LAUSUNTO 1 (5) RÖYLÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUS Terveellisyyden arviointi Tässä lausunnossa arvioidaan Röylän koulu- ja päiväkotirakennuksen nykyinen terveellisyys. Rakennuksissa on tehty sekä kuntoarvio että sisäilmatutkimuksia keväällä 2014. Tutkimusten jälkeen koulurakennuksessa on tehty joitakin korjauksia. Päiväkotirakennuksessa korjauksia ei ole tehty. Rakennuksen terveellisyyden arviointi on tehty terveydensuojelulain (19.8.1994/763) ja sen nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohjeita ovat STM:n julkaisema asumisterveysohje ja asumisterveysopas, joka on asumisterveysohjeen soveltamiseen tarkoitettu opas. TsL:n 1 :n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Asumisterveysohjeessa on mainittu kemiallisten ja mikrobiologisten epäpuhtauksien määrää tai fysikaalisia olosuhteita kuvaavia lukuja. Nykykäsityksen mukaan terveyshaittaa ei yleensä aiheudu, kun mitatut olosuhteet asunnossa tai muussa oleskelutilassa ovat niiden mukaisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen terveellisyyttä arvioitaessa ensisijaisesti arvio tehdään rakennuksen olosuhteiden perusteella. Käyttäjillä esiintyvä oireilu voidaan huomioida, mutta sen perusteella ei voida yksiselitteisesti tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tämä lausunto on tehty seuraavien asiakirjojen ja tarkastusten perusteella: Espoon seudun ympäristöterveys/tarkastuskertomus 12.2.2014 Alkukatselmus konsultin kanssa 28.2.2014 Sisäilmamittaus- ja mikrobikartoitus -raportti, koulurakennus 15.4.2014 Sisäilmamittaus- ja mikrobikartoitus -raportti, päiväkotirakennus 15.4.2014 Kuntotarkastusraportti, koulurakennus 24.4.2014 Kuntotarkastusraportti, päiväkotirakennus 24.4.2014 Haitta-ainekartoitusraportti, koulurakennus 2.5.2014 Haitta-ainekartoitusraportti, päiväkotirakennus 2.5.2014 Espoon seudun ympäristöterveys/lausunto 12.5.2014 Korjausten aikana tehdyt havainnot, kesä/2014 Sisäilma-asiantuntijalle on myös vanhempien toimesta toimitettu Espoon kaupungin tila- ja asuntojaoston jäsenen Jouni J. Särkijärven, yleislääketieteen yleislääkärin Göran Lindénin ja Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen johtajan Helena Korpelaisen kommentit sekä lyhyt tiivistelmä nimeltä mainitsemattoman hometalotutkija-professorin lausunnosta. Lisäksi toimitettiin referaatti Länsiväylän artikkelista Hometaloja tutkitaan miten sattuun (julkaistu 21.3.2014). Näissä asiakirjoissa ei kuitenkaan esitetty sellaista uutta tietoa, jota edellä esitetyssä listassa mainituissa asiakirjoissa ei tule ilmi.
LAUSUNTO 2 (5) Koulurakennus Seuraavassa on lueteltu lyhyesti sellaisia aistinvaraisia havaintoja ja tutkimustuloksia, joita koulurakennuksessa on tehty ja joita voidaan pitää terveydensuojelulain mukaisina olosuhteina ja jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tarkemmat tiedot löytyvät edellä mainituista asiakirjoista. - Selvästi aistittavissa maakellarimainen haju sisätiloissa - Puutteellinen ilmanvaihto - Lahovaurio yläpohjassa - Märkiä/kosteita rakenteita - Ulkoseinästä otetuissa materiaalinäytteissä viitteitä rakenteisiin päässeestä ylimääräisestä - Yläpohjasta otetuissa materiaalinäytteissä viitteitä rakenteisiin päässeestä ylimääräisestä - Alapohjasta otetuissa materiaalinäytteissä viitteitä rakenteisiin päässeestä ylimääräisestä Näytetuloksia analysoitaessa on huomioitava, että näytteenotolla ei pystytä saamaan selville absoluuttista totuutta rakenteissa tai ilmassa olevasta mikrobistosta. Näytteiden mikrobien pitoisuuden ja lajiston määrittämisellä pyritään päättelemään, onko rakenteessa ylipäänsä kosteusvauriosta johtuvaa poikkeavaa mikrobikasvustoa. Mahdollisuuksien mukaan näytteet on hyvä ottaa oletetusta vaurioituneesta ja vaurioitumattomasta materiaalista. Jos vaurioituneesta kohdasta otetussa näytteessä sieni-itiöpitoisuus on vähintään 100 kertaa suurempi kuin vastaavassa vertailunäytteessä, sienikasvustoa voidaan todeta esiintyvän vaurioituneessa rakenteessa. (Asumisterveysohje) Näytetulosten perusteella on selvästi havaittavissa, että joissakin materiaalinäytteissä on selvästi poikkeava määrä mikrobeja ja tämä jo itsessään antaa viitteen siitä, että rakenteisiin on päässyt ylimääräistä kosteutta, joka on mahdollistanut mikrobien kasvun. Aistinvaraisesti tehty havainto sisäilmassa olevasta mikrobiperäisestä hajusta myös tukee rakenteissa olevien mikrobien olemassaoloa. Materiaalinäytteiden osalta on hyvä huomioida, että alapohjan kahdessa näytteessä kasvoi runsaasti Chaetomiumia, joka ei ole tavallinen kosteusvaurioituneissa rakenteissa esiintyvää mikrobi, vaan sitä on havaittu yleensä vasta pitkäkestoisissa ja vakavissa kosteusvaurioissa (Home ja terveys, Tuula Putus, 2014). Chaetomiumia esiintyi pieniä määriä myös ulkoseinärakenteessa otetussa näytteessä. Lisäksi on hyvä huomioida, että vaikka otetuilla materiaalinäytteillä ei vielä kyetä tarkasti arvioimaan ongelmien laajuutta, näytetulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että ongelmia esiintyy niin seinärakenteissa kuin ala- ja yläpohjassa. Ullakolla tehty havainto päätyseinän kastumisesta kertoo siitä, että seinärakenne on selvästi päässyt kastumaan poikkeavalla tavalla. Tällöin on mahdollista, että seinässä on laajemmaltikin vaurioita. Ullakon lattiassa havaittu lahovaurio kertoo pitkäaikaisesta poikkeuksellisesta kosteudesta, sillä lahovaurio syntyy vasta pitkäaikaisessa poikkeavassa kosteusrasituksessa. Esille on tuotu myös, että rakennuksessa on ollut toistuneita kattovuotoja ennