1 SAVONLINNA SAVONRANTA, KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLE TILASTA 740-565-4-242 JA TILALLE 740-565-4-244 (ALUE ON ENTISTÄ KÄÄPÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA-ALUETTA) KAAVASELOSTUS, EHDOTUS Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 25.11.2016
2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE MARRASKUUN 25. PÄIVÄNÄ 2016 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA. SAVONLINNA SAVONRANTA, KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Jouhenniemen kylään osalle tilasta 740-565-4-242 ja tilalle 740-565-4-244 Asemakaavalla muodostuvat: Asemakaavan laajennuksella muodostuvat korttelit 112 114 sekä V-, VL-, M-, EV-, yleisen tien- ja katualueet. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 23.1.2016 (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.2017 Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin Savonrannalla Jouhenniemen kylässä Kääpäsaaressa Oriniementien itä- ja länsipuolella. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Savonranta, kirkonkylän asemakaavan laajennus kortteleissa 112-114 sekä V-, VL-, M-, EV-, yleisen tien- ja katualueilla.
3 Tarkoitus: Kaavamuutoksen tarkoituksena on, että alueelle kaavamuutoksella kaavoitetaan 7 kpl RA tontteja (Loma-asuntojen korttelialue). Toisena tarkoituksena on kaavoittaa toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1), jolle saa rakentaa liike- ja toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusja varastorakennuksia. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on 14,9526 ha. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1) on 2,9835 ha, jolla rakennusoikeutta 5000 kem². Loma-asuntojen korttelialue (RA) on 3,6716 ha, jolla rakennusoikeutta 1400 kem². Virkistysalue (V) on 3,1387 ha. Lähivirkistysalue (VL) on 1,4481 ha. Maa- ja metsätalousalue (M) on 0,7280 ha. Suojaviheralue (EV) on 1,8253 ha. Katualueet ovat 1,1574 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote voimassa olevasta Kääpäsaaren ranta-asemakaavasta 3. Ote voimassa olevasta Savonrannan rantayleiskaavasta 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Muutosalueen ympäristön Natura-tarvearviointi 6. Päivitys em. Natura-tarvearviointiin 7. Savonlinnan maakuntamuseon lausunto 8. Luonnosvaiheen vastineraportti 9. Teoreettinen melualue 10. Viranomaisneuvottelu 17.11.2016 Asemakaavakartta 1: 2 000 ja määräykset
4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Asemakaavan laajennus 5 1.3 Kaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 2.1.2 Luonnonympäristö 7 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 7 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 7 2.2.1 Rakennettu ympäristö 7 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri 7 2.2.3 Väestö ja työpaikat 8 2.2.4 Ympäristökuormitus 8 2.3 Maanomistus 8 2.4 Suunnittelutilanne 8 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 3.3 Kaavan tavoitteet 10 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 11 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne 11 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 12 4.3 Korttelialueet 12 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 13 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet 13 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 13 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 16 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 16 5.2 Ekologiset vaikutukset 16 5.3 VAT- Vuoksi 17 5.4 Taloudelliset vaikutukset 17 5.5 Sosiaaliset vaikutukset 18 5.6 Kulttuuriset vaikutukset 18 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen 18 5.8 Osayleiskaavallinen tarkastelu 20 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN 20
