TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Samankaltaiset tiedostot
TEEMA III MEDIAT JA TERVEYS

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Göteborg, 18. joulukuuta Karin C Ringsberg Professori, projektijohtaja, toimittaja Nordic School of Public Health NHV Göteborg

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Salutogeneesin teoria, tutkimus ja käytäntö. Asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Suomen Suunnistusliitto

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Suomen Suunnistusliitto

Erkki Moisander

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus,

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola, luennoijana Anna Keto-Tokoi, Sokra-koordinaatio Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Tampere

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm.

Laatua liikuntaneuvontaan

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Turku /Anu Nurmi

Mitä seksuaalisuus on?

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Lataa Kehon ehtymättömät voimavarat - Boris Aranovich. Lataa

Kehityskeskustelulomake

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Terveet tilat 2028 ohjelma - Asiantuntijana tukemassa tavoitteita. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Epätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Käytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi klo 10.00

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop Tampere

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Lapsiperheen arjen voimavarat

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

T UU S TO U US T TO T U U S T T T T

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Transkriptio:

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr kanssa.

Tarkoitus Teeman I tarkoitus on, e@ä osallistujien Iedot lisääntyvät, e@ä he ymmärtävät terveyden ja elämäntavan välisen yhteyden sekä e@ä he voivat suhteu@aa sen oman elämäntapaansa sekä lastensa ja perheensä elämäntapaan.

Teema I on jaettu viiteen keskustelunaiheeseen 1. Terveyden taustatekijät: Keskustellaan tekijöistä, jotka ohjaavat tervey5ämme ja elämäntapaamme. 2. TerveyCä edistävä työ : Keskustellaan tervey5ä edistävän ja ennalta ehkäisevän työn eroista. 3. Millainen on terveysglanne? Keskustellaan pohjoismaisten aikuisten ja lasten tavallisimmista elämäntapasairauksista. 4. Terveys enemmän kuin sairauden poissaoloa : Keskustellaan holis:sesta, tervey5ä edistävästä ja salutogeenisestä terveysnäkemyksestä. 5. Uusia teemoja Perhe- elämäntapatyöpajassa työstecäviksi - Ryhmä laa:i strategian tulevalle työlleen yhdessä.

WHO jakaa terveyden taustatekijät seuraavasti: Sosiaaliset ja taloudelliset tekijät Fyysiseen ympäristöön liittyvät tekijät Yksilön luonteeseen ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät (elämäntapatekijät). Kuva 1. Terveyden taustatekijät WHO (2012).

Kuva 2. Terveyden taustatekijät, Dahlgren & Whitehead (1991).

Keskustelunaiheita Mitä mieltä ole@e tästä terveyden taustatekijöiden jaosta? Mihin kerroksiin usko@e voivanne vaiku@aa? Miten voi@e vaiku@aa?

Kuva 3. Elämäntapa ja vuorovaikutustekijät.

Keskustelunaiheita Mitkä elämäntapavalintojesi tekijät vaiku@avat mielestäsi eniten sinuun ja perheeseesi? MieI perheesi elämäntapaa. Voiko jotain muu@aa? Kertokaa toisillenne kokemuksistanne. Onko sinulla mielestäsi rii@äväsi Ietoja, jo@a voit tehdä oikeita päätöksiä terveellisestä elämäntavasta? Ellei, mistä ja miten saisit tällaisia Ietoja?

Prosessi, jonka avulla ihmiset voivat lisätä terveytensä ja sen parantamisen hallintaa (Ottawa Charter 1986). Kuva 4. WHO:n terveyden edistämisen (health promoion) määritelmä.

Keskustelunaiheita Mitkä tekijät vaiku@avat omaan terveyteesi ja elämäntapaasi sekä lastesi ja muun perheesi terveyteen ja elämäntapaan? Mihin tekijöihin voit vaiku@aa terveyden edistämiseksi? Keskustelkaa siitä, miten voi käytännössä edetä. Keskustele@eko lasten kanssa terveydestä, kuten terveenä pysymisestä terveellisesi syömällä ja olemalla fyysisesi akiivinen?

Taulukko 1. Pohjoismaisten vanhempien osuus, jotka keskustelevat terveydestä ja terveyttä edistävistä aktiviteeteista lastensa kanssa, ikäryhmät 2 6 vuotta ja 2 17 vuotta (2011). Lähde: NordChild 2011

Kuva 5. Yhteiskunnan terveyskehitys viimeisen vuosikymmenen aikana

Keskustelunaiheita Minkä usko@e aiheu@aneen tämän kehityksen? Miten voimme yhdessä kääntää suunnan?

Terveellisiä elämäntapavalintoja lasten kasvuvuosina Lapset tekevät omia terveellisiä elämäntapavalin toja aikuisina Terveys lisääntyy ja elämäntapasairauksien rasitus vähenee Kuva 6. Terveellisiä elämäntapavalintoja.

Keskustelunaihe Kuinka tärkeänä pidä@e yhtey@ä, joka on esite@y Kuvassa 6?

Taulukko 2. Terveiden pohjoismaisten lasten osuus ikäryhmissä 2 6 vuo@a ja 2 17 vuo@a. Lähde: NordChild 2011

Taulukko 3. PsykosomaaFsista ongelmista kärsivien pohjoismaisten lasten osuus ikäryhmissä 2 6 vuo@a ja 2 17 vuo@a. Lähde: NordChild 2011

Taulukko 4. Ylipainoisten pohjoismaisten lasten osuus ikäryhmissä 2 6 vuo@a ja 2 17 vuo@a. Lähde: NordChild 2011

Keskustelunaiheita Onko lapsesi vali@anut vatsakipua, päänsärkyä, une@omuu@a tai vastaavia oireita? Jos on, milloin lapsi yleensä tekee näin? Miten luulet ylipainoisuuden vaiku@avan lapseen? Onko ty@öjen ja poikien välillä terveyteen/sairauteen lii@yviä eroja?

Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden tai heikkouden poissaoloa. WHO 1948 Kuva 7. WHO:n terveyden määritelmä

Keskustelunaiheita Keskustelkaa WHO:n terveyden määritelmästä. Keskustelkaa siitä, miät terveenä oleminen merkitsee kullekin. Mainitkaa riskitekijöitä ja keskustelkaa siitä, miten ne voivat johtaa sairauteen. Mainitkaa terveystekijöitä ja keskustelkaa siitä, miten ne voivat edistää tervey@ä. Keskustelkaa siitä, onko sukupuolten välillä eroja terveyden ja sairauden suhteen.

Kuva 8. Salutogeneesi

Elämänhallinta Ymmärrettävyys Että kokee olemassaolon käsitettävänä ja ennustettavana, että ymmärtää, mitä omassa elämässä tapahtuu ja miksi. Hallittavuus Että kokee olemassaolon hallittavaksi, että selviytyy arjen vaikeuksista rakentavasti, että on resursseja, joihin voi turvautua. Mielekkyys Että elämä tuntuu mielekkäältä. Kuva 9. Elämänhallinta (Antonovsky 1991)

Keskustelunaiheita Keskustelkaa Antonovskyn tervey@ä koskevista ajatuksista. Voiko ihmisellä olla eriasteinen terveys? Voiko olla sairas ja sili ihmisessä on tervey@ä? Yri@äkää löytää konkreefsia esimerkkejä elämänhallinnasta keskusteltaviksi.

Kuva 10. Lapsen elämään lii@yviä toimijoita.

Uusia teemoja Perhe- elämäntavan työpajassa työstecäviksi