ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Vuosikertomus 2014
Avaintiedot 2014 ProAgria Kainuun palveluita käytti 666 maatilaa ja n. 50 maaseutuyritystä. Vuonna 2014 Kainuun maidontuotanto oli 71,11 milj.litraa. Lypsylehmiä vuoden lopussa oli 8035 kpl. Maitoa meni meijeriin 250 000 litraa/tila (edell. vuosi 230 000 litraa/tila). Tämä on tuotoksena kaikille Kainuun lehmille keskim. 8898 kg/le. Tuottajien lukumäärä vuoden lopussa oli 270, näistä tuotosseurannassa oli 194 karjaa. Kainuun tiloista 72 % kuului tuotosseurantaan, ja siten meijeriteollisuuden raaka-aineesta yli 86 % tuotetaan hyödyntäen ProAgria Kainuun palveluita. Tuotosseurantatiloilla tuotos oli keskim. 9258 kg/lehmä, joten se on 360 kg parempi kuin Kainuun tiloilla keskimäärin. Sukupolvenvaihdosneuvontaa annettiin 30 tilalle. Sukupolvenvaihdos tehtiin 20 tilalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä oli Kainuun peltoalasta v:n 2014 lopussa 7719 ha, mikä on 24,90 % Kainuun peltoalasta. Kainuun ELY-keskus rahoitti investointihankkeita 21 kpl, joista 12 kpl oli rakennushankkeita. Viljelijöiden EU-tukihakemuksia täytettiin ProAgria Kainuun asiantuntijoiden toimesta 196 kpl. ProAgria Kainuulla oli vuoden lopussa 44 jäsenyhdistystä ja niissä noin 2600 jäsentä. Suoraan ProAgria Kainuun henkilö- tai yrittäjäjäseneksi oli liittynyt 206 henkilöä. ProAgria Kainuu on mukana ProAgria keskusten yhteisessä laatusertifikaatissa. ProAgria Kainuu on merkittävin alueella toimiva maatila- ja maaseutuyritysten asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 2014 juhlistettiin sekä ProAgria Kainuun 110-vuotista että Kainuun maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotista neuvontatyötä. TOIMINTA-AJATUS ProAgria Kainuu on sitoutumaton maaseutua kehittävä järjestö, joka lisää maaseudun ihmisten henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä parantaa maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä. ARVOT Elinvoimaa, asutusta ja kulttuuria Luotettavaa laatua Osaavaa palvelua Asiakkaan menestystä VISIO Molemminpuolinen menestyminen (asiakas/proagria) YDINOSAAMINEN Ydinosaamista on maaseutuyrityksiä kehittävä konsultointi. Ydinosaamista tukevat järjestötoiminta ja yhteistyö sidosryhmien kanssa. STRATEGIA Haemme kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Keskitymme asiakkuuksien syventämiseen sekä laajentamiseen ja vahvistamme toiminnan uudistumista ja jatkuvuutta.
Uudistumista ja uusia toimintatapoja Kainuulainen maatilayritys on kilpailukykyinen Suhteellisesti tarkasteltuna kainuulaiset maatilayritykset ovat pärjänneet hyvin verrattaessa yritysten toimintaa koko maassa. Sukupolvenvaihdosten määrässä saavutettiin paras tulos moneen vuoteen. Viime vuosien aikana yhdessä sidosryhmien kanssa tehty aktivointityö maatilojen omistajavaihdosten edistämiseksi on alkanut tuottaa tulosta. Kuluvana vuonna suuren haasteen toimintaympäristössämme aiheuttaa lähinnä Venäjän kaupan ongelmista johtuva maidon hinnan aleneminen. Asiantuntijamme tarjoavat yrittäjille apua tuotannon- ja taloudenhallinta-asioissa näissä haasteellisissa olosuhteissa. Tilojen talouspalveluiden kysyntä kasvussa Kasvavia palvelujamme olivat mm. talous- ja kirjanpitopalvelut. Kotieläinneuvonnassa olivat käytössä tilakohtaiset palvelupaketit, joita asiakkaat valitsivat tavoitteiden mukaisesti. Maatila-, yritys- ja yrittäjäasiakkaiden määrä laski hieman, mutta vastaavasti asiakaskohtainen palvelujen myynti nousi jonkin verran. Kun maatila- ja maaseutuyritysasiakkaille suunnatun palvelumyynnin osuus kokonaisliikevaihdosta kasvaa, vaatii se henkilöstöltä jatkuvaa kouluttautumista ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Investointia osaamisen kehittämiseen Vuosi 2014 oli ProAgria Kainuulle toiminnan osalta taloudellisesti kohtuullisen hyvä. Tilikauden toiminnallinen tulos oli reilut 6700 euroa voitollinen. Keskityimme asiakaspalveluun ja teimme siihen liittyviä kehittämistoimia. Investoimme osaamisen kehittämiseen sekä kiinnitimme huomiota sisäisiin toimintatapoihin ja asiakassuhteiden hoitoon. Kuluneen vuoden aikana noudatimme vuonna 2011 laadittua strategiaa, jossa korostuvat palveluiden myynnin osuuden kasvattaminen ja hanketoiminnan roolin vähentäminen. Jatkoimme meneillään olevien kehittämishankkeiden aktiivista toteuttamista ja teimme sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä kaikilla osa-alueilla. Toiminnan laatu varmistettiin valtakunnallisella ProAgria Keskusten ja Keskusten Liiton yhteissertifiointiin liittyvällä ulkoisella auditoinnilla. ProAgria Kainuussa pyritään ProAgria keskusten valtakunnallisen strategian mukaisesti ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja ja toimintatapoja. ProAgria Kainuun tavoitteena on tehdä aktiivista yhteistyötä muiden ProAgria Keskusten ja Kainuussa olevien sidosryhmien kanssa. Kiitokset asiakkaille, henkilöstölle, hallinnolle sekä sidosryhmille maaseudun puolesta tekemästänne rakentavasta ja erinomaisesta työstä. Toivomme hyvän yhteistyömme jatkuvan edelleen tuloksellisesti. Osmo Tiikkainen Johtaja 1Toimitusjohtajan katsaus