5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Asemakaavan laajennus tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Tekninen lautakunta on päätöksellään 1.9.2015 päättänyt käynnistää Kääpäsaaren ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Luonnos oli nähtävillä 25.1.- 25.2.2016. Ehdotus on nähtävillä 19.1.- 20.2.2017. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Viranomaisneuvottelu pidettiin 17.11.2016, jossa käytiin läpi kaavan sisältö ja saadut lausunnot. Uutena asiana esille tuli maanomistajalle osoitettu kiinnostus saada kaavaan mukaan toimitilarakennusten kortteli (KTY-1). Uudesta tavoitteesta johtuen todettiin, että kaava on muutettava Savonrannan kirkonkylän asemakaavan laajennukseksi. 1.2 Asemakaavan laajennus Suunnittelualueen muodostaa Jouhenniemen kylässä osa tilasta 740-565-4-242 ja tila 740-565-4-244. Asemakaavan laajennuksen tarkoituksena on muodostaa 7 kpl loma-asuntojen rakennuspaikkoja (RA). Neljä rakennuspaikkaa on jo rakennettu. Loma-asuntojen korttelialueilla on rakennusoikeutta yhteensä 1400 kem² ja pinta-alaa yhteensä 3,6716 ha. Toimitilarakennusten korttelialueelle on tarkoitus rakentaa teen jalostustiloja, myymälä ja kahvila. Korttelin rakennusoikeus on 5000 kem² ja pinta alaa 2,9835 ha. Virkistys- ja lähivirkistysalueet (V ja VL) ympäröivät korttelialueita. Maankäyttö tukeutuu osin nykyiseen tieverkkoon. Käävänrannantien linjausta muutetaan liityttäessä Oriniementiehen ja länsipuolen tietä siirretään 50 metriä pohjoiseen ja nimetään Käävänvirrantieksi. Rakennukset voidaan liittää olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 14,9526 ha. 1.3 Kaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.
6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pyyveden ja Oriveden rannalla Kääpäsaaressa, Savonrannan keskustaajaman välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella. Kaava-alue muodostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat Oriniementien itä- ja länsipuolella Kääpäsaaren etelärannalla. Savonranta, Kirkonkylän asemakaavan laajennus (osa entistä Kääpäsaaren rantaasemakaavaa), Liite 2 Alueella on 1.2.1989 Savonrannan kunnanvaltuuston hyväksymä ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavassa muutosalueen merkinnät on RM ja V. Aikanaan ranta-asemakaava on laadittu matkailua palvelevan lomakylän tarpeisiin. Muutosalueella voimassa oleva ranta-asemakaava salli rakentaa 32 loma-asuntoa, yhteenlaskettu kerrosala on 2700 m². Ranta-asemakaava salli kahden omakotitalon rakentamisen alueelle. Voimassa olevan kaavan mukaan korttelissa 2 voi olla RM -rakennuspaikkoja 17 kpl. Rakennusoikeus on 1500 kem². Rantarakennuspaikkojen määrää ei ole rajoitettu. Voimassa olevan kaavan mukaan korttelissa 3 voi olla RM -rakennuspaikkoja 15 kpl. Rakennusoikeus on 1200 kem². Rantarakennuspaikkojen määrää ei ole rajoitettu. Savonrannan rantayleiskaava, Liite 3 Rantayleiskaavaa muutetaan samanaikaisesti. Muutoksen tarkoitus on siirtää rantarakennusoikeutta tilalta 740-571-3-23 Kääpäsaaren ranta-asemakaava -alueelle. Ko. alueen kaavamerkintä on RM/1200/8 eli alueen rakennusoikeus on 1200 kem² ja omarantaisia rakennuspaikkoja saa olla 8 kpl. Savonranta, Kirkonkylän asemakaavan laajennus Laajennusalueet rajoittuvat Natura 2000 -alueeseen. Alueilla on voimassa kunnanvaltuuston 31.5.1994 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Suunnittelualueilla ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä maakuntakaavassa. Alueella on käynnistynyt 1970 -luvulla matkailutoiminta loma-asuntomökkien vuokrauksella. Parhaimmillaan alueella oli 24 loma-asuntomökkiä. Pääosin loma-asuntomökit on purettu. Jäljellä on neljä ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaa loma-asuntomökkiä. Alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto ja Suur-Savon Sähkön sähköverkosto.
