Tutkimus ammatillisen koulutuksen mielikuvista 2007

Transkriptio

1 Tutkimus ammatillisen koulutuksen mielikuvista 2007 Diasarja perustuu IROResearch Oy:n Hannu Horttanan ja Marjukka Rantasen laatimiin koosteisiin ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen keskeisistä tuloksista.

2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Opetusministeriön teettämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suhtautumista ja asenteita toisen asteen ammatillista koulutusta kohtaan. Lisäksi pyrittiin saamaan tietoa siitä, miten ammatillisen koulutuksen kiinnostavuutta voitaisiin lisätä. Tutkimuksen toteuttivat IROResearch Oy ja Viestintä Oy Viisikko opetusministeriön toimeksiannosta joulukuussa 2006 tammikuussa Kohderyhmänä olivat 9. luokalla opiskelevat nuoret, ammatillisissa oppilaitoksissa toista vuotta opiskelevat nuoret sekä yli kymmenen työntekijän yritysten henkilöstöasioista vastaavat päättäjät. Tutkimuksessa toteutettiin kvalitatiivinen syvähaastattelu/parihaastattelu 52 vastaajalle pääkaupunkiseudulla, Savonlinnassa ja Raumalla. Lisäksi tehtiin tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu 900 nuorelle ja 100 yrityspäättäjälle ympäri Suomen. Puhelinhaastattelussa mukana oli myös lukiolaisia, joille esitettiin lyhennetty kysymyssarja koskien opiskelupaikan valinnan perusteita ja yleistä tietämystä koulutuksesta.

3 Kvalitatiivinen tutkimus

4 Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suhtautumista ja asenteita liittyen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohderyhmässä sekä sitä, miten ammatillisen koulutuksen kiinnostavuutta voitaisiin lisätä. Toteuttaminen Tutkimuksen kvalitatiivinen osa toteutettiin henkilökohtaisten syvähaastattelujen ja parihaastattelujen avulla pääkaupunkiseudulla, Savonlinnassa ja Raumalla Parihaastatteluihin kutsuttiin 9. luokalla opiskelevia tyttöjä ja poikia, joille ammatillinen koulutus on ainakin periaatteessa relevantti vaihtoehto peruskoulun jälkeen sekä ammatillisissa oppilaitoksissa toista vuotta opiskelevia nuoria. Henkilökohtaisesti haastateltiin yläasteiden opintojenohjaajia ja henkilöstöstä vastaavia työnantajia/yrityspäättäjiä työntekijän yrityksistä.

5 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Tutkimukseen osallistui yhteensä 52 henkilöä seuraavasti: 9-luokkalaiset 12 tyttöä: 6 parihaastattelua (2 pk-seutu, 2 Savonlinna, 2 Rauma) 12 poikaa: 6 parihaastattelua (2 pk-seutu, 2 Savonlinna, 2 Rauma) Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat 8 tyttöä: 4 parihaastattelua (2 pk-seutu, 1 Savonlinna, 1 Rauma) 8 poikaa: 4 parihaastattelua (2 pk-seutu, 1 Savonlinna, 1 Rauma) Yläasteen opot 6 henkilökohtaista syvähaastattelua (2 pk-seutu, 2 Savonlinna, 2 Rauma) Työnantajat/yrityspäättäjät 6 henkilökohtaista syvähaastattelua (2 pk-seutu, 2 Savonlinna, 2 Rauma). Haastattelut tehtiin

6 Ammatillisen koulutuksen mielikuvat Mielikuva ammatillisesta koulutuksesta noususuunnassa yhä useammalle nuorelle entistä vahvemmin relevantti koulutusvaihtoehto ammatillisten oppilaitosten opiskelija-aines muutoksessa Ammatillinen koulutus kärsii edelleen jossain määrin imagollisista tekijöistä kahtiajako ammatillinen vs. lukio stereotypioineen edelleen olemassa Asennemuutos vie aikaa, lähtee liikkeelle nuoremmasta sukupolvesta tiedotus/tehdyt toimenpiteet tavoittaneet nuoret hyvin, sillä faktat tiedetään hyvin Muutosta eteenpäin vieneitä tekijöitä kaksoistutkinto ja jatko-opintomahdollisuudet (erityisesti ammattikorkeakoulu), asennemuutos näkyvissä erityisesti nuorten keskuudessa (+ opot) työllisyystilanne muokkaa asenteita: tekijöiden arvostus kasvanut ammattien ja ammatillisen koulutuksen esilläolo mediassa, uutisointi => alan arvostus (vrt. akateemisesti koulutettujen ongelmat työmarkkinoilla) koulutuksen ammattimaisuus, ammattiylpeys: koulun/opettajien rooli

7 Ammatillisen koulutuksen mielikuvat Vanhemmille lukio edelleen vahva instituutio status-arvoa, oma koulutustausta vaikuttaa aiheuttaa ristiriitaa oman lapsen toivotaan käyvän lukio (edes varmuuden vuoksi ) monille nuorille hyvin selvää, ettei lukio kannata, jos halu panostaa puuttuu, huonoista papereista ei ole hyötyä ammatillisen koulutuksen jälkeiset jatko-opiskelumahdollisuudet eivät vanhemmille välttämättä kovin tuttuja/kiinnostavia omalle jälkeläiselle halutaan siisti sisätyö, ammatillisen koulutuksen mielikuvaan liittyvät fyysisesti (ja henkisesti) raskaat ammatit

8 Koulutusvaihtoehdot Ammatillinen koulutus selkeät ammatilliset tavoitteet halutaan nopeasti ammattiin ja töihin, ei haluta tuhlata aikaa turhaan määrätietoiset tulevaisuuden suunnitelmat, kunnianhimoa, toiveammatti tai reitti jatko-opintoihin lukio liian raskas/teoreettinen lukeminen ei luonnistu eikä tunnu omalta kyllästyneisyyttä teoreettiseen opiskelutapaan, jolloin lukio tuntuu yläasteen jatkolta, halutaan vaihtelua halu valita käytännönläheinen koulutus, tehdä käsillä ammatin kannalta olennaiseen keskittyminen vs. lukion yleissivistävyys

9 Koulutusvaihtoehdot Lukio Usein ykkösvaihtoehto, lähtökohta monelle ainoa vaihtoehto, itsestäänselvyys lukijoille : pärjätään teoreettisessa opiskelussa tähdätään korkealle eli korkeakouluun, akateemiseen ammattiin halutaan lisää miettimisaikaa, ei haluta tehdä ratkaisuja jos ammatilliselta puolelta ei löydy tarpeeksi kiinnostavaa koulutusalaa monipuolista yleissivistystä avaa portit jatko-opintoihin ei välttämättä päästä hyödyntämään, sellaisenaan ei valmista mihinkään, vaan lukion jälkeen mennään töihin, Siwan kassalle jatko-opiskelupaikoista taistellaan

10 Koulutusvaihtoehdot Kaksoistutkinto välimuoto: saa sekä ammatin että valkolakin varmistaa jatko-opiskelumahdollisuuksia rankka, vaatii todella vahvan motivaation nykyaikaista tehokkuusajattelua: aikaa ei mene hukkaan jatko-opintojen rahoittamista varten ammatti, ei hanttihommia opiskeluaikana toimivuus hyvin riippuvainen toteutuksesta

11 Koulutusvaihtoehdot Oppisopimus marginaalivaihtoehto suurelle osalle nuorista vieras tai epäkiinnostava opot välttelevät esittelemästä sopii harvalle 15-vuotiaalle, lähinnä yrittäjäperheen jälkikasvulle paikkoja vaikea saada, vaatii omaa aktiivisuutta, itsensä markkinointia nuoret eivät vakuuttuneita teoreettisen osuuden riittävyydestä koulun tuoma sosiaalinen turvaverkko puuttuu Kymppiluokka ei koeta aidosti vaihtoehtona: pakko, suunnitelma B lisävuosi miettimiseen, arvosanojen korotukseen päivähoitoa

12 Koulutusvaihtoehdot Lukio Ammatillinen koulutus Kaksoistutkinto akateemisesti suuntautuneet, pitkälle tähtäävät lisää miettimisaikaa tarvitsevat kunnianhimoiset; jatko-opintoja jo suunnittelevat määrätietoisesti (käytännönläheiseen) ammattiin pyrkivät heikosti peruskoulussa menestyneet lukijat tekijät 10. luokka

13 Ammattitaito Ammatillinen koulutus tarjoaa perusedellytykset toimia ammatissa alan erityisosaaminen ja työpaikkakohtaiset erityistaidot opetellaan työelämässä paljon riippuu työssäoppimisjaksoista, perehdyttämisestä persoonallisuus- ja motivaatioeroja koulutus nähdään vähintäänkin orientoitumisena tulevaisuudessa tehtävää työtä kohtaan, pohjatiedoiksi saadaan tarpeellinen teoriaosuus kolme vuotta kasvamis-/kypsymisaikaa nuorelle (vrt. oppisopimus) työnantajapuolella kisälli-ajattelua: nuori omaa ammatin perustiedot, varsinaisiin työtehtäviin kasvetaan (kasvatetaan) ammattilaisten ohjauksessa MUTTA MYÖS valmistuneiden yleistasoon nähden korkealla olevia, epärealistisia odotuksia ja pettymyksiä

14 Palkkaus Palkkaus koetaan yleisesti ottaen kohtuulliseksi vähintään peruspalkka perustyöstä ammatti-ihmisille maksetaan hyvin, etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla yleisesti akateemisesti koulutettujen nähdään tienaavan enemmän, toisaalta ammatillisen koulutuksen saaneet pääsevät aloittamaan ansiotyön aikaisemmin naisvaltaisilla aloilla palkkaus nähdään heikommaksi, erityisesti hoitoalalla

15 Tutkinnon rakenne Opinnoissa yleissivistävä osuus jää ohueksi osalle yksi keskeisistä syistä valita ammatillinen koulutus, ei opiskella turhaa, opiskeltavat sisällöt liittyvät tiiviisti omaan alaan merkittävimpänä puutteena nähdään kielet (englanti, äidinkieli), myös matematiikka (erit. tekn. alat), kemia/fysiikka asettaa rajoituksia jatko-opiskelumahdollisuuksille tarvittavat sisällöt saavutettavissa: kaksoistutkinto tai keskeiset lukion kurssit Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen opiskelussa osin parantamisen varaa tulee luonnostaan palvelualoilla, viimeistään työssäoppimisjaksoilla tarpeen myös muilla aloilla (tervehtiminen ym.)

16 Koulutuksen/ammatin kiinnostavuuden arviointi 15-vuotiailla rajalliset kyvyt nähdä kovin pitkälle, suunnitella tulevaisuutta rationaalisesti: suuri päätös/vastuu (itsenäiset) tiedonhakutaidot usein kehnot, pitkälti luotetaan ohjaukseen, aikuisiin opon rooli korostuu, neutraali tiedonvälitys; nähdään toteutuvan pääosin hyvin Alan/koulutuksen kiinnostavuutta arvioidaan ensisijaisesti omien mieltymysten kautta, peilataan omaan persoonaan mihin ammattiin minä sopisin realistiseen ammatin/työn arviointiin ja tiedonhakuun ei täysin kyetä, vaan haaveillaan

17 Koulutuksen/ammatin kiinnostavuuden arviointi Keskeiset koulutusvalinnan kriteerit työllistyminen palkkaus koulun sijainti 9. luokkalaisten keskuudessa tärkeää: halutaan opiskella kotipaikkakunnalla, asua kotona vanhempien vaikutus asenteisiin/valintoihin akateemiset/ duunari -juuret vaikuttavat kavereiden vaikutus suurin silloin, kun pohditaan erilaisia vaihtoehtoja kysellään vanhemmilta opiskelijoilta, vaihdetaan hankittua tietoa, mielipiteitä valintaa harvemmin tehdään kavereiden perässä oppilaitos ja sen ilmapiiri tutustumiskäynnit, omat ja muiden kokemukset

18 Työnantajien näkökulmaa ammatilliseen koulutukseen Työnantajat arvostavat ammatillista koulutusta erityisesti työntekijäpulasta kärsivillä aloilla ammatillisen koulutuksen arvostus korkealla, yhteiskunnallisia toimenpiteitä koulutukseen hakeutuvien lisäämiseksi odotetaan halutaan työllistää kotimaisia rehellisiä duunareita koulutuksen antamat valmiudet tunnetaan, rakennettu omia lisäkoulutusmahdollisuuksia yrityskohtaisesti räätälöidyn ammattitaidon saamiseksi ja työntekijöiden sitouttamiseksi halutaan palkata alalle suuntautuneita ja kouluttautuneita: ammatillisen koulutuksen saaneet vs. ylikoulutetut (motivaatio) MUTTA omalle lapselle ammatillista koulutusta ei suositeltaisi Olemassa selkeähkö käsitys tutkinnon rakenteesta, sen vahvuuksista/heikkouksista kielten opiskelussa /osaamisessa puutteita nykypäivänä suorittavankin portaan tulisi pystyä kommunikoimaan vähintään englanniksi valmistuneiden sosiaaliset taidot joskus kehnohkot, yleiset pelisäännöt työpaikoilla opetettava

19 Työnantajien näkökulmaa ammatilliseen koulutukseen Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla työnantajat tekevät jatkuvaa markkinointia oman työvoimatarpeensa täyttämiseksi paikallisissa medioissa näkyminen työpaikoista, työvoimatarpeesta, palkkauksesta kertoen yritykset tiiviissä yhteistyössä koulujen/hallintoelinten kanssa esim. uuden koulutuslinjan perustamisen yhteydessä taattu kaikkien valmistuneiden työllistyminen tutustumiskierrokset, TET, kesätyöpaikat, työssäoppimisjaksot ylipäätään alan arvostuksen kohottaminen

20 Kiinnostavat/epäkiinnostavat alat ja ammatit Kiinnostavia (kesto)kutsumusammatit: lääkäri, juristi, opettaja kaupallinen ala media, viestintä, mainonta, markkinointi käden työt perinteisellä sukupuoliroolijaolla: kokki (hotelli/ravintola-ala), parturi-kampaaja, rakennusala viestintä/julkinen keskustelu ja työnantajien panostus nostaneet hakijamääriä monilla ammatillisen koulutuksen linjoilla, mm. LVI, kone, metalli halutaan kiinnostava ja siisti (sisä)työ, jossa hyvät työllistymisnäkymät Epäkiinnostavia fyysisesti vaativat ja likaiset työt siivous, osalle hoiva-ala

21 Ammatillisen koulutuksen valinneet Pääosin ollaan tyytyväisiä opintojen rakenteeseen teorian ja käytännön suhde hyvä opiskelun/aineiden liittyminen omaan alaan, mahdollisuus valita lisää halutessaan opiskeltua teoriaa pääsee kokeilemaan käytännössä Motivaatio hyvä sitoutuneimpia ne, jotka määrätietoisesti pyrkineet/halunneet ammattiin/alalle tehdään töitä oman ammattitaidon ja tulevaisuuden eteen Pettyneitä opintoihinsa linjoilla, joilla opintojen taso rakennettu heikoimman lenkin mukaan enemmänkin oltaisiin valmiita tekemään ja opiskelemaan, palikkalinjat Työssäoppimisjaksot opiskelun suola päästään siirtämään teoriaa käytäntöön => motivaatio konkreettinen palaute, palkitsevuus (vrt. lukion kurssiarvosanat) luodaan arvokkaita kontakteja työelämään

22 Kvantitatiivinen tutkimus Nuoret

23 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suhtautumista ja asenteita liittyen ammatilliseen koulutukseen sekä ajatuksia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat peruskoulun 9. luokkalaiset ja ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa toista vuotta opiskelevat. Tutkimuksen tiedonkeruuta varten hankittiin kohderyhmistä edustavat ja riittävät otokset Väestörekisterikeskuksesta (1989 ja 1991 syntyneitä nuoria). Tutkimuksen näytekoko oli 900 vastaajaa, ja se jakautui kolmeen osaan opiskelupaikan mukaan (300 haastattelua/kohderyhmä). Lukiolaisten lopullinen haastattelumäärä oli 346 (tässä siis 46 haastattelua extraa ). Tutkimuksen tiedot kerättiin tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla (CATI, computer aided telephone interviews) Haastattelut tehtiin IROResearch Oy:n omassa 54-paikkaisessa puhelinhaastattelukeskuksessa. Kaikkiaan haastateltiin 946 em. kohderyhmiin kuuluvaa nuorta. Aineiston rakenne on seuraavilla sivuilla.

24 Aineiston rakenne (n = 946) Sukupuoli Nainen Mies Asuinlääni Etelä-Suomen lääni Länsi-suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Asuinpaikkakunnan tyyppi Helsinki, Espoo, Vantaa Muu pääkaupunkiseutu Turku, Tampere Muu kaupunki Kunta (maaseutu) Ammatillisessa Lukiossa 9. luokalla koulutuksessa N =300 % N=346 % N=300 %

25 Aineiston rakenne (n = 946) Ammatillisessa Lukiossa 9. luokalla koulutuksessa N =300 % N=346 % N=300 % Äidin koulutus Perus-/kansa-/keskikoulu Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu Ylioppilas Yo-pohjainen ammatillinen koulutus Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Joku muu Ei tiedä / ei osaa sanoa Äidin ammattiryhmä Työntekijä tai toimihenkilö Johtavassa asemassa oleva Yksityisyrittäjä Maanviljelijä Koti-äiti/-isä Opiskelija Työtön Eläkeläinen Ei tiedä / ei osaa sanoa

26 Aineiston rakenne (n = 946) Ammatillisessa Lukiossa 9. luokalla koulutuksessa N =300 % N=346 % N=300 % Isän koulutus Perus-/kansa-/keskikoulu Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu Ylioppilas Yo-pohjainen ammatillinen koulutus Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Joku muu Ei tiedä / ei osaa sanoa Isän ammattiryhmä Työntekijä tai toimihenkilö Johtavassa asemassa oleva Yksityisyrittäjä Maanviljelijä Koti-äiti/-isä Opiskelija Työtön Eläkeläinen Ei tiedä / ei osaa sanoa

27 Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelu/koulunkäynti on tärkeää tulevaisuuden kannalta Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

28 Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelu/koulunkäynti on kiinnostavaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

29 Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelu/koulunkäynti on mukavaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

30 Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelu/koulunkäynti on välttämätöntä mutta ei kiinnostavaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

31 Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Työ on kiinnostavampaa kuin opiskelu Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

32 Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelen/käyn koulua koska muuta mahdollisuutta ei ole Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

33 Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Vanhempiani kiinnostaa kuinka pärjään opinnoissani/koulussa Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

34 Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Minulle on tärkeää menestyä opinnoissani/koulussa hyvin Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä

35 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Oma koulumenestys peruskoulussa Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

36 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Halu saada nopeasti hyvä ammatti Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

37 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

38 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Halu päästä nopeasti työelämään Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

39 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Halu päästä töihin joista saa hyvää palkkaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

40 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Oma kunnianhimo ja menestyshalu Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

41 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Ammatti/ala, jolta saa helposti töitä eikä jää työttömäksi opintojen jälkeen Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

42 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Minua kiinnostava ala Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

43 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Koulutus tai ala jonka opiskelua voi jatkaa ammattikorkeakoulussa tai korkeakoulussa Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

44 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Koulutusajan pituus Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

45 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Oppilaitoksen sijainti Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

46 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Mahdollisuus räätälöidä koulutuksen sisältöä minulle sopivaksi Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

47 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Kavereiden mielipiteet tai suositukset Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

48 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Oppilaanohjaajan eli OPO:n mielipide Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

49 Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/vaikuttavien tekijöiden tärkeys Vanhempien mielipide Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan

50 Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus Ammatillinen koulutus Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin kiinnostava Melko kiinnostava Ei kovin kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava

51 Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus Lukio Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin kiinnostava Melko kiinnostava Ei kovin kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava

52 Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus Ammatillinen koulutus ja ylioppilastutkinto samaan aikaan, ns. kaksoistutkinto Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin kiinnostava Melko kiinnostava Ei kovin kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava

53 Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus Kymppiluokka Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= luokkalaiset, n= % Erittäin kiinnostava Melko kiinnostava Ei kovin kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava

54 Harkitsiko lukion lisäksi muita koulutusvaihtoehtoja Lukiolaiset (n = 346) Ei 63 % Kyllä 37 %

55 Muut koulutusvaihtoehdot Lukiossa/harkitsi muita vaihtoehtoja (n = 129) Ammatillinen koulutus 68 Kaksoistutkinto 31 Kymppiluokka 2 Jokin muu %

56 Mitä alaa opiskelee Ammatillisessa koulutuksessa (n = 300) Tekniikan ja liikenteen ala 51 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Liiketalouden, yhteiskuntatieteiden, hallinnon ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Humanistinen ja kasvatusala Muu ala %

57 Pääsikö opiskelemaan ensisijaiseen valintaansa Ammatillisessa koulutuksessa olevat (n = 300) Ei 11 % Kyllä 89 %

58 Harkitsiko muita ammatteja tai tutkintoja ensisijaisen valintansa lisäksi Ammatillisessa koulutuksessa/päässyt ensisijaiseen valintaansa (n = 267) Ei 48 % Kyllä 52 %

59 Muut koulutusvaihtoehdot joita harkitsi Ammatillisessa koulutuksessa/harkitsi muita vaihtoehtoja (n = 139) Muu ammatillinen koulutus 70 Lukio 27 Kaksoistutkinto 4 Kymppiluokka %

60 Tietääkö että nykyään on mahdollista suorittaa ammatillinen koulutus ja ylioppilastutkinto samaan aikaan ns. kaksoistutkintona 9.luokkalaiset, n= Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= Lukiolaiset, n= % Kyllä Ei

61 Tietääkö että myös ammatillinen koulutus antaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden aina korkeakouluihin ja yliopistoihin asti Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= Lukiolaiset, n= luokkalaiset, n= % Kyllä Ei

62 Kuinka tyytyväinen on opiskelupaikkaansa tällä hetkellä Ammatillisessa koulutuksessa, n= Lukiolaiset, n= Ammattikoulu+yotutkinto, n= % Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön

63 Mitä aikoo tehdä nykyisten opintojen jälkeen Mennä töihin Mennä ammattikorkeakouluun Pitää välivuoden Mennä korkeakouluun tai yliopistoon Mennä ammatilliseen koulutukseen Johonkin muuhun opiskelupaikkaan Tehdä jotain muuta % Ammatillisessa koulutuksessa olevat, n=300 Lukiolaiset, n=346 Ammattikoulu+yo-tutkinto, n=

64 Mihin koulutusvaihtoehtoon aikoo mennä/hakea peruskoulun jälkeen 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua (n = 292) Lukio 54 Ammatillinen koulutus 37 Kaksoistutkinto 8 Kymppiluokka 0 Muu %

65 Mitä alaa aikoo opiskella 9. luokalla/koulutusvaihtoehtona ammatillinen tai kaksoistutkinto (n = 129) Tekniikan ja liikenteen ala 47 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Liiketalouden, yhteiskuntatieteiden, hallinnon ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Muu ala Ei tiedä %

66 Harkitsiko muita ammatteja tai tutkintoja ykkösvalinnan lisäksi 9. luokalla/koulutusvaihtoehtona ammatillinen tai kaksoistutkinto (n = 129) Kyllä 47 % Ei 50 % Ei osaa sanoa 3 %

67 Harkitsiko muita ammatteja tai tutkintoja ykkösvalinnan lisäksi 9. luokalla/koulutusvaihtoehtona ammatillinen tai kaksoistutkinto, harkitsi myös muita vaihtoehtoja (n = 61) Muu ammatillinen koulutus 84 Kaksoistutkinto 5 Lukio 2 Kymppiluokka 0 Jokin muu/ei osaa sanoa %

68 Mitä aikoo tehdä ammatillisen koulutuksen jälkeen 9. luokalla/koulutusvaihtoehtona ammatillinen tai kaksoistutkinto ( n = 129) Mennä töihin 66 Jatkaa opiskelua 23 Tehdä jotain muuta %

69 Missä aikoo jatkaa opiskelua 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua ammatillisen koulutuksen jälkeen (n = 30) Ammattikorkeakoulussa 53 Korkeakoulussa 13 Yliopistossa 10 Jossain muualla %

70 Mistä on saanut tietoa ammatillisesta koulutuksesta 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua (n = 292) Opinto-ohjaajalta 64 Koulusta yleensä 43 Kavereilta Vanhemmilta Internetistä Sisaruksilta Opettajilta Muista lehdistä Ammattiosaaja-lehdestä Televisiosta/radiosta Jostain muualta %

71 Onko kaivannut ammatillisesta koulutuksesta lisää tietoa 9. luokalla/aikoo jatkaa opiskelua (n = 292) Ei 85 % Kyllä 15 %

72 Suosituimmat toiveammatit 9.luokalla: Lää ääkäri ri Opettaja Opettaja Kokki/ravintola Kokki/ravintola-ala ala Sähk hköala ala Sisustusala Sisustusala Lvi Lvi-ala/putkimies ala/putkimies Lastenhoitaja/lastentarhanopettaja Lastenhoitaja/lastentarhanopettaja Parturi Parturi El Eläinl inlää ääkäri ri Lähi hi-/sairaan /sairaan-/ensihoitaja /ensihoitaja Ammatillisessa koulutuksessa: Sähköasentaja Kokki Rakennusala Sosiaalityö/lähi-/sairaanhoitaja Autoasentaja/-mekaanikko Autonkuljettaja Lvi-asentaja Lukiossa: Opettaja Opettaja Johtava asema/yritt Johtava asema/yrittäjä/esimies /esimies Psykologi Psykologi Lää ääkäri ri Asianajaja Asianajaja Musiikkiin liittyv Musiikkiin liittyvä/muusikko /muusikko Lent Lentäjä El Eläinl inlää ääkäri ri Poliisi Poliisi

73 Kvantitatiivinen tutkimus Yritysten henkilöstöpäättäjät

74 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysten henkilöstöpäättäjien (esim. rekrytoinnit) mielipiteitä ammatillisesta koulutuksesta Suomessa. Tutkimuksen näytekoko oli 100 vastaajaa. Kaikki vastaajat ovat yritystensä henkilöstöasioissa joko lopullisia päättäjiä tai päätöksentekoon osallistuvia. Tutkimuksen tiedot kerättiin Internet-kyselynä Tutkimuksen otanta-alustana käytettiin IROResearch Oy:n omaa ja itsevärvättyä Päättäjäpaneelia, jossa on noin 3000 yrityspäättäjää yli 10 hengen yrityksistä. Paneelissa on edustettuina tasaisesti eri kokoiset yritykset, eri toimialoilta ja koko Suomesta. Päättäjäpaneeli (kuten yrityskantakin) painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Aineiston rakenne on seuraavalla sivulla.

75 Aineiston rakenne (n = 100) N % Päätöksentekorooli henkilöstöasioissa Lopullinen päättäjä Osallistuu päätöksentekoon Yrityksen henkilökunnan määrä Alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai enemmän Yrityksen pääasiallinen toimiala Teollisuus Kauppa Palvelu Jokin muu 1 1 Yrityksen sijaintilääni Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni 8 8 Oulun lääni 4 4 Lapin lääni 1 1

76 Aineiston rakenne (n = 100) N % Yrityksen sijantipaikkakunnan tyyppi Helsinki, Espoo, Vantaa Muu pääkaupunkiseutu 2 2 Turku, Tampere Muu kaupunki Kunta 8 8 Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus henkilökunnasta Yli 80 % % % % Alle 10 % Ei tiedä 6 6

77 Aineiston rakenne (n = 100) N % Oma koulutus Perus-/kansakoulu 3 3 Ylioppilas 0 0 Ammatillinen koulutus / ammattikoulu 4 4 Opistotasoinen koulutus Ammattikorkeakoulu 8 8 Yliopisto / korkeakoulu Joku muu koulutus 3 3 Sukupuoli Nainen Mies Ikä Alle 30 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta tai vanhempi 4 4

78 Millainen mielikuva tai käsitys sinulla on ammatillisesta koulutuksesta Suomessa? Myönteiset hyvää/laadukasta korkealaatuista/-tasoista käytännönläheistä Kielteiset liian teoreettista kysyntäjatarjontaeivät kohtaa ei vastaa käytännön tarpeita keskinkertaista/kohtalaista arvostus alhainen/huono huono/tyydyttävä taso taso vaihtelee: osin hyvää, osin huonoa ei riittävän yleissivistävää

79 Mitä hyvää ammatillisessa koulutuksessa on? antaa perustaidot/-tiedot antaa valmiudet ammattiin/työelämään työssäopåpimisjaksot/ käytännönläheisyys laaja-alaista / monipuolista hyvää/laadukasta opetusta riittävästi myös teoriaa nopea tie ammattiin

80 Mitä huonoa ammatillisessa koulutuksessa on? käytännön harjoittelun puute liian teoreettista ei ajantasalla työelämässä tapahtuvissa muutoksissa ei vastaa työelämän tarpeita laatu/taso vaihtelee opiskelijoiden motivaation puute / opintojen keskeyttäminen arvostuksen puute matala vaatimustaso opiskelijoiden taso huono

81 Mitkä ovat mielestäsi ammatillisen koulutuksen suurimmat haasteet tulevaisuudessa? kohdistaa koulutusta työelämän tarpeiden mukaan pysyä ajan tasalla löytää opiskelijoita / motivoituneita opiskelijoita arvostuksen nostaminen osaavien opettajien löytäminen/kouluttaminen tason säilyttäminen korkeana

82 Kuinka hyvin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ihmisten osaaminen ja työelämän vaatimukset mielestäsi kohtaavat? Erittäin hyvin sai itse teoriasta paljon eväitä tulevaan työelämään, laadukas opetus akateeminen koulutus usein liian teoreettista, tekijöitä ei ole ja juuri niitä tarvitaan. Melko huonosti koulutus ei tyydytä käytännön tarpeita liian vähän työssäoppimista Erittäin huonosti Melko hyvin koulutus liikaa jäljessä tämänhetkisistä perustiedot / teoriatiedot hallinnassa työelämän tarpeista työ opitaan vasta työpaikalla työssäoppiminen hyvä asia / hyvä, että työelämä mukana koulutuksessa opiskelijoilla hyvät käytännön taidot hyviä kokemuksia kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa työ opitaan useimmiten vasta työpaikalla käytännön taidoissa puutteita

83 Millainen mielikuvaongelma ammatillisella koulutuksella on? arvostuksen puute / arvostus ammattikoulu vs. korkeakoulu sinne menevät ne, jotka eivät muualle/lukioon pääse huonopalkkaiset työt likaisen työn tekijät valmistuvat ammattikoulusta

84 Mitä mielikuvaongelman ratkaisemiseksi pitäisi tehdä? markkinoida / tiedottaa yleensä lisätä tiedotusta ammatillisen koulutuksen hyvistä puolista - palkkataso, työllistyminen, menestystarinat, rooli työelämässä, valmistuminen suoraan ammattiin arvostuksen / imagon nostaminen pääsykokeet / laadun nostaminen / huonot oppilaat eivät valmistu kertoa jatkokoulutusmahdollisuuksista lisätä yhteistyötä yritysten kanssa opettajien / opinto-ohjaajien / vanhempien näkemyksiin vaikuttaminen

85 Kuinka hyvin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ihmisten osaaminen ja työelämän vaatimukset mielestäsi kohtaavat? Kaikki (n = 100) Melko hyvin 80 % Erittäin hyvin 2 % Erittäin huonosti 1 % Melko huonosti 17 %

86 Oma suhtautuminen ammatilliseen koulutukseen ja oma arvio 9. luokkalaisten käsityksestä ammatillisesta koulutuksesta Kaikki (n = 100) Oma suhtautuminen Käsitys 9. luokkalaisten suhtautumisesta % Erittäin myönteinen Melko myönteinen Neutraali Melko kielteinen Erittäin kielteinen

87 Miten uskot ammatillisen koulutustarpeen kehittyvän Suomessa lähivuosina? Kaikki (n = 100) Kasvaa 69 % Vähenee 1 % Pysyy ennallaan 30 %

88 Onko ammatillisella koulutuksella Suomessa mielestäsi mielikuva-/imago-ongelma Kaikki (n = 100) Kyllä, suuri 17 Kyllä, jossain määrin 72 Ei ole %

89 Uskotko, että Suomen työmarkkinoilla tulee olemaan lähivuosina pulaa ns. tekijöistä, esim. käden taitajista? Kaikki (n = 100) Kyllä 97 % Ei 3 %

90 Onko ammatillinen koulutus Suomessa aliarvostettua? Kaikki (n = 100) Kyllä 82 % Ei 18 %

91 Kuinka hyvin ammatillisen koulutuksen tarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä kohtaavat Kaikki (n = 100) Erinomaisesti 2 Hyvin 16 Tyydyttävästi 58 Välttävästi 22 Heikosti %

92 Millaiseksi arvioit ammatillisen koulutuksen laadun Suomessa Kaikki (n = 100) Erinomainen 1 Erittäin hyvä 31 Melko hyvä 54 Kohtalainen 11 Melko huono 3 Erittäin huono %

93 Rekrytointi ja rekrytointiaikomukset 2006 ja 2007 (yleensä + ammatillisen koulutuksen suorittaneita) Kaikki (n = 100) / Rekrytoitu vuonna 2006 (n = 91) / Rekrytoidaan vuonna 2007 (n = 78) Onko rekrytoitu lisää henkilökuntaa vuonna 2006 (n=100) 91 9 Onko rekrytoitu ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä (n=91) Rekrytoidaanko lisää henkilökuntaa vuonna 2007 (n=100) Rekrytoidaanko ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä (n=78) % Kyllä Ei