Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Transkriptio

1 Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

2 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna Onko teillä lapsia?... 5 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kenen kanssa asutte? Asumismuoto Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta Asunnon varustelutaso ja turvallisuus Asunnossa tehdyt muutostyöt Asunnossa tarvittavat muutostyöt Viestintävälineiden käyttö Arjen teknologian käyttö Liikkuminen kaksi kilometriä pidemmillä matkoilla Matka lähimpiin palveluihin Asuinalueen soveltuvuus ikääntyville Asuinalueen vaaranpaikat C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Arvio omasta terveydestä Terveys edellisvuoteen verrattuna Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat Lääkkeiden käyttö Lääkkeiden käytön määrä sekä lääkedosetin käyttö Alkoholin käyttö Alkoholin käytön määrä Kysely ikäihmisen alkoholinkäytöstä... 25

3 2 26. Tupakointi Hampaat Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Ruokahalu Lämpimän aterian syöminen päivittäin Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Riittävä levon saanti yön aikana sekä nukahtamis-/ unilääkkeiden käyttö Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa Ongelmia portaiden käytössä Kaatuminen viimeksi kuluneen vuoden aikana Näkö Viimeisin näön tarkastus Kuulo Viimeisin kuulon tarkastus Oma arvio muistista Muistin muuttuminen MMSE-testi Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana Mieliala Syyllisyyden tunteet Itsensä tarpeelliseksi tunteminen Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista GDS Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Apuvälineiden käyttö ja tarve D. SOSIAALINEN VERKOSTO JA OSALLISTUMINEN Yhteydenpidon riittävyys Yhteydenpidon muuttuminen Ilojen ja surujen jakaminen... 48

4 3 56. Toimintaan osallistuminen, sen riittävyys sekä esteet osallistumiselle Omaishoitajana toimiminen Yksinäisyyden kokeminen Mieluista ja mukavaa ajankulua E. TOIMEENTULO Toimeentulo Tulojen riittävyys Erilaiset etuudet F. TULEVAISUUS Asiat, jotka antavat sisältöä elämään Huolia tulevaisuuteen liittyen Palvelujen käyttö sekä tarve nyt ja tulevaisuudessa Millaiset ikäihmisten ryhmät ja toiminnat kiinnostavat? Terveiset eri tahoille G. TOIMINTAKYKYTESTI H. KOONTI JA YHTEENVETO Hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä seuranneita asioita Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä sovitut yhteydenotot Hyvinvointia edistävien kotikäyntien ajoittuminen Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin käytetty aika Haastattelussa mukana muita... 74

5 4 A. TAUSTATIEDOT 1. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2011 yhteensä 193. Kotikäynneistä 106 (55 %) tehtiin naisille ja 87 (45 %) miehille (Kuvio 1). Kotikäynnit toteuttivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoidon työntekijät. Kotikäynneistä 31 tehtiin Alahärmässä, 30 Evijärvellä, 50 Kauhavalla, 21 Kortesjärvellä, 27 Lappajärvellä sekä 34 Ylihärmässä. Kotikäynnistä kieltäytyi 6 alahärmäläistä, 6 evijärveläistä, 19 kauhavalaista, 1 kortesjärveläinen, 4 lappajärveläistä sekä 7 ylihärmäläistä. Koko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella hyvinvointia edistävistä kotikäyneistä kieltäytyneitä oli yhteensä 43 henkilöä (22 %). Syiksi kieltäytymiselle kerrottiin mm. kiire, oma kunto on niin hyvä tai joillakin niin huono, ettei kotikäyntiä koettu tarpeelliseksi, säännölliset käynnit lääkärillä tai äskettäinen käynti lääkärillä, sukulaisia sosiaali- ja terveysalalla, joiden kautta saa tietoa, kotikäynti ei kiinnosta, haastatteluja on jo ollut tarpeeksi sekä muualla asuminen suurimman osan ajasta. Lisäksi monet kotikäynnistä kieltäytyneistä eivät kertoneet tarkempaa syytä kieltäytymiselleen. Kuvio 1: Vuonna 2011 tehdyt hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille.

6 5 2. Onko teillä lapsia? 75-vuotiaista 15 prosentilla ei ollut lapsia. 85 prosentilla oli 1 tai useampi lapsi (Kuvio 2). Tavallisimmin haastatelluilla oli 2 lasta. Suurin lasten lukumäärä 75-vuotiaalla oli 9 ja pienin 1. Kuvio 2: Onko teillä lapsia?

7 6 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 3. Kenen kanssa asutte? Haastatelluista 75-vuotiaista 63 prosenttia asui puolison kanssa (Kuvio 3). Yksin asuvia oli 30 prosenttia. 7 prosenttia ilmoitti asuvansa jonkun muun kanssa. Heistä 8 asui lapsensa kanssa, 5 asui sisarensa tai veljensä kanssa. 1 henkilö asui puolisonsa ja lapsensa kanssa. Kuvio 3: Haastateltujen 75-vuotiaiden taloudet. 4. Asumismuoto Haastatelluista 75-vuotiaista 82 prosenttia asui omakoti- tai maalaistalossa (Kuvio 4). 14 prosenttia asui rivi-, luhti- tai paritalossa. 3 prosenttia haastatelluista asui kerrostalossa, jossa on hissi ja 1 prosentti hissittömässä kerrostalossa. Kuvio 4: Haastateltujen 75-vuotiaiden asumismuodot.

8 7 5. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Lähes kaikki haastatellut 75-vuotiaat olivat tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa (Kuvio 5). Heistä 70 prosenttia oli hyvin tyytyväisiä ja 28 prosenttia melko tyytyväisiä. 2 prosenttia haastatelluista kertoi olevansa melko tyytymättömiä asuntoonsa. Syitä tyytymättömyyteen olivat asunnon kylmyys, remontin tarve ja se, että talo vaati paljon työtä. Kuvio 5: Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon. 6. Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Kuviosta 6 näkyy, keneltä haastatellut 75-vuotiaat saivat tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Monet mainitsivat tuen antajiksi useammankin tahon. Apua tai tukea saatiin tavallisimmin puolisolta (51 %) ja/tai lapsilta (41 %). 16 prosenttia haastatelluista kertoi saavansa apua tai tukea sukulaisilta tai ystäviltä. 10 prosenttia sai apua naapureilta ja 2 prosenttia yksityiseltä yrittäjältä. 1 prosentti haastatelluista 75-vuotiaista mainitsi saavansa apua tai tukea kotona asumiseen liittyvissä asioissa jostain muualta. He kertoivat saavansa apua ystävältä ja lapsenlapselta. 2 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei saa keneltäkään apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Syynä tähän mainittiin se, että omaiset käyvät niin harvoin. 16 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, että ei tarvitse apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa.

9 8 Kuvio 6: Mistä saa tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? 7. Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta 75-vuotiailta kysyttiin pelkäävätkö he turvallisuutensa puolesta kotona/pihapiirissä (Kuvio 7a). 95 prosenttia haastatelluista ei pelännyt. 1 prosentti ei vastannut tähän kysymykseen. 5 prosentilla 75-vuotiaista oli erilaisia pelkoja kotona ja pihapiirissä. Pelkoja oli silloin, kun haastateltava oli yksin kotona (2 mainintaa). Haastatelluista 2 mainitsi pelkäävänsä kaatumista ja 2 sivukylillä liikkuvia kaupustelijoita ja muita tuntemattomia kulkijoita. Lisäksi pelättiin liukkautta talvella ja läheisen alkoholinkäyttöä sekä sitä, selviääkö talon töistä. Kuvio 7a: Pelkääminen kotona /pihapiirissä. 94 prosenttia haastatelluista ei pelännyt turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa/liikenteessä, mutta 5 prosentilla pelkoja oli (Kuvio 7b). Pelkäämisen syitä olivat erilaiset liikenteestä johtuvat asiat (5 mainintaa). Pelkoa aiheuttivat myös epävarmuus liikkumisessa (2 mainintaa), kaatumisenpelko (2 mainintaa) ja huimaus. 1 prosentti haastatelluista ei vastannut tähän kysymykseen.

10 9 Kuvio 7b: Pelkääminen kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä. 8. Asunnon varustelutaso ja turvallisuus 75-vuotiailta kysyttiin, onko heidän asunnossaan kuviossa 8 esitellyt varustelutasoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat kunnossa. Asunnot olivat varustelutasoltaan pääasiassa hyvin nykyaikaisia. Yhteensä 7 haastatellulta kuitenkin puuttui asunnosta suihku. Heistä 1:llä oli sisäsauna ja 6:lla ainoastaan ulkosauna. Kaikista haastelluista vain 5 prosentilla oli asunnossaan kylpyamme. Sisäsauna oli 88 prosentilla ja ulkosauna 23 prosentilla 75-vuotiaista. Osalla haastatelluista oli sekä sisä- että ulkosauna. Pelkän ulkosaunan omisti 23 haastateltua. Puulämmitteisen uunin, takan, hellan, kiukaan tai muun sellaisen omisti 73 prosenttia haastatelluista. Hätänumero oli puhelimen lähellä 68 prosentilla. Palovaroitin oli toimiva ja oikein sijoitettu miltei jokaisen 75-vuotiaan kodissa, eli yhteensä 94 prosentilla, samoin kuin sähkölaitteet ja - johdot 97 prosentilla. Tukevat taloustikkaat tai emännänjatkos oli tarvittaessa saatavilla 81 prosentilla haastatelluista. 13 prosentilla haastatelluista oli asunnossaan liukkaat lattiat. 17 prosentilla oli kompastumis- tai liukastumisvaaraa aiheuttavia mattoja. 61 prosentilla oli asunnossaan portaita, mutta portaissa oli kaiteet vain 41 prosentilla kaikista haastatelluista. Kulkuväylät olivat sisällä vapaat 97 prosentilla. Pesutilojen ja saunan lattialle oli 33 prosenttia haastatelluista hankkinut liukuesteet. Asunnon kynnykset olivat matalat 87 prosentilla. Sisällä ja ulkona oli riittävä valaistus 99 prosentilla 75- vuotiaista. Kulkuväylät olivat ulkona kunnossa, esimerkiksi talvella hiekoitetut, 92 prosentilla.

11 10 Kuvio 8: Asunnon varustelutaso ja turvallisuus. 9. Asunnossa tehdyt muutostyöt Kuviossa 9 esitetään tehdyt, kotona asumista helpottavat, kiinteät asunnonmuutostyöt 75- vuotiaiden haastateltujen kodeissa. Suurimmalla osalla, eli 73 prosentilla, muutostöitä ei ollut tehty. Yleisin tehty muutostyö oli tukikaiteiden asennus 8 prosentilla sekä kynnysten poisto 7 prosentilla. Lisäksi oli tehty ammeen poisto 4 prosentilla, valaistuksen parantaminen 4 prosentilla, luiskan rakentaminen portaiden tilalle tai viereen 2 prosentilla sekä ovien levennys 1 prosentilla. Haastatelluista 8 prosenttia kertoi, että heidän kotonaan oli tehty jokin muu asunnonmuutostyö. Remonttia oli tehty saunaan ja pesutiloihin (3 mainintaa), koko taloon (2 mainintaa), keittiöön ja wc-tiloihin. Kahdella henkilöllä oli taloon vaihdettu ikkunat ja kahdella lisätty portaisiin kaiteita. Lisäksi oli vaihdettu keskuslämmityskattila, uusittu lattiaa ja kattoa ja madallettu kynnyksiä. Osalla haastatelluista kotona oli tehty useampia muutostöitä ja osalla muutostyöt olivat yksittäisiä. 1 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

12 11 Kuvio 9: Tehdyt, kotona asumista helpottavat, muutostyöt. 10. Asunnossa tarvittavat muutostyöt 83 prosenttia haastatelluista ei kaivannut tällä hetkellä kotiinsa mitään muutostöitä (Kuvio 10). 4 prosenttia kertoi tarvitsevansa tukikaiteita, 3 prosenttia kynnyksen poistoa, 2 prosenttia valaistuksen parantamista, 1 prosentti luiskan rakentamista ja 1 prosentti ovien leventämistä. 2 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Haastatelluista 75-vuotiaista 10 prosenttia kertoi tarvitsevansa jonkin muun muutostyön tai korjauksen asuntoonsa. Muita asunnonmuutostöitä tarvittiin eniten pesu- tai WC-tiloihin (6 mainintaa). Näitä olivat esimerkiksi WC-remontti, pesutilojen remontti ja suihkutilojen tekeminen sisälle asuntoon. Kaksi henkilöä mainitsi, että saunaan tarvittiin tukikaiteet. Lisäksi tarvittiin ikkunaremontti (2 mainintaa), lattiaremontti (2 mainintaa), vesiputkien siirtäminen pintaan, portaiden madallus, lämmityksen uusiminen, kynnysten madaltaminen, kaide portaisiin ja luiska ulkorappusiin.

13 12 Kuvio 10: Tarvittavat asunnonmuutostyöt. 11. Viestintävälineiden käyttö Haastatelluista 75-vuotiaista 87 prosentilla oli käytössään kännykkä ja 61 prosentilla lankapuhelin (Kuvio 11). Yhteensä 47 prosentilla oli käytössään sekä kännykkä että lankapuhelin, 39 prosentilla pelkästään kännykkä ja 13 prosentilla vain lankapuhelin. 21 prosenttia haastatelluista käytti internettiä ja 15 prosenttia sähköpostia. Kuvio 11: 75-vuotiaiden viestintävälineiden käyttö.

14 Arjen teknologian käyttö 66 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, ettei heillä ole ongelmia uudenlaisen teknologian esim. digiboxin, kodinkoneiden, sirukortinlukijan, pankkiautomaatin tai bensa-automaatin käytössä (Kuvio 12). 1 prosentti haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Noin kolmasosalla eli 34 prosentilla haastatelluista ongelmia uudenlaisen tekniikan kanssa kuitenkin oli. 6 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei käytä uudenlaista tekniikkaa ollenkaan. He eivät edes halunneet opetella käyttöä. Pankkikortin käytössä ongelmia oli 6 prosentilla. 4 prosenttia haastatelluista kertoi, että maksaa aina käteisellä. Rahaa haettiin joko pankista tai pankkiautomaatista. Pankkikortin tunnusluvun muistaminen tuotti myös ongelmia (3 mainintaa). 3 prosentilla haastatelluista ei ollut pankkikorttia ollenkaan. Kännykän käytössä oli ongelmia 6 prosentilla. Kännykän kaikkia toimintoja ei osattu käyttää (4 mainintaa). Erityisesti ongelmia oli tekstiviestin kirjoittamisessa ja lukemisessa (4 mainintaa). Yksi haastatelluista kertoi, että hänellä oli kännykkä, mutta hän ei käyttänyt sitä. Bensa-automaatilla tankkaaminen tuotti ongelmia 5 prosentille haastatelluista. Ongelmia oli myös tietokoneen ja digiboksin käytössä. Kolme haastateltua kertoi, että ongelmia uudenlaisen tekniikan käyttämisessä oli nimenomaan sairauden vuoksi. Kaksi kertoi, että olivat arkoja käyttämään automaatteja, mutta pakkotilanteessa se onnistui. 7 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ilmoitti tarvitsevansa tukea uudenlaisen tekniikan käytössä (Kuvio 12). Haastatellut toivoivat erilaisia kursseja mm. kännykkäkursseja (3 mainintaa), tietokonekursseja (2 mainintaa) ja kortinkäyttökursseja. Monia haastatelluista autettiin ja neuvottiin tekniikan käytössä. Apua saatiin lapselta (4 mainintaa), ystävältä (3 mainintaa) tai puolisolta (2 mainintaa). Kuvio 12: Vaikeuksia arjen teknologian käytössä.

15 Liikkuminen kaksi kilometriä pidemmillä matkoilla Kuvio 13 esittelee haastateltujen 75-vuotiaiden tavallisesti käyttämät liikkumistavat. Yksi haastateltu on voinut mainita useammankin vaihtoehdon. Tavallisin liikkumistapa oli omalla autolla itse ajaen (69 %). 58 prosenttia haastatelluista liikkui kävellen ja 55 prosenttia pyörällä. 27 prosenttia matkusti puolison, sukulaisten tai tuttavien kyydissä. Julkisia kulkuneuvoja tai taksia käytti 7 prosenttia 75-vuotiaista. 2 prosenttia kertoi tarvitsevansa kuljetuspalvelua. Palvelulinjaa tai asiointikuljetusta ei tällä hetkellä käyttänyt kukaan haastatelluista. Osalle kuitenkin annettiin tietoa palveluliikenteestä. Muita liikkumistapoja käytti 4 prosenttia. Heistä potku- tai pyöräkelkalla liikkui 5 henkilöä ja rollaattoria käytti apunaan 4 henkilöä. 1 prosentti haastatelluista kertoi, ettei juuri poistu kotoaan. Syynä tähän oli sairaus. Kuvio 13: 75-vuotiaiden tavalliset liikkumistavat. 14. Matka lähimpiin palveluihin 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka pitkä matka heillä on lähimpiin palveluihin esim. kauppaan, apteekkiin ja pankkiin. 49 prosenttia haastatelluista asui 0 2 kilometrin päässä lähimmistä palveluista (Kuvio 14). 16 prosentilla matkaa kertyi 3 5 kilometriä. 20 prosenttia asui 6 10 kilometrin päässä lähimmistä palveluista. Yli 11 kilometrin matka palveluiden äärelle oli 16 prosentilla 75-vuotiaista. Niistä 75-vuotiaista, jotka ilmoittivat tarvitsevansa kuljetuspalvelua, 33 prosenttia asui 0 2 kilometrin päässä palveluista ja 66 prosenttia 3 5 kilometrin päässä.

16 15 Kuvio 14: Matka lähimpiin palveluihin. 15. Asuinalueen soveltuvuus ikääntyville Haastatelluista 75-vuotiaista 84 prosentin mielestä oma asuinalue soveltui ikääntyville (Kuvio 15). 16 prosentin mielestä oma asuin alue ei sopinut ikääntyville. Heiltä kysyttiin, mitä asuinalueella tulisi muuttaa. 12 prosenttia toivoi, että palvelut (erityisesti kauppa) olisivat lähempänä. Haastatelluista viisi kertoi, että kulkeminen oli hankalaa. Kaksi henkilöä toivoi, että teiden kunnosta pidettäisiin parempaa huolta (esimerkiksi talvella lumen auraus). Lisäksi kerrottiin, että omalla asuinalueella ei asunut muita samanikäisiä ja siellä oli yksinäistä. Kuvio 15: Arvio asuinalueen soveltuvuudesta ikääntyville.

17 Asuinalueen vaaranpaikat Haastatelluista 75-vuotiaista 5 prosentin mielestä omalla asuinalueella ei ollut vaaranpaikkoja. 27 prosenttia kertoi, mitä vaaranpaikkoja omalla asuinalueella oli. Pyörätien puuttuminen koettiin vaaralliseksi monilla teillä (8 mainintaa) esimerkiksi Lappajärvellä Länsirannantiellä ja Vanhalantiellä, Kauhavalla Sippolantiellä, Ylihärmässä Valtatie 19:llä ja Evijärvellä Kantatie 68:lla. Liukkaus ja tien auraamattomuus omalla tiellä aiheutti myös ongelmia talvella (5 mainintaa) esimerkiksi Kauhavalla Kaaritien loppuosa ja Evijärvellä Lähteentie. Muita vaaranpaikkoja olivat: Alahärmässä Valtatie 19: kova liikenne (2 mainintaa), erityisesti Hakolan risteys (2 mainintaa) ja Myllärintien risteys ei noudateta nopeusrajoituksia Sairaalantie kapea ja vilkasliikenteinen Kuoppalantie huonossa kunnossa ja paljon liikennettä Kulnevintien ja Härmäntien risteys: isot, pitkäoksaiset männyt peittävät näkyvyyttä Kauhavalla Rantatie pimeä ja kuoppainen (2 mainintaa) Jylhäntien ja Kauppatien risteys Valtatie 19 risteys Fransuntien ja Ratatien risteys (pitäisi saada liikenneympyrä) Tanelintie muhkurainen, vaikea kävellä Sippolantiellä ei katuvaloja Koppalan mutka Jylhäntiellä: Mutkantie routii ja tulee syviä kuoppia viemäröinnistä johtuen Myntäntiellä ei katuvaloja Kortesjärvellä Kukkolantien ja Jääkärintien risteys: huono näkyvyys Förstintien liittymä: tonttien ja liittymän kohdalla ei noudateta nopeusrajoituksia Pahkakankaan ja Valtatie 63 risteys (toivotaan levikettä ja katuvaloa) Valtatie 63 ja Vistintien risteys (tarvittaisiin levike) Jääkärintien ja Rauhalantien risteysalue vaarallinen erityisesti jalankulkijoille

18 17 Lappajärvellä Länsirannantiellä ajetaan ylinopeutta Hyytisentien ja Vanhalantien risteys vaarallinen erityisesti talvella Kantatie 68 liian kapea Itäkylän kohdalla: Itäkylän risteykseen olisi hyvä saada liikenneympyrä Itäkylässä ajetaan ylinopeutta Ylihärmässä Rannanjärventie kapea ja mutkainen (2 mainintaa) Pöyhösen risteys Pappilankujalta päätielle kääntyminen (liikennemerkki edessä)

19 18 C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 17. Arvio omasta terveydestä Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin heidän omaa arviota terveydestään (Kuvio 16). Hieman alle puolet haastatelluista arvioi terveytensä hyväksi. Heistä 7 prosentin mielestä terveys oli erittäin hyvä ja 42 prosentin mielestä melko hyvä. 44 prosenttia arvioi terveytensä tyydyttäväksi. 7 prosentin arvio terveydestään oli melko huono ja yhdellä haastateltavalla huono. Kuvio 16: Arvio omasta terveydestä. 18. Terveys edellisvuoteen verrattuna Edellisvuoteen verrattaessa 65 prosenttia haastatelluista koki terveytensä pysyneen jokseenkin samanlaisena (Kuvio 17). 10 prosenttia koki terveytensä vähän paremmaksi ja 3 prosenttia paljon paremmaksi. 19 prosentilla terveys oli huonontunut vähän ja 3 prosentilla paljon. Niistä 75-vuotiaista, jotka kokivat terveytensä paljon huonommaksi edellisvuoteen verrattuna, 50 prosenttia arvioi terveytensä tällä hetkellä tyydyttäväksi ja 50 prosenttia melko huonoksi. Vähän huonommaksi terveytensä edellisvuoteen verrattuna arvioineista 22 prosentilla terveys oli oman arvion mukaan tällä hetkellä melko hyvä, 58 prosentilla tyydyttävä ja 19 prosentilla melko huono.

20 19 Kuvio 17: Arvio omasta terveydestä edellisvuoteen verrattuna. 19. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Viimeisestä lääkärissä käynnistä oli valtaosalla haastatelluista 75-vuotiaista kulunut aikaa alle vuosi (Kuvio 18). 29 prosenttia oli käynyt lääkärissä kuukauden sisällä, 37 prosenttia alle puolen vuoden sisällä ja 17 prosenttia alle vuoden sisällä. 12 prosentilla haastatelluista aikaa oli kulunut yli vuosi. 5 prosentilla aikaa lääkärissä käynnistä oli kulunut niin pitkään, että he eivät muistaneet sen tarkkaa ajankohtaa. Heistä 67 prosenttia koki terveytensä tällä hetkellä melko hyväksi ja jokseenkin samanlaiseksi viime vuoteen verrattuna. 11 prosentin mielestä oma terveys oli tällä hetkellä tyydyttävä, mutta vähän huonompi viime vuoteen verrattuna ja samoin 11 prosentin mielestä tyydyttävä sekä jokseenkin samanlainen viime vuoteen verrattuna. Lisäksi 11 prosenttia koki terveytensä erittäin hyväksi ja jokseenkin samanlaiseksi viime vuoteen verrattuna. Kuvio 18: Aika viimeisestä lääkärin vastaanotolla käynnistä.

21 Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat 92 prosentilla haastatelluista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma (Kuvio 19 a). 8 prosentilla 75-vuotiaista ei ollut mitään sairautta tai vammaa. Kuvio 19 a: Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. Tavallisimpia sairauksia olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, joita oli 68 prosentilla haastatelluista (Taulukko 1). Niitä olivat mm. verenpainetauti (43 %), hyperkolesterolemia (16 %), sepelvaltimotauti (13 %), sydämen rytmihäiriöt (12 %) ja sydämen vajaatoiminta (4 %). Aineenvaihdunnan sairauksia oli 28 prosentilla haastatelluista. Yleisimpiä aineenvaihdunnan sairauksia olivat diabetes (20 %) ja kilpirauhasen sairaudet (8 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksia oli 34 prosentilla haastatelluista. Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista yleisimpiä olivat artroosi (12 %), nivelreuma (9 %) ja osteoporoosi (3 %). 9 prosentilla haastatelluista 75-vuotiaista oli tekonivel joko polvessa (7 %) tai lonkassa (2 %). Syöpäsairauksia oli 14 prosentilla haastatelluista (esimerkiksi eturauhassyöpä 6 prosentilla ja rintasyöpä 3 prosentilla). Neurologisia sairauksia (mm. aivoinfarkti 4 % ja muistisairaudet 3 %) oli 13 prosentilla. Hengityselinsairaus (mm. astma 8 % ja uniapnea) oli 12 prosentilla. Aistinelinsairauksia (mm. kaihi 4 % ja silmänpainetauti) oli 11 prosentilla. Urologisia sairauksia oli 10 prosentilla. Näistä yleisin oli eturauhasen liikakasvu (8 %). Ruoansulatuskanavan sairauksia (mm. refluksitauti ja palleatyrä) oli 7 prosentilla. Muita yksittäisinä esiintyneitä sairauksia oli 8 prosentilla haastatelluista. Tähän ryhmään kuuluivat mm. psyykkiset sairaudet, psoriasis ja allergiat.

22 21 SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET 68 % TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET 34 % AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET 28 % SYÖPÄSAIRAUDET 14 % NEUROLOGISET SAIRAUDET 13 % HENGITYSELINSAIRAUDET 12 % AISTINELINSAIRAUDET 11 % UROLOGISET SAIRAUDET 10 % RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET 7 % MUUT VAMMAT JA SAIRAUDET 8 % Taulukko 1. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. 47 prosentilla haastatelluista sairaudet tai vammat eivät vaikeuttaneet arkipäivässä selviytymistä (Kuvio 19 b). 12 prosenttia haastatelluista jätti kertomatta, vaikeuttivatko sairaudet tai vammat selviytymistä. 41 prosentille haastatelluista sairaudet tai vammat kuitenkin tuottivat erilaisia vaikeuksia. Sairaus aiheutti kipuja 8 prosentille haastatelluista ja väsymystä 4 prosentille haastatelluista. Hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia oli 4 prosentilla. Haastatelluista 3 prosenttia kertoi, että heidän on sairautensa vuoksi vältettävä rasitusta. Samoin 3 prosenttia kertoi, että jalat eivät toimi kunnolla sairauden vuoksi. 2 prosenttia haastatelluista kertoi, että sairaus aiheutti kankeutta. 2 prosenttia kertoi, että sairauden vuoksi piti käydä usein wc:ssä. 2 prosentilla kumartelut ja kyykistelyt eivät onnistuneet ja 2 prosentilla näkökyvyn heikentyminen vaikeutti arkipäivää. Muita mainittuja sairauden aiheuttamia vaikeuksia olivat huimaus (2 mainintaa), muistin heikentyminen (2 mainintaa), hidastuminen (2 mainintaa), rytmihäiriöt ja rintaoireet (2 mainintaa). Kaksi henkilöä kertoi, että eivät sairautensa vuoksi jaksaneet liikkua. Yksittäisiä sairauden aiheuttamia ongelmia olivat tasapainon heikentyminen, nilkan turpoaminen, kun kävelee paljon, heikotus ja pahoinvointi, taloudelliset haitat, masennus sekä selän väsyminen. Eräs haastatelluista kertoi, että sairauden seurauksena kädessä ei ole riittävää tarkkuutta ja eräs kertoi, että pukeutuminen ja riisuutuminen olivat hankalaa. Yksi haastatelluista kertoi sairauden vaikeuttavan kaikkia päivittäisiä toimintoja.

23 22 Kuvio 19 b: Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? 21. Lääkkeiden käyttö Haastatelluista 75-vuotiaista 7 prosenttia kertoi, ettei käytä lääkkeitä ollenkaan (Kuvio 20). 91 prosenttia haastatelluista käytti lääkkeitä. 2 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 20: Säännöllinen lääkitys. 22. Lääkkeiden käytön määrä sekä lääkedosetin käyttö Lääkkeitä käyttävien 75-vuotiaiden päivittäin syömien eri lääkkeiden määrän keskiarvo oli koko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 4,1 lääkettä. 62 prosenttia lääkkeitä käyttävistä haastatelluista 75-vuotiasta käytti 1 4 eri lääkettä. 5 9:ää eri lääkettä käytti 35 prosenttia ja yli 10:tä eri lääkettä käytti 4 prosenttia.

24 23 Yli puolella (60 %) niistä haastatelluista 75-vuotiaista, jotka käyttivät lääkkeitä, ei ollut käytössään lääkedosettia (Kuvio 21). 33 prosenttia käytti lääkedosettia. 7 prosenttia lääkkeitä käyttävistä 75- vuotiaista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 21: Lääkedosetti käytössä. Haastatelluista 75-vuotiasta 81 prosenttia (Kuvio 22) arvioi käyttävänsä lääkkeitä sopivasti. Sopivana pidettiin 1 lääkettä (8 %), 2 lääkettä (18 %), 3 lääkettä (21 %), 4 lääkettä (13 %), 5 lääkettä (10 %), 6 lääkettä (9 %), 7 lääkettä (7 %), 8 lääkettä (2 %), 9 lääkettä (3 %), 10 lääkettä (2 %) sekä 11 lääkettä (1 %). Lisäksi sopivana pidettiin sitä, että päivittäin käytettäviä lääkkeitä ei ollut ollenkaan (3 %). 4 prosenttia jätti kertomatta, kuinka montaa lääkettä piti sopivana määränä. 10 prosenttia 75-vuotiaista koki käyttävänsä lääkkeitä liian paljon (Kuvio 22). Liian suurena määränä lääkkeitä pidettiin 2 lääkettä (15 %), 3 lääkettä (10 %), 4 lääkettä (10 %), 6 lääkettä (15 %), 7 lääkettä (10 %), 8 lääkettä (15 %), 9 lääkettä (5 %), 11 lääkettä (5 %) ja 12 lääkettä (5 %). 5 prosentti ei kertonut montaako lääkettä pitää liian paljona. Lisäksi 5 prosenttia piti liian suurena määränä sitä, että päivittäin käytettäviä lääkkeitä ei ollut ollenkaan. 1 prosentti eli yksi 75-vuotias koki käyttävänsä lääkkeitä mielestään liian vähän (Kuvio 22). Hän käytti kahta eri lääkettä päivittäin. Yhteensä 8 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ei kertonut omaa arviotaan lääkkeiden käyttönsä määrästä.

25 24 Kuvio 22: Oma arvio lääkkeiden käytön määrästä. 23. Alkoholin käyttö Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he juovat alkoholia (Kuvio 23). 51 prosenttia kertoi, ettei käytä koskaan alkoholia. 33 prosenttia juo noin kerran kuukaudessa, 12 prosenttia 2 4 kertaa kuukaudessa ja 3 prosenttia 2 3 kertaa viikossa. 2 prosenttia 75-vuotiaista käytti alkoholia 4 kertaa viikossa. Kuvio 23: Alkoholin käyttö. 24. Alkoholin käytön määrä Alkoholin käytön riskirajana yli 65-vuotiailla pidetään 2 annosta alkoholia kerralla sekä 7 annosta alkoholia viikossa. Yksi annos on esimerkiksi pullollinen keskiolutta, lasi viiniä tai grogi. Alkoholia käyttävistä haastatelluista 75-vuotiaista suurin osa käytti alkoholia alle tämän riskirajan (Kuvio 24). 37 prosenttia joi yleensä vähemmän kuin yhden annoksen, 35 prosenttia yhden annoksen ja 21

26 25 prosenttia kaksi annosta alkoholia. 7 prosenttia haastatelluista kertoi käyttävänsä alkoholia tavallisesti kolme annosta tai enemmän. Kuvio 24: Montako annosta alkoholia 75-vuotias yleensä ottaa? 25. Kysely ikäihmisen alkoholinkäytöstä Alkoholia käyttävien 75-vuotiaiden kanssa keskusteltiin tarvittaessa alkoholin käytöstä Ikäihmisen alkoholinkäytön puheeksiottamisen lomakkeen avulla. Heistä 7 prosentin kanssa lomake täytettiin kotikäynnin aikana (Kuvio 25). 93 prosentin kanssa lomaketta ei täytetty kotikäynnillä. Se voitiin kuitenkin jättää kotiin myös itse täytettäväksi. Kuvio 25: Ikäihmisen alkoholin puheeksiottamisen lomakkeen täyttäminen hyvinvointia edistävällä kotikännillä.

27 Tupakointi Suurin osa (93 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei polttanut tupakkaa (Kuvio 26). 6 prosenttia tupakoi. He polttivat puoli askia päivässä (2 mainintaa), 10 savuketta päivässä (2 mainintaa), 13 savuketta päivässä, savuketta päivässä, yhden askin päivässä, 5 10 savuketta päivässä, savuketta päivässä ja piippua puolikkaan rasian päivässä. Kukaan haastateltavista ei kärsinyt passiivisesta tupakoinnista. Kuvio 26: Tupakointi. 27. Hampaat Kuvio 27 kertoo, kuinka suurella osalla haastatelluista 75-vuotiaista oli omat hampaat, osaproteesi tai kokoproteesi. Kokoproteesi oli hieman yli puolella eli 52 prosentilla haastatelluista. Osaproteesi oli 30 prosentilla ja omat hampaat 18 prosentilla 75-vuotiaista. Kuvio 27: Hampaat.

28 Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Haastatelluista 75-vuotiaista miltei kaikki (95 %) huolehtivat säännöllisesti suuhygieniastaan (Kuvio 28). 5 prosentilla suun hoito ei ollut säännöllistä. Syynä tähän oli se, ettei puhdistaminen ollut tullut tavaksi (3 mainintaa). Haastatelluista yksi kertoi, että syynä pesemättömyyteen oli laiskuus ja yksi kertoi, että joskus hampaiden pesu unohtuu. Kuvio 28: Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen. 29. Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Vastaukset viimeiselle hammashoidossa käynnin ajankohdalle olivat hyvin vaihtelevia (Kuvio 29). 39 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi. 16 prosentilla 1 3 vuotta. Yli kolme vuotta aikaa oli kulunut 21 prosentilla. 24 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista vastasi, että ei muista, koska siitä on kulunut niin kauan aikaa. Kuvio 29: Aika viimeisestä hammashoidossa käynnistä.

29 Ruokahalu Haastatelluista 75-vuotiaista 74 prosentilla oli hyvä ruokahalu ja 22 prosentilla kohtalainen (Kuvio 30). 4 prosenttia vastasi, että heillä on huono ruokahalu. Heistä kolme kertoi, että ruoka ei vain maistunut. Yksi kertoi, että ei tuntenut nälkää. Eräs kertoi, että lääkitys vie ruokahalun ja yksi haastatelluista oli juuri sairastanut mahasyövän ja nyt toipumisvaiheessa ruokahalu oli huono. Kuvio 30: Ruokahalu. 31. Lämpimän aterian syöminen päivittäin Päivittäin lämpimän aterian söi 99 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 31). 1 prosentti kertoi, ettei yleensä syö lämmintä ateriaa päivän aikana. Heistä yksi kertoi, että ei tule vain aikaiseksi syödä lämmintä ateriaa joka päivä. Yhden haastatellun mielestä ruoan ravintosisällöllä oli enemmän merkitystä kuin sillä syökö lämpimän ruoan. Kuvio 31: Lämpimän aterian syöminen päivittäin.

30 Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Yli 5 lasia nestettä vuorokaudessa joi tavallisesti 93 prosenttia vastaajista (Kuvio 32). 7 prosentilla nesteen nauttiminen jäi alle 5 lasiin vuorokaudessa. Yksi henkilö (0,5 %) jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 32: Riittävä nesteen saanti. 33. Riittävä levon saanti yön aikana sekä nukahtamis- /unilääkkeiden käyttö 78 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi saavansa riittävästi lepoa yön aikana (Kuvio 33a). 1 prosentti haastateltavista ei vastannut tähän kysymykseen. 21 prosenttia haastatelluista 75 vuotiaista ei saanut yön aikana riittävästi lepoa. Heistä 7 prosenttia kertoi, että he saivat nukutuksi vain lyhyitä pätkiä (esimerkiksi vessassa piti käydä monta kertaa yön aikana). 5 prosenttia kertoi, että nukahtaminen illalla oli vaikeaa. 4 prosenttia ei saanut nukuttua kipujen vuoksi. Kaksi haastatelluista kertoi nukkuvansa yöllä noin 4 tuntia ja kaksi kertoi, että he eivät saaneet nukuttua, koska murehtivat yöllä asioita. Uneen vaikuttivat myös kuu, jalkojen polttelu yöllä, hikoilu yöllä sekä yölliset äänet. Eräs haastatelluista kertoi, että pieni liike yöllä ( nyppiminen ) häiritsi unta, eikä sopivaa asentoa oikein löytynyt. Haastatelluista yksi kertoi, että päivä ja yö olivat vähän vaihtaneet paikkaa hänen elämässään.

31 30 Kuvio 33a: Riittävä levon saanti yön aikana. Haastatelluista 75-vuotiaista suurin osa (72 %) ei käyttänyt nukahtamis- /unilääkkeitä (Kuvio 33b). Heistä 72 prosenttia kertoi, että saa nukuttua riittävästi ja 18 prosenttia ei saanut riittävästi lepoa yön aikana. 15 prosenttia (Kuvio 33b) haastatelluista 75-vuotiaista kertoi käyttävänsä joskus nukahtamis- /unilääkkeitä. Heistä 72 prosenttia sai yön aikana riittävästi lepoa ja 29 prosenttia ei. 13 prosenttia (Kuvio 33b) 75-vuotiaista kertoi, että käyttää säännöllisesti nukahtamis- /unilääkkeitä. Heistä 73 prosenttia sai riittävästi lepoa yön aikana ja 27 prosenttia ei. 1 prosentti haastatelluista jätti kokonaan vastaamatta nukahtamis- ja unilääkkeiden käyttöä koskevaan kysymykseen. Kuvio 33b: Nukahtamis- /unilääkkeiden käyttö.

32 31 Verrattaessa nukahtamis- /unilääkkeiden käyttöä sekä kaatumistapauksia saatiin seuraavanlaisia tuloksia. Nukahtamis- /unilääkettä joskus käyttävistä 75-vuotiaista viimeksi kuluneen vuoden aikana oli kaatunut 17 prosenttia. Heistä hieman yli puolet oli kaatunut yhden kerran ja muut 2-5 kertaa. Kaatumisia oli tapahtunut sekä sisällä että ulkona. 75-vuotiaat, jotka käyttivät nukahtamis- /unilääkettä säännöllisesti, oli kuluneen vuoden aikana kaatunut 7 prosenttia. Vain yksi heistä oli kaatunut useammin kuin yhden kerran. Kaatumisia oli tapahtunut yhtä paljon sisällä ja ulkona. 34. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he harrastavat hengästyttävää liikuntaa vähintään puoli tuntia päivässä (Kuvio 34). 54 prosenttia haastatelluista liikkui päivittäin ja 33 prosenttia 1 3 kertaa viikossa. 5 prosenttia harrasti liikuntaa vähemmän kuin kerran viikossa. 8 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei harrasta liikuntaa. Syitä tähän olivat sairaus (3 mainintaa), kipu (3 mainintaa), hengästyminen (2 mainintaa) ja laiskuus (2 mainintaa). Lisäksi yksittäisiä mainittuja syitä olivat liikkumisen hankaluus, huonot jalat ja talvella huono sää. Erään haastatellun mielestä liikunta oli turhaa, koska pitää tehdä töitä ja eräs kertoi harrastavansa vain hyötyliikuntaa. Kuvio 34: Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä. 35. Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa Yli puolet (60 %) haastatelluista 75-vuotiaista koki, ettei heillä ollut vaikeuksia liikunnan harrastamisessa (Kuvio 35). Yksi haastateltava (0,5 %) jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

33 32 40 prosentilla haastatelluista 75-vuotiaista vaikeuksia kuitenkin ilmeni. Liikunnan harrastamista vaikeuttivat erityisesti kivut (19 %) Eniten kipua esiintyi jaloissa (12 %). Liikunnan harrastamista vaikeuttivat myös sairaus (5 %), hengästyminen (4 %) sekä kävelyn vaikeus ja kankeus (4 %). Muita mainintoja olivat selän ja jalkojen väsyminen (4 mainintaa), huonot sääolosuhteet (4 mainintaa) ja huono tasapaino (3 mainintaa). Myös tekonivelet (3 mainintaa), huono tasapaino (3 mainintaa) ja väsyminen (2 mainintaa) vaikeuttivat liikuntaa. Yksittäisinä liikkumista vaikeuttavina asioina mainittiin hidastuminen, katkokävelyoireet, sydänoireet ja yleinen liikkumisen hankaluus. Kuvio 35: Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa. 36. Ongelmia portaiden käytössä 78 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi, ettei heillä liittynyt ongelmia portaiden käyttöön (Kuvio 36). 22 prosentilla ongelmia oli. Portaiden käyttöön liittyvät ongelmat olivat monenlaisia. Haastatelluista 5 prosenttia kertoi, että portaissa kulkeminen otti polviin. 4 prosenttia kertoi, että portaissa tuli olla kaide, jotta kulkeminen niissä onnistui. 3 prosenttia haastatelluista kertoi hengästyvänsä portaissa. Myös 3 prosentilla oli huimausta. Rappuja alas tultaessa oli vaikeuksia 3 prosentilla. Kolmella haastatellulla oli portaiden käytössä ongelmia jalkojen voimattomuuden vuoksi. Samoin kolme haastateltua kertoi, että vuorotahtiin kulkeminen portaissa ei onnistunut. Jalkakipu vaikeutti kolmen haastatellun portaissa kulkemista. Portaissa aiheuttivat ongelmia myös huono tasapaino (2 mainintaa), hitaus, nilkan huono toiminta ja huono kävely. Yksi haastatelluista kertoi, että ei vain tahdo jaksaa nousta portaita.

34 33 Kuvio 36: Ongelmia portaiden käytössä. 37. Kaatuminen viimeksi kuluneen vuoden aikana 72 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut kaatunut viimeksi kuluneen vuoden aikana (Kuvio 37a). 21 prosenttia haastatelluista oli kaatunut ulkona ja 9 prosenttia sisällä. Sekä ulkona että sisällä oli kaatunut 6 henkilöä (3 %). Viimeisen puolen vuoden aikana ulkona kaatuneista 71 prosenttia oli kaatunut kerran ja 17 prosenttia kaksi kertaa. Kaksi henkilöä oli kaatunut monta kertaa. Yksi henkilö oli kaatunut ulkona kolme kertaa, yksi neljä kertaa ja yksi henkilö viisi kertaa. Yksi ulkona kaatuneista ei kertonut, kuinka monesti oli kaatunut. Sisällä kaatuneista 61 prosenttia oli kaatunut kerran ja 33 prosenttia kaksi kertaa. Yksi henkilö oli kaatunut sisällä kolme kertaa. Kuvio 37a: Kaatuminen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

35 34 43 prosenttia viimeisen vuoden aikana kaatuneista ei ollut satuttanut itseään kaatuessaan (Kuvio 37b). Hieman yli puolet (57 %) kaatuneista kuitenkin oli satuttanut itseään. Mustelmia kaatumisen seurauksena sai seitsemän henkilöä ja haavan kolme henkilöä. Polveaan satutti kaatuessaan neljä henkilöä ja selkänsä kaksi henkilöä. Kipua oli tullut myös lonkkaan, ranteeseen, kylkeen, häntäluuhun ja olkapäähän. Yksi henkilö kertoi satuttaneensa peukalonsa ja yksi oli lyönyt kasvonsa. Murtuma kaatumisen seurauksena oli tullut neljälle henkilölle. Lisäksi kaatumisen seurauksena oli tullut yksi nilkan nyrjähdys ja yksi venähdys. Yksi haastatelluista kertoi, että kaatuessaan hänen lonkkanivelensä oli mennyt sijoiltaan. Kuvio 37b: Satuttiko itsensä kaatuessaan? Niiltä haastatelluilta, jotka olivat kaatuneet viimeisen puolen vuoden aikana, kysyttiin myös omaa arviota siitä, miksi he olivat kaatuneet. 36 prosenttia arvio kaatumisen syynä olleen liukkauden. 15 prosenttia kaatuneista arvioi syyksi oman varomattomuuden tai huolimattomuuden. Neljä haastateltua kertoi, että syynä oli kompastuminen, neljä arveli syynä olleen huimauksen, kolme huonon tasapainon ja kolme jalkojen voimattomuuden tai toimimattomuuden. Muita syitä kaatumiseen olivat jalan takertuminen alustaan (3 mainintaa), epätasainen maasto (3 mainintaa), portaan unohtuminen, kömpelyys, liian äkkinäinen liikkeellelähtö ja väsymys. Eräs haastatelluista mainitsi kaatumisen syyksi huonot silmälasit ja eräs humalan. Yksi haastatelluista kertoi, että oli kaatunut siksi, että jalka ei noussut tarpeeksi. Yksi henkilö ei osannut arvioida kaatumisensa syytä. 38. Näkö 8 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi näkönsä olevan normaali (Kuvio 38a). 80 prosenttia näki hyvin luku- /silmälaseilla. 11 prosenttia koki näkevänsä huonosti silmälaseillaan. Syynä tähän oli kaihi (6 mainintaa), kostea silmänpohjan rappeuma (4 mainintaa) ja vanhat silmälasit (2

36 35 mainintaa). Yhden haastatellun silmälasit oli juuri uusittu, mutta hän ei ollut niihin tyytyväinen. Yhdellä henkilöllä oli glaukooma, ja hän näki sen vuoksi huonosti. 1 prosentti haastatelluista kertoi olevansa sokeita (Kuvio 38a). Kukaan 75-vuotiaista ei kuitenkaan tarvinnut avustajaa. Ketkään haastatelluista eivät kertoneet, että heillä olisi heikentynyt näkö, mutta ei silmälaseja. Eikä kukaan ollut jättänyt omistamiaan silmälaseja käyttämättä. 1 prosentti jätti vastaamatta näköä koskevaan kysymykseen. Kuvio 38a: Näkö. Haastateltavilta kysyttiin onko heikentyneestä näöstä haittaa päivittäisessä elämässä (Kuvio 38b). Kaikki, jotka olivat kertoneet, että heidän näkönsä oli normaali tai he näkivät hyvin luku- /silmälaseilla, jättivät tämän kysymyksen väliin. Sen vuoksi 89 prosentilla haastatelluista vastaukseksi tähän kysymykseen tuli ei mainintaa. 7 prosenttia 75-vuotiaista koki, ettei heikentynyt näkö haitannut heidän päivittäistä elämäänsä. 5 prosentille heikentynyt näkö tuotti vaikeuksia. Heikentynyt näkö haittasi eniten lukemista (6 mainintaa). Lisäksi heikentynyt näkö vaikeutti tv:n katselua. Yksi kertoi, että asiointi oli vaikeaa ja kotityöt hankalia, koska ei näe kunnolla koneiden säätimiä. Kuvio 38b: Haittaa heikentyneestä näöstä päivittäisessä elämässä.

37 Viimeisin näön tarkastus 49 prosentilla haastatelluista näkö oli tarkastettu vuoden sisällä (Kuvio 39). 1 3 vuoden sisällä näkö oli tarkastettu 28 prosentilla. 18 prosentilla näön tarkastamisesta oli kulunut yli kolme vuotta. 5 prosenttia haastatelluista ei pystynyt määrittelemään viimeisen näön tarkastuksen ajankohtaa, koska siitä oli kulunut niin kauan. 1 prosentti 75-vuotiaista vastasi, ettei näköä ole koskaan tarkastettu. Kuvio 39: Aika viimeisestä näön tarkastuksesta. 40. Kuulo Haastatelluista 75-vuotiaista 61 prosenttia koki kuulonsa olevan normaali (Kuvio 40a). 8 prosenttia kuuli hyvin kuulolaitteen avulla. 30 prosentilla kuulo oli heikentynyt, mutta heillä ei ollut kuulolaitetta. 2 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, ettei käytä omistamaansa kuulolaitetta. Syynä tähän oli se, että kuulolaite oli hankala laittaa korvaan, sitä oli hankala käyttää silmälasien kanssa tai se kohisi. Kukaan vastaajista ei ollut kuuro tai tarvinnut tulkkipalveluja. Kukaan ei myöskään vastannut että olisi kuullut huonosti omistamallaan kuulolaitteella. Kuvio 40a: Kuulo.

38 37 Kuvio 40b esittelee tuloksia siitä, oliko heikentyneestä kuulosta haittaa haastateltavan päivittäisessä elämässä. Kaikki, jotka kertoivat, että heidän kuulonsa oli normaali tai he kuulivat hyvin kuulolaitteella, jättivät tämän kysymyksen väliin. Sen vuoksi 69 prosentilla haastatelluista tuli vastaukseksi ei mainintaa. Heikentyneestä kuulosta ei ollut haittaa 24 prosentille haastatelluista. Sen sijaan 6 prosentin päivittäistä elämää heikentynyt kuulo haittasi. Haastatellut 75-vuotiaat kertoivat, että melussa ja hälyssä on vaikea kuulla (4 mainintaa) ja väkijoukossa äänet sekoittuivat (3 mainintaa). Yksi haastatelluista kertoi, että sosiaaliset tilaisuudet olivat heikon kuulon vuoksi hankalia. Yksi kertoi, että ei kuule esimerkiksi puhelimen ääntä, jos nukkuu niin, että huonompi korva oli päälläpäin. Yksi haastatelluista kertoi, että ei aina kuule tavallista puhetta ja yksi kertoi, että ei saa hiljaisesta puheesta selvää. Eräs haastatelluista kertoi, että pitää puhua kohden. Yksi haastatelluista kertoi kärsivänsä tinnituksesta. Kuvio 40b: Haittaa heikentyneestä kuulosta päivittäisessä elämässä. 41. Viimeisin kuulon tarkastus Haastatelluista 43 prosenttia ei muistanut, milloin heidän kuulonsa oli viimeksi tarkastettu, koska siitä oli kulunut niin pitkä aika (Kuvio 41). 21 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi, 6 prosentilla 1 3 vuotta ja 14 prosentilla yli kolme vuotta. 15 prosentilla 75-vuotiaista kuuloa ei ollut koskaan tarkastettu. Heistä valtaosa (72 %) koki, että kuulo on normaali ja 29 prosenttia, että kuulo on heikentynyt. 2 prosenttia jätti vastaamatta kuulon tarkastusta koskevaan kysymykseen.

39 38 Kuvio 41: Aika viimeisestä kuulon tarkastamisesta. 42. Oma arvio muistista Haastateltavia 75-vuotiaita pyydettiin arvioimaan omaa muistiaan (Kuvio 42). Heistä 61 prosenttia koki muistinsa tyydyttäväksi. 35 prosenttia arvioi muistinsa hyväksi. 4 prosenttia kertoi muistinsa olevan huono. Heistä 25 prosentilla MMSE-testin tulos oli pisteiden perusteella normaali, 38 prosentilla tulos viittasi lievään kognitiiviseen heikentymiseen ja 25 prosentilla lievään dementiaan. Lisäksi yksi muistinsa huonoksi arvioineista haastatelluista ei halunnut, että hänelle tehdään MMSE-testiä. 1 prosentti jätti vastaamatta muistin omaa arviointia koskevaan kysymykseen. Kuvio 42: Oma arvio muistista.

40 Muistin muuttuminen Haastatellut 75-vuotiaat arvioivat, onko heidän muistinsa muuttunut viime aikoina (Kuvio 43). 2 prosenttia haastateltavista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 1 prosentti vastasi, että muisti on muuttunut paremmaksi. 79 prosenttia kertoi, että muisti on pysynyt samanlaisena. 18 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista koki muistinsa muuttuneen huonommaksi viime aikoina. Kuvio 43: Oma arvio muistin muuttumisesta viimeaikoina. 44. MMSE-testi Hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä testattiin muistia MMSE-testin avulla. 94 prosentille 75- vuotiaista testi tehtiin ja 6 prosentille ei (Kuvio 44). Useat haastateltavista, joille MMSE-testiä ei hyvinvointia edistävän kotikäynnin aikana tehty, olivat tehneet testin lähiaikoina jossakin muualla. MMSE-testin maksimipistemäärä on 30. Tulos voi viitata lievään kognitiiviseen heikentymiseen, jos testin tulos on pistettä ja lievään dementiaan, jos tulos on pistettä. MMSE-testissä haastateltujen 75-vuotiaiden alhaisin saama pistemäärä oli 9 pistettä ja korkein 30 pistettä. 57 prosentilla tulos oli normaali, 36 prosentilla tulos viittasi mahdolliseen lievään kognitiiviseen heikentymiseen, 7 prosentilla lievään dementiaan ja 1 prosentilla vaikeaan dementiaan. Niistä haastatelluista, jotka kokivat muistinsa huonoksi sekä muistin muuttuneen viime aikoina huonommaksi (yhteensä 7 haastateltavaa), 14 prosentilla MMSE-testin tulos oli normaali. 43 prosentilla tulos viittasi mahdolliseen lievään kognitiiviseen heikentymiseen ja 29 prosentilla lievään dementiaan. Lisäksi yksi ei halunnut tehdä MMSE-testiä.

41 40 Kuvio 44: MMSE -testi tehty. 45. Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana Haastateltavilta 75-vuotiailta kysyttiin, onko heidän elämässään tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana oleellisia muutoksia. Ne saattoivat olla sekä positiivisia että negatiivisia (Kuvio 45). Hieman yli puolella (59 %) haastatelluista mitään oleellisia elämänmuutoksia ei ollut tapahtunut. 41 prosenttia 75-vuotiaista oli kokenut oleellisia elämänmuutoksia. Muutoksia olivat läheisen kuolema (17 %), läheisen sairastuminen (12 %), lastenlapsen tai lastenlasten lapsen syntymät (12 %) ja oma sairastuminen (5 %). Muita esille tulleita elämänmuutoksia olivat puolison siirtyminen laitoshoitoon (3 mainintaa), läheisen avioero (3 mainintaa) ja läheisen muutto (2 mainintaa). Yksittäisinä mainintoina tulivat esille muun muassa lapsenlapsen ylioppilasjuhlat, pojan muuttaminen pois kotoa ja tyttären työpaikan muuttuminen kauemmaksi. Kuvio 45: Viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneet tärkeät elämänmuutokset.

42 Mieliala Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, millaiseksi he kokevat mielialansa tällä hetkellä (Kuvio 46). 57 prosenttia koki mielialansa hyväksi ja 40 prosenttia kohtalaiseksi. 3 prosenttia koki mielialansa masentuneeksi. Heistä 83 prosentille oli tapahtunut elämässä viimeisen kahden vuoden aikana oleellisia negatiivisia muutoksia. 83 prosenttia itsensä masentuneeksi kokeneista sai MMSEtestissä lievään kognitiiviseen heikentymiseen viittaavan tuloksen. Kuvio 46: Mielialan kokeminen. 47. Syyllisyyden tunteet 91 prosenttia haastatelluista ei kokenut syyllisyyden tunteita (Kuvio 47). 9 prosentilla oli syyllisyyden tunteita usein. Heistä 71 prosenttia koki mielialansa kohtalaiseksi ja 29 prosenttia masentuneeksi. Kuvio 47: Syyllisyyden tunteita.

43 Itsensä tarpeelliseksi tunteminen Haastatelluista 75-vuotiaista itsensä tarpeelliseksi tunsi 93 prosenttia (Kuvio 48). 7 prosenttia haastatelluista ei kokenut itseään tarpeelliseksi. Heistä 29 prosenttia koki mielialansa tällä hetkellä hyväksi, 57 prosenttia kohtalaiseksi ja 14 prosenttia masentuneeksi. Kuvio 48: Itsensä tarpeelliseksi tunteminen. 49. Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista 65 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut luopunut itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista (Kuvio 49). 35 prosenttia oli kuitenkin joutunut luopumaan itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista. Suurin syy siihen, miksi oli luovuttu tärkeistä asioista tai harrastuksista oli sairaus (11 %). Esimerkiksi reuma, sydänsairaus, näkösairaus ja huonontunut kuulo vaikuttivat harrastuksesta luopumiseen. 11 henkilöä kertoi, että eivät vain jaksa tai viitsi enää harrastaa mitään. Liikuntakyvyn aleneminen oli syynä harrastuksista luopumiseen neljällä henkilöllä. Haastatelluista neljä kertoi, että kulkeminen oli hankalaa tai kyyditys puuttui, ja harrastus oli sen vuoksi täytynyt lopettaa. Neljä henkilöä kertoi syyn harrastuksesta luopumiseen olevan kaverin puute. Yksin ei viitsi lähteä. Kolme henkilöä koki olevansa liian vanhoja harrastamaan. 2 haastatelluista kertoi, että harrastus ei enää kiinnostanut ja 2 kertoi, että he olivat joutuneet luopumaan harrastuksestaan puolison sairauden vuoksi. Niistä haastatelluista 75-vuotiaista, jotka olivat joutuneet luopumaan itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista, 47 prosenttia koki mielialansa hyväksi, 49 prosenttia kohtalaiseksi ja 4 prosenttia masentuneeksi. 87 prosenttia itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista luopumaan joutuneista koki itsensä tarpeelliseksi ja 13 prosenttia tarpeettomaksi.

44 43 Kuvio 49: Luopuminen itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista. 50. GDS-15 Hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä tehtiin tarvittaessa GDS-15 -testi eli myöhäisiän depressioseula. Jos testin tuloksena on yli 6 pistettä, antaa se aihetta depressioepäilyyn. Testi tehtiin 10 prosentille haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 50). Yhteensä 4 haastateltavalla tulos ylitti 6 pistettä. Kuvio 50: GDS-15 testi tehty.

45 Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Päivittäisistä toiminnoista selviytymistä kysyttiin 11 eri kysymyksellä, samoin avuntarvetta ja sitä, kuka auttaa näissä toimissa. Perustoiminnoissa haastatelluista 75-vuotiaista 1 prosentti sai syömisessä apua puolisoltaan. Peseytymisessä apua tarvitsi 3 prosenttia. He saivat apua puolisoltaan. Yksi henkilö kertoi saavansa apua peseytymisessä tyttäreltään. Myös pukeutumisessa, mm. kengännauhojen sitomisessa, apua tarvitsi 3 prosenttia haastatelluista. Pukeutumisessa auttoi puoliso. Yksi haastatelluista mainitsi tarvitsevansa apua pukeutumisessa ja peseytymisessä, mutta ei kertonut kuka auttaa ja miten. Yksi henkilö sai apua vuoteesta ylösnousuun puolisoltaan. Sisällä liikkumisessa kaikki selviytyivät itsenäisesti. Sen sijaan ulkona liikkumisessa 3 prosenttia tarvitsi jonkinlaista apua. Kolme haastatelluista kertoi saavansa apua puolisolta. Yksi heistä käytti apuna myös rollaattoria. Yksi henkilö käytti ulkona liikkumisen apuvälineenä sekä rollaattoria että keppiä tarpeen mukaan. Yksi kertoi tarvitsevansa toisen ihmisen apua ulkona liikkuessaan. Varpaan kynsien leikkaamisessa apua tarvitsi 18 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista. Yleisimmin apua saatiin jalkahoitajalta (13 mainintaa). Lisäksi apua antoivat puoliso (10 mainintaa), sukulainen (3 mainintaa), kotihoito (2 mainintaa) ja lapsi (2 mainintaa). Seitsemän haastateltua kertoi, että he tarvitsivat apua varpaankynsien leikkaamisessa, mutta eivät kertoneet, kuka heitä auttoi. Haastatelluista 8 prosenttia tarvitsi apua lääkkeiden ottamisessa ja annostelussa. Apua saatiin puolisolta (11 mainintaa), kotihoidolta (4 mainintaa) ja lapselta. Yksi haastatelluista kertoi tarvitsevansa apua lääkkeiden ottamisessa ja annostelussa, mutta ei kertonut, kuka häntä auttoi. Ruoan valmistamisessa apua tarvitsi 18 prosenttia haastatelluista. Ruoan valmistuksessa auttoi yleisimmin puoliso (20 mainintaa). Yhdessä puolison kanssa ruokaa laittoi 6 henkilöä. Sisar auttoi kolmea henkilöä ja tytär yhtä. 2 henkilöä kertoi käyttävänsä ateriapalvelua ja 2 henkilöä kävi syömässä kodin ulkopuolella. Yksi henkilö ei kertonut, kuka häntä auttoi ruoan valmistamisessa. Kevyissä kotitöissä, kuten imuroinnissa, pyykinpesussa ja tiskauksessa, apua tarvitsi 18 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista. He saivat apua puolisolta (18 mainintaa), lapselta (3 mainintaa), sisarelta, naisystävältä, ex-puolisolta ja lapsenlapsilta. 6 henkilöä kertoi tekevänsä kotitöitä yhdessä puolisonsa kanssa. Haastatelluista 4 kertoi tarvitsevansa apua kotitöissä, mutta he eivät kertoneet, kuka heitä auttoi. 40 prosenttia haastatelluista kertoi tarvitsevansa apua raskaissa kotitöissä. Apua tarvittiin erityisesti lumen luonnissa ja nurmikon leikkuussa. Apua saatiin puolisolta (40 mainintaa), lapsilta (16 mainintaa), yksityiseltä yrittäjältä (6 mainintaa), sisarelta tai veljeltä (5 mainintaa), naapurilta (5 mainintaa), ystävältä (3 mainintaa), miniältä, lapsenlapselta ja ex-vaimolta. 9 henkilöä ei kertonut, keneltä sai apua raskaissa kotitöissä. Raha-asioissa apua tarvitsi 10 prosenttia haastatelluista. Heitä auttoivat puoliso (13 mainintaa), lapset (3 mainintaa) ja sisko. Kolme haastateltua ei kertonut, kuka heitä auttoi raha-asioissa.