7 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alueet ovat suhteellisen avointa mäntymetsää. Rantavyöhyke on korttelissa 2 suhteelliseen avointa sekametsää ja korttelissa 3 lehtipuuvaltaista peittoisaa metsää. Vesistö Suunnittelualueet rajoittuvat Pyyveteen ja Oriveteen. Kasvillisuus Alueet ovat keski-ikäistä kuivahkon kankaan mäntymetsää. Kasvillisuus on enimmäkseen karun tyyppistä ja tavallisia lajeja ovat mm. puolukka ja kanerva. Johtopäätökset: Selvitysalue on RA -kortteleiden osalta rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jossa luonnontilaisen kaltaista luonnonympäristöä ei ole jäljellä. Alueen itäosan V -alue säilyy käyttötarkoitukseltaan entisellään ja laajentuneena. Länsiosan voimassa olevan kaavan RM -alueesta ¾- osaa muuttuu VL -alueeksi. KTY-1 -alue on karua harvennettua mäntymetsää, jolla ei ole erityisiä maisema- ja ympäristöarvoja. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. Teen jalostustilat, myymälä ja kahvila eivät aiheuta melu- tai ilmansaastepäästöjä. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Alueella on neljä loma-asuntoa. Alueilla on vesi-, viemäri- ja sähköverkosto. 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä.
8 2.2.3 Väestö ja työpaikat Alueella ei ole vakituista asutusta. 2.2.4 Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettavat alueet ovat kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Savonlinna kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Uusien rakennuspaikkojen suunnittelualueella ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä. Alue rajoittuu Natura-alueeseen. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset.
9 Osayleiskaava Ote Savonrannan kirkonkylän osayleiskaavasta Alueella on voimassa Savonrannan kunnanvaltuuston 31.5.1994 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Ranta-asemakaava Alueella on voimassa 1.6.1989 Savonrannan kunnanvaltuuston hyväksymä rantaasemakaava (liite 2). Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Pohjakartta Asemakaavan laajennuksen pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista karttaa, joka on maanmittauskonttorin 13.7.1988 hyväksymä. Pohjakarttaa on tarkistettu maastokäynnillä 10.9.2015, jonka jälkeen hyväksytty 27.10.2015.
10 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve Kääpäsaaren ranta-asemakaavan muuttamiseen syntyi, kun n. 25 vuotta sitten perustetun lomakylän rakennukset ovat kevytrakenteisia ja huonokuntoisia. Lomakylän perustaja on myynyt alueet Savonrannan Sampo Oy:lle. Tarpeelliseksi on tullut myös toimitilat teen jatkojalostukselle, myymälälle ja kahvilalle. Josta johtuen asemakaava nimitys muutetaan Savonrannan kirkonkylän asemakaavan laajennukseksi. Savonrannan Kehittämissäätiö omistaa Savonrannan rantayleiskaava-alueella tilan 740-571-3-23 kaavamerkinnällä RM/1200/8 (liite 3). Savonrannan rantayleiskaava -alueen rakennusoikeudet siirretään Savonrannan asemakaava alueelle ja yhdistetään Kääpäsaaren rakennusoikeuteen. Yleiskaava-alueelle jätetään yksi RA rakennuspaikka, joka on rakennettu. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Kaavaluonnos ja OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) on lähetetty ELYkeskuksen ympäristövastuualueen viranomaisille 26.1.2016. ELY-keskuksen lausunnot saapuivat 12.2.2016 liikennejärjestelmäasiantuntijalta ja 23.2.2016 maankäyttöasiantuntijalta. Lausunnot on huomioitu kaavan sisällössä. Viranomaisneuvottelu pidettiin 17.11.2016. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Paikalliset maanomistajat seuraavat kaavoitustyön etenemistä lehtikuulutuksista ja Savonlinnan kaupungin ja Savonrannan yhteispalvelupisteen ilmoitustauluilta. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä-Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla sekä internet-sivulla www.savonlinna.fi /asukas / kaavoitus. Viranomaisyhteistyö käsittää kaavoitustyön etenemisen esittelyn eri vaiheissa joko viranomaisneuvottelussa tai sähköpostilla. 3.3 Kaavan tavoitteet Tavoitteena on, että alueelle kaavoitetaan 7 kpl tontteja. Tonttien kaavamerkintä olisi olisi RA (Loma-asuntojen korttelialue) ja rakennusoikeus 200 kem²/ tontti.
11 Alueen sisällä rakennukset ja kadut pyritään sovittamaan siten, että maaston muokkaustoimenpiteet minimoidaan ja olemassa olevaa puustoa säilytetään. Rakentamisalueet sijoitetaan olemassa olevien tai purettujen rakennusten alueelle. Rakentamisalueet pienenevät voimassaa olevaan kaavaan nähden. Tavoitteena on myös saada toimitilat teen jatkojalostukselle, myymälälle ja kahvilalle. Samanaikaisesti Savonrannan asemakaavan laajennuksen kanssa muutetaan Savonrannan rantayleiskaavaa. Yleiskaavan muutoksella poistetaan tilalta 740-571-3-23 rakennusoikeutta ja rantarakennuspaikkoja. Yleiskaavan kaavamerkintä on RM/1200/8 eli alueen rakennusoikeus on 1200 kem² ja omarantaisia rakennuspaikkoja saa olla 8 kpl. Yleiskaavan muutoksella alueelle jätetään yksi rakennuspaikka ja muilta osin rakennusoikeus siirretään Savonrannan asemakaava -alueelle. 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole. 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Rakennettavaksi osoitetut alueet ovat voimassa olevan kaavan mukaisilla alueilla. Rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan tilalle 740-571-3-23 (Savonrannan rantayleiskaava) voisi sijoittaa 3 omarantaista lomarakennuspaikkaa, joista 2 siirretään Kääpäsaaren alueelle. Rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan Kääpäsaaren alueelle voisi sijoittaa maantien itäpuolelle 4 omarantaista lomarakennuspaikkaa ja länsipuolelle yhden lomarakennuspaikan. Kääpäsaaren asemakaava-alueelle muodostuisi edellä mainitun selostuksen mukaan 7 omarantaista lomarakennuspaikkaa, joiden kaavamerkintä olisi RA ja rakennusoikeus 200 kem²/ rakennuspaikka. Kaavamerkintä on yhtenevä Kääpäsaaren pohjoisosan kaavan kanssa. Kortteli 112 Kaavaehdotuksen mukaan alueelle esitetään toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-1), jolle saa rakentaa liike- ja toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia ja jonka rakennusoikeus on 5000 kerrosalaneliömetriä. Kortteli 113 Kaavaehdotuksen mukaan alueelle esitetään kolmea RA -rakennuspaikkaa, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 600 m². Loma-asuntojen/matkailua palvelevien rakennusten rakennusoikeus pienenee voimassa olevaan kaavan nähden 900 kem². Rakennettava alue on rajattu voimassa olevaan kaavaan nähden rantaviivaltaan 130 metriä pienemmäksi, jolla määrällä lisääntyy ranta-alueen VL -alue.
12 Kortteli 114 Kaavaehdotuksen mukaan alueelle esitetään neljää RA -rakennuspaikkaa, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 800 m². Loma-asuntojen/matkailua palvelevien rakennusten rakennusoikeus pienenee voimassa olevaan kaavaan nähden 400 kem². Rakennettava alue on rajattu voimassa olevaan nähden rantaviivaltaan 120 metriä pienemmäksi, jolla määrällä lisääntyy ranta-alueen V -alue. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueille. Rakentaminen on sijoitettu yhtenäisinä kokonaisuuksina rakennettujen alueiden yhteyteen. Uusien rakennusten ja laajennusten sijoittelussa on pyritty minimoimaan maisemalliset muutokset. Uudet katulinjaukset sijoittuvat maisemallisesti arkojen kohtien ulkopuolelle. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisena. 4.3 Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1) KTY-1 -kortteliin saa rakentaa liike- ja toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Korttelialueen rakennusoikeus on 5000 kem² ja kerrosluku II. KTY-1 aluetta on yhteensä 2,9835 ha. Loma-asuntorakennusten korttelialue (RA) RA -korttelin tonteille saa rakentaa loma-asunnon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 200 m². Korttelialueita tulee kaksi kappaletta. Kerrosluku I. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivujen pääosin peittomaalattua puuta. Kaikille tonteille tulee varata vähintään kaksi autopaikkaa. Tontteja on yhteensä 7 kpl ja kokonaisrakennusoikeus on 1400 kem². RA -alueita on yhteensä 3,6716 ha. Virkistysalue (V) Lähivirkistysalue (VL) Alueelle voidaan rakentaa kunto- ja luontopolkuja niihin liittyvine rakenteineen. Metsänhoidolliset toimenpiteet on sallittuja, avohakkuut ei. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,5868 ha. Alueen rantavyöhyke on säilytettävä luonnonmukaisena. Suojaviheralue (EV) EV aluetta on yhteensä 1,8253 ha.
