PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet Osa 2.0 LÄHTÖTIEDOT 8.10.2013

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 1 (19) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 24.8.2012 Juuso Virtanen Ensimmäinen luonnos. 1.1 19.9.2013 Juuso Virtanen Sisällön päivitys. 1.2 8.10.2013 Juuso Virtanen Sisällön päivitys 20.9.2013 järjestetyn työpajan kommenttien perusteella.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 2 (19) SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 1.1 esta... 4 1.2 Lähtötieto- ja nykytilamalli... 4 1.2.1 Taustaa... 4 1.2.2 Rakenne... 5 1.2.3 Muodostusprosessi... 7 2 Lähtöaineiston hankkiminen... 8 2.1 Aineiston tilaus... 8 2.2 Alkuperä- ja metatiedot... 8 2.3 Tiedostojen sijoittelu kansioihin... 9 3 Lähtöaineiston harmonisointi... 10 3.1 Tiedostojen ja kansioiden nimeäminen... 10 3.1.1 Yleiset vaatimukset nimeämiselle... 10 3.1.2 Kansioiden nimeäminen... 10 3.1.3 Tiedostojen nimeäminen... 10 3.2 Tiedostojen sijoittaminen kansioihin... 11 3.3 Muokkaustoimenpiteet... 11 3.4 Muokkaustoimenpiteiden dokumentointi... 11 3.5 Vaatimukset... 12 3.5.1 Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä... 12 3.5.2 Formaatit... 12 3.5.3 Aineistojen tarkkuustaso... 13 3.5.4 Nimikkeistö... 13 3.5.5 Aineisto- ja mallikohtaiset vaatimukset... 13 4 Katselumalli... 15 5 Laatu... 16 5.1 Dokumentaatio... 16 5.1.1 Yleistä... 16 5.1.2 Tietomalliselostus, lähtötiedot... 16 5.2 Laadunvarmistus... 16 5.2.1 Lähtöaineisto... 16 5.2.2 Lähtötietomalli, muokatut aineistot... 16 5.2.3 Tilaajan rooli laadunvarmistuksessa... 18

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 3 (19) 6 Luovutettava aineisto... 19 Keltaisella tekstillä on esitetty epäselviä asioita, joihin toivomme kommentteja ja ehdotuksia (tilanne ennen 20.9.2013 järjestettyä työpajaa). Sinisellä tekstillä on merkitty 20.9.2013 järjestetyn työpajan jälkeen korjatut ja päivitetyt kohdat.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 4 (19) 1 JOHDANTO 1.1 esta Tässä ohjeessa määritellään tie-, katu-, rata- ja vesiväylähankkeita varten muodostettavan lähtötietomallin sisältö sekä sisällölle ja mallin muodostusprosessille asetettavat vaatimukset. 1.2 Lähtötieto- ja nykytilamalli 1.2.1 Taustaa Lähtötietomallilla tarkoitetaan tietynlaista tapaa koota, muokata ja hallita hankkeen nykytilaa kuvaavaa lähtöaineistoa. Prosessissa on ensiarvoisen tärkeää dokumentoida huolellisesti sekä lähtötietoihin liittyvät alkuperä- ja metatiedot että lähtöaineistoille suoritettavat muokkaustoimenpiteet. Tavoitteena on harmonisoida nykytilaa kuvaavat lähtötiedot mahdollisimman pitkälle sellaiseen muotoon, joka tukee tietomallipohjaista suunnittelua. Lähtötietomalli kootaan ensivaiheen tavoitetilassa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen suunnitteluprosessin alkua, jonka jälkeen lähtötietomalli seuraa hanketta koko sen elinkaaren läpi päivittyen suunnitteluvaiheessa syntyneiden uusien lähtötietojen osalta (ks. Kuva 1 ja Kuva 2). Päivitykset voivat olla esim. hankkeen aikana laadittuja uusia pohjatutkimuksia tai tarkempia maastomittauksia yms. Kuva 1 lähtötietomalli osana suunnitteluvaihetta Kuva 2 lähtötietomalli osana hankkeen elinkaarta

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 5 (19) Tulevaisuudessa tavoitetilanteena voidaan pitää tilannetta, jossa lähtötiedot päivittyvät automaattisesti hankkeen edetessä erilaisiin rekistereihin, josta ne voidaan myöhemmin lukea helposti rajapintojen kautta seuraavan hankkeen lähtötietomalliin. 1.2.2 Rakenne Lähtötietomalli koostuu hankkeen suunnittelualueen nykytilannetta kuvaavista aineistoista (nykytilamalli) sekä hankkeen suunnittelun kannalta oleellisista, nykytilannetta kuvaavista viiteaineistoista. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi suunnittelualuetta käsitteleviä raporttimuotoisia luontoselvityksiä. Koska lähtötietomalli kuvaa hankkeen suunnittelualueen nykytilaa, se ei sisällä esimerkiksi edellisen suunnitteluvaiheen suunnitelma-aineistoja. Nykytilamalli: Tarkasteluhetkeä edustava inframallin tietomäärittelyjen mukainen kuvaus/malli/tietosisältö kohteen todellisista, olemassa olevista rakenteista (kuvaa kohteen nykyistä tilaa sellaisena kuin se todellisuudessa on). Lähtötietomallihanketta varten luodaan yksiselitteinen nimi, jota käytetään kansion nimeämiseen. Hankekansion alle luodaan kaksi (vai kolme, AIEMMAT VAIHEET?) pääkansiota (ks. Kuva 3. Nimeämisestä enemmän luvussa 3.1): RAAKA_AINE: Kansio toimii työkansiona lähtötietomallin muodostamisessa. Kansioon tallennetaan aineistotoimittajilta tilatut ja vastaanotetut lähtöaineistot sellaisinaan. LAHTOTIETOMALLI: Kansioon kopioidaan lähtötietomallin kannalta oleelliset aineistot raaka-aineesta ja aiemmista suunnitteluvaiheista. Kansion tiedostot nimetään ohjeiden mukaan ja ne harmonisoidaan mahdollisimman homogeeniseen ja tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 6 (19) Kuva 3 lähtötietomallin rakenne Pääkansioihin luodaan alakansiot yllä olevan kuvan (Kuva 3) ja alta löytyvän taulukon (Taulukko 1) mukaisesti. Taulukko 1 lähtötietomallin alakansioiden sisältö Alakansio Sisältö (suunnitteluvaiheesta riippuen) A_maastomalli Maanpintamalli Pintavesitiedot ja/tai -malli Tarkentavat maastotiedot (puusto ja muu kasvillisuus) B_maaperamalli Olemassa olevat pistemäiset pohjatutkimustiedot Avokalliot Tulkitut maalajirajapinnat Pohjavesitiedot C_rakenteet Olemassa olevien rakenteiden ja järjestelmien tiedot, esim.: o Johto- ja laitetiedot o Kaivot o Sillat (näkyvät pinnat) o Valaistus o Viitoitus ja opastustaulut jne. D_kartta_ja_paikkatieto Paikkatietoaineistot (ympäristö, kaavoitus, maaperäkarttatiedot, museo yms.) Nykyinen liikenneverkko Pilaantuneet maat Kiinteistörajat ja maanomistajatiedot Toteuttamiseen liittyvät alueiden käyttöoikeudet (tie-, katu- ja rata-alueen rajat, läjitysalueet, väliaikaiset käyttöoikeudet, laskuojaalueet, suoja-alueet ja vyöhykkeet) E_viiteaineisto Muut hankkeeseen liittyvät suunnitelmat

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 7 (19) KYSYMYS: Kansioiden D ja E sisältö on aiheuttanut paljon epäselvyyttä ja keskustelua, joten niiden sisältöön kaivataan ehdotuksia ja kommentteja. Miten sijoitetaan esim. ympäristöaineistot, joista löytyy sekä viiteettä paikkatietoaineistoa (PIMA-tiedot sekä paikkatietomuodossa että raporttina)? Sijoitetaanko vain jompaankumpaan vai molempiin? Vai pitäisikö viiteaineistoon tallentaa esimerkiksi vain hankkeeseen liittyvät muut suunnitelmat aineistoineen? Alakansioihin luodaan tarpeellinen määrä toisen asteen alakansioita kaikille aineistoille. 1.2.3 Muodostusprosessi Lähtötietomallin muodostusprosessi on kuvattu yksinkertaistettuna kuvassa alla (Kuva 4). Toimeksianto Lähtötietojen tilaus Lähtötietojen muokkaus Lähtötietomallin luovutus Tilaajan tarkistus Lähtötietojen laadunvarmistus Dokumentaatio Laadunvarmistus Dokumentaatio Lähtötietomalliaineisto Dokumentaatio Mallin hyväksyminen tai sen palauttaminen konsultille täydennettäväksi Lyhyt aukiselostus prosessista lienee tarpeellinen? Kuva 4 lähtötietomallin muodostusprosessi

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 8 (19) 2 LÄHTÖAINEISTON HANKKIMINEN 2.1 Aineiston tilaus Jo lähtötietomallin lähtöaineistoja tilatessa tulee huomioida se, että tavoitteena on yhdenmukaistaa aineistot mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaisen suunnittelun mahdollistavaan muotoon. Aineistoja tilatessa tulee siis: Tilata aineistot valmiiksi tietomallipohjaisissa formaateissa, mikäli mahdollista. Tilata aineistot valmiiksi oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä, mikäli mahdollista. Jos tilattuja aineistoja ei ole mahdollista saada hankkeessa sovituissa formaateissa ja järjestelmissä, tulee nämä aineistot muokata sovittuun muotoon. Erilaisten aineistojen alueellinen laajuus tulee määritellä aineistokohtaisesti. Esimerkiksi pohjavesialueet tulee selvittää suunnittelualuetta laajemmalta alueelta. 2.2 Alkuperä- ja metatiedot Tietomallipohjaiseen suunnitteluun siirtyminen edellyttää lähtöaineistolta tiettyä luotettavuutta, mistä johtuen lähtötietomallia muodostettaessa on ensiarvoisen tärkeää dokumentoida kaikki lähtöaineistoon liittyvät oleelliset alkuperä- ja metatiedot sekä lähtöaineistoihin liittyvät riskit, epävarmuustekijät ja erityishuomiot. Nämä tiedot on esitetty taulukossa (Taulukko 2) ja ne kirjataan lähtötietomallin lähtöaineistoluetteloon. Taulukko 2 lähtöaineistoluetteloon kirjattavat tiedot Tieto Aineisto Hankintavastuu Vastaanottopäivämäärä Vastaanottaja Lähde Omistaja Omistajan yhteystiedot Lähdejärjestelmä Lähdeformaatti Aineiston päiväys Saatavuus- ja käyttörajoitukset Tarkkuustaso Lopputuote Selite Selite Mikä aineisto on kyseessä Kenellä on vastuu ko. aineiston tilaamisesta Päivämäärä, milloin aineisto on vastaanotettu Kuka vastaanotti aineiston (jos eri, kuin aineiston tilaaja) Mistä aineisto on saatu Kuka omistaa aineiston (jos eri, kuin aineiston lähde) Aineiston omistajan yhteystiedot (esim. henkilön puhelinnumero ja sähköpostiosoite) Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä, missä aineisto alun perin on vastaanottohetkellä ollut Tiedostoformaatti, jossa aineisto on otettu vastaan Aineiston ajantasaisuus (mittausten ajankohta jne.). Epävarmat kursiivilla. Aineistoon liittyvät rajoitukset: onko maksullinen aineisto, minkälaisia tekijänoikeusrajoituksia aineistoon sisältyy jne. Jos aineistolle voidaan antaa jokin tarkkuustaso, ilmoitetaan se tässä. Kentässä ilmoitetaan myös se, onko tieto tarkkaa vai oletettua tietoa. Tiedostoformaatti, johon aineisto tulee muuntaa. Kenttä mahdollisia lisäselityksiä ja erityishuomioita varten

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 9 (19) 2.3 Tiedostojen sijoittelu kansioihin Tilatut ja aineistotoimittajilta vastaanotetut lähtöaineistot tallennetaan ensin RAAKA-AINE -pääkansion alle, joka toimii lähtötietomallihankkeen työkansiona. Aineistot tallennetaan alkuperäisillä nimillään oikeisiin alakansioihin. Raaka-aine on lähtötietomallin lähtöaineistoa, joten aineistoja tulee pitää koskemattomina. Toisen asteen alakansiot nimetään periaatteella mallitunnus, juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi. Toisen asteen alakansioihin tallennettavat tiedostot tulisi nimetä joko suoraan tai sijoittaa kolmannen asteen alakansioon, joka nimetään yläkansion tunnuksella ja väliviivalla erotellulla toisella juoksevalla numerolla. Esimerkki Tiedot suunnittelualueella sijaitsevista teleoperaattoreiden kaapeleista tallennetaan alakansioon C_rakenteet, toisen asteen alakansioon C03_johto_ja_kaapelitiedot ja kolmannen asteen alakansioon C03-6_tele. Tavoitteena on määritellä vielä toisen ja kolmannen asteen alakansiot sellaiseen muotoon, että ne olisivat aina vakiot.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 10 (19) 3 LÄHTÖAINEISTON HARMONISOINTI 3.1 Tiedostojen ja kansioiden nimeäminen 3.1.1 Yleiset vaatimukset nimeämiselle Tiedostojen nimeämisessä sallitut merkit ovat a-z, A-Z, väliviiva (-) ja alaviiva (_). Välilyöntejä, ääkkösiä ja erikoismerkkejä ei saa käyttää. Kansiot ja tiedostot tulisi nimetä mahdollisimman lyhyesti käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen sisältämien tiedostopolkujen merkkirajoitusten takia. Esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmässä ongelmia aiheuttavat yli 256 merkkiä sisältävät tiedostopolut. 3.1.2 Kansioiden nimeäminen Toisen asteen alakansiot nimetään periaatteella mallitunnus, juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi. Toisen asteen alakansioihin tallennettavat tiedostot tulisi nimetä joko suoraan tai sijoittaa kolmannen asteen alakansioon, joka nimetään yläkansion tunnuksella ja väliviivalla erotellulla toisella juoksevalla numerolla. Esimerkki Tiedot hankkeen suunnittelualueen nykyisistä silloista tallennetaan alakansioon C_rakenteet ja toisen asteen alakansioon C01_sillat. Suunnittelualueella sijaitsee useampia siltoja, joten yhden sillan tiedot tallennetaan alakansioon C_rakenteet, toisen asteen alakansioon C01_sillat ja kolmannen asteen alakansioon C01-1_silta_nro1, C01-2_silta_nro2 jne. 3.1.3 Tiedostojen nimeäminen Kuten kansiotkin, nimetään tiedostot alakansion kirjaintunnuksen ja toisen sekä kolmannen asteen alakansioiden numeroinnin mukaan. Tunnuksen ja alaviivan jälkeen aineisto voidaan nimetä kuvaavalla nimellä. Kun aineisto on mallinnetussa muodossa, lisätään aineistotunnuksen perään pieni m-kirjain. Esimerkki Sillasta mallinnetaan PDF-tulosteiden perusteella sillan muoto 3D dwg -formaattiin, jolle annetaan nimi C01-3m_silta_nro3.dwg. Sekä tiedoston että kansion tunnuksen on täsmättävä lähtöaineistoluetteloon merkityn aineistotunnukseen. Yksittäiset tiedostot nimetään aineistotunnuksella

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 11 (19) 3.2 Tiedostojen sijoittaminen kansioihin Lähtötietomallin muodostavat muokatut aineistot tallennetaan LAHTOTIETOMALLI-kansiossa samoihin pääja alakansioihin kuin missä ne ovat RAAKA-AINE -kansiossa. Tavoitteena on määritellä vielä toisen ja kolmannen asteen alakansiot sellaiseen muotoon, että ne olisivat aina vakiot. 3.3 Muokkaustoimenpiteet Lähtöaineiston muokkaamisella aineistot harmonisoidaan ja yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon. Suunnittelun lähtöaineistoa on sekä kaksi- että kolmiulotteisessa muodossa, joten aineistojen mallinnuksella voidaan tarkoittaa eri asioita. Harmonisointitoimenpiteitä ovat mm.: Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien yhdenmukaistaminen Tiedostoformaattien yhdenmukaistaminen Useampien aineistojen tai tiedostojen yhdistäminen yhdeksi tiedostoksi Aineistojen leikkaaminen tietyllä, aineistokohtaisella aluerajauksella Verkosto- ja pintamallien laatiminen (Inframodel-/LandXML -formaatti) Rakenteiden mallintaminen (esim. sillat vanhoista paperitulosteista). Esimerkki Alun perin GT-muodossa oleva maastomalli muunnetaan Inframodel-formaattiin. Esimerkki Monesta DWG-tiedostosta koostuva 2D-kartta vesihuoltoverkostoaineistosta muunnetaan yhdeksi ainoaksi Inframodel-muotoiseksi verkostomalliksi. Esimerkki Useasta tif-muotoisesta ortokuvasta muodostetaan yksi ortokuva, josta leikataan pienempi kuva suunnittelualueen aluerajauksella. Uusi ortokuva nimetään uudella, tunnistettavalla nimellä. Aineistojen yhdistämisessä tulee huomioida uuden tiedoston tiedostokoko. Liian suuria tiedostoja on syytä välttää, sillä ne voivat aiheuttaa tietokoneille suorituskykyongelmia. 3.4 Muokkaustoimenpiteiden dokumentointi Onko toimenpideselostukset tarpeellisia, jos samat asiat lähtökohtaisesti tulee kirjata myös tietomalliselostukseen? Toimenpideselostukset ovat dokumentteja, joihin kirjataan ylös kaikki lähtötietomallin lähtöaineistolle suoritetut muokkaus-, tarkastus- ja laadunvarmistustoimenpiteet. Selostuksiin kirjataan myös kaikki tärkeät aineistoihin ja niiden muokkaamisessa havaitut erityishuomiot, ongelmat ja riskit. Taulukko 3 on esitetty toimenpideselostuksiin kirjattavat tiedot.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 12 (19) Taulukko 3 Toimenpideselostusten sisältö Tieto Aineisto Tehtävät muokkaustoimenpiteet Tehdyt muokkaustoimenpiteet Havainnot, ongelmat, riskit Toimenpiteiden suorittaja Päiväys Aineiston tilanne Laadunvarmistus Selite Mikä aineisto on kyseessä Ne toimenpiteet, jotka aineistolle tulee suorittaa Kuvaus mitä ja miten tehtiin ja millä ohjelmalla/työkalulla Aineistoon liittyvät erityishavainnot, ongelmat ja riskit Muokkaustoimenpiteiden suorittajan puumerkki Ajankohta, jolloin muokkaustoimenpiteet on suoritettu Värikoodattu kenttä, josta ilmenee aineiston tila Vihreä Keltainen Punainen Aineisto on muokkausten, tarkistusten ja laadunvarmistusten osalta hyväksytty ja valmis Aineistolle ei ole vielä suoritettu kaikkia vaadittavia toimenpiteitä Aineistolle ei ole/ei ole kyetty suorittamaan tiettyjä toimenpiteitä ja aineistoon liittyy riskejä, ongelmia ja puutteita Kenttään merkitään laadunvarmistustoimenpiteiden päiväys, suorittaja ja selostus toimenpiteistä Toimenpideselvityksiin tulee kirjata huolellisesti ylös mitä aineistolle on tehty, miten toimenpide on tehty, millä ohjelmalla tai työkalulla kyseiset muokkaukset on tehty ja mikä versio ohjelmistosta tai työkalusta on ollut käytössä. Toimenpideselostukset tulee liittää lähtötietomallin tietomalliselostuksen liitteeksi. 3.5 Vaatimukset 3.5.1 Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten ensimmäisessä osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia. 3.5.2 Formaatit Formaattien osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten ensimmäisessä osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 13 (19) 3.5.3 Aineistojen tarkkuustaso Lähtötietomallin hyödynnettävyyden kannalta aineistojen tarkkuustason tulee olla mahdollisimman korkea. Ongelmaksi nousee lähtötietomallin lähtöaineiston heterogeenisuus ja monimuotoisuus. Eri aineistojen tarkkuustaso tulee sopia erikseen malli- ja tekniikkalajeittain hankkeen alussa. Lähtötietomallin luotettavuuden takaamiseksi tulee tarkkuustaso dokumentoida eri aineistojen osalta mahdollisimman huolellisesti niin lähtöaineistoluetteloon kuin lähtöaineistojen malliselostukseenkin. Aineistoista tulee käydä selvästi ilmi ovatko ne tarkemitattua tietoa vai arvioitua tietoa. Koska toistaiseksi ei ole tekniikkaa liittää metatietoja suoraan aineistoihin, tulee aineiston tarkkuus selostaa tarkasti lähtötietomallin dokumentaatioon (lähtöaineistoluettelo, tietomalliselostus). 3.5.4 Nimikkeistö Nimikkeistöjen osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten ensimmäisessä osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia. 3.5.5 Aineisto- ja mallikohtaiset vaatimukset Maastomalli Maastomalliaineistolle asetetaan vaatimuksia mm.: mittausperustan pisteille yksikäsitteisten kohteiden mittauksen keskivirheelle pinnan korkeuden interpoloinnin keskivirheelle taiteviivojen ja hajapisteiden pistevälille. Maastomallin ja mittausperustan laatimisesta on kirjoitettu mm. julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje ja niiden tilaamisesta julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Maaperämalli ja pohjatutkimukset Pohjatutkimuksia tehdään suunnittelun eri vaiheissa siten, että tutkimusten tarkkuus vastaa kunkin suunnitteluvaiheen vaatimuksia. Koska rakennussuunnitelma tehdään usein juuri ennen rakentamista tai rakentamisen aikana, on tärkeää, että jo aikaisempien suunnitelmavaiheiden yhteydessä tehdään kattavat pohjatutkimukset. Pohjatutkimuksille asetetaan vaatimuksia mm tutkimuspisteiden paikalleen mittaamiselle. Pohjatutkimuksista ja niiden tilaamisesta on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 14 (19) Maaperämallissa maakerrosrajapinnat tulkitaan topografian ja pohjatutkimustuloksien perusteella erillisinä pintoina, esimerkiksi kallion pinta tai saven alapinta. Maakerrosrajapinnat muodostuvat kuten maastomallitkin pisteistä ja viivoista sekä niistä muodostetusta kolmiopinnasta. Kalliopinnan osalta on erotettava avokalliopisteet ja -viivat, varmistetun kallionpinnan pisteet ja tulkitut pisteet ja viivat. Rakenteet ja järjestelmät Rakenteiden mallintamisessa tulee tasot ja objektit litteroida voimassa olevan Infra2006-nimikkeistön mukaan. Raiteen kartoitukselle asetetaan vaatimuksia mm. radan keskilinjan ja korkeusviivan taso- ja korkeuskoordinaattien maksimivirheelle. Raiteen kartoituksen tilaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet ja mittaamisesta julkaisuissa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje sekä Liikenneviraston ohjeita 3/2010 RATO 2 Radan geometria. Kartta- ja paikkatietoaineistot Kiinteistötietojen ja pohjakartan tilaamisesta on säädetty mm julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Pohjakartan mittaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Muu aineisto llmakuvien tilaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Ortokuvien mittaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 15 (19) 4 KATSELUMALLI TÄYDENNETÄÄN, MITÄ VAATIMUKSIA KATSELU-/KOONTIMALLILLE ON SYYTÄ ASETTAA?

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 16 (19) 5 LAATU 5.1 Dokumentaatio 5.1.1 Yleistä Huolellisesti toteutettu dokumentaatio luo pohjan mallin laadulle ja luotettavuudelle. Lähtötietomallin dokumentaatiota on käsitelty aiemmissa luvuissa ja se koostuu seuraavista asiakirjoista: Lähtöaineistoluettelo (ks. luku 2.2), johon kirjataan ylös kaikki oleelliset alkuperä- ja metatiedot tilatuista ja vastaanotetuista lähtöaineistoista. Lähtöaineistojen tietomalliselostus (ks. luku alla). 5.1.2 Tietomalliselostus, lähtötiedot Tietomalliselostuksesta yleisesti on kirjoitettu tarkemmin mallinnusvaatimusten ensimmäisessä osassa (yleiset vaatimukset). Tietomalliselostus lähtötietojen osalta on dokumentaatio lähtötietomallin tilasta ja sisällöstä. Selostukseen tulee kirjata kaikki lähtöaineistojen luotettavuuteen ja käyttöön vaikuttavat seikat, sillä se toimii testamenttina seuraavan vaiheen suunnittelijalle. Selostuksesta tulee käydä ilmi: Yleinen osa o Hankkeen tarkoitus o Osapuolet Aineistokohtaiset tiedot o Lähtöaineistoon liittyvät tiedot, erityishavainnot ja puutteet o Lähtöaineistolle suoritetut muokkaustoimenpiteet Mitä on tehty Miten on tehty Mitä ohjelmistoja ja työkaluja on käytetty (myös ko. ohjelmistojen versiot). 5.2 Laadunvarmistus 5.2.1 Lähtöaineisto Lähtöaineistolle tulee suorittaa aina vastaanottotarkastus. On tärkeää, että: aineisto on ajantasaista aineistossa ei ole puutteita aineiston tarkkuus vastaa hankkeen vaatimuksia aineistossa ei ole selkeitä virheitä tai ongelmia. Lähtöaineistoluettelo tulee tarkistaa, että se sisältää kaikki lähtöaineistoon liittyvät oleelliset alkuperä- ja metatiedot sekä erityishuomiot, puutteet ja riskit. 5.2.2 Lähtötietomalli, muokatut aineistot Lähtötietomallille on syytä suorittaa mm. seuraavanlaisia tarkastustoimenpiteitä:

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 17 (19) Formaattimuunnokset tarkistetaan avaamalla aineistot suunnitteluohjelmistolla ja tarkistamalla aineistojen sisältö ja ulkoasu visuaalisesti Koordinaatistomuunnokset tarkistetaan vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin Alueellisten rajausten sopivuus tarkastetaan taustakartan avulla Tarkastetaan, että tiedostot ovat sijoiteltuna oikeisiin kansioihin. Kuten lähtöaineistonkin, itse lähtötietomallin laadunvarmistuksen kulmakivi on havaintojen, puutteiden sekä tehtyjen muokkaustoimenpiteiden dokumentointi. Maastomalli Maastomallin laadunvarmistus käynnistyy maastomallin toimittajan suorittamista tarkastuksista, jotka on esitetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Lähtötietomallin laatijan tulee suorittaa mallille seuraavat tarkistustoimenpiteet: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Pistokokeina muutamien leikkausten tarkistukset Maastomallin koodien tarkistus. Maaperämalli Maaperämallille tulee suorittaa seuraavat tarkastustoimenpiteet: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Leikkausten läpikäynti ja vertailu kairauksiin Korkeus- ja syvyyskäyrien muodostus ja tarkistus Maalajirajapintojen ja kallionpinnan rajapintojen törmäys- sekä leikkaustarkastelut. Rakenteet ja järjestelmät Rakenteille ja järjestelmille tulee suorittaa seuraavia tarkastustoimenpiteitä: Törmäystarkastelut Nimikkeiden ja termien tarkistus Geometrioiden tarkistus Kartta- ja paikkatietoaineistot Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiaineistoihin.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 18 (19) Muu aineisto Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiaineistoihin. 5.2.3 Tilaajan rooli laadunvarmistuksessa Vastuu lähtötietomallista ja sen luotettavuudesta on lähtötietomallin laatijalla. Tilaajan tehtäväksi prosessissa jää mallin laatijan laadunvarmistusdokumentaation läpikäyminen, minkä perusteella tilaaja joko hyväksyy lähtötietomalliaineiston tai palauttaa sen mallin laatijalle täydennettäväksi. Laadunvarmistusdokumentaatiota on edellä mainitut lähtöaineistoluettelo, toimenpideselostukset sekä lähtötietomallin malliselostus.

PRE/inframallin vaatimukset ja ohjeet 19 (19) 6 LUOVUTETTAVA AINEISTO Täydennetään. Luovutettavat aineistot ovat lähtötietomalliaineisto (LAHTOTIETOMALLI-kansio) sekä siihen liittyvä dokumentaatio: lähtöaineistoluettelo ja lähtöaineiston tietomalliselostus. Minimissään aineisto luovutetaan kansiorakenteen mukaisesti esimerkiksi DVD:lle poltettuna, mutta aineisto voidaan jakaa myös muuta kautta (rajapinnat, hankeportaalit yms.).