Seurantatutkimus ammatillisen koulutuksen mielikuvista 2010 Diasarja perustuu IROResearch Oy:n Hannu Horttanan ja Sara Helmisen laatimiin koosteisiin ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen keskeisistä tuloksista.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suhtautumista ja asenteita ammatilliseen koulutukseen sekä koota ajatuksia ammatillisen koulutuksen (ja ammatillisen koulutuksen viestinnän) kehittämiseksi. Tutkimus on seurantatutkimus 2006-2007 tehdylle vastaavalle tutkimukselle. Tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy huhti-toukokuussa 2010. Kohderyhmänä olivat peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset sekä ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa toista vuotta opiskelevat ja yrityspäättäjät. Tutkimusmenetelminä olivat tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (900 nuorta), Internet-kysely (127 yrityspäättäjää) ja kvalitatiivinen syvähaastattelu/parihaastattelu (52 kohderyhmiin kuuluvaa henkilöä).
Kvantitatiivinen tutkimus Ammatillisessa koulutuksessa olevat, lukiolaiset, peruskoulun 9.-luokkalaiset Otoskoko 900 (300 haastattelua/kohderyhmä) Edustavat ja riittävät otokset vuosina 1992 ja 1994 syntyneitä nuoria Väestörekisterikeskuksesta Tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla 27.4. - 4.5.2010
Aineiston rakenne (n = 900) Sukupuoli Nainen Mies Asuinlääni Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Asuinpaikkakunnan tyyppi Helsinki, Espoo, Vantaa Muu pääkaupunkiseutu Turku, Tampere Muu kaupunki Kunta (maaseutu) Ammatillisessa Lukiossa 9. luokalla koulutuksessa N = 299 % N = 301 % N = 300 % 117 39 187 62 148 49 182 61 114 38 152 51 120 40 126 42 122 41 88 30 84 28 85 28 24 8 12 4 30 10 45 13 36 12 31 10 39 8 42 14 30 10 45 15 60 20 51 17 12 4 22 7 15 5 18 6 24 8 25 8 146 49 130 43 136 45 78 26 64 21 73 24
Aineiston rakenne (n = 900) Äidin koulutus Perus-/kansa-/keskikoulu Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu Ylioppilas Yo-pohjainen ammatillinen koulutus Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Joku muu Ei tiedä / ei osaa sanoa Äidin ammattiryhmä Työntekijä tai toimihenkilö Johtavassa asemassa oleva Yksityisyrittäjä Maanviljelijä Koti-äiti/-isä Opiskelija Työtön Eläkeläinen Ei tiedä / ei osaa sanoa Ammatillisessa Lukiossa 9. luokalla koulutuksessa N = 299 % N = 301 % N = 300 % 36 108 45 18 30 6 48 230 15 19 6 5 1 9 6 8 12 21 7 36 72 24 15 33 11 9 45 15 10 90 30 2 4 1 16 36 12 77 218 72 5 36 12 6 17 5 2 6 2 2 5 1 1 0 0 3 7 2 2 4 1 3 9 3 12 4 81 27 45 15 21 7 57 19 9 3 75 25 213 71 24 8 18 6 9 3 6 2 3 1 3 1 3 1 24 8
Aineiston rakenne (n = 900) Isän koulutus Perus-/kansa-/keskikoulu Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu Ylioppilas Yo-pohjainen ammatillinen koulutus Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Joku muu Ei tiedä / ei osaa sanoa Isän ammattiryhmä Työntekijä tai toimihenkilö Johtavassa asemassa oleva Yksityisyrittäjä Maanviljelijä Koti-äiti/-isä Opiskelija Työtön Eläkeläinen Ei tiedä / ei osaa sanoa Ammatillisessa Lukiossa 9. luokalla koulutuksessa N = 299 % N = 301 % N = 300 % 51 132 15 18 33 6 44 192 30 36 12 0 0 5 9 15 17 27 9 44 96 32 5 24 8 6 25 8 11 81 27 2 6 2 15 42 14 64 150 50 10 60 20 12 51 17 4 12 4 0 0 0 0 2 1 2 10 3 3 8 2 5 8 3 21 7 93 31 24 8 21 7 51 17 6 2 84 28 171 57 36 12 33 11 15 5 0 0 0 0 9 3 9 3 27 9
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelu/koulunkäynti on tärkeää tulevaisuuden kannalta Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 85 13 1 v. 2006, N=300 89 10 1 Lukiolaiset v. 2010, N=301 85 14 1 v. 2006, N=346 82 17 1 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 82 18 v. 2006, N=27 89 11 9.luokkalaiset v. 2010, N=300 83 16 v. 2006, N=300 81 18 1 0 20 40 60 80 100 % Täysin samaa mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin eri mieltä
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelu/koulunkäynti on kiinnostavaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 40 47 10 3 v. 2006, N=300 43 48 6 3 Lukiolaiset v. 2010, N=301 30 55 11 4 v. 2006, N=346 38 54 7 1 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 27 52 15 6 v. 2006, N=27 22 59 15 4 9.luokkalaiset v. 2010, N=300 15 60 18 7 v. 2006, N=300 20 56 18 6 % 0 20 40 60 80 100 Täysin samaa mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin eri mieltä
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelu/koulunkäynti on mukavaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 29 57 9 4 v. 2006, N=300 32 53 11 4 Lukiolaiset v. 2010, N=301 21 56 19 4 v. 2006, N=346 19 68 11 2 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 21 61 12 6 v. 2006, N=27 15 59 22 4 9.luokkalaiset v. 2010, N=300 19 57 19 5 v. 2006, N=300 19 62 15 4 0 20 40 60 80 100 % Täysin samaa mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin eri mieltä
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Työ on kiinnostavampaa kuin opiskelu Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 58 31 8 3 v. 2006, N=300 53 29 11 4 Lukiolaiset v. 2010, N=301 24 40 29 5 v. 2006, N=346 23 41 22 10 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 30 55 15 v. 2006, N=27 52 30 15 9.luokkalaiset v. 2010, N=300 45 33 14 6 v. 2006, N=300 42 35 18 4 0 20 40 60 80 100 % Täysin samaa mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin eri mieltä
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Minua kiinnostava ala Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 66 28 4 2 v. 2006, N=300 64 30 5 1 Lukiolaiset v. 2010, N=301 47 33 14 5 v. 2006, N=346 40 34 16 8 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 67 30 30 v. 2006, N=27 56 37 7 0 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 63 28 5 2 v. 2006, N=292 65 30 4 1 0 20 40 60 80 100 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Halu saada nopeasti hyvä ammatti Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 24 45 19 11 v. 2006, N=300 31 44 17 8 Lukiolaiset v. 2010, N=301 6 19 42 32 v. 2006, N=346 10 27 35 27 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 18 52 18 12 v. 2006, N=27 26 48 15 11 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 20 35 26 18 v. 2006, N=292 22 46 23 8 0 20 40 60 80 100 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Halu päästä töihin joista saa hyvää palkkaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 39 37 18 5 v. 2006, N=300 48 34 11 7 Lukiolaiset v. 2010, N=301 31 51 15 3 v. 2006, N=346 38 47 10 5 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 18 52 21 9 v. 2006, N=27 52 37 7 4 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 40 43 11 5 v. 2006, N=292 51 40 8 1 0 20 40 60 80 100 Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan %
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus: ammatillinen koulutus Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 62 36 20 v. 2006, N=300 64 33 30 Lukiolaiset v. 2010, N=301 6 35 38 21 v. 2006, N=346 5 40 33 22 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 61 36 30 v. 2006, N=27 33 59 7 0 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 30 36 23 11 v. 2006, N=292 28 41 20 11 0 20 40 60 80 100 % Erittäin kiinnostava Ei kovin kiinnostava Melko kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus: lukio Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 3 17 23 58 v. 2006, N=300 6 16 24 54 Lukiolaiset v. 2010, N=301 61 34 31 v. 2006, N=346 61 36 21 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 21 52 15 12 v. 2006, N=27 33 44 19 4 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 44 21 11 24 v. 2006, N=292 42 23 14 21 0 20 40 60 80 100 % Erittäin kiinnostava Ei kovin kiinnostava Melko kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus: ammatillinen koulutus ja ylioppilastutkinto samaan aikaan, ns. kaksoistutkinto Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 11 26 17 46 v. 2006, N=300 10 28 25 36 Lukiolaiset v. 2010, N=301 6 39 32 22 v. 2006, N=346 7 43 27 23 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 67 33 v. 2006, N=27 67 26 4 3 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 10 33 27 30 v. 2006, N=292 10 34 29 26 0 20 40 60 80 100 % Erittäin kiinnostava Ei kovin kiinnostava Melko kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus: kymppiluokka Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 2 11 12 75 v. 2006, N=300 3 8 15 74 Lukiolaiset v. 2010, N=301 1 9 89 v. 2006, N=346 1 4 12 83 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 3 15 82 v. 2006, N=27 4 15 81 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 3 12 16 70 v. 2006, N=292 6 14 80 0 20 40 60 80 100 % Erittäin kiinnostava Ei kovin kiinnostava Melko kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus: ammattikoulutukseen ohjaavat, valmistavat ja valmentavat koulutukset Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 2 11 12 75 Lukiolaiset v. 2010, N=301 6 25 21 49 Ammattikoulu+yotutkinto v. 2010, N=33 0 11 21 68 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 2 24 29 44 0 20 40 60 80 100 % Erittäin kiinnostava Ei kovin kiinnostava Melko kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus: 9. luokkalaiset erittäin + melko kiinnostava Muutos v. 2006 Ammatillinen koulutus 66-3 Lukio 65 0 Kaksoistutkinto 43-1 Ammattikoulutukseen ohjaava 26 Kymppiluokka 15-5 0 20 40 60 80 100 %
9. luokkalaiset (n = 300= Miksi pitää pelkkää ammatillista koulutusta itselleen erittäin kiinnostavana tai melko kiinnostavana Pidän käytännön töistä ja käsillä tekemisestä En pidä lukemisesta, lukio ei kiinnosta Pääsee nopeasti töihin ja ammattiin Saa itseä kiinnostavan ammatin ei kovin kiinnostavana tai ei lainkaan kiinnostavana Lukiosta paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet Ei vielä tiedä mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä Haluan opiskella pitkälle Haluan myös yleissivistystä Ammatillisessa koulutuksessa ei kiinnostavia vaihtoehtoja
Harkitsiko lukion lisäksi muita koulutusvaihtoehtoja: lukiolaiset v. 2010, N=301 42 58 v. 2006, N=346 37 63 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Muut koulutusvaihtoehdot: lukiossa, harkitsi muita vaihtoehtoja Ammatillinen koulutus 68 72 Kaksoistutkinto 29 31 Kymppiluokka 0 2 Ammattikoulutukseen ohjaava 1 Jokin muu 2 2 0 20 40 60 80 100 % v. 2010, N=125 v. 2006, N=129
Pääsikö opiskelemaan ensisijaiseen valintaansa: ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 88 12 v. 2006, N=300 89 11 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Harkitsiko muita ammatteja tai tutkintoja ensisijaisen valintansa lisäksi Ammatillisessa koulutuksessa/päässyt ensisijaiseen valintaansa v. 2010, N=262 56 44 v. 2006, N=267 52 48 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Muut koulutusvaihtoehdot joita harkitsi Ammatillisessa koulutuksessa/harkitsi muita vaihtoehtoja Muu ammatillinen koulutus 55 70 Muu ammatti tai koulutus 21 Lukio 12 27 Ammattikoulutukseen ohjaava, valmist 5 Kaksoistutkinto Kymppiluokka 1 3 4 4 0 20 40 60 80 100 % v. 2010, N=148 v. 2006, N=139
Millainen käsitys on ammatillisesta koulutuksesta omien kokemusten perusteella? Ammatillisessa koulutuksessa olevat (n = 300) Yleisimmät käsitykset Positiivinen, hyvä, mielenkiintoinen Mukava, rento, helppo Hyvä koulutus haluamaani ammattiin nopeasti Käytännönläheistä, valmistaa hyvin työelämään
Mitä kehitettävää/parannettavaa ammatillisessa koulutuksessa on? Ammatillisessa koulutuksessa olevat (n = 300) Yleisimmät vastaukset Enemmän käytäntöä Valinnaisaineita lisää Lyhyempi koulutusaika, enemmän työharjoittelua Pienemmät opetusryhmät Parempi opetuksen laatu Lisää päteviä opettajia (joilla on todellinen tuntuma/kokemus tämän päivän työelämästä)
Miten ammatillisesta koulutuksesta saisi nykyistä kiinnostavamman vaihtoehdon? Ammatillisessa koulutuksessa olevat (n = 300) Yleisimmät ehdotukset Enemmän työharjoittelua ja työssä oppimista Enemmän ja monipuolisempia vaihtoehtoja, lisää omaa päätösvaltaa Lyhyempi koulutus (nyt paljon turhaa) Vähemmän teoriaa/yleisaineita/yhteisiä aineita Paremmat, tähän päivään päivitetyt opettajat 9. luokkalaisille enemmän tietoa eri vaihtoehdoista ja tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin
Tietääkö, että nykyään on mahdollista suorittaa ammatillinen koulutus ja ylioppilastutkinto samaan aikaan ns. kaksoistutkintona? Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 v. 2006, N=300 Lukiolaiset v. 2010, N=301 v. 2006, N=346 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 v. 2006, N=27 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 v. 2006, N=292 95 96 98 94 100 96 95 97 5 4 2 6 4 5 3 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Tietääkö, että myös ammatillinen koulutus antaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden aina korkeakouluihin ja yliopistoihin asti? Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 v. 2006, N=300 Lukiolaiset v. 2010, N=301 v. 2006, N=346 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 v. 2006, N=27 9.luokkalaiset v. 2010, N=297 v. 2006, N=292 96 96 95 93 94 96 90 90 4 4 5 7 6 4 10 10 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Tyytyväisyys opiskelupaikkaan tällä hetkellä Ammatillisessa koulutuksessa olevat v. 2010, N=299 52 38 6 31 v. 2006, N=300 58 38 21 Lukiolaiset v. 2010, N=301 49 42 6 4 v. 2006, N=346 50 46 22 Ammattikoulu+yo-tutkinto v. 2010, N=33 55 33 9 3 v. 2006, N=27 48 48 4 0 20 40 60 80 100 % Erittäin tyytyväinen Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Erittäin tyytymätön Melko tyytyväinen Melko tyytymätön
Mitä aikoo tehdä nykyisten opintojen jälkeen? Ammatillisessa koulutuksessa olevat Mennä töihin 53 58 Mennä ammattikorkeakouluun 17 18 Pitää välivuoden Mennä korkeakouluun tai yliopistoon Mennä ammatilliseen koulutukseen Johonkin muuhun opiskelupaikkaan 3 4 4 4 2 1 1 6 Tehdä jotain muuta 9 15 0 20 40 60 80 100 % v. 2010, N=299 v. 2006, N=300
Mitä aikoo tehdä nykyisten opintojen jälkeen? Lukiolaiset Mennä töihin 3 4 Mennä ammattikorkeakouluun 24 22 Pitää välivuoden 9 10 Mennä korkeakouluun tai yliopistoon 49 47 Mennä ammatilliseen koulutukseen Johonkin muuhun opiskelupaikkaan 3 4 1 1 Tehdä jotain muuta 10 11 0 20 40 60 80 100 % v. 2010, N=301 v. 2006, N=346
Mieluisin koulutusvaihtoehto/yleisimmät perustelut 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua (n = 292) Ammatillinen koulutus Pääsee suoraan töihin Haluan ammatin nopeasti Olen käytännön tyyppi Tiedän mihin ammattiin/alalle haluan Lukeminen ei kiinnosta Lukio Ala ei ole vielä selvillä/ei varma mihin haluaa Lisää miettimisaikaa Paremmat jatko-opiskelumahdollisuudet Haluan ylioppilaaksi yliopistoon/korkeakouluun Kaksi tutkintoa samaan aikaan Saa samalla ammatin ja ylioppilastutkinnon
Mihin koulutusvaihtoehtoon aikoo mennä/hakea peruskoulun jälkeen? 9. luokalla/koulutusvaihtoehtona ammatillinen tai kaksoistutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Liiketalouden, yhteiskuntatieteiden, hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala Luonnontieteiden ala, datanomi Ei tiedä Muu ala 12 12 9 6 9 5 0 3 4 2 5 1 2 2 2 12 31 47 21 18 0 20 40 60 80 100 v. 2010, N=117 v. 2006, N=129 %
Mitä aikoo tehdä ammatillisen koulutuksen jälkeen? 9. luokalla/koulutusvaihtoehtona ammatillinen tai kaksoistutkinto Mennä töihin 56 66 Jatkaa opiskelua 23 29 Tehdä jotain muuta 3 7 0 20 40 60 80 100 % v. 2010, N=117 v. 2006, N=129
Missä aikoo jatkaa opiskelua? 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua ammatillisen koulutuksen jälkeen Ammattikorkeakoulussa 53 76 Korkeakoulussa tai yliopistossa 9 23 Jossain muualla 3 13 0 20 40 60 80 100 % v. 2010, N=34 v. 2006, N=30
Mistä on saanut tietoa ammatillisesta koulutuksesta? 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua Opinto-ohjaajalta Koulusta yleensä Internetistä Kavereilta Vanhemmilta Sisaruksilta Opettajilta Muista lehdistä Ammattiosaaja-lehdestä Televisiosta/radiosta Jostain muualta 73 64 33 43 18 9 15 11 9 9 6 5 2 3 1 2 1 1 1 0 5 10 0 20 40 60 80 100 v. 2010, N=297 v. 2006, N=292 %
Onko kaivannut ammatillisesta koulutuksesta lisää tietoa? 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua v. 2010, N=117 15 85 v. 2006, N=129 15 85 0 20 40 60 80 100 % v. 2010, N=297 v. 2006, N=292
Jos tarvitsisi lisätietoa ammatillisesta koulutuksesta, mistä hakisi? 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua (n = 297) Opinto-ohjaajalta/OPOlta 63 Internetistä 48 Koulusta yleensä Vanhemmilta Kavereilta 4 4 5 opettajilta Sisruksilta Ammattiosaaja-lehdestä Muista lehdistä Televisioista/radiosta 1 1 0 0 0 Jostain muualta 5 0 20 40 60 80 100 %
Millaista tietoa on kaivannut ammatillisesta koulutuksesta? 9. luokalla/kaivannut lisää tietoa (n = 44) Yleisimmät vastaukset Tarkempaa ja konkreettista tietoa eri aloista/vaihtoehdoista/ammateista Millaista koulussa on (miten eroaa peruskoulusta) Mitä koulutus pitää sisällään, miten teoria ja käytäntö yhdistyvät koulutuksessa Jatko-opintomahdollisuuksista
Kvantitatiivinen tutkimus Yrityspäättäjät (työnantajat) Näytekoko100 vastaajaa, lopullinen vastaajamäärä 127 Vastaajat yritystensä henkilöstöasioissa joko lopullisia päättäjiä tai päätöksentekoon osallistuvia Tiedot kerättiin Internet-kyselynä 19. - 25.4.2010 Otannan pohjana IROResearch Oy:n oma ja itse värvätty Päättäjäpaneeli, jossa on noin 8000 yrityspäättäjää erikokoisista yrityksistä eri toimialoilta koko Suomesta (painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen, kuten koko Suomen yrityskanta)
Aineiston rakenne: 2010 n = 127, 2006 n = 100 v. 2010 v. 2006 N % N % Päätöksentekorooli henkilöstöasioissa Lopullinen päättäjä 59 46 60 60 Osallistuu päätöksentekoon 68 54 40 40 Yrityksen henkilökunnan määrä Alle 10 henkilöä 25 20 0 0 10-49 henkilöä 26 20 30 30 50-99 henkilöä 19 15 21 21 100-499 henkilöä 28 22 24 24 500 henkilöä tai enemmän 29 23 25 25 Yrityksen pääasiallinen toimiala Teollisuus 28 22 37 37 Kauppa 13 10 12 12 Palvelu 61 48 50 50 Jokin muu 25 20 1 1 Yrityksen sijaintilääni Etelä-Suomen lääni 73 57 59 59 Länsi-Suomen lääni 31 24 28 28 Itä-Suomen lääni 3 2 8 8 Oulun lääni 13 10 4 4 Lapin lääni 7 7 1 1
Aineiston rakenne: 2010 n = 127, 2006 n = 100 v. 2010 v. 2006 N % N % Yrityksen sijantipaikkakunnan tyyppi Helsinki, Espoo, Vantaa 63 49 43 43 Muu pääkaupunkiseutu 1 1 2 2 Turku, Tampere 15 13 11 11 Muu kaupunki 32 25 36 36 Kunta 16 13 8 8 Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus henkilökunnasta Yli 80 % 33 26 23 23 50-80 % 31 24 25 25 30-49 % 17 13 19 19 10-29 % 18 14 16 16 Alle 10 % 12 11 11 11 Ei tiedä 16 13 6 6
Aineiston rakenne: 2010 n = 127, 2006 n = 100 v. 2010 v. 2006 N % N % Oma koulutus Perus-/kansakoulu 5 4 3 3 Ylioppilas 8 6 0 0 Ammatillinen koulutus / ammattikoulu 11 9 4 4 Opistotasoinen koulutus 38 30 40 40 Ammattikorkeakoulu 18 14 8 8 Yliopisto / korkeakoulu 47 37 44 44 Joku muu koulutus - - 3 3 Sukupuoli Nainen 50 39 33 33 Mies 77 61 67 67 Ikä Alle 30 vuotta 4 3 1 1 30-39 vuotta 24 19 26 26 40-49 vuotta 45 35 47 47 50-59 vuotta 43 34 22 22 60 vuotta tai vanhempi 11 9 4 4 Organisaatioasema Omistaja/yrittäjä/toimitusjohtaja 17 13 Ylin johto 22 17 Keskijohto 44 35 Muu esimiesasema 15 12 Suunnittelija/asiantuntija 21 17 Muu toimihenkilö 7 6 Joku muu koulutus 1 1
Millainen mielikuva tai käsitys sinulla on ammatillisesta koulutuksesta Suomessa? Myönteiset Hyvää / laadukasta (45 kpl) Korkealaatuista/-tasoista (15 kpl) Monipuolista/käytännönläheistä (6 kpl) Melko hyvä (4 kpl) Kielteiset Liian teoreettista /ei valmista työntekoon(14 kpl) Huono/tyydyttävä (5 kpl) Keskinkertaista / kohtalaista (5 kpl) Taso vaihtelee /osin hyvää, osin huonoa (5 kpl) Taso heikentynyt (2 kpl)
Mitä hyvää ammatillisessa koulutuksessa on? Antaa perustaidot/-tiedot / antaa valmiudet ammattiin/työelämään (33 kpl) Harjoittelujaksot / käytännönläheisyys (18 kpl) Nopea tie ammattiin / tietty ammatti (17kpl) Laaja-alaista / monipuolista (13 kpl) Hyvää/laadukasta opetusta (8 kpl) Riittävästi myös teoriaa (7 kpl) Mitä huonoa ammatillisessa koulutuksessa on? Käytännön harjoittelun puute / liian teoreettista (24 kpl) Ei ajantasalla työelämässä tapahtuvissa muutoksissa / ei vastaa työelämän tarpeita (14 kpl) Laatu/taso vaihtelee (3 kpl) Motivaation puute / opintojen keskeyttäminen (12 kpl) Arvostuksen puute (2 kpl) Matala vaatimustaso / oppilaiden taso huono (10 kpl) Koulutusajat liian pitkiä (4 kpl)
Mitkä ovat mielestäsi ammatillisen koulutuksen suurimmat haasteet tulevaisuudessa? Kohdistaa koulutusta työelämän tarpeiden mukaan / pysyä ajan tasalla (65 kpl) Löytää opiskelijoita / motivoituneita opiskelijoita (34 kpl) Arvostuksen nostaminen (5 kpl) Osaavien opettajien löytäminen/kouluttaminen (7 kpl) Tason säilyttäminen korkeana (2 kpl)
Kuinka hyvin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ihmisten osaaminen ja työelämän vaatimukset mielestäsi kohtaavat? Kaikki vastaajat v. 2010, N=127 2 73 24 1 v. 2006, N=100 2 80 17 1 0 20 40 60 80 100 % Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti
Oma suhtautuminen ammatilliseen koulutukseen ja oma arvio 9. luokkalaisten käsityksestä ammatillisesta koulutuksesta Kaikki vastaajat Oma suhtautuminen v. 2010, N=127 45 41 13 1 v. 2006, N=100 41 48 9 2 Käsitys 9. luokkalaisten suhtautumisesta v. 2010, N=127 6 40 39 14 v. 2006, N=100 2 32 31 34 1 0 20 40 60 80 100 % Erittäin myönteinen Melko myönteinen Neutraali Melko kielteinen Erittäin kielteinen
Miten uskot ammatillisen koulutustarpeen kehittyvän Suomessa lähivuosina? Kaikki vastaajat v. 2010, N=127 69 29 2 v. 2006, N=100 69 30 1 0 20 40 60 80 100 % Kasvaa Pysyy ennellaan Vähenee
Onko ammatillisella koulutuksella Suomessa mielestäsi mielikuva-/imago-ongelma? Kaikki vastaajat v. 2010, N=127 6 72 21 v. 2006, N=100 17 72 11 0 20 40 60 80 100 % Kyllä, suuri Kyllä, jossain määrin Ei ole
Millainen mielikuvaongelma ammatillisella koulutuksella on? Arvostuksen puute / arvostus ammattikoulu vs. korkeakoulu (38 kpl) Sinne menevät ne, jotka eivät muualle/lukioon pääse (20 kpl) Perustyötä /duunarin työtä ei arvosteta (8 kpl) Huonopalkkaiset /likaiset työt (7 kpl) Ei mahdollisuuksia edetä uralla (3 kpl) Työttömyys uhkana (3 kpl)
Mitä ongelman ratkaisemiseksi pitäisi tehdä? Markkinoida / tiedottaa yleensä (10 kpl) Lisätä tiedotusta ammatillisen koulutuksen hyvistä puolista (18 kpl) - palkkataso, työllistyminen, menestystarinat, rooli työelämässä, valmistuminen suoraan ammattiin Arvostuksen / imagon nostaminen (6 kpl) Pääsykokeet / laadun nostaminen / huonot oppilaat eivät valmistu (3 kpl) Lisätä yhteistyötä yritysten kanssa (3 kpl) Koulutuksen kehittäminen (10 kpl) Parempi palkka (4 kpl) Vähennetään lukio-opiskelupaikkoja/koulutusmäärät (3 kpl)
Uskotko, että Suomen työmarkkinoilla tulee olemaan lähivuosina pulaa ns. tekijöistä, esim. käden taitajista? Kaikki vastaajat v. 2010, N=127 92 8 v. 2006, N=100 97 3 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Onko ammatillinen koulutus Suomessa aliarvostettua? Kaikki vastaajat v. 2010, N=127 80 20 v. 2006, N=100 82 18 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Kuinka hyvin ammatillisen koulutuksen tarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä kohtaavat? Kaikki vastaajat v. 2010, N=127 1 21 61 15 2 v. 2006, N=100 2 16 58 22 2 0 20 40 60 80 100 % Erinomaisesti Hyvin Tyydyttävästi Välttävästi Heikosti
Millaiseksi arvioit ammatillisen koulutuksen laadun Suomessa? Kaikki vastaajat v. 2010, N=127 3 29 53 13 2 v. 2006, N=100 1 31 54 11 3 0 20 40 60 80 100 % Erinomainen Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Erittäin huono
Rekrytointi (yleensä + ammatillisen koulutuksen suorittaneita) Kaikki vastaajat / rekrytoitu tänä vuonna Rekrytoitu lisää henkilökuntaa tänä vuonna v. 2010, N=127 61 39 v. 2006, N=100 91 9 Rekrytoitu ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä v. 2010, N=77 68 32 v. 2006, N=91 73 27 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Rekrytointiaikomukset (yleensä + ammatillisen koulutuksen suorittaneita) Kaikki vastaajat / rekrytoidaan ensi vuonna Lisää henkilökuntaa ensi vuonna v. 2010, N=127 74 26 v. 2006, N=100 78 22 Rekrytoidaan amm. koulutuksen suoritt. henkilöitä v. 2010, N=94 79 21 v. 2006, N=78 82 18 0 20 40 60 80 100 % Kyllä Ei
Kvalitatiivinen tutkimus Henkilökohtaiset syvähaastattelut (6 opinto-ohjaajaa ja 6 yrityspäättäjää) Parihaastattelut (24 peruskoulun 9. luokalla opiskelevaa, 16 ammatillisissa oppilaitoksissa toista vuotta opiskelevaa) pääkaupunkiseudulla, Savonlinnassa ja Raumalla Yhteensä haastateltiin 52 henkilöä Haastattelut tehtiin 19. - 30.4.2010
Ammatillisen koulutuksen mielikuvat (1) Mielikuva ammatillisesta koulutuksesta muuttunut edelleen myönteisemmäksi Päämäärätietoisten ja kunnianhimoisten vaihtoehto, lukioon mennään kun ei tiedetä mitä halutaan Opiskelija-aines muuttunut, potentiaalinen vaihtoehto kympin oppilaillekin Entistä paremmat jatko-opintomahdollisuudet Lähes varma työllistyminen valmistumisen jälkeen Ammattitaidon saavuttaminen noussut ylioppilaslakin statuksen rinnalle Muutosta eteenpäin vieneitä tekijöitä Ammatillisen koulutuksen viestintä lyönyt hyvin läpi Koulutuksen suosion kasvu, nousseet keskiarvorajat Medianäkyvyys: sisustus-/lifestyle -ohjelmat, blogit, DIY (do it yourself) Yleinen ilmapiirimuutos, uutisointi; kädentaitojen arvostus, Suomi tarvitsee tekijöitä Stereotyyppinen mielikuva koulutuksesta edelleen haasteena Koulutuslinjojen yksipuolisuus, duunareita kädet rasvassa Matala vaatimustaso, ei-motivoituneet oppilaat, kun pää ei riitä lukioon Vanhempien kielteinen asenne Imagomuutos vie aikaa, vaatii pitkäjänteistä markkinointia ja viestintää Painotetaan ammattialoja, ei ammattikoulua Yleinen medianäkyvyys ja mielikuvalliset mainokset, oppilaitosten aktiivisuus Tiiviimpi paikallinen yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä Tärkeä rooli myös vanhempien ja opettajakunnan asennemuutoksella Tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen nähdään entisestään lähenevän lukiota: tasaveroinen vaihtoehto, suosio kasvaa ja laatu paranee.
Ammatillisen koulutuksen mielikuvat (2) Osalle vanhemmista (ja opettajista?) lukio edelleen vahva instituutio Status-arvoa, oma koulutustausta suurin vaikuttaja Ammatillisen koulutuksen jälkeiset jatko-opiskelumahdollisuudet eivät vanhemmille välttämättä kovin tuttuja/kiinnostavia Aiheuttaa ristiriitaa: lukiokoulutusta suositellaan jotta ei jäätäisi tyhjän päälle, toisaalta ammatillinen koulutus toisi varmuutta, saadaan ainakin työpaikka
Ammatillinen koulutus Koulutusvaihtoehdot (1) Määrätietoiset tulevaisuuden suunnitelmat, kunnianhimoa: toiveammatti, selkeät ammatilliset tavoitteet, erikoisosaaminen Halutaan nopeasti ammattiin, töihin; ei haluta tuhlata aikaa turhaan Varma pääsy työelämään sekä tiettyyn ansiotasoon varhainen itsenäistyminen Luovat ja taitavat nuoret, haaveena tehdä harrastuksista ammatti Lukeminen ei luonnistu, tunnu omalta, lukiota vapaampi ja itsenäisempi opiskelutyyli miellyttää Kyllästyneisyyttä teoreettiseen opiskelutapaan, lukio tuntuu yläasteen jatkolta Halu valita käytännönläheinen koulutus, tehdä käsillä Ammatin kannalta olennaiseen keskittyminen vs. lukion yleissivistävyys Lukio Lukijoille : pärjätään teoreettisessa opiskelussa Tähdätään korkealle: korkeakouluun, akateemiseen ammattiin Halutaan lisää miettimisaikaa, ei haluta tehdä ratkaisuja Monipuolinen yleissivistys: varmempi lähtökohta korkeakouluopintoihin, kielelliset ja matemaattiset taidot, kirjalliset ja verbaaliset kyvyt Lukiokoulutus ei kuitenkaan sellaisenaan riitä, ilman jatko-opintoja Prisman kassalle Ei enää se ainoa oikea, itsestään selvä vaihtoehto Keskiarvorajat alentuneet, joten ei pelkästään hyvien oppilaiden paikka
Koulutusvaihtoehdot (2) Ammatillinen tutkinto ja ylioppilastutkinto yhtä aikaa Nykyaikaista tehokkuusajattelua: aikaa ei mene hukkaan Rankka, vaatii oppilailta vahvan motivaation, paljon itsenäistä opiskelua Jatko-opintojen rahoittamiseen, myös ammatillisen koulutuksen turvaksi Varmistaa jatko-opintokelpoisuuden kunnianhimoisille ja päämäärätietoisille oppilaille Kompromissiratkaisu osalle vanhemmista: ammatillinen koulutus kelpaa, kunhan saadaan ylioppilastodistuskin Kaksi ammatillista tutkintoa yhtä aikaa kiinnostaa myös Kymppiluokka Aidosti motivoituneille lisävuosi miettimiseen ja numeroiden korottamiseen Ei koeta aidosti vaihtoehtona: pakko, suunnitelma B Pudokkaiden leikkikoulu Ammattistartti Kymppiluokkaa motivoivampi vaihtoehto ammatilliseen tähtääville Lisäaikaa miettiä linjavalintoja, jos oma suuntautuneisuus ei ole vielä selvillä Työharjoittelujaksoilla saadaan esimakua alasta, oman soveltuvuuden testaus
Koulutusvaihtoehdot (3) Oppisopimuskoulutus Marginaalivaihtoehto: paikkoja vaikea saada, menevät pitkälti suhteilla Sopii harvalle 15-vuotiaalle, lähinnä yrittäjäperheen jälkikasvulle Vahva käytännöllisyys kuitenkin kiinnostaisi nuoria, päästään heti rahaan kiinni Työnantajille hidasta ja kannattamatonta: Ei haluta sitoutua 9.-luokkalaiseen, preferoidaan jo valmistunutta täysi-ikäistä Haasteena koulutetun nuoren sitouttaminen harjoittelupaikkaan Soveltuvin erikoislahjakkaalle nuorelle, jolla itseopitut taidot Siirtyminen suoraan työelämään Ei relevantti vaihtoehto, ilman koulutusta ei pärjää Poikkeuksena sukupolvenvaihdokset
Ammattitaito, työllistyminen ja palkkaus Kisälli-ajattelu: ammatillisen koulutuksen käynyt nuori omaa perustiedot ja edellytykset toimia ammatissa, varsinaisiin työtehtäviin kasvetaan (kasvatetaan) ammattilaisten ohjauksessa Valmistuneiden ammattitaito entistä paremmin hyödynnettävissä Tärkeää taitojen jalostaminen jatko-opinnoissa Työelämän muuttuvat vaatimukset asettavat haasteita oppilaitoksille ja opettajille, mm. teollisen alan muuttuvat konekannat ja automatisointi sekä yritysten kansainvälistyminen Työllistymisnäkymät lukiosta valmistuneita paremmat Suorempi ja helpompi tie ammattiin Työnantajien arvostus Mediauutisointi osaajapulasta ja akateemisesta työttömyydestä Suurten ikäryhmien poisjäänti perinteisiltä ammattialoilta Mielikuva palkkauksesta parantunut, palkka koetaan vähintään kohtuulliseksi Alariippuvaista, mutta etenkin erikoisosaajilla mahdollisuudet korkeisiin ansioihin (esim. putkimiehet ja sähkömiehet) Nopeasti saavutettavissa olevat ansiot kompensoivat akateemisten virkojen yleensä korkeampia palkkoja Media vaikuttanut mielikuvaan kohonneesta ansiotasosta
Koulutuksen/ammatin kiinnostavuuden arviointi Ammatteja arvioidaan ensisijaisesti omien mieltymysten ja harrastusten kautta: vahva tietämys siitä mitä halutaan ja mitä tavoitellaan, individualismi 2006: Mihin ammattiin minä sopisin? 2010: Mitä minä haluaisin tehdä? Toisaalta halutaan olla itsenäisempiä kuin todellisuudessa ollaan. Tosiasiassa vanhempien roolimalli/suositukset ja kaveripiirin valinnat vahvoja taustavaikuttajia. Keskeiset valintakriteerit: Työn mielekkyys: itsensä toteuttaminen, oma harrastuneisuus ja kiinnostus, oma soveltuminen alalle Työllistyminen: taantuma mietityttää, halutaan pelata varman päälle, mielikuvat pitkälti median luomia Palkkaus Oppilaitoksen sijainti: kulkemisen helppous ja vaivattomuus, hyvät yhteydet, koulutuksen saatavuus (lähinnä maakunnissa) Oppilaitoksen ilmapiiri: oppilaitosvierailut, kaverien kokemukset ja valinnat Alan/koulutuksen/oppilaitoksen arvostus: vanhempien esimerkki, kaveripiirin asenteet, median luomat mielikuvat
Ammatillisen koulutuksen markkinointi (1) Nuorten itsenäiset tiedonhakutaidot parantuneet. Osataan ja halutaan hakea itse aktiivisesti tietoa eri vaihtoehdoista Halutaan konkretiaa: ala ja ammatti edellä, työnkuva, koulutuksen vaatimukset ja kesto, mihin saadaan valmiudet, työllistyminen (+ palkkaus). Tietoa ammatillisesta koulutuksesta riittävästi tarjolla. Tärkeimmät tiedonlähteet opo + tutustumiskäynnit oppilaitoksiin Myös TET-jaksot, yritysvierailut ja ulkopuoliset vierailijat arvokkaita Messut (saatavilla lähinnä pk-seudulla) Netti: googlaus, oppilaitosten omat sivut Kaverit/tutut/sukulaiset Digitaalisuus kiinnostaa, painettujen esitteiden merkitys vähentynyt. Netistä tietoa saatavilla nopeasti, helposti ja laajasti Visuaalisuus ja havainnollisuus tärkeää: videoesittelyt oppilaitoksista ja ammateista Esitteet jäävät helposti lukematta jos ei ole pakko, hukkuvat massaan. Yksittäisten koulujen julkaisut kiinnostavat: tarkempi kuvaus oppilaitoksesta, pääsykoetehtävät.
Ammatillisen koulutuksen markkinointi (2) Ammatillisten oppilaitosten viestintä lyönyt hyvin läpi, mainontaa muistetaan hyvin. Yksityiset oppilaitokset, sosiaaliala; sekoitetaan osin ammattikorkeakoulumainontaan Yksittäisiä viestejä ei kuitenkaan muisteta. Imagollisena haasteena edelleen vanhanaikainen mielikuva (pelkästä) käsillä tekemistä. Pitäisi puhua ammattialoista, ei vain ammattikoulusta. Ammattiosaamisen korostaminen, paikka menestyjille Jatko-opintomahdollisuudet, ulkomainen työharjoittelu/oppilasvaihto Hyvä yhteishenki, rento mutta motivoitunut opiskeluilmapiiri, ei lusmuilua Kahden tutkinnon suorittamismahdollisuuden esiintuominen Mielikuvamuutos vie aikaa, vaatii pitkäjänteistä viestintää ja markkinointia. Kohteena oppilaat, opettajat ja vanhemmat Yleinen medianäkyvyys, uutisointi, mielikuvalliset mainokset Tehokkain markkinointi tapahtuu paikallisesti: viidakkorumpu Jalkautuminen nuorten pariin: oppilaitokset, ständit kauppakeskuksissa ja tapahtumissa Entistä tiiviimpi yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä
Tehokkaimmat viestintäkanavat Suorat kontaktit tutustumiskäynnit oppilaitoksiin TET-jaksot tvierailut työpaikoilla vierailevat ikätoverit oppilaitoksista messut: NextStep, NextGate muut tapahtumatempaukset Aktivoiva mediamainonta koulujen omat sivut; ajanmukaiset ja modernit mainosvideot bannerit/videot/yhteisöt; Facebook, IRC-galleria, YouTube lyhyet mainosspotit televisiossa radiomainonta: NRJ ja Voice mainostarrat ja videotaulut julkisissa liikennevälineissä, julisteet koulujen seinillä lehtimainonta; Metron Uusi Ura koulutussivut esitteet jaettavaksi kouluissa ja yleisten kulkureittien varrella, myös kotiinpostitettuina Lisätietoa haettavissa Internetistä
Vinkkejä viestinnän suunnitteluun Sisältö alan/ammatin/koulutuslinjan vaatimukset tutkintoon sisältyvät kurssit (pakolliset + valinnaiset) työharjoittelu + mahdolliset työharjoittelupaikat kansainväliset vaihtomahdollisuudet erikoistumis- ja jatko-opiskelumahdollisuudet mihin valmistutaan, alan/ammattien työllistyminen ja palkkaus, selkeät työnkuvat case-esimerkit ammattialan edustajista, yrityksistä/työnantajista (mielikuvallinen funktio) Sävy lämmin, uskottava, innostava, vauhdikas, nuorilta nuorille opiskelun esiintuominen myönteisessä, mutta realistisessa valossa Ulkonäkö personoitua ja erottuvaa, oppilaitoksen näköistä runsaasti aiheeseen liittyvää kuvitusta; koulu, oppilaat, opiskelu, tekeminen räväkkyyttä ja elävyyttä, visuaalista mieleenpainuvuutta ei liikaa tai liian yksityiskohtaista tekstiä