RA6 ja RA7. Havainnot: Avauskohdilla ei ollut havaittavissa mikrobiperäistä hajua. Seinän ja alapohjan eristetilan liittymä ei ole tiivis.
9 (12) RA6 kohdalla täyttöhiekka / perusmaa oli aistinvaraisesti arvioituna kosteaa, RA7 kohdalla kuivaa. Ulkoseinän mineraalivillaeristeessä oli ilmavuotoihin viittaavia tummentumia, ilmansulkua rakenteessa ei ole. Ilmansulkupaperissa oli kosteuden tiivistymiseen viittaavia jälkiä. Avauskohdasta RA6 otettiin materiaalinäyte purueristeestä (M9) ja mineraalivillasta (M10). Mikrobianalyysin perusteella materiaaleissa ei ole vaurioita. Avauskohdasta RA7 otettiin materiaalinäyte purueristeestä (M11), toja-levystä (M12) ja mineraalivillasta (M13). 3.6 Mikrobianalyysitulokset Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Puu Väliseinän alaosa luokkahuone /käytävä M2 RA1 tojax alapohja, väliseinän vierus M3 RA2 min.villa alapohja, ulkoseinän vierus M4 RA2 korkki ulkoseinän alaosa, sisäpinnan korkkieriste sokkelia vasten luokkahuone liikuntasali liikuntasali Viite Vahva viite Ei viitettä Ei viitettä M5 RA3 min.villa ulkoseinän alaosa käytävä Heikko viite M6 RA4 tojalevy alapohja päädyn luokkatila M7 RA4 min.villa ulkoseinä, seinän alaosa/lattian rajakohta M9 RA6 puru alapohja, ulkoseinän vierusta päädyn luokkatila M8 RA5 puru alapohja, väliseinän vierustalta Ryhmäopetustila Varasto Vahva viite Vahva viite Heikko viite Ei viitettä M10 RA6 min.villa ulkoseinän alaosa Varasto Ei viitettä M11 RA7 puru alapohja, ulkoseinän vierus Ryhmäopetustila M12 RA7 tojalevy alapohja, ulkoseinän vierus Ryhmäopetustila M13 RA7 min.villa ulkoseinän alaosa Ryhmäopetustila Ei viitettä Heikko viite Ei viitettä M14 puru yläpohja Keittiö Vahva viite M15 puru yläpohja Luokkahuone Viite M16 puru yläpohja, keskiosa Eskarin keittiö Viite M17 puru yläpohja, ulkoseinän vierus Eskarin ryhmäopetustila Vahva viite Taulukko 1. Yhteenveto mikrobianalyysituloksista MIK4528/2014. Analyysivastaus kokonaisuudessaan on raportin liitteenä 2.
10 (12) 3.7 Asbesti-, PAH- ja Pb -analyysitulokset Kohteeseen tehtiin kuntotutkimuksen yhteydessä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (erillinen raportti). Kohteella tehtyjen havaintojen ja näytetuloksien (liite 3) perusteella asbestia sisältäviä materiaaleja ovat: Putkieristeet (alapohjarakenteessa piilossa). Finnflex-vinyylilattialaatta (250 x 250 mm). Musta pikiliima (lattia). Hormiryhmien valkoinen kuitulevy. Palo-ovet. Lämpökattilat (varasto- ja asuinrakennus). Sähkötaulujen taustojen sisältämät valkoiset kuitulevyt. Alapohjarakenteen (koulu- ja päiväkotirakennus) vedeneristeenä käytetystä pikieristeestä otettiin näytteet PAH-analysointia varten. Näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet 5 mg/kg (koulu) ja 19 mg/kg (esikoulu) alittavat vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseiset materiaalit eivät ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Päiväkotirakennuksen sokkelimaalin alla havaittiin mustaa kreosootille haisevaa maalia/ pinnoitetta, josta otettiin näyte PAH-analysointia varten. Näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 5 900 mg/kg ylittää vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 200 mg/kg, joten kyseinen materiaali on PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Koulurakennuksen ikkunamaalista otettiin näyte lyijyanalysointia varten. Näytteen lyijypitoisuus 1 100 mg/kg alittaa vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon 1 500 mg/kg, joten kyseinen maali ei lyijyn suhteen vaarallista jätettä. Kuitenkin huomioiden lyijypitoisuus, suositetaan ikkunoihin kohdistuvissa töissä suojautumaan lyijyä sisältävien materiaalien käsittelyn vaatimalla tavalla. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tehtyjen tutkimuksien perusteella kohteen ylä- ja alapohjarakenteiden kosteustekninen toiminta on heikkoa ja otettujen näytteiden perusteella rakenteissa on mikrobivaurioita. Koulurakennuksen havaitun poikkeavan hajun perusteella mikrobien itiöt ja aineenvaihduntatuotteet sekä muut epäpuhtaudet voivat päästä sisätiloihin asti heikentäen sisäilman laatua. Alapohjat ja alapohjaliittymät Kohteessa on useita erilaisia alapohjarakenteita, joihin liittyy riskejä. Koulurakennuksen alapohjarakenteen liittymäkohdat ulko- ja väliseiniin eivät ole tiiviit. Lisäksi epätiiveyskohtia on paikoin lämpöputkiläpivientien kohdilla. Alapohjarakenteeseen, erityisesti koulurakennuksen osalla kohdistuu ulkopuolista kosteusrasitusta, mikä näkyi kosteuden vaikutuksesta herkästi vaurioituvasta toja-levyeristeestä otetuttujen näytteiden mikrobituloksissa. Lisäksi eristemateriaalissa oli aistittavissa paikoin voimakastakin mikrobiperäistä hajua. Pohjalaatan pikieristys on paikoin hauras, mikä on edesauttanut kosteuden siirtymistä rakenteeseen. Tilojen ollessa alipaineiset ulkoilmaan nähden mikrobien aineenvaihduntatuotteet ja itiöt voivat päästä kulkeutumaan alapohjarakenteen eristetilasta epätiiveyskohtien kautta sisätiloihin. Aineenvaihduntatuotteet ovat kaasumaisia ja kulkeutuvat hyvin pienistä raoista sisälle. Väliseinien alaosissa ei tarkastetuilta osin havaittu kapilaarikatkoja, jolloin rakenteisiin kohdistuvan kosteusrasituksen seurauksena kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti väliseinärakenteiden alaosiin, mikä näkyi myös puurakenteesta otetun mikronäytteen tuloksessa viitteenä. Lisäksi tulee huomioida alapohjarakenteen kosteusolosuhteiden vaihtelut rakennuksien välillä. Liikuntasalin kohdalla lämmöneristeen ollessa betonilaatan päällä on alapohjarakenne yleisesti tunnettu riskirakenne, sillä sen kosteustekninen toiminta on heikkoa ja vanhojen kosteussulkusivelyiden toiminta on kyseenalaista. Riskin kosteus- ja mikrobivauriolle aiheuttavat maakosteus, rakenteen kylmyys ja siihen liittyvä kosteuden tiivistymisriski. Vastaavaa tilanne on myös päiväkotirakennuksen purueristeisessä alapohjarakenteessa.
11 (12) Päiväkotirakennuksessa alapohjan toja-levyeriste on tehtyjen avauksien perusteella ainoastaan ulkoseinien vierustoilla betonirakenteiden välissä. Pintavalu on kuitenkin ohut ja rakenteessa voi olla halkeamia, jolloin mahdolliset epäpuhtaudet voivat päästä kulkeutumaan sisätiloihin saakka ilmavuotojen mukana. Ulkoseinä Ulkoseinärakenteessa ei ole höyrynsulkua, jolloin ilmansulkupaperiin (tuulensuoja) on havaintojen perusteella tiivistynyt kosteutta, jolloin riskit mikrobivaurioille ovat olemassa. Yläpohja Yläpohjan heikon ilmatiiveyden seurauksena on tervapaperin alapintaan tiivistynyt sisäilman kosteutta, jolloin yläpohjarakenteisiin on syntynyt mikrobivaurioita. Lisäksi kosteus- ja mikrobivaurioiden syntyä ovat edesauttaneet vesikattovuodot. Epäpuhtauksilla on mahdollista päästä yläpohjan epätiiveyskohdista sisätiloihin. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kohteessa on useita erilaisia maanvaraisia alapohjarakenteita, jolloin niiden korjaustöiden toteuttaminen tiivistyskorjaus- tai kapselointimenetelmin ovat hyvin epävarmaa ja riskinä on ongelmien uusiutuminen. Perusteellisemmat korjausvaihtoehdot ovat puolestaan kustannuksiltaan merkittäviä. o o o Paras tilanne saavutetaan purkamalla alapohjarakenteet kokonaisuudessaan ja asentamalla kapillaarisen kosteuden nousun estävä kerros ja lämmöneristekerros uuden laatan alle. Rakenteen tulee olla tiivis. Vaihtoehtoisesti kyseeseen voi tulla erilaiset kapselointivaihtoehdot, mutta puru- ja toja-levyeristeet on syytä kuitenkin poistaa ja korvata rakennusfysikaalisesti toimivilla materiaaleilla / ratkaisuilla. Lattian sisään tai alapuolelle perustettujen väliseinien lattiapinnan alapuolelta lähtevät puurakenteet nostetaan lattiapinnan yläpuolelle ja tehdään tarvittavat kapillaarikatkot huomioiden liittymien tiiveys. Ulkoseinien höyry- ja ilmatiiveys tulee varmistaa asentamalla lämmöneristyskerroksen sisäpintaan ilmansulku. Ilmansulku tulee liittää tiiviisti ikkunoihin ja oviin sekä ala- ja yläpohjarakenteisiin. Toimenpide vaatii sisäverhouslevyjen poistamisen, jolloin ulkoseinärakenteen kunto voidaan tarkastaa laajemmin ja korjaustyön lopullinen laajuus selvittää. Yläpohjarakenteen korvaaminen kosteusteknisesti toimivalla ja tiiviillä rakenteella. Muuta korjauksissa huomioitavaa Korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla ja valvojalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja mikrobipurkutöille asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta. Kohteessa on saatettu käyttää asbestipitoisia materiaaleja, mikä tulee huomioida tulevissa korjauksissa.
12 (12) Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulussa 26.1.2015 Henri Käyrä, RI Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset Asko Karvonen, insinööri (AMK) Asiantuntija Inspecta Rakennusten ja rakenteiden tarkastukset
1 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4528/14 Inspecta KiraLab, 22.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 Saarijärvi Kohde:, Saarijärvi. Hanke 8703. Näytteenottaja: Henri Käyrä ja Asko Karvonen, Inspecta Oy Näytteenottopäivä: 2.12.2014 Näytteet vastaanotettu: 4.12.2014 Analysointi aloitettu: 5.12.2014 (M1-M10), 8.12.2014 (M11-M17) Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusten mukaista laimennosviljelymenetelmää vasten validoidulla sisäisellä menetelmällä, jossa materiaalia ripotellaan suoraan kasvualustalle. Näytealustat [homeet: 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agar, bakteerit: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar] pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, 20-49 pmy/malja +++ runsas kasvu, 50-200 pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA1 Puu Väliseinän alaosa luokkahuone /käytävä M2 RA1 tojax alapohja, väliseinän vierus M3 RA2 min.villa alapohja, ulkoseinän vierus M4 RA2 korkki ulkoseinän alaosa, sisäpinnan korkkieriste sokkelia vasten luokkahuone liikuntasali liikuntasali Viite Vahva viite Ei viitettä Ei viitettä M5 RA3 min.villa ulkoseinän alaosa käytävä Heikko viite M6 RA4 tojalevy alapohja päädyn luokkatila M7 RA4 min.villa ulkoseinä, seinän alaosa/lattian rajakohta päädyn luokkatila Vahva viite Vahva viite Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
2 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4528/14 Inspecta KiraLab, 22.12.2014 Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M8 RA5 puru alapohja, väliseinän vierustalta M9 RA6 puru alapohja, ulkoseinän vierusta Varasto Heikko viite Ei viitettä M10 RA6 min.villa ulkoseinän alaosa Varasto Ei viitettä M11 RA7 puru alapohja, ulkoseinän vierus M12 RA7 tojalevy alapohja, ulkoseinän vierus Ryhmäopetustila Ryhmäopetustila Ryhmäopetustila M13 RA7 min.villa ulkoseinän alaosa Ryhmäopetustila Ei viitettä Heikko viite Ei viitettä M14 puru yläpohja Keittiö Vahva viite M15 puru yläpohja Luokkahuone Viite M16 puru yläpohja, keskiosa Eskarin keittiö Viite M17 puru yläpohja, ulkoseinän vierus Eskarin ryhmäopetustila Vahva viite Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M1 A. ochraceus* 1 + Aspergillus + A. versicolor* 4 + Geomyces* 1 + Rhizopus + Tritirachium* 7 + steriilit sienet + M2 ++ A. ochraceus* 1 + Aspergillus + A. versicolor* 12 + + Tritirachium* +++ muut sienet + M3 Paecilomyces* 1 + steriilit sienet + Sieni-itiöt pmy DG18-agar + A. restricti* ++ A. ochraceus* 1 + Tritirachium* 8 + steriilit sienet + ++ Aspergillus + A. versicolor* 9 + + Tritirachium* 9 + Wallemia* 3 + A. restricti* 1 + steriilit sienet + Bakteerit pmy THG-agar + ++ aktinobakteerit* 16 + muut bakteerit +++ määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4528/14 Inspecta KiraLab, 22.12.2014 Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M4 M5 Aspergillus + Geomyces* 1 + M6 ++ ++ M7 +++ Paecilomyces* 1 + +++ M8 + Paecilomyces* 1 + + M9 Paecilomyces* 1 + M10 Aureobasidium + Geomyces* 1 + Ulocladium* 1 + steriilit sienet + M11 hiivat + steriilit sienet + M12 A. ochraceus* 2 + Sieni-itiöt pmy DG18-agar A. restricti* 1 + Paecilomyces* 1 + A. niger + Aspergillus + Paecilomyces* 1 + Wallemia* 1 + ++ ++ ++ ++ + Paecilomyces* 1 + Paecilomyces* 1 + Aspergillus + steriilit sienet + A. ochraceus 1 + A. restricti* 11 + steriilit sienet + Bakteerit pmy THG-agar ++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit ++ ++ aktinobakteerit* +++ muut bakteerit + Yhteensä - aktinobakteerit* 5 + muut bakteerit + M13 hiivat + A. ochraceus 1 + hiivat + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4528/14 Inspecta KiraLab, 22.12.2014 Näyte Sieni-itiöt pmy 2 % Mallasuuteagar M14 +++ ++ mustat hiivat + vaaleat hiivat ++ M15 ++ ++ Sporobolomyces* 6 + mustat hiivat + vaaleat hiivat +++ M16 ++ + Sporobolomyces* 4 + mustat hiivat + vaaleat hiivat + Sieni-itiöt pmy DG18-agar ++ ++ hiivat + ++ ++ mustat hiivat ++ vaaleat hiivat +++ + mustat hiivat + vaaleat hiivat + Bakteerit pmy THG-agar + M17 +++ Mucor + +++ mustat hiivat ++++ +++ Mucor + +++ mustat hiivat +++ ++ määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin ---------------------------------------------- KiraLab Paula Kurola Laboratoriopäällikkö, FT Mikrobitutkimukset 040 769 2011 Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (5) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK4528/14 Inspecta KiraLab, 22.12.2014 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta pelkästään sen perusteella ei yleensä tehdä päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion listaus, 2008). Kosteusvaurioon viittaavia, mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Merkitys avoin Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Absidia, A. flavus, A. niger, A. ustus, Aureobasidium, Botrytis, Chrysonilia, Mucor, Rhizopus, punaiset hiivat Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss. 359-362. Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss. 337-342. Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss. 255-258 Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN 978-952-9637-38-6. Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
1 / 1 Asbestianalyysi ASB8767/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Satosuontie 2 43130 Tarvaala Analyysitulokset: Analyysit on tehty joko valomikroskoopilla (merkintä VM) tai läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM) Näytenro: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Tulos Asbestilaatu 1. Finnflex-vinyylilaatta ja musta liima, opettajat, 1.kerros, koulurakennus 2. Muovimaton alta tasoite + musta liima, wc tila, 1.kerros, koulurakennus 3. Hovi-vinyylilaatta 300 mm x 300 mm ja liima + lattiatasoite, luokka 5. 6. Koulurakennus 4. Muovitapetin liima ja seinätasoite, wc tila, esikoulurakennus 5. Tiilimuurauksen valkoinen pinnoite, varasto, esikoulurakennus (VM) Sisältää asbestia, Huom. Vinyylilaatta sekä musta liima sisältävät asbestia. (VM) Sisältää asbestia, Huom. Musta liima sisältää asbestia. (EM) Ei sisällä asbestia. - (VM) Ei sisällä asbestia. - (VM) Ei sisällä asbestia. - 6. Vedeneristyspiki, alapohja, koulurakennus (VM) Ei sisällä asbestia. - 7. Vedeneristyspiki, alapohja, esikoulurakennus (VM) Ei sisällä asbestia. - 8. Sokkelimaali/-pinnoite, esikoulurakennus (EM) Ei sisällä asbestia. - krysotiili. krysotiili. Inspecta KiraLab Niko Koskensalmi geologi, FM Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com
1 / 1 PAH-analyysi PAH1236/2014 Inspecta KiraLab, 15.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Satosuontie 2 43130 Tarvaala Tehtävät: Tehtävänä oli määrittää kohteesta otetuista näytteistä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet. Tutkimusmenetelmä: PAH-määritykset suoritettiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä. Tulokset: Tutkitun näytteen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti (tuorepaino) eli mg/kg. Tutkittujen näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat seuraavat: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 1. Vedeneristyspiki, alapohja, koulurakennus 5,0 mg/kg 2. Vedeneristyspiki, alapohja, esikoulurakennus 19 mg/kg 3. Sokkelimaali / -pinnoite, esikoulurakennus 5700 mg/kg Yhteenveto: Näytteiden 1 ja 2 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet alittavat vaaralliselle jätteelle annetun rajaarvon (200 mg/kg), joten kyseiset materiaalit eivät ole PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Näytteen 3 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylittää vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon (200 mg/kg), joten kyseinen materiaali on PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Inspecta KiraLab Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com
1 / 1 Lyijyanalyysi Pb94/2014 Inspecta KiraLab, 16.12.2014 Saarijärven kaupunki Vesa Ronkainen PL 13 43100 SAARIJÄRVI Viite: Kohde: Analyysipyyntö asbestikartoituksen yhteydessä, Asko Karvonen, Inspecta. Satosuontie 2 43130 Tarvaala Tehtävät: Tutkimuskohteesta otetusta maalinäytteestä määritettiin lyijypitoisuus. Tutkimusmenetelmä: Näytteen analysointi suoritettiin Kemian tutkimuspalvelut Oy:n laboratoriossa. Tutkimustodistus on esitetty liitteenä. Tulokset: Tutkittavan näytteen lyijypitoisuus ilmoitetaan milligrammoina kiloa kohti eli mg/kg. Tutkitun näytteen lyijypitoisuus oli seuraava: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka Lyijypitoisuus 1. Ikkunamaali, koulurakennus 1100 mg/kg Yhteenveto: Näytteen lyijypitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle asetetun raja-arvon (lyijylle 1500 mg/kg), joten kyseinen maali ei ole lyijyn suhteen vaarallista jätettä. Inspecta KiraLab Mikko Kivelä laboratorioanalyytikko, AMK Inspecta KiraLab Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Myyntimiehenkuja 4 Fax. 010 521 6002 90410 OULU kiralab@inspecta.com