Hallinto ja organisaatio Hallinto ja organisaatio 2014 Hallitus Leinonen Samuli Kinnunen Tiina Moilanen Jussi Määttä Ilkka Sirviö Anssi Tervo Tarja Juntunen Jaana Tiikkainen Osmo puheenjohtaja, Vaala Hyrynsalmi Paltamo Kuhmo Sotkamo Sotkamo toimihenkilöiden edustaja johtaja, esittelijä Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta Tervo Tarja puheenjohtaja, Sotkamo Heikkinen Hilkka Ristijärvi Heikkinen Liisa Hyrynsalmi Pulkkinen Taina Kuhmo Rusanen Sisko-Liisa Vaala Väisänen Kaija Puolanka 1. varajäsen Leinonen Helena Paltamo 2. varajäsen Karjalainen Merja Kajaani 3. varajäsen Karppinen Ritva Suomussalmi Pikkarainen Marjatta toiminnanjohtaja, esittelijä Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut HTM Tauno Kautto ja varatilintarkastajana KHT Eero Huusko. Varsinaiset jäsenet ProAgria Kainuulla oli 44 jäsenyhdistystä ja niissä n. 2600 jäsentä vuonna 2014. Suoraan ProAgria Kainuun henkilö- tai yrittäjäjäseneksi oli vuoden lopussa liittynyt 206 henkilöä. Lisäksi kannattajajäseninä oli kaksi yhteisöä. Kunniajäsen ProAgria Kainuun kunniajäseneksi on kutsuttu emäntä Aila Alasalmi vuonna 2004. 2
ProAgria Yritys Yritysneuvonnan asiakaskunta on Maaseutuasiakasvastaavat Kainuussa (MASVA) -hankkeen myötä monipuolistunut, ja investoivien ja kehittävien yritysasiakkaiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2014 tiedotus- tai neuvontatoimenpide suoritettiin 96 yritykselle, ja näistä uusia hankkeen piiriin ensi kertaa tulleita yrityksiä oli 39 kpl. Masva-hankkeen avulla oli mahdollista tarjota yritysasiakkaille alkuvaiheen neuvontaa päivän verran vuotta kohti. Palveluista kysytyimpiä olivat liiketoiminnan suunnitteluun, tuotteistukseen sekä rahoitussuunnitteluun liittyvät palvelut. Myös perusmaatalouden rinnalle etsittiin tilakokonaisuuteen sopivia toimeentulopohjan laajentamismahdollisuuksia. Yritysneuvonta on myös tarjonnut vaihtoehtojen pohdiskeluun suunnittelu- ja kannattavuusarviointia. Vuoden 2014 aikana 15 yritystä haki MASVA-neuvonnan avulla investointi- tai kehittämistukea. ProAgrian yritysneuvonnalla on tukenaan laaja valtakunnallinen verkosto sekä paikallisia yhteistyökumppaneita, joiden avulla voitiin tarjota palveluita yhä laaja-alaisemmin. Vuoden aikana toteutettiin yhteistyöllä mm. Kainuun maa- ja metsäsäätiön ja omien kehittämishankkeiden kanssa lyhytvideo, jonka ensiesitys oli Kainutlaatuinen-tapahtumassa Helsingissä. Video nosti esiin maaseudulla yrittämisen monipuolisia mahdollisuuksia Kainuussa. ProAgria ja MKN Yrityspalvelut - tunnuslukuja vuodelta 2014: Asiantuntijapalvelut 25 kpl ProAgria tulevaisuus- tai kehityskeskustelut 31 kpl Masva-tehtävät 63 kpl YritysInvest 3 kpl Tuotekehitys- ja hinnoitteluneuvonta 4 kpl Muut maaseutuyritysten suunnitelmat ja laskelmat 5 kpl Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ohjaus 3 kpl Aloittavan yrityksen neuvonta 3 kpl Ammatillinen maaseutuyritysneuvonta 2 kpl Omavalvontasuunnitelman ohjaus 5 kpl 3ProAgria Yritys
ProAgria Talous Talousneuvonta Keskeisenä strategiana talousneuvonnassa on johtamis- ja tilipalvelujen lisääminen. Talousneuvonnalle asetetut tavoitteet pääosin saavutettiin. Kehitys- ja tulevaisuuskeskusteluja tehtiin 34 asiakasyrityksessä, mikä jäi jonkin verran asetetuista tavoitteista. Sukupolvenvaihdosten määrä nousi selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2014 Kainuussa tehtiin maatiloilla yhteensä 20 sukupolvenvaihdosta. Näistä myönteisen nuorten viljelijöiden aloitustukipäätöksen sai 14 maaseutuyrittäjää. Rakennusinvestointeja tehtiin tiloilla kohtuullisen vilkkaasti. Vuoden 2014 aikana Kainuun ELY-keskus teki myönteisen rahoituspäätöksen 21 investointihankkeen osalta. Investointihankkeista oli lypsykarjanavetoita 5 kpl, eläinten hyvinvointi-investointeja 1 kpl, rehuvarastoja 1 kpl, salaojitushankkeita 7 kpl ja muita investointihankkeita 7 kpl. Lähes kaikissa em. hankkeissa tilat käyttivät investointien suunnittelussa apunaan ProAgria Kainuun talouspalveluita. Maatilan taloussuunnitelmia, liiketoimintasuunnitelmia ja elinkeinosuunnitelmia tehtiin yhteensä 52 asiakkaalle, sukupolvenvaihdossuunnitelma 30 tilalle ja maatilan tulosanalyysi 120 asiakkaalle. ProAgria Kainuun tilipalveluja käytti 160 yritystä. MARA2, Maaseuturakentamisen koulutushanke 2011-2014 Koulutuksella ja yrityskohtaisella tiimivalmennuksella on parannettu yrittäjien valmiuksia investointien onnistuneeksi toteuttamiseksi. Yleisinä tavoitteina on ollut edistää investoivien tilojen talouden hallintaa, tuotantorakennusten toiminnallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä hyödyntää toteutettujen rakennusinvestointien kokemuksia. Toimintamuotoina ovat olleet yrityskohtaiset koulutukset ja esiselvitykset, asiantuntijatiimien pienryhmäneuvonta, yleiset koulutustilaisuudet sekä opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla. Vuoden 2014 aikana hankkeen koulutuksiin ja opintoretkille osallistui noin 250 henkilöä, joille annettiin erilaista rakennushankkeeseen liittyvää neuvontaa ja koulutusta yhteensä noin 1660 tuntia. Yleisiä koulutuspäiviä järjestettiin viisi. Koulutuksissa aiheina olivat mm. tuotantorakennuksen rakentaminen ja rakennuttajavastuut, maatalouden puurakentaminen, maitotilan nuorkarjarakennukset, maatalousyrityksen ajanhallinta ja tuotantorakennuksen valaistus. Tilakohtaisia tiimikoulutuksia järjestettiin vuoden aikana 33 kappaletta. Opintoretkiä eri puolille Suomea järjestettiin vuoden aikana kolme. Tammikuussa vierailtiin Sarka-messuilla Seinäjoella, lokakuun puolivälissä osallistuttiin Jyväskylän KoneAgria näyttelyyn ja joulukuussa pienellä ryhmällä vierailtiin uudessa luomupihatossa Muhoksella. Lokakuun lopulla järjestettiin opintomatka Saksaan Baijerin alueelle ja Itävaltaan Linzin seudulle. Matkan aiheena oli maatalouden puurakentaminen. Kaikkien opintomatkojen yhteydessä tehtiin myös tilavierailuja lypsykarjatiloille. Huhtikuussa oli suunniteltu järjestettäväksi Luomu-retki Savoon ja Päijät-Hämeeseen, mutta se jouduttiin perumaan osallistujien vähyyden vuoksi. Kajaanin ammattikorkeakoulun rakennusinsinööriopiskelija Joona Jansa teki MARA -hankkeen toimeksiannosta päättötyön otsikolla Maatalouden rakennuttajaopas. Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi hankkeessa mukana oleville rakentajille annettiin monenlaista neuvontaa ja asiantuntija-apua tilakohtaisissa palavereissa ja puhelimitse. Vuoden lopulla hankkeen toteutukseen haettiin jatkoaika, joka myös myönnettiin vuoden 2015 helmikuun loppuun saakka. 4
ProAgria Maito Vointekijäemännät Minna ja Marjo Riihipihan maatalousnäyttelyssä Vuolijoella ProAgrian ja maa- ja kotitalousnaisten henkilöt antoivat perinnenäytöksen mm. maidon separoinnista ja voin valmistuksesta. ProAgria Maito Vuonna 2014 Kainuun maidontuotanto lisääntyi 3,3 %. Tuotanto oli meijereihin toimitettuna maitona 71 108 132 litraa. Keskituotos nousi 49 kg lehmää kohti ja tuotosseurantakarjojen koko kasvoi 1,8 lehmällä 35,6 lehmään. Kainuulaiset lehmät ylsivät 9258 kg:n keskituotoksella viidennelle sijalle koko maan tilastossa, elossa olevien lehmien elinikäistuotoksella (20 179 kg) ja holstein lehmien osuudella (50 %) mitattuna toiselle sijalle ProAgrioiden joukossa. Kainuun tuottajien lukumäärä vuoden lopussa oli 270, näistä tuotosseurannassa oli 194 karjaa. Lypsylehmiä tuotosseurannassa oli 6910 kpl, mikä on 86 % kaikista Kainuun lehmistä. Kainuun tiloista 71,9 % kuului tuotosseurantaan ja siten meijeriteollisuuden raaka-aineesta yli 86 % tuotetaan hyödyntäen ProAgria Kainuun osaamista ja tietotaitoa. Tuotos- Maidontuottajat seurannassa koko vuosi karjoja 2014 % tuottajista tuotosseurannassa Lehmiä tuotosseurannassa Lehmiä/ karja Maito, kg EKMkg / elinpäivä Keskipoikimakerta Poistetutlehmät EKMkg / elinpäivä Puolanka 18 21 86 1054 58,7 9796 2,40 13,9 16,0 Suomussalmi 22 31 71 726 33,0 9522 2,41 12,9 15,3 Sotkamo 39 50 78 1445 37,3 9583 2,52 12,4 13,0 Ristijärvi 6 16 38 217 36,1 8923 2,33 12,9 14,6 Kuhmo 42 58 72 1176 27,2 9078 2,46 12,3 14,0 Hyrynsalmi 13 27 48 250 18,7 9443 2,69 13,7 15,2 Vaala 26 31 84 1323 51,0 8777 2,50 12,5 13,0 Paltamo 14 19 74 301 21,5 8719 2,41 12,6 15,4 Kajaani 15 17 88 531 36,2 8799 2,28 11,7 14,5 KAINUU, keskim. 194 270 72 6910 35,6 9258 2,54 12,7 14,2 KOKO MAA 6180 231763 37,5 9112 2,34 12,5 14,0 Tuotosseurannan tuloksia kunnittain Kainuussa, vertailutietona koko maan tulokset. Suurin keskituotos Kainuun kunnissa on Puolangalla, mistä löytyvät myös suurimmat karjat sekä paras EKM-kg maitoa/elinpäivä. Paras keskipoikimakerta on Hyrynsalmella. 5
ProAgria Maito 40 35 30 25 20 15 Kainuu koko maa 35,3 37,5 33,1 35,6 33,8 30,8 29,2 31,2 27,8 26,1 28,4 24,6 26,8 23,4 22,3 24,8 21,3 22,9 20,4 21,8 19,5 20,8 18,8 17,8 19,7 16,1 17,3 18,1 18,6 18,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Keskilehmäluvun kehitys Kainuussa ja koko Suomessa vuosina 2000 2014 2000-luvun alusta keskilehmäluku on noussut kesimäärin 20 lehmää/tila. 9 500 9 000 8 500 8 000 7 500 Kainuu koko maa 8345 8269 8426 8307 8035 8121 7868 8077 7907 7775 9258 9209 9050 9092 8988 9112 8869 8957 8860 8871 8958 8886 8687 8840 8865 8854 87958753 8508 8639 Keskituotoksen kehitys Kainuussa ja koko Suomessa vuosina 2000-2014 2000-luvun alusta keskituotos on noussut keskimäärin lähes 1400 kg/lehmä. 7 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20132014 6
ProAgria Kasvi ProAgria Kasvi Kasvintuotannon neuvontaa toteutettiin erityisesti kasvukaudelle tehtyjen viljelysuunnitelmien teon yhteydessä. Suunnitelmissa kiinnitettiin huomiota etenkin karjanlannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Karjanlannan ravinteiden osuus karjatilojen nurmien ravinnehuollossa onkin lisääntynyt jatkuvasti. Tähän on vaikuttanut mm. kehittynyt levitystekniikka sekä väkilannoitteiden hintakehitys. Ympäristönäkökohdat huomioitiin mm. ympäristötukijärjestelmän, nitraattiasetuksen ja täydentävien ehtojen ohjeiden ja normien mukaisesti. Tilakohtainen pellonkäyttö pyrittiin suunnittelemaan tilan oman rehuntarpeen ja mahdollisten rehujen myyntimahdollisuuksien mukaan. Nurmirehun tuotannossa viljelijöitä aktivoitiin entistä monipuolisempien laji- ja lajikevalintojen käyttöön. Erityisesti apiloiden käyttö lisääntyikin merkittävästi. Myös nurmien täydennyskylvöt yleistyivät. Viljely- ja lannoitussuunnitelmia tehtiin 263 tilalle. Viljelijöiden omakohtaista viljelyn suunnittelua edistettiin henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Kasvukauden aikaisia tilakäyntejä tehtiin kasvuston kehityksen seuraamiseksi ja mahdollisen lehtilannoituksen tarpeen toteamiseksi. Joillakin tiloilla tehtiin myös satomäärityksiä kasvustosta. Maatalouden ympäristötuen erityistukiin liittyviä suunnitelmia ei tehty, koska uusia sopimuksia ei ollut mahdollista tehdä. Suunnitelmiin liittyviä maastokäyntejä seuraavan tukihakumahdollisuuden varalle tehtiin syksyllä. Kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutustilaisuuteen osallistui 31 viljelijää. Koulutuksessa painotettiin erityisesti ns. integroituun kasvinsuojeluun liittyviä asioita. Sen lähtökohtana on, että kaikki muut kasvin hyvinvointiin liittyvät asiat, mm. viljelykierto, lajikevalinta, peltojen peruskunto, viljelytekniikka sekä kasvustojen seuranta huomioidaan ennen mahdollista päätöstä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat tuotiin koulutuksissa esille, samoin muuttunut kasvinsuojeluainelainsäädäntö. Neuvonnassa kiinnitettiin erityistä huomiota asioihin, joiden suhteen viranomaisvalvonnassa oli eniten huomautettavaa. Painopistealueena oli mm. riittävän usein toteutettava rehunurmien uusiminen tai täydennyskylväminen, jotta pellolta voidaan saada määrältään ja laadultaan kelvollinen sato. 7
Luonnonmukainen tuotanto Kainuulla on edelleen kärkipaikka luomupellon osuudessa koko maassa. Emolehmiä luonnonmukaisessa tuotannossa on 650 kpl ja lypsylehmiä 330 kpl, luomulampaita löytyy 480 kpl Kainuun alueella. Siipikarjatuotanto oli uusi tuotantoala Kainuun luomukotieläinkentässä. 30 25 20 21,2 21,8 22,4 23 23,8 24,9 15 10 11,3 7,2 11,8 7,5 12 8,1 13,8 8,7 13,7 9 16,7 9,4 Kainuu % viljelijöistä Kainuu % pellosta Koko maa % pellosta 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Viiden vuoden kehitys Kainuun luomutuottajien ja luomuviljellyn pellon osuudessa sekä koko maan luomuviljellyn pellon osuudessa. Viljelijöiden työterveyshuolto Viljelijöiden työterveyshuoltoon liittyviä tilakäyntejä yhdessä työterveyshoitajan kanssa tehtiin 44 tilalle. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu työpaikkakäynti vähintään neljän vuoden välein. Käynnin yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. työtä keventäviin menetelmiin, työergonomiaan, tapaturmien ehkäisyyn ja lapsiturvallisuuteen sekä muuhun riskien hallintaan. Työpaikkakäynniltä tehtävä kirjallinen palaute auttaa tarvittaessa myös mm. hoitavaa lääkäriä hahmottamaan henkilön terveyden ja hänen työolojensa välisiä suhteita. 8
Maa- ja kotitalousnaiset Kotitalousneuvonnassa pidettiin kaksi villiyrittinäyttelyä, samoin sienikursseja pidettiin syksyllä kaksi. Toteutettiin mm. Syö hyvää tapahtumia ja Biojäte paastolle tapahtumia. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö avusti ikääntyneiden ravitsemukseen liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Kainuuta. Maistuisiko järkiruoka? tapahtumia toteutettiin loppuvuodesta Alli Paasikiven Säätiön avustuksella isovanhemmille ja lastenlapsille. Ympäristösopimussuunnitelmia tehtiin ahkerasti, ja Maisemat Ruotuun hankkeen osana toteutettiin useita maiseman- ja luonnonhoitoon liittyviä neuvontatapahtumia. Maisemanhoidosta teetettiin Kylämaisemien Puolesta video ja maaseutuyrittäjyydestä Tervetuloa Kainuuseen video, jotka molemmat saivat näyttävän ensiesityksen Helsingin Senaatintorilla kesäkuussa Kainutlaatuinen tapahtumassa. Olimme muutenkin tämän noin 100 000 kävijää keränneen tapahtuman osatoteuttaja, vastuullamme mm. yrittäjien paikkavaraukset tapahtumaan sekä tapahtuman elintarvikehygienia-asiat. Omalla osastollamme Kylätorilla oli tapahtumaan teetetyn videon sekä myös pääkaupunkiseudulla pyörineen Radio Kajauksen mainoskampanjan vauhdittamana esillä erityisesti yritysneuvonta. Yritysneuvonnassa MASVA-työ sekä yhteistyö Kainuun Ammattiopiston kanssa olivat muita keskeisiä sisältöjä, samoin Lähiruokahankkeeseen liittynyt yhteistyö elintarvikeyritysten kanssa. Tanskan, Ruotsin ja Venäjän kanssa toteutettiin Norden-rahoituksella pieni hanke, jossa keskiössä oli oppi kolmannen sektorin mahdollisuuksista hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Järjestötoiminnassa oli vilkas palkitsemisten vuosi, liittyen myös omaan juhlavuoteemme, kun ProAgria Kainuu täytti 110 vuotta ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset 80 vuotta. Palkitsemisia oli myös uudistuneilla kylätoimintapäivillä eli Kylägaalassa. Vuojen Kaenuulaesen Kylän titteli meni komeasti Suovaaraan, jossa aktiivista kylätoimintaa pyörittää maa- ja kotitalousseura. Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta Ruoan ympärillä järjestettiin tapahtumia niin nuorille kuin vanhoille, sekä perehdyttiin metsäisiin teemoihin. Metsäisen aiheen ympärillä liikuttiin erityisesti, kun järjestimme kaksi sienikurssia (Kajaanissa ja Sotkamossa), joihin osallistui yhteensä 38 innokasta sienestäjää. Kahteen järjestämäämme yrttinäyttelyyn tutustui runsaasti ihmisiä niin Kainuu Helsingissä 2014 tapahtumassa kuin Vuolijoen Wanhan ajan maatalousnäyttelyssäkin. Lisäksi esittelimme erilaisia tomaattilajikkeita Suomussalmella toritapahtumassa. Alakouluikäisille suunnattuja Älä ruoki hukkaa biojäte paastolle -tapahtumia järjestettiin kaksi Puolangalla (Puolankajärven koulu ja Väyrylän koulu) ja yksi Sotkamossa (Pohjavaaran koulu). Tapahtumiin osallistui yhteensä 61 lasta ja viisi aikuista. Lapsiperheille suunnattuja Syö hyvää tapahtumia järjestettiin Kajaanissa kolme (Pirpanan perhekahvila, Lohtajan nettikahvila ja Monika monikulttuurikeskus). Hyvästä syömisestä kävi kuuntelemassa yhteensä 64 aikuista ja 12 lasta. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön tuella järjestettiin yhteensä viisi Ravitsemusvinkeillä virtaa ikääntyneille tapahtumaa, joista kolme pidettiin Sotkamossa, yksi Suomussalmella ja yksi Ristijärvellä. Ikääntyneen toimintakykyä edistävästä syömisestä oli kiinnostunut yhteensä 76 henkilöä. Alli Paasikiven Säätiön tuella isovanhemmille ja heidän lapsenlapsilleen järjestettiin kolme hauskaa Maistuisiko järkiruoka? tapahtumaa Sotkamossa ja Kajaanissa (yht. 60 osallistujaa). Vuokatin Urheiluopistolla pidettiin liikunnanohjauksen peruskurssille 1 opintopisteen arvoinen Ravinto opintojakso, sekä liikunnan ammattitutkinnon opiskelijoille ravintoluennot. Maukkaita ja terveellisiä syömistottumuksia edistettiin myös mukavan Kevyesti kohti kevättä ruokakurssin muodossa osana Apuva-hanketta. Vuolijoella järjestetylle kurssille osallistui 10 kokkaajaa. Apuva hankkeen Elämäntapamuutosten ryhmä puolestaan pohti painonhallintaa alkuvuodesta. Asiantuntijamme osallistui ravitsemusaiheisen artikkelin kirjoittamiseen julkaisussa, joka koski ikäihmisten ravitsemusta (Seniorikaste-hankkeen toimeksiantona). 9Maa- ja kotitalousnaiset
Maa- ja kotitalousnaiset Kainuulainen Lähiruoka hankkeessa jatkettiin elintarvikesektorin kehittämistyötä. Edellisenä vuonna päivittämämme Kainuussa tuotettu alkuperämerkki myönnettiin kolmen tuottajan käyttöön. Kainuussa tuotettu merkkiä tuotiin tutuksi myös kuluttajille joulukuussa Kainuulaisella Joulutorilla. Kainuun liiton hallinnoiman Kainuu Helsingissä 2014 tapahtuman valmisteluissa olimme vahvasti mukana, ja Senaatintorin tapahtumaan saatiin mukaan yli sata kainuulaista yritystä. Maisema ja luonnonhoito Maisemanhoidon neuvonnassa oli vilkas vuosi. Asiantuntijamme Marjo Piirainen aloitti työt piirikeskuksessa toukokuun alussa, ja laati loppuvuoden aikana 40 ympäristösopimussuunnitelmaa. Hän oli mukana myös Lapin ja Kainuun ELY-keskusten Maisemat Ruotuun hankkeessa. Sen osana toteutettiin ostopalvelutyönä useita kyläkävelyitä eri puolilla Kainuuta, ja niistä kahdessa oli mukana asiantuntijamme. Opeteltiin myös aitojen tekoa Vimpelin lammasaitatalkoissa, ja Vuolijoen Riihipiha-tapahtumassa osastoamme täydensi pystyaidan teon näytös. Sotkamon Porttivaaran niittotalkoiden järjestäminen yhtenä helteisenä päivänä oli myös kesän huippuhetkiä. Luomu-päivän tapahtumassa 4.10. Kajaanissa oli esillä maisemanhoito ja hankkeen aikana rakentamamme laidunpankki. Hankkeen lopussa järjestettiin tiedotustapahtuma, jossa kerrottiin maisemanhoidosta ja sen mahdollisuuksista sekä esiteltiin hankkeen Kainuun tapahtumia ja toimintaa ja arvokkaiden maisema-alueiden inventointia. Tilaisuudessa oli myös Ympäristöministeriön ja eri kyläyhdistysten edustajia. Maisemat Ruotuun hanke teetti aloitteestamme myös Kylämaisemien Puolesta lyhytvideon, jonka ensiesitys oli Kainutlaatuinen-tapahtuman screenillä Helsingin Senaatintorilla kesäkuussa. Tämä 3-minuuttinen video on ladattavissa Internetistä Youtubesta. Maisemat Ruotuun hankkeesta on painettu myös loppujulkaisu. Yritysneuvonta Yritysasiantuntija keskittyi päättyvän ohjelmakauden viimeisten investointihankkeiden valmisteluihin sekä toteutuksessa olevien yrityshankkeiden maksatuksiin. Kouluttajan tehtäviä oli normaalivuotta enemmän, mikä johtui osaltaan tutkintoperusteiden uudistuksesta ammatillisen koulutuksen puolella. Koulutusta pyydettiin mm. aiheista Pienten yritysten kaupalliset kanavat, Asiakastyytyväisyys ja kilpailukyky, Hinnoittelu, Kannattavuuden arviointi, Sopimukset, HACCP. Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten henkilöstöä koulutettiin Kasvunvaran käyttöönottoon. Näihin koulutuksiin osallistui paikan päällä 81 henkilöä. Osa luennoista lisäksi nauhoitettiin. Maisemat Ruotuun -hankkeen järjestämä Perinnepäivä Tiaisen torpalla Puolangalla 10
Kainuulainen Lähiruoka hanke toteutti 16.4. Kajaanissa Lähiruokafoorumin yhteistyössä Kainuun ammattiopiston kanssa. Kainuulaiset tuottajat ovat jo useampana vuonna esitelleet ja maistattaneet tuotteitaan eri ostajatahojen edustajille. V. 2014 tilaisuuteen yhdistettiin Kokkikunkku-kilpailu, jossa ammattikokit sekä kokkiopiskelijat valmistivat kolmen ruokalajin menun kainuulaisista raaka-aineista. Kainuun elintarvikepäivä järjestettiin osana hankkeiden yhteistä lopputapahtumaa - Mikä ihmeen biotalous? Kajaanissa marraskuun 28. päivänä. Päivä keräsi 43 osallistujaa, ja erityisesti aamupäivän aiheena oli Pellosta pöytään eli elintarvikeasiat. Yhteistyössä Aitoja makuja hankkeen kanssa pidettiin joulukuussa suoramyyntipäivä - Mutkat suoriksi ja suoramyymään. Päivän aikana pureutui yhteensä 55 osallistujaa elintarvikelainsäädännön mahdollisuuksiin pienimuotoiselle toiminnalle, sai apua suoramyynnin aloittamiseen ja kuuli esimerkkejä suoramyyntitiloilta. Kainuulainen Lähiruoka -hankkeessa selvitettiin myös, millainen elintarvikeasiantuntijamalli soveltuisi Kainuuseen. Lisäksi rakennettiin nettiin tulevan elintarvikealan yrittäjän tietopankin rakenne ja sisältö. Masva-hankkeella oli vilkas toimintavuosi. Masva- ja Lähiruokahankkeet yhdessä piirikeskuksen kanssa teettivät Tervetuloa Kainuuseen esittelyvideon Senaatintori-tapahtumaan. Tuotanto esitteli Kainuun elinkeinotoimintaa maaseututoimialojen näkökulmasta. Kevään aikana järjestettiin elintarvikekilpailutus, jossa Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johdolla kilpailutettiin kaikki päätuoteryhmät. Alueellamme kokeiltiin hankinta-asiamiespalvelua, eli asiantuntijatuen antamista yrityksille tarjouspyyntöön vastaamiseksi. Yritysasiantuntija auttoi yrityksiä tarjousten tekemisessä ja ohjasi liiteasiakirjojen laadinnassa sekä omavalvontasuunnitelmien päivitystyössä. Esimerkki Lähiruoan hankintaprosessista Kainuussa julkaistiin EkoCentrian julkaisemassa Lähis-oppaassa sivuilla 48-49. http://www.ekocentria.fi/ resources/public/lähis-opas%202014.pdf Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus toimi asiantuntijaroolissa sekä koordinaattorina Pohjoismaiden Ministerineuvoston (Norden) rahoittamassa hankkeessa The role of NGOs as welfare service providers. Hankkeen Lead Partner oli venäläinen TRIM ja partnerit Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Hankkeen myötä yhteistyömme tiivistyi erityisesti tanskalaiseen ympäristöjärjestöön MiljØpunkt Norrebrohon, joka on kiinnostunut jatkoyhteistyöstä kanssamme. Voimavarariihi- tai työnohjauspalvelua sai viisi maatalousyrittäjää vuoden aikana osana Apuva-hanketta. Osana ENEUVONTA-esiselvityshanketta selvitettiin Internet-yhteyksien hyödyntämisen mahdollisuuksia yrittäjien arjessa sekä heihin kohdistuvassa neuvonnassa. Aivan vuoden lopussa käynnistyi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyshanke, jossa kehitetään palveluyrittäjyyttä mm. Kasvunvara-metodia hyödyntäen. Maistuisiko järkiruoka -tapahtumassa kajaanilaisessa päiväkodissa lapsia ja isovanhempia tervellisen ruoan äärelle opasti elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs. 11Maa- ja kotitalousnaiset Maakunnallista Naisvoimaa -päivää vietettiin Suomussalmella Marjanpoiminnan MM-kisojen yhteydessä. Päivä oli myös Etsivän Nuorisotyön kautta yhdessä toteutettavan käsityökampanjan avaus. Kuvassa pj. Tarja Tervo ja Marika Köngäs
Järjestötoiminta Järjestötoiminta Järjestötoiminnan kohokohta oli marraskuun 21. päivänä pidetty juhlaedustajakokous ProAgria Kainuun 110-vuotisjuhlana ja Maa- ja kotitalousnaisten järjestäytymisen 80-vuotisjuhlana. Syyskuun 6. päivänä pidettiin Suomussalmella maakunnallinen Naisvoimaa-päivä, missä 80-vuotinen taipaleemme oli myös esillä. Pidimme osastoa Marjanpoiminnan MM-kisojen toritapahtumassa. Päivä oli myös Etsivän Nuorisotyön kautta yhdessä toteutettavan käsityökampanjamme avaus. Päivässä julkistettiin vuoden 2014 Kainuun Maa- ja kotitalousnainen: Sirpa Juntunen Kerälän ympäristön maatalousnaisista Suomussalmelta. Kainuun kylätoimintapäivät uudistettiin muiden Kainuun kylätoimijoiden kanssa Kylägaalaksi, joka pidettiin joulukuun 10. päivänä. Osallistujia oli noin sata. Vuojen Kaenuulaesena Kylänä palkittiin Sotkamosta Suovaara, jossa kylätoimintaa pyörittää vireä maa- ja kotitalousseura. Vuojen Kaenuulaeset olivat Eila ja Kai Takila Hyrynsalmen Moisiovaaran kyläyhdistyksestä. Maa- ja kotitalousnaisten viestintätunnustus annettiin Sapsoperän kyläyhdistykselle, joka piti maa- ja kotitalousnaisia hienosti esillä Kainutlaatuinen tapahtumassa Senaatintorilla Helsingissä kesäkuun 13. 15. päivinä. Sapsoperäläiset houkuttelivat tapahtuman osallistujia kutomaan yhteistä räsypoppanaa, joka luovutettiin tapahtuman lopuksi Perhehoitoliiton kautta helsinkiläiselle nuorten ja lasten sijaiskodille. Metsästä voimaa kampanja toteutti Maisemat Ruotuun hankkeen kautta kaksi naisten raivaussahakurssia, Kuhmon Timoniemellä ja Etelä-Kajaanin kylillä. Osallistujia oli yhteensä 15. Olimme tiiviisti mukana Kainuun kyläteemaohjelman toteutuksessa ns. kylätiimin jäsenenä, sekä tulevien kylähankkeiden teemaohjelman suunnittelussa. Tähän liittyi mm. kahdeksan eri kuntaa sisältäneet iltatilaisuudet loka-marraskuulla. Työhyvinvointihanke Apuva järjesti edelleen parikymmentä kurssia ja lyhytkoulutusta maa- ja metsätalousyrittäjille ja muulle maaseudun väelle. Hankkeen opintomatka Koillismaalle ja Etelä-Lappiin syyskuun 24. 26. päivinä haki metsistä ja luonnosta voimaa; kansallispuistojen ja patikoinnin lisäksi tutustumiskohteina oli mm. puuta jalostavia yrityksiä. Osallistujia oli 11. Kevääseen 2014 kuului Turvallinen kylä hyvinvoivat kyläläiset -luennot neljällä eri kainuulaisella kylällä osana kylien turvallisuusaiheisen SPEK:n hankkeen koulutuksia. Koulutuspäiviin osallistui 66 henkilöä. Luentojen pohjalta kirjoitettiin artikkeli, joka julkaistiin vuoden lopussa sekä SPEK:n kyläturvallisuusoppaassa että Apuva-hankkeen omassa Eväitä Elämään 2 julkaisussa. Sapsoperäläiset houkuttelivat Kainuu Helsingissä -tapahtuman osallistujia kutomaan yhteistä räsypoppanaa, joka luovutettiin tapahtuman lopuksi Perhehoitoliiton kautta helsinkiläiselle nuorten ja lasten sijaiskodille. Sapsoperän kyläyhdistys palkittiinkin Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten viestintätunnustuksella. Räsypoppanaa luovuttamassa Perhehoitoliiton edustajalle Merja Ronkainen ja Anna-Kaija Kaikkonen Kainuun maa- ja kotitalousnaisista. 12
Jäsenyhdistykset 2014 KUNNIAJÄSEN Alasalmi Aila HYRYNSALMI Hyrynsalmen maamiesseura ry Moisiovaaran kyläyhdistys ry KAJAANI Käkilahden kyläseura ry Ojanperän maaseutuyhdistys ry Ounasjoen kyläseura ry Vuolijoen maaseutuyhdistys ry KUHMO Hietaperän kyläyhdistys ry Iivantiiran kyläyhdistys ry Kuhmon maa- ja kotitalousnaiset ry Lauvuksen kyläyhdistys ry Nivan kyläyhdistys ry Rahajärven kyläyhdistys ry Timoniemen kyläyhdistys ry PALTAMO Kiehimänsuun kyläseura ry Melalahden kyläyhdistys ry Mieslahden maatalousseura ry Vaarankylän kyläyhdistys ry PUOLANKA Askan Ahertajat ry Joukokylän kyläyhdistys ry Suolijärven kyläyhdistys ry Väyrylän kyläyhdistys ry Kainuun Kylgaalassa Vuojen Kaenuulaesena Kylänä palkittiin Sotkamosta Suovaara, jossa kylätoimintaa pyörittää vireä maa- ja kotitalousseura. Kuvassa Kari Korhonen, Marketta Tervo ja Raili Komulainen. RISTIJÄRVI Hiisijärvi ry SOTKAMO Etelä-Sotkamon maa- ja kotitalousseura ry Heinämäen kyläseura ry Jormasjoen maa- ja kotitalousseura ry Nuaskylän maaseutuseura ry Ontojoen kyläyhdistys ry Pohjavaaran kyläseura ry Pohjois-Tipaksen maaseutuyhdistys ry Sapsoperän kyläyhdistys ry Sumsan maa- ja kotitalousseura ry Suovaaran maa- ja kotitalousseura ry Tipasojan kyläyhdistys ry SUOMUSSALMI Kerälän ympäristön maatalousnaiset ry Kiannan kyläseura ry Korpelan kyläyhdistys ry Pesiön kyläyhdistys ry Piispajärvi Seura ry Ruhtinansalmen maa- ja kotiseutuseura ry Vääkiön yhteistyö ry VAALA Pelson maa- ja kotitalousseura ry Suutarinkylän maaseutuyhdistys ry Säräisniemen maa- ja kotitalousseura ry Veneheiton kyläyhdistys ry KANNATTAJAJÄSENET Osuuskunta ItäMaito Kainuun Nuotta ry Kylägaalassa palkittiin Vuojen Kaenuulaeset Eila ja Kai Takila Hyrynsalmen Moisiovaaran kyläyhdistyksestä. 13Järjestötoiminta
Talous Talouden tunnuslukuja 2014 1 000 euroa 2014 2013 2012 2011 Tuotot Valtion määräraha 252 270 249 346 Projektitoiminta 297 320 469 392 Palvelumaksut valtio 26 25 39 38 Palvelumaksut 711 700 759 663 Muut toiminnan tuotot 31 25 20 29 Tuotot yhteensä 1317 1340 1536 1 468 Kulut Henkilöstökulut -803-806 -884-849 Poistot -7-5 -5-3 Palvelutoiminnan kulut -127-129 -194-151 Muut kulut -396-359 -428-429 Kulut yhteensä -1333-1299 -1511-1 432 Varainhankinta 10 8 8 8 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 13-14 125 26 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Välittömät verot 0 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 7 35 158 70 TYÖAJANKÄYTTÖ (htv) 2014 2013 2012 2011 htv % htv % htv % htv % Maaseutuneuvonta 6,8 37 % 6,9 37 % 6,5 32 % 7,4 36 % Kotitalousneuvonta 2,3 12 % 2,0 11 % 2,2 11 % 1,9 9 % Yleishallinto 2,0 11 % 1,7 9 % 1,6 8 % 1,2 6 % Projektit 4,1 22 % 5,0 27 % 6,8 33 % 6,6 33 % Muu toiminta 3,3 18 % 3,1 16 % 3,4 16 % 3,2 16 % Yhteensä 18,7 100 % 18,7 100 % 20,5 100 % 20,5 100 % 14
Kehittämishankkeet 2014 ProAgria Kainuun ja Kainuun maa- ja kotitalousnaisten hallinnoimat hankkeet Kesto Rahoittaja Apuva - Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille 8/2011 2014 Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus MASVA - Maaseutuyrittäjien asiakasvastaavat Kainuussa 2011 2014 Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus Kainuulainen Lähiruoka 5/2010 2014 Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus, Kainuun Liitto MARA2 - Maaseuturakentamisen koulutushanke 7/2011 2014 Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus Lomitus ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke 11/2014 Euroopan sosiaalirahasto, P-Pohjanmaan ELY-keskus Partnerihankkeissa osapuolena: Maisemat Ruotuun -hanke, Lapin ELY-keskus Kainuu Helsingissä, Kainuun liitto Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke, MTK-Pohjois-Suomi The role of NGOs as welfare service providers, TRIM-yhdistys, Kostamus Aitoja makuja II -hanke, Turun yliopisto ENEUVONTA KAINUU -esiselvityshanke, ProAgria Keskusten Liitto Euroopan maaseuturahasto, Lapin ja Kainuun ELY-keskukset Euroopan aluekehitysrahasto, Kainuun liitto Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus Nordic Council of Ministers Euroopan maaseuturahasto, Hämeen ELY-keskus Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus Kainuun elintarvikepäivä järjestettiin osana hankkeiden yhteistä lopputapahtumaa - Mikä ihmeen biotalous? Kajaanissa marraskuussa. Päivä keräsi 43 osallistjaa, ja erityisesti aamupäivän aiheena oli Pellosta pöytään eli elintarvikeasiat. Lähiruoka Diili -kauppapaikkaa esittelivät yrittäjät Kirsi Huotari ja Henri Pikkarainen 15
ProAgria Kainuu ry:n 110-vuotisjuhlaa ja edustajakokousta vietettiin 21.11.2014 Wanhalla Kerholla, Kajaanissa Vieraita vastaanottamassa pj. Samuli Leinonen, johtaja Osmo Tiikkainen sekä maa- ja kotitalousnaisten pj. Tarja Tervo Puheenjohtaja Samuli Leinonen: Tervetuloa arvoisa juhlaväki. Kainuun liiton tervehdyksen juhlaan toi kansanedustaja Timo Korhonen. 16 Juhlan kulusta vastasi yrityspalveluiden erityisasiantuntija Soili Hypén.
Juhlan musiikkiesityksistä vastasivat lahjakkaat nuoret, viulisti Lilli Kämäräinen, mezzosopraano Katariina Ylönen sekä pianisti Mikko Ylönen. Kaisu Haatajalle Kajaanista luovutettiin 10-vuotispalkinto työstä kannattavuuskirjanpidon hyväksi. Palkintoa luovuttamassa maatilayritysasiantuntija Matti Väisänen. Juhlapuheen piti toimitusjohtaja Jouko Setälä ProAgria Keskusten liitosta. Juhlassa palkittiin pitkäaikaisia luottamus- ja toimihenkilöitä järjestömerkeillä ja maaseutumitalilla. 17
ProAgria valtakunnallisesti ProAgria valtakunnallisesti 2014 Avaintiedot 2014 Uutta organisoitumista tukevien palveluryhmien toiminta käynnistyi alkuvuodesta Maitotiloille suunnatut palvelut uusi Tuotannon ohjaus ja uudistunut Tuotosseuranta lupaavat enemmän maitoa ja euroja Nurmentuotannon kehittämispalvelut lanseerattiin ja ne auttavat kotieläintiloja kilpailukyvyn parantamisessa Uudet kasvintuotannon -palvelut, Viljelysuunnittelu, ViljelyTuotto ja ViljelyKasvu, asiakkaiden saatavilla koko maassa Sähköisistä toimintatavoista pilotoitiin nettipalavereita ja viljelysuunnitelman tekoa verkon ylitse Panostus huippuosaajiin sai jatkoa: maito- ja luomuhuippuosaajien rinnalle kasvintuotannon huippuosaajat ProAgrian Tilipalvelu lanseerattiin uudistunut kassabudjetointi ja seuranta, jonka avulla saa hyvän käsityksen tulojen ja menojen ajoittumisesta sekä maksuvalmiudesta ProAgria valittiin palvelutuottajaksi ELY-keskusten kautta tarjottaviin Yritysten kehittämispalveluihin Maito-, naudanliha- ja lammasyritykset Lypsylehmien tuotosseurannan kehittämisprojektissa uudistettiin tuotosseurannan laskenta, otettiin käyttöön tiedon laatupisteet ja suunniteltiin tiineystestin pilotointi. Valtakunnallinen asiantuntijaverkosto perustettiin uudistuneiden toimintojen ja palvelujen toteuttamiseksi. Uusi Tuotannon ohjaus -palvelu lanseerattiin. Palvelun ytimenä on tuotosseurannan tuloksista ja navettahavainnoista johdetut tavoitteet. Tuotannon ohjaus keskittyy mm. karjan hedelmällisyyteen, utareterveyteen ja olosuhteiden parantamiseen. Ruokinnan ohjaus -palvelua tehtiin jo 60 %:lle tuotosseurantaan kuuluville tiloille. Nuorkarjan teemavuonna kiinnitettiin enemmän huomiota hiehojen kasvuun ja hyvinvointiin. Puolelle asiakastiloista suunniteltiin myös hiehojen ruokinta. ProAgrian Verkkopalvelujen Rehulato-palveluun rakennettiin yhteydet vuoden aikana säilörehuja analysoiviin laboratorioihin. Nurmentuotannon kehittämispalvelut tuotteistettiin kolmeksi eri palvelukokonaisuudeksi: NurmiKasvu NurmiTuotto ja NurmiToiminta. Lihanautayrityksille tarjottiin uusia nurmipalveluja ja -kasvustokäyntejä sekä ruokinnansuunnittelua. Yrittäjien osaamista kehitettiin alueellisissa hankkeissa. Maidontuotannon uuteen Huippuosaajat-ohjelmaan valittiin 15 uutta asiantuntijaa. Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset ProAgrian kasvintuotannon palvelut uudistuivat: Viljelysuunnittelu, ViljelyTuotto ja ViljelyKasvu. Palvelut on suunnattu erityisesti viljatiloille, viljaa käyttäville sika- ja siipikarjatiloille ja luomuviljatiloille. Palveluun sisällytettiin uusina asioina mm. markkinanäkymien ottaminen huomioon, sadon määrä- ja hintatavoitteiden asettaminen sekä ennakkolaskelman tekeminen. 18
Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän käyttöönottoa ja palvelutarjontaa valmisteltiin. Järjestelmään liittyvinä palveluina tarjotaan kartoituksia ja selvityksiä uusiin ympäristötoimiin, energiaratkaisuihin ja eläinten hyvinvointitoimenpiteisiin. Viljelysuunnittelupalvelussa otettiin käyttöön sähköisiä toimintamalleja. Viljelysuunnitelma valmistellaan asiantuntijan toimesta etukäteen asiakkaalta saatujen lähtötietojen ja edellisvuoden tulosten perusteella, ja viimeistellään asiakkaan kanssa nettiyhteyden välityksellä. Netin yli toimiminen mahdollistaa muutosten teon viljelysuunnitelmaan nopealla aikataululla. Valmiuksia siirtyä netissä toimivan WebWisun käyttöön lisättiin ennen uuden ohjelmakauden alkua. Asiantuntijoiden koulutuksessa ja tiedonvaihdossa lisättiin etäkoulutuksia. Kasvi-, puutarha- ja luomutuotannon ajankohtaisasioita käsiteltiin säännöllisissä Klinikka-nettipalavereissa. Lisäksi pelto- ja puutarhakasvineuvonnassa otettiin käyttöön viikoittaiset kasvukauden ajankohtaisinfot. Uutena ProAgrian järjestämänä tapahtumana toteutettiin Pohjanmaan Peltopäivä Seinäjoen Ylistarossa. Sikatoimialaa kehitettiin hankkeissa Sikatalouden kehittäminen keskittyi valtakunnallisiin ja alueellisiin hankkeisiin. Toimiva Sikala -hankkeen tuloksena saatiin mm. välikasvatuksen hyvät käytännöt ja tärkeät tunnusluvut selville. ProAgria Liha Osaamiskeskus oli mukana elintarvikeketjun alkutuotannon laatujärjestelmien kehittämiseen liittyvässä hankkeessa sekä Sikavan rekisterin sika-asiantuntijaryhmässä ja laatujärjestelmän kehitystehtävissä. Okra- ja KoneAgria-näyttelyissä esiteltiin sikapalveluita yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Sikayrittäjät ry:n kanssa. Yritys- ja tilipalvelut ProAgrian yrityspalvelujen pääpaino on yritysten perustamiseen ja yritysten liiketoiminnan uudistamiseen liittyvissä palveluissa, investointi-, rahoitus- ja taloussuunnittelussa, Tilipalveluissa sekä palvelukehityksessä Kasvunvara -toimintamallilla. ProAgria valittiin palvelutuottajaksi ELY-keskusten kautta tarjottaviin Yritysten kehittämispalveluihin. Yritysasiantuntijoiden osaamista kehitettiin mm. yritysneuvojan erikoisammattitutkinnolla yhteistyössä Management Institute of Finland MIF:n kanssa. Tutkinnon on suorittanut jo 40 proagrialaista yritysasiantuntijaa. Yhteistyö Yritys-Suomen seudullisissa yrityspalveluissa jatkui muiden alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat ELY -keskukset, kunnalliset kehittämisyhtiöt, TE-toimistot, Leader-ryhmät ja Uusyrityskeskukset. Uuden Maaseutuohjelman 2014 2020 ja siihen liittyvien toimenpiteiden valmistelu käynnistettiin. Energiatehokkuuteen ja -tuotantoon liittyvää viestintää ja sisällöntuotantoa painotettiin kehityshankkeissa. Lisäksi osallistuttiin ohjausryhmätyöhön. Energiasuunnitelmia tehtiin maatiloilla ja energiasuunnitelmatietoa koottiin tunnusluvuiksi. Lisäksi tuotettiin energiantuotantolaitosinvestointeihin liittyvää ohjeistavaa materiaalia. 19ProAgria valtakunnallisesti
20
ProAgria Kainuu puh. 044 320 1580, faksi (08) 622 411 s-posti: etunimi.sukunimi@proagria.fi Maa- ja kotitalousnaisten s-posti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi kainuu.proagria.fi ja kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Yhteystiedot 2015 Hallintopalvelut ja järjestö Johtaja Tiikkainen Osmo 0400 286 786 Taloushallinnon assistentti Ahtonen Suvi 043 824 9309 Talousasiantuntija Heikkinen Tuija 044 320 1586 Järjestövastaava Pikkarainen Marjatta 044 320 1585 Markkinointi- ja järjestösihteeri Ronkainen Merja 044 320 1581 Talousasiantuntija Vimpari Päivi 044 320 1583 ProAgria Yritys Erityisasiantuntija, talous ja SPV Tiikkainen Osmo 0400 286 786 Projektipäällikkö/MaRa-hanke Heikkinen Esa 040 725 0478 Maatilayritysasiantuntija Kalliokoski Katariina (äitiyslomalla) Erityisasiantuntija, yrityspalvelut Poikela Tarja 0400 386 274 Maatilayritysasiantuntija Veijola Matilda 040 703 2870 Maatilayritysasiantuntija Väisänen Matti 0400 282 086 ProAgria Kasvi ja ympäristö Erityisasiantuntija, kasvintuotanto Partanen Matti 0400 282 092 Kotieläin- ja luomuasiantuntija Kämäräinen Helena 044 362 7846 ProAgria Maito ja liha Maatilayritysasiantuntija Juntunen Jaana 0400 286 785 Maatilayritysasiantuntija Kemppainen Voitto 040 569 7423 Kotieläin- ja luomuasiantuntija Kämäräinen Helena 044 362 7846 Maatilayritysasiantuntija Niskanen Eila 0400 282 088 Maatilayritysasiantuntija Tanner Minna 040 572 3197 Maa- ja kotitalousnaiset Toiminnanjohtaja Pikkarainen Marjatta 044 320 1585 Erityisasiantuntija, yrityspalvelut Hypén Soili 040 776 4290 Elintarvikeasiantuntija Köngäs Marika 040 585 5296 Ympäristön- ja luonnonhoidon asiantuntija Piirainen Marjo 043 825 4202 Markkinointi- ja järjestösihteeri Ronkainen Merja 044 320 1581 KUVAT: J-P Korpi-Vartiainen (kansi, s. 3, 7), Matti Partanen (s. 5), Rodeo (s. 6), Irma Kilponen (s. 8), Jyri Kokkonen (s. 10), Minna Tikkanen/Koti-Kajaani (s. 11 vasen), Marjatta Pikkarainen (s. 11 oikea), Merja Ronkainen (s. 12 vasen), Inka Timonen (s. 12 oikea), Jari Vierimaa/Kainuun Nuotta (s. 13), Marika Köngäs (s. 15), Ella Karttimo (s. 16 17) Paino: Kajaanin Offsetpaino Oy, 2015
ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, 87100 KAJAANI puh. 044 320 1580 kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäserfikaatti.