Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT... 4 1. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna 2010... 4 2. Onko teillä lapsia?... 5 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ... 6 3. Kenen kanssa asutte?... 6 4. Asumismuoto... 6 5. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon... 7 6. Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa?... 7 7. Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta... 8 8. Asunnon varustelutaso ja turvallisuus... 9 9. Asunnossa tehdyt muutostyöt... 10 10. Asunnossa tarvittavat muutostyöt... 11 11. Viestintävälineiden käyttö... 12 12. Arjen teknologian käyttö... 13 13. Liikkuminen kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla... 14 14. Matka lähimpiin palveluihin... 14 15. Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville... 15 C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY... 16 16. Arvio omasta terveydestä... 16 17. Terveys edellisvuoteen verrattuna... 16 18. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä... 17 19. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat... 18 20. Säännöllinen lääkitys... 20 21. Lääkedosetin käyttö... 21 22. Lääkkeiden käytön määrä... 21 23. Alkoholin käyttö... 22 24. Alkoholin käytön määrä... 23 25. Kuinka usein alkoholia kerralla yli 3 annosta tai enemmän?... 23

2 26. Tupakointi... 24 27. Hampaat... 24 28. Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen... 25 29. Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä... 25 30. Ruokahalu... 26 31. Lämpimän aterian syöminen päivittäin... 26 32. Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa... 27 33. Riittävä levon saanti yön aikana... 27 34. Liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä... 28 35. Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa... 29 36. Ongelmia portaiden käytössä... 29 37. Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana... 30 38. Näkö... 31 39. Viimeisin näön tarkastus... 32 40. Kuulo... 33 31. Viimeisin kuulon tarkastus... 34 42. Oma arvio muistista... 34 43. Muistin muuttuminen... 35 44. MMSE-testi... 36 45. Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana... 36 46. Mieliala... 37 47. Syyllisyyden tunteet... 38 48. Itsensä tarpeelliseksi tunteminen... 39 49. Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista... 39 50. GDS-15... 40 51. Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen... 41 52. Apuvälineiden käyttö ja tarve... 42 D. SOSIAALINEN VERKOSTO JA OSALLISTUMINEN... 44 53. Yhteydenpidon riittävyys... 44 54. Yhteydenpidon muuttuminen... 44 55. Ilojen ja surujen jakaminen... 45

3 56. Toimintaan osallistuminen, sen riittävyys sekä esteet osallistumiselle... 45 57. Omaishoitajana toimiminen... 47 58. Yksin oleminen... 48 59. Yksinäisyyden kokeminen... 49 60. Mieluista ja mukavaa ajankulua... 49 E. TOIMEENTULO... 50 61. Toimeentulo... 50 62. Tulojen riittävyys... 50 63. Erilaiset etuudet... 51 F. TULEVAISUUS... 56 64. Asiat, jotka antavat sisältöä elämään... 56 65. Huolia tulevaisuuteen liittyen... 56 66. Palvelujen käyttö sekä tarve nyt ja tulevaisuudessa... 57 67. Asuminen tulevaisuudessa... 59 68. Halu osallistua erilaisiin ryhmiin ja toimintoihin... 59 69. Terveiset eri tahoille... 60 G. TOIMINTAKYKYTESTI... 63 H. KOONTI JA YHTEENVETO... 67 70. Hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä seuranneita asioita... 67 71. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä sovitut yhteydenotot... 68 72. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien ajoittuminen... 70 73. Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin käytetty aika... 70 74. Haastattelussa mukana muita... 71

4 A. TAUSTATIEDOT 1. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna 2010 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2010 yhteensä 173. Kotikäynneistä 108 (62 %) tehtiin naisille ja 65 (38 %) miehille (Kuvio 1). Kotikäynnit toteuttivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoidon työntekijät. Kotikäynneistä 33 tehtiin Alahärmässä, 20 Evijärvellä, 51 Kauhavalla, 27 Kortesjärvellä, 22 Lappajärvellä sekä 20 Ylihärmässä. Kotikäynnistä kieltäytyi 6 alahärmäläistä, 6 kauhavalaista, 6 lappajärveläistä sekä 2 ylihärmäläistä. Evijärvellä ja Kortesjärvellä kaikki ottivat kotikäynnin vastaan. Koko kuntayhtymän alueella kotikäyneistä kieltäytyneitä oli yhteensä 20 henkilöä (10 %). Lisäksi yhtä henkilöä ei Kauhavalla tavoitettu. Tavallisimmin kieltäytymisen syyksi mainittiin, että 75-vuotias ei halunnut kotikäyntiä. Muita syitä olivat, ettei haastattelulle löytynyt aikaa tai sitä ei koettu tarpeelliseksi. Lisäksi mainittiin psyykkiset syyt, remontti sekä se, että omaishoitaja ei halunnut ylimääräistä toimintaa. Kuvio 1: Vuonna 2010 tehdyt hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille.

5 2. Onko teillä lapsia? 75-vuotiaista 12 prosentilla ei ollut lapsia. 88 prosentilla oli 1 tai useampi lapsi (Kuvio 2). Tavallisimmin haastatelluilla oli 2 lasta. Suurin lasten lukumäärä 75-vuotiaalla oli 8 ja pienin 1. Kuvio 2: Onko teillä lapsia?

6 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 3. Kenen kanssa asutte? Haastatelluista 75-vuotiaista 58 prosenttia asui puolison kanssa (Kuvio 3). Yksin asuvia oli 32 prosenttia. 10 prosenttia ilmoitti asuvansa jonkun muun kanssa. Heistä 9 asui puolison ja lapsensa/lastensa kanssa. Lapsensa kanssa asui 2 henkilöä ja 2 ystävän kanssa. 1 henkilö asui lapsensa ja miehen sisaren kanssa, 1 siskonsa ja hänen miehensä kanssa ja 1 sukulaisten kanssa. Kuvio 3: Haastateltujen 75-vuotiaiden taloudet. 4. Asumismuoto Haastatelluista 75-vuotiaista 76 prosenttia asui omakoti- tai maalaistalossa (Kuvio 5). 20 prosenttia asui rivi-, luhti- tai paritalossa. 3 prosenttia haastatelluista asui kerrostalossa. Kenelläkään heistä ei ollut talossa hissiä. Jokin muu asumismuoto oli 1 prosentilla haastatelluista. Kuvio 4: Haastateltujen 75-vuotiaiden asumismuodot.

7 5. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Melkein kaikki haastatellut 75-vuotiaat olivat tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa (Kuvio 5). Heistä 73 prosenttia oli hyvin tyytyväisiä ja 26 prosenttia melko tyytyväisiä. 1 prosentti haastatelluista kertoi olevansa melko tyytymätön asuntoonsa. Syynä tyytymättömyyteen oli asunnon ahtaus. Eräs haastatelluista kertoi, että talon lämmittäminen oli työlästä, koska talo oli puulämmitteinen. Kuvio 5: Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon. 6. Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Kuviosta 6 näkyy, keneltä haastatellut 75-vuotiaat saivat tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Monet mainitsivat tuen antajiksi useammankin tahon. Apua tai tukea saatiin tavallisimmin puolisolta (53 %) ja/tai lapsilta (47 %). 11 prosenttia haastatelluista kertoi saavansa apua tai tukea sukulaisilta tai ystäviltä. 4 prosenttia sai apua naapureilta ja 1 prosentti haastatelluista järjestöiltä. Kukaan ei saanut apua yksityiseltä yrittäjältä. 1 prosentti haastatelluista 75-vuotiaista mainitsi saavansa apua tai tukea kotona asumiseen liittyvissä asioissa jostain muualta. He kertoivat saavansa apua tuttavilta. 12 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei saa keneltäkään apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Heistä yli puolet (65 %) kertoi sen johtuvat siitä, että he eivät tarvinneet vielä apua. Yksi haastatelluista kertoi, että sukulaiset asuvat kaukana ja yksi ei ollut pyytänyt apua keneltäkään.

8 Kuvio 6: Mistä saa tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? 7. Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta 75-vuotiailta kysyttiin pelkäävätkö he turvallisuutensa puolesta kotona/pihapiirissä (Kuvio 7a). 95 prosenttia haastatelluista ei pelännyt. 5 prosentilla puolestaan oli pelkoja. Pelkäämisen syitä olivat ongelmat naapurin tai läheisten kanssa (4 mainintaa) ja kulkukauppiaat (2 mainintaa). Lisäksi pelättiin naapurin vihaisia koiria, kaatumista ja pihapiirissä liikkuvaa nuorisoa. Kuvio 7a: Pelkääminen kotona /pihapiirissä. 88 prosenttia haastatelluista ei pelännyt turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa/liikenteessä, mutta 9 prosentilla pelkoja oli (Kuvio 7b). Pelkäämisen syitä olivat erilaiset liikenteestä johtuvat asiat (9 mainintaa) ja ongelmat naapurin tai sukulaisten kanssa (3 mainintaa). Lisäksi pelättiin kaatumista ja vihaisia koiria. Myös oma sairaus aiheutti pelkoa.

9 Kuvio 7b: Pelkääminen kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä. 8. Asunnon varustelutaso ja turvallisuus 75-vuotiailta kysyttiin onko heidän asunnossaan kuviossa 8 esitellyt varustelutasoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat kunnossa. Asunnot olivat varustelutasoltaan pääasiassa hyvin nykyaikaisia. Yhteensä 3 haastatellulta kuitenkin puuttui asunnosta suihku. Heistä 1:llä oli vain ulkosauna ja 2:lla sisäsauna. Kaikista haastelluista vain 4 prosentilla oli asunnossaan kylpyamme. Sisäsauna oli 91 prosentilla ja ulkosauna 17 prosentilla 75-vuotiaista. Osalla haastatelluista oli sekä sisä- että ulkosauna. Pelkän ulkosaunan omisti 11 haastateltua. Puulämmitteisen uunin, takan, hellan, kiukaan tai muun sellaisen omisti 68 prosenttia haastatelluista. Hätänumero oli puhelimen lähellä 70 prosentilla. Palovaroitin oli toimiva ja oikein sijoitettu miltei jokaisen 75-vuotiaan kodissa, eli yhteensä 95 prosentilla, samoin kuin sähkölaitteet ja - johdot 99 prosentilla. Tukevat taloustikkaat tai emännänjatkos oli tarvittaessa saatavilla 80 prosentilla haastatelluista. 21 prosentilla haastatelluista oli asunnossaan liukkaat lattiat. 10 prosentilla oli kompastumis- tai liukastumisvaaraa aiheuttavia mattoja. 58 prosentilla oli asunnossaan portaita, mutta portaissa oli kaiteet vain 38 prosentilla kaikista haastatelluista. Kulkuväylät olivat sisällä vapaat 95 prosentilla. Pesutilojen ja saunan lattialle oli 42 prosenttia haastatelluista hankkinut liukuesteet. Asunnon kynnykset olivat matalat 89 prosentilla. Sisällä oli riittävä valaistus 99 prosentilla 75-vuotiaista ja ulkona 98 prosentilla. Kulkuväylät olivat ulkona kunnossa, esimerkiksi talvella hiekoitetut, 98 prosentilla.

10 Kuvio 8: Asunnon varustelutaso ja turvallisuus. 9. Asunnossa tehdyt muutostyöt Kuviossa 9 esitetään tehdyt, kotona asumista helpottavat, kiinteät asunnonmuutostyöt 75- vuotiaiden haastateltujen kodeissa. Suurimmalla osalla, eli 71 prosentilla, muutostöitä ei ollut tehty. Yleisin tehty muutostyö oli tukikaiteiden asennus 12 prosentilla. Lisäksi oli tehty kynnysten poistoja 7 prosentilla, ammeen poisto 5 prosentilla, valaistuksen parantaminen 5 prosentilla sekä ovien levennys 2 prosentilla. Haastatelluista 6 prosenttia kertoi, että heidän kotonaan oli tehty jokin muu asunnonmuutostyö. Kolme henkilöä kertoi, että heille oli rakennettu sisälle sauna ja pesutilat. Lisäksi oli tehty muutoksia WC-tiloissa (3 mainintaa), sähköt ja lämmitys oli uudistettu (2 mainintaa). Muita asunnonmuutostöitä olivat katon korjaus, ikkunoiden uusiminen, kynnysten madaltaminen. Lisäksi oli tehty peruskorjaus, ulkoportaisiin oli laitettu kaiteet, pesutiloihin oli tehty muutoksia, keittiössä kaappeja oli madallettu ja ulko-ovi vaihdettu.

11 Osalla haastatelluista kotona oli tehty useampia muutostöitä ja osalla muutostyöt olivat yksittäisiä. 3 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 9: Tehdyt, kotona asumista helpottavat, muutostyöt. 10. Asunnossa tarvittavat muutostyöt 81 prosenttia haastatelluista ei kaivannut tällä hetkellä kotiinsa mitään muutostöitä (Kuvio 10). 8 prosenttia kertoi tarvitsevansa tukikaiteita, 3 prosenttia kynnyksen poistoa, 1 prosentti luiskan rakentamista ja 1 prosentti valaistuksen parantamista. Haastatelluista 75-vuotiaista 8 prosenttia kertoi tarvitsevansa jonkin muun muutostyön tai korjauksen asuntoonsa. Muita asunnonmuutostöitä tarvittiin eniten saunaan ja pesu- tai WC-tiloihin (6 mainintaa). Näitä olivat esimerkiksi WC-remontti, kylpyhuoneremontti, suihkutilojen tekeminen asuinkerrokseen ja tukikaiteiden asentaminen saunaan. Lisäksi muina tarvittavina asunnonmuutostöinä mainittiin pintaremontti ja ikkunoiden uusiminen. 3 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

12 Kuvio 10: Tarvittavat asunnonmuutostyöt. 11. Viestintävälineiden käyttö Haastatelluista 75-vuotiaista 82 prosentilla oli käytössään kännykkä ja 71 prosentilla lankapuhelin (Kuvio 11). Yhteensä 54 prosentilla oli käytössään sekä kännykkä että lankapuhelin, 28 prosentilla pelkästään kännykkä ja 17 prosentilla vain lankapuhelin. Yhdellä 75-vuotiaalla ei ollut käytössään mitään viestintävälineitä. Lisäksi yksi haastateltava ei vastannut tähän kysymykseen. 10 prosenttia haastatelluista käytti internettiä ja 8 prosenttia sähköpostia. Haastatelluista 75-vuotiaista kolmella oli ongelmia lankapuhelimen käytössä. Yksi henkilö kertoi, että ongelmia aiheutti näön heikentyminen. Yksi haastatelluista kertoi, että numerot olivat hukassa ja yksi ei enää soittanut puhelimella ollenkaan. Haastatelluista 14 ilmoitti, että heillä oli ongelmia kännykän käytössä. Ongelmia oli lähinnä tekstiviesteissä (8 mainintaa). Yksi henkilö kertoi, että puhelut ja viestit eivät onnistu, ja yksi kertoi, että osaa vain vastata. Kännykän liian pienet näppäimet aiheuttivat ongelmia yhdelle henkilölle ja yksi kertoi, että näön heikentymisen myötä oli vaikea valita numeroita. 2 henkilöä ei käyttänyt kännykkäänsä ollenkaan.

13 Kuvio 11: 75-vuotiaiden viestintävälineiden käyttö. 12. Arjen teknologian käyttö 72 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, ettei heillä ole ongelmia uudenlaisen teknologian esim. digiboxin, kodinkoneiden, sirukortinlukijan, pankkiautomaatin tai bensa-automaatin käytössä (Kuvio 12). Miltei neljänneksellä eli 24 prosentilla haastatelluista ongelmia kuitenkin oli. Haastatelluista 75- vuotiaista 5 prosentilla ei ollut pankkikorttia käytössä ollenkaan. 3 prosenttia kertoi tarvitsevansa apua uudenlaisen teknologian käytössä. 2 prosenttia kertoi, että käytön opettelu oli haastavaa. 2 prosenttia kertoi, että ei käytä uudenlaista teknologiaa ollenkaan. 2 prosenttia ei halunnut käyttää pankkiautomaattia ollenkaan. 2 prosenttia kertoi, että heillä oli ongelmia digiboxin käytössä ja 2 prosentilla oli ongelmia bensa-automaatin käytössä. Vaikeuksia oli myös mm. tiskikoneen ja videon käytössä. 4 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 12: Vaikeuksia arjen teknologian käytössä

14 13. Liikkuminen kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla Kuvio 13 esittelee haastateltujen 75-vuotiaiden tavallisesti kaksi kilometriä pitempien matkojen kulkemiseen käyttämät liikkumistavat. Yksi haastateltu on voinut mainita useammankin vaihtoehdon. Tavallisin liikkumistapa oli omalla autolla itse ajaen (53 %). 49 prosenttia haastatelluista kulki matkan pyörällä ja 37 prosenttia kävellen. 34 prosenttia matkusti sukulaisten tai tuttavien kyydissä. Taksia käytti 8 prosenttia 75-vuotiaista, 3 prosenttia kulki julkisilla kulkuneuvoilla. 10 prosenttia kertoi tarvitsevansa kuljetuspalvelua. Muita liikkumistapoja käytti 5 prosenttia. Näitä olivat kelkalla (5 mainintaa), mopoautolla (2 mainintaa), kuljetuspalvelulla ja taksilla liikkuminen (2 mainintaa). 1 prosentti haastatelluista kertoi, ettei juuri poistu kotoaan. Kuvio 13: Tavalliset liikkumistavat kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla. 14) Matka lähimpiin palveluihin 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka pitkä matka heillä on lähimpiin palveluihin esim. kauppaan, apteekkiin ja pankkiin. 48 prosenttia haastatelluista asui 0 2 kilometrin päässä lähimmistä palveluista (Kuvio 14). 12 prosentilla matkaa kertyi 3 5 kilometriä. 20 prosenttia asui 6 10 kilometrin päässä lähimmistä palveluista. Yli 11 kilometrin matka palveluiden äärelle oli 20 prosentilla 75-vuotiaista. Niistä 75-vuotiaista, jotka ilmoittivat tarvitsevansa kuljetuspalvelua, 29 prosenttia asui 0 2 kilometrin päässä palveluista ja 24 prosenttia 3 5 kilometrin päässä. 6 10 kilometrin päässä lähimmistä palveluista asui 29 prosenttia ja yli 11 kilometrin päässä palveluista 18 prosenttia kuljetuspalvelua tarvitsevista.

15 Kuvio 14: Matka lähimpiin palveluihin 15. Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville Haastatelluista 75-vuotiaista 16 prosentin mielestä oma asuinalue soveltui hyvin ikääntyville. 38 prosenttia kertoi, miten heidän asuinalueensa sopisi paremmin ikääntyville. 14 prosenttia toivoi kuljetuspalvelua. 25 prosenttia halusi, että peruspalvelujen olisi säilyttävä lähellä tai niitä haluttiin lisää. Näitä peruspalveluja olivat esimerkiksi kauppa, posti ja huoltoasema. 3 prosenttia haastatelluista toivoi katuvaloja asuinalueelleen ja tien parempaa kuntoa toivoi 3 prosenttia. Samoin 3 prosenttia toivoi, että ikäihmisten pihoja aurattaisiin talvella ja 2 prosenttia toivoi nurmikon leikkausta kesällä. 2 henkilöä ehdotti, että tällaisia palveluja voisi antaa kunnan kustantama kylärenki. 2 prosenttia haastatelluista toivoi kevyen liikenteen väylää omalle asuinalueelleen. Muita toiveita olivat, että pienkoti saisi pysyä Evijärvellä, parempi kulkuväylä, silta keskustaan ja silta puron yli terveyskeskukseen (lyhentäisi matkaa). Toivottiin myös, että kotiapua olisi saatavilla (esim. siivousta) sitä tarvitseville kunnan toimesta, koska yksityinen palvelu maksaa liikaa. Kortesjärvelle toivottiin uima-allasta. 3 prosenttia haastatelluista ei osannut sanoa, mitä asuinalueelle tulisi tehdä, että se sopisi paremmin ikääntyville.

16 C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 16. Arvio omasta terveydestä Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin heidän omaa arviota terveydestään (Kuvio 15). Hieman yli puolet haastatelluista arvioi terveytensä hyväksi. Heistä 10 prosentin mielestä terveys oli erittäin hyvä ja 47 prosentin mielestä melko hyvä. 38 prosenttia arvioi terveytensä tyydyttäväksi. 3 prosentin arvio terveydestään oli melko huono ja 2 prosentilla huono. Kuvio 15: Arvio omasta terveydestä. 17. Terveys edellisvuoteen verrattuna Edellisvuoteen verrattaessa 60 prosenttia haastatelluista koki terveytensä pysyneen jokseenkin samanlaisena (Kuvio 16). 12 prosenttia koki terveytensä vähän paremmaksi ja 3 prosenttia paljon paremmaksi. 21 prosentilla terveys oli huonontunut vähän ja 4 prosentilla paljon. Niistä 75-vuotiaista, jotka kokivat terveytensä paljon huonommaksi edellisvuoteen verrattuna, 29 prosentti arvioi terveytensä tällä hetkellä huonoksi, 29 prosenttia melko huonoksi ja 43 prosenttia tyydyttäväksi. Vähän huonommaksi terveytensä edellisvuoteen verrattuna arvioineista 3 prosentilla terveys oli oman arvion mukaan tällä hetkellä erittäin hyvä, 39 prosentilla melko hyvä, 50 prosentilla tyydyttävä ja 8 prosentilla melko huono.

17 Kuvio 16: Arvio omasta terveydestä edellisvuoteen verrattuna. 18. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Viimeisestä lääkärissä käynnistä oli valtaosalla haastatelluista 75-vuotiaista kulunut aikaa alle vuosi (Kuvio 17). 29 prosenttia oli käynyt lääkärissä kuukauden sisällä, 37 prosenttia alle puolen vuoden sisällä ja 16 prosenttia alle vuoden sisällä. 10 prosentilla haastatelluista aikaa oli kulunut yli vuosi. 8 prosentilla aikaa lääkärissä käynnistä oli kulunut niin pitkään, että he eivät muistaneet sen tarkkaa ajankohtaa. Heistä 15 prosenttia koki terveytensä tällä hetkellä tyydyttäväksi ja jokseenkin samanlaiseksi edellisvuoteen verrattuna. 54 prosentilla arvio omasta terveydestä tällä hetkellä oli melko hyvä sekä jokseenkin samanlainen edellisvuoteen verrattuna. 23 prosenttia koki, että heidän terveytensä oli tällä hetkellä erittäin hyvä ja pysynyt jokseenkin samanlaisena verrattuna edellisvuoteen. Lisäksi 8 prosenttia koki terveytensä tyydyttäväksi ja vähän paremmaksi edellisvuoteen verrattuna. Kuvio 17: Aika viimeisestä lääkärin vastaanotolla käynnistä.

18 19. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat 87 prosentilla haastatelluista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma (Kuvio 18 a). 12 prosentilla 75-vuotiaista ei ollut mitään sairautta tai vammaa. 1 prosentti haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 18 a: Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. Tavallisimpia sairauksia olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, joita oli 63 prosentilla haastatelluista (Taulukko 1). Niitä olivat mm. verenpainetauti (46 %), hyperkolesterolemia (15 %), rytmihäiriöt (12 %), sepelvaltimotauti (9 %) ja sydämen vajaatoiminta (3 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksia oli 32 prosentilla haastatelluista. Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja olivat erilaiset nivelvaivat (12 %) (esim. artroosi). Seuraavaksi suurimmat sairausryhmät tuki- ja liikuntaelinsairauksista olivat reumasairaudet (5 %) ja osteoporoosi (4 %). Aineenvaihdunnan sairauksia (mm. diabetes 16 % ja kilpirauhasen vajaatoiminta 8 %) oli 24 prosentilla haastatelluista. Hengityselinsairaus (mm. astma 10 % ja uniapnea) oli 13 prosentilla. Aistielinsairauksia (mm. silmänpohjan rappeuma, kaihi) oli 10 prosentilla. Neurologisista ongelmista (mm. muistisairaudet ja aivoinfarktin jälkitila) kärsi 9 % haastatelluista. Ruoansulatuskanavan sairauksia (mm. palleatyrä) oli 8 prosentilla ja syöpäsairauksia (mm. eturauhassyöpä) oli 7 prosentilla. Muita yksittäisinä esiintyneitä sairauksia oli 12 prosentilla haastatelluista. Tähän ryhmään kuuluivat mm. ihosairaudet, allergia ja psyykkiset sairaudet.

19 SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET 63 % TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET 32 % AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET 24 % HENGITYSELINSAIRAUDET 13 % AISTIVAMMAT 10 % NEUROLOGISET SAIRAUDET 9 % RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET 8 % SYÖPÄSAIRAUDET 8 % MUUT VAMMAT JA SAIRAUDET 12 % Taulukko 1. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. 42 prosentilla haastatelluista sairaudet tai vammat eivät vaikeuttaneet arkipäivässä selviytymistä (Kuvio 18 b). 13 prosenttia haastatelluista jätti kertomatta, vaikeuttivatko sairaudet tai vammat selviytymistä. 45 prosentille haastatelluista sairaudet tai vammat kuitenkin tuottivat vaikeuksia. Haastatelluista 75-vuotiaista 9 prosenttia kertoi, että sairaus vaikeutti liikkumista. Sairaus aiheutti kipuja 8 prosentille haastatelluista ja väsymystä 6 prosentille haastatelluista. Hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia oli 4 prosentilla. Samoin 4 prosenttia kertoi, että sairaus hankaloittaa kävelyä. Haastatelluista 4 prosenttia kertoi, että heidän on sairautensa vuoksi vältettävä rasitusta. 2 prosenttia haastatelluista kertoi toimintakyvyn laskeneen sairauden vuoksi. Muita mainittuja sairauden aiheuttamia vaikeuksia olivat huimaus (3 mainintaa), mielialan lasku, haluttomuus (3 mainintaa), näön heikkous (2 mainintaa), asioiden muistamisen vaikeus (2 mainintaa) sekä ruokavalion tarkkailu (2 mainintaa). Sairauden vuoksi kaksi henkilöä oli menettänyt ajokorttinsa, mikä puolestaan vaikeutti liikkumista paikasta toiseen. Yksittäisiä sairauden aiheuttamia ongelmia olivat voimaton olo, kankeus, lehden lukemisen hankaluus, hermostunut olo, tunnottomuus, kuulovaikeudet, univaikeudet, vaikeus istua pitkään ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutuminen. Yksi haastatelluista kertoi, että sairaus rajoitti elämää ja yksi kertoi, että sairauden vuoksi toiminnoissa pitää olla tarkka.

20 Kuvio 18 b: Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? 20. Säännöllinen lääkitys Haastatelluista 75-vuotiaista säännöllinen lääkitys oli 84 prosentilla. 14 prosentilla säännöllistä lääkitystä ei ollut ja 2 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 19). Kuvio 19: Säännöllinen lääkitys.

21 21. Lääkedosetin käyttö Noin puolella (49 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut käytössään lääkedosettia (Kuvio 20). 39 prosenttia käytti lääkedosettia. 12 prosenttia 75-vuotiaista ei vastannut tähän kysymykseen. Kuvio 20: Lääkedosetti käytössä 22. Lääkkeiden käytön määrä Haastatelluista 75-vuotiasta 11 prosenttia ei käytä lääkkeitä ollenkaan ja 3 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 21). 81 prosenttia haastatelluista arvioi käyttävänsä lääkkeitä sopivasti. Sopivana pidettiin 1 lääkettä (9 %), 2 lääkettä (15 %), 3 lääkettä (16 %), 4 lääkettä (20 %), 5 lääkettä (10 %), 6 lääkettä (9 %), 7 lääkettä (6 %), 8 lääkettä (7 %), 10 lääkettä (2 %), 12 lääkettä (1 %) sekä 13 lääkettä (1 %). Muutama jätti kertomatta, kuinka montaa lääkettä piti sopivana. 4 prosenttia 75-vuotiaista koki käyttävänsä lääkkeitä liian paljon. Liian suurena määränä lääkkeitä pidettiin 4 lääkettä (14 %), 5 lääkettä (29 %), 6 lääkettä (14 %), 7 lääkettä (29 %) sekä 9 lääkettä (14 %). 1 prosentti eli yksi 75-vuotias koki käyttävänsä lääkkeitä mielestään liian vähän. Vastauksessa ei kuitenkaan kerrota, kuinka montaa eri lääkettä hän käytti päivittäin.

22 Kuvio 21: Lääkkeiden käyttö omasta mielestä. Lääkkeitä käyttävien 75-vuotiaiden päivittäin syömien eri lääkkeiden määrän keskiarvo oli koko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 4,4 lääkettä. 3 prosenttia 75-vuotiasta käytti yli 10:tä eri lääkettä. 5 9:ää eri lääkettä käytti 37 prosenttia haastatelluista ja 1 4:ää eri lääkettä käytti 59 prosenttia 75-vuotiaista. 23. Alkoholin käyttö Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he juovat alkoholia (Kuvio 22). 51 prosenttia kertoi, ettei käytä alkoholia ollenkaan. 29 prosenttia juo kerran kuukaudessa, 15 prosenttia 2 4 kertaa kuukaudessa ja 4 prosenttia 2 3 kertaa viikossa. 1 prosenttia 75-vuotiaista käytti alkoholia 4 kertaa viikossa. Kuvio 22: Alkoholin käyttö.

23 24. Alkoholin käytön määrä Alkoholin käytön riskirajana yli 65-vuotiailla pidetään 2 annosta alkoholia kerralla sekä 7 annosta alkoholia viikossa. Yksi annos on esimerkiksi pullollinen keskiolutta, lasi viiniä tai grogi. Alkoholia käyttävistä haastatelluista 75-vuotiaista suurin osa käytti alkoholia alle tämän riskirajan (Kuvio 23). 37 prosenttia joi yleensä vähemmän kuin yhden annoksen, 35 prosenttia yhden annoksen ja 18 prosenttia kaksi annosta alkoholia. 11 prosenttia haastatelluista kertoi käyttävänsä alkoholia tavallisesti kolme annosta tai enemmän. Kuvio 23: Montako annosta alkoholia 75-vuotias yleensä ottaa? 25. Kuinka usein alkoholia kerralla yli kolme annosta tai enemmän? Suurin osa (65 %) haastatelluista 75-vuotiaista kertoi, ettei koskaan käytä kerralla alkoholia yli alkoholin käytön riskirajan eli kolmea annosta (Kuvio 24). 33 prosenttia käytti kerralla 3 annosta tai enemmän kerran kuukaudessa tai harvemmin. Kerran viikossa tämän määrän alkoholia kerralla käytti 1 prosentti haastatelluista. Kuvio 24: Kerralla 3 annosta alkoholia tai enemmän.

24 26. Tupakointi Suurin osa (92 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei polttanut tupakkaa (Kuvio 25). 8 prosenttia tupakoi. He polttivat askin päivässä (2 mainintaa), 5 6 tupakkaa päivässä (2 mainintaa), 7 tupakkaa päivässä, 1 10 tupakkaa päivässä, 5 10 tupakkaa päivässä, 10 tupakkaa päivässä, 15 20 tupakkaa päivässä, alle 20 tupakkaa päivässä, ½ 1 aski päivässä ja 2 askia päivässä. Yksi haastatelluista kertoi polttavansa piippua 2 toppaa viikossa. 1 prosentti haastateltavista joutui olemaan tupakan savussa eli tupakoimaan passiivisesti. Kuvio 25: Tupakointi. 27. Hampaat Kuvio 26 kertoo, kuinka suurella osalla haastatelluista 75-vuotiaista oli omat hampaat, osaproteesi, kokoproteesi tai ei hampaita ollenkaan. Kokoproteesi oli hieman alle puolella eli 46 prosentilla. Osaproteesi oli 28 prosentilla ja omat hampaat 25 prosentilla 75-vuotiaista. 1 prosentilla ei ollut hampaita ollenkaan. Kuvio 26: Hampaat.

25 28. Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Haastatelluista 75-vuotiaista miltei kaikki (92 %) huolehtivat säännöllisesti suuhygieniastaan (Kuvio 27). 7 prosentilla suun hoito ei ollut säännöllistä. Syynä tähän oli laiskuus (4 mainintaa) ja se, ettei puhdistaminen ollut tullut tavaksi (3 mainintaa). Haastatelluista kaksi kertoi, että ei välttämättä pese hampaita joka päivä. Yksi haastatelluista kertoi pesevänsä proteesia, mutta ei omia hampaita ja yksi ei ole pitänyt hampaita suussa pitkään aikaan. 1 prosentti jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 27: Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen. 29. Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Vastaukset viimeiselle hammashoidossa käynnin ajankohdalle olivat hyvin vaihtelevia (Kuvio 28). 41 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi. 19 prosentilla 1 3 vuotta. Yli kolme vuotta aikaa oli kulunut 19 prosentilla. 21 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista vastasi, että ei muista, koska siitä on kulunut niin kauan aikaa. Kuvio 28: Aika viimeisestä hammashoidossa käynnistä.

26 30. Ruokahalu Haastatelluista 75-vuotiaista 79 prosentilla oli hyvä ruokahalu ja 21 prosentilla kohtalainen (Kuvio 29). Kukaan ei sanonut, että ruokahalu olisi huono. Kuvio 29: Ruokahalu. 31. Lämpimän aterian syöminen päivittäin Päivittäin lämpimän aterian söi 98 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 30). 2 prosenttia kertoi, ettei yleensä syö lämmintä ateriaa päivän aikana. Syynä tähän oli, että ei vain tule laitetuksi ruokaa (2 mainintaa) tai ei ole nälkä. Yksi haastatelluista kertoi olevansa dieetillä, eikä sen vuoksi syö päivittäin lämmintä ruokaa. Kuvio 30: Lämpimän aterian syöminen päivittäin.

27 32. Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Yli 5 lasia nestettä vuorokaudessa joi tavallisesti 97 prosenttia vastaajista (Kuvio 31). 3 prosentilla nesteen nauttiminen jäi alle 5 lasiin. He kaikki kertoivat syyksi sen, että ei vain tule juotua riittävästi. Kuvio 31: Riittävä nesteen saanti. 33. Riittävä levon saanti yön aikana 66 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi saavansa riittävästi lepoa yön aikana ilman unilääkettä (Kuvio 32). Unilääkkeen kanssa riittävästi lepoa sai 16 prosenttia haastatelluista. 18 prosenttia haastatelluista 75 vuotiaista ei saanut yön aikana riittävästi lepoa. Univaikeuksiksi 3 prosenttia haastatelluista kertoi, että he saivat nukutuksi vain lyhyitä pätkiä (esimerkiksi vessassa piti käydä monta kertaa yön aikana, 4 mainintaa). 3 prosenttia haastatelluista kärsi yöllä kivuista. Haastatelluista kolme kertoi, että heillä oli univaikeuksia sairautensa vuoksi. Samoin kolme kertoi, että eivät yöllä heräämisen jälkeen saa enää unta. Muita mainittuja univaikeuksia olivat nukahtamisvaikeudet (2 mainintaa), se, että unta ei vain riitä (2), rauhattomat jalat, suonenvedot ja kuumuus. Yksi kertoi heräävänsä ulkopuolisten häiriöiden vuoksi. Yksi haastatelluista kertoi, että iltamenot valvottavat ja yksi kertoi, että jos hän rasittuu liikaa, tulee yöstä levoton. Verrattaessa riittävää levon saantia sekä kaatumistapauksia saatiin seuraavanlaisia tuloksia. Unilääkettä käyttävistä 75-vuotiaista viimeisen puolen vuoden aikana oli kaatunut 30 prosenttia. Heistä suurin osa oli kaatunut yhden kerran. Muutama oli kaatunut 2 kertaa. Niistä 75-vuotiaista, jotka eivät saaneet riittävästi lepoa yön aikana, oli 16 prosenttia kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana. He olivat kaatuneet 1 2 kertaa. Yksi oli kaatunut useita kertoja.