13 Maa- ja metsätalousalueet (M) Kääpäsaaren itäpää on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. M -aluetta on yhteensä 0,7280 ha. 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueiden tiestö on osin tehty. Uudet tiet rakennetaan korttelialueiden pohjoispuolelle. Katualueita on yhteensä 1,1574 ha. Alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, muinaisjäännöksiä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset: KTY-1 V VL RA LT EV M Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa liike- ja toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Virkistysalue. Lähivirkistysalue. Alueelle voidaan rakentaa kunto- ja luontopolkuja niihin liittyvine rakenteineen. Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja, avohakkuut eivät. Loma-asuntojen korttelialue. Yleisen tien alue. Suojaviheralue. Maa- ja metsätalousalue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelin osan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Osa-alueen raja.
14 112 1 KÄÄVÄNRANNANTIE 200 I Korttelin numero. Tontin numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alueella säilytetään suojapuustoa. Ranta-alueen hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja luontoarvoihin ja ne on hoidettava niin, että maiseman luonne ei muutu. Tarvittaessa alapuustoa ja pensaikkoa voidaan kevyesti harventaa. Katu. Ohjeellinen johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ohjeellinen johtoa ja maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. /yk ma Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Yhteiskäyttöalue. Maisemallisesti arvokas alue. Yleiset määräykset: Maankäyttö- ja rakennuslain 91 :n ja 75 :n mukaisessa tarkoituksessa määrätään, että kaavan toteuttamisvastuu Käävänrannantie, Käävänvirrantien ja Käävänlahdentien katujen ja vesihuollon, sekä V ja VL -merkinnällä varustettujen virkistysalueiden osalta, siirretään kokonaan maanomistajalle. Loma-asuntojen (RA) korttelialueella kullekin tontille saa rakentaa yhden, yksiasuntoisen loma-asunnon ja kaksi erillistä talousrakennusta. Rakennusten ulkoseinien tulee olla puuta ja kattojen huopaa tai muuta himmeäksi käsiteltyä materiaalia. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Korttelialueilla on olemassa olevaa kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä. Loma-asuntojen (RA) korttelialueella saa rakentaa tonttikohtaisen laiturin. Rakennusten alimman rakentamistason tulee olla vähintään +78.5. Aaltoiluvara sisältyy edellä mainittuun lukemaan. Rakentamisessa on vältettävä jyrkkiä tehtyjä pengerryksiä (>1:6). Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuksen etäisyyden on oltava vähintään 25 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet edellytä sitä suurempaa etäisyyttä.
15 Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m² ja katetulta alaltaan enintään 35 m² olevan yksikerroksisen saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m²:n suuruinen tai harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen käyttöön, ei rakennusta saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Rakennusalaltaan yhden enintään 15 m² grillikatoksen tai huvimajan voi rakentaa 15 metrin päähän rantaviivasta. Toimitilarakennusten korttelialueen (KTY-1) rakentamisen tulee olla muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan ympäristöön soveltuva. Rakennuksen tai sen osan etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään neljä (4) metriä. Erityisestä syystä saadaan rakennus tai sen osa sijoittaa neljää metriä lähemmäksi tontin rajaa tai siihen kiinni. Kaikki tontit on liitettävä yhdyskunnan vesihuoltolaitoksen tai osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Määräys ei koske olemassa olevia rakennettuja lomarakennuskiinteistöjä, joissa talousjätevedet voidaan käsitellä kiinteistökohtaisesti Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen. Uudisrakentamisen yhteydessä tai mikäli kaava-alue vahvistetaan yhdyskunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi myös nämä kiinteistöt on liitettävä yhdyskunnan vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Maaston korkeuserojen niin edellyttäessä, tulee jätevedet pumpata yhteiseen viemäriverkostoon. Asemakaava-alueella esitetty tonttijako on ohjeellinen. Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: 2 autopaikkaa / RA -tontti. Metsänhoitosuositukset maisemallisesti arvokkaalla alueella (ma -alue): Maisemallisesti arvokkaiden rantametsien käsittelyssä noudatetaan erityistä harkintaa. Rantametsissä käsittelykuviot suositellaan rajattaviksi sopivia maastonmuotoja noudatellen. Rantametsien käsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia rantametsien käsittelysuosituksia. Hakkuiden suunnittelussa tulee käyttää maaston tarjoamia mahdollisuuksia, jotta maisemanäkymä säilyisi yhtenäisenä. Rantavyöhykkeen leveys suositellaan jätettäväksi niin suureksi, että siitä muodostuu selkeä käsittely-yksikkö. Rantavyöhykkeelle pyritään jättämään lehtipuustoa mahdollisimman paljon. Maisemalle ja monille eläin- ja kasvilajeille tärkeiden lehtipuiden ja alikasvuston turhaa raivausta on syytä välttää. Uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti tiheää siemen- ja suojuspuuasentoa käyttäen aina, kun siihen on edellytyksiä. Rantametsien laajoja avohakkuita ei suositella. Uudisaloille suositellaan jätettäväksi maisemapuita. Maisemanhoidollisista syistä kiertoajan jatkaminen ja uudistuskypsän metsikön harventaminen voi olla perusteltua. Luonnonsuojelullisesti tai maisemallisesti erityisen merkittävillä alueilla voidaan muuten vajaatuottoista metsikköä pitää kehitettäväksi kelvollisena. Normaalista metsäkuvasta poikkeavat maisemallisesti arvokkaat puuyksiköt suositellaan säilytettäväksi. Voimakasta lannoitusta tai maanmuokkausta tulee välttää.
16 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 25.11.2016 päivätyn kaavaehdotuksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - VAT-vuoksi - taloudelliset vaikutukset - sosiaaliset vaikutukset - kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet) - valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen - osayleiskaavallinen tarkastelu. 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Loma-asuntojen korttelialueet ovat nykyisellään rakentamisen muuttamia, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan maisemakuvaan merkittäviä muutoksia. Rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, joissa määritellään etäisyys rannasta, rannan suojapuustosta, rannan luonnonmukaisuudesta sekä rakennusten sopeutuvuudesta luonnonmaisemaan. Toimitilarakennusten korttelialueen rakentamisalueen etäisyys rannasta on 110-270 m. Rakennuspaikan ympärille on määrätty 10 metrin suojapuustovyöhyke. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen ja tiestön rakentamisen vaikutusten aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä, eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallioalueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin RA -alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut ympäristöineen metsätalous sekä rakentaminen. Voimassa olevassa kaavassa alueet on RM -aluetta. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Muutos alueet rajoittuvat Natura-alueeseen. Asemakaavan laajennuksella ei ole lisääviä haitallisia vaikutuksia norpalle verrattuna voimassaolevaan kaavaan. Voimassa olevassa
17 kaavassa alueille sallitaan rakentaa 32 kappaletta keskimäärin 85 kem²:n suuruisia lomaasuntoja, joiden majoituskapasiteetti on 130 henkeä. Asemakaavalla alueelle sallitaan rakentaa 7 kappaletta RA -rakennuksia. Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita alueella ei ole. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita. Vesilain (15 a, 17 a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Kaava-alueella ei ole todettu kohteita, jotka voisivat olla em. mainittuja luonnontilaisia kohteita. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Asemakaavan mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska rakennukset tullaan liittämään kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaava ei lisää rakennuspaikkoja. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa osoitettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Yhteenveto Yhteen vetona voidaan todeta molempien kaavamuutosten osalta, että rantarakennuspaikkojen määrä Savonrannan rantayleiskaavan muutosalueella vähenee 7 kappaleella. Kääpäsaaren ranta-asemakaavassa (muuttuu asemakaavaksi) ei ole rantarakennuspaikkojen määrää rajattu. Kaavamuutoksilla loma-asuntojen rakennusoikeus pienenee yhteensä 2300 kem² ja rakennettavan rantaviivan pituus pienenee 520 metriä. Toimitilarakennusten korttelialueen rakentaminen tapahtuu 110-270 metrin päässä rannasta. Tämän arvioinnin perusteella kaavamuutoksessa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Luonnon ominaispiirteet tulevat alueilla säilymään ja on huomioitu kaavassa riittävästi. 5.3 VAT- Vuoksi Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Kaava-alueella ei ole havaittavissa merkkejä Saimaan muinaisrannasta. Alueella ei myöskään tunneta muinaismuistokohteita. 5.4 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. Kaavan aiheuttamia suoria yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on uusien katujen rakentaminen.
18 Uudet loma-asunnot ja tiet sijoittuvat kantavuudeltaan hyville moreeni- ja hiekkamaille, joilla normaali rakentaminen ei edellytä massan vaihtoja. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisu ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Uudet tiet rakennetaan korttelien pohjoispuolelle kauemmaksi rannasta. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueelle melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä. Teoreettisen melualuemallin mukaan 45 db:n melualueella on yksi jo rakennettu lomaasunnon rakennuspaikka. Loput rakennuspaikat ovat melualueen ulkopuolella. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön kannalta kaavaa tarkastellessa voidaan todeta, että kaavaehdotuksessa vapaan rannan osuus kasvaa voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta Savonlinnan kaupungin peruspalveluihin, kuten koulu- tai kauppapalveluihin tai perusterveydenhuoltoon. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutusta. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Kaavaratkaisulla ei lisätä rakennuspaikkojen määrää. Kaavallinen ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan infraverkkoon.
19 Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Alue tukeutuu osin olevaan tieverkkoon. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Rakennukset on sijoitettu maaston ja maiseman kannalta vähemmän arkoihin paikkoihin luonto ja maasto huomioiden. Varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomioita määrittelemällä rantavyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuusto ja rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena sekä laiturin rakentamismääräykset. Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuri-perinnön erityispiirteet säilyvät. (VAT, luku 4.7) Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityistä huomiota edellisessä kappaleessa määrätyllä tavalla.
20 5.8 Osayleiskaavallinen tarkastelu Alueelle on laadittu Savonrannan kirkonkylän osayleiskaava, joka on kunnanvaltuuston hyväksymä 31.5.1994. Yleiskaavassa alueet ovat matkailua palvelevia alueita ja metsäalueita. Kaava-alueen länsipuolella on yleiskaavassa asuinpientaloalueena oleva alue muutettu asemakaavalla matkailua palvelevaksi alueeksi. Toimitilarakennusten korttelialueelle sijoittuvat teen jalostustilat, myymälä ja kahvila ovat siistiä Savonrannan taajaman aluerakennemallin mukaista lähipalvelukeskuksen ja matkailukirkonkylän toimintaa tukevaa. Samanaikaisesti asemakaavan laajentamisen kanssa laaditaan Savonrannan taajaman yleiskaavan tarkistusta, jossa huomioidaan asemakaavan laajennuksen sisältö. 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentaminen toteutetaan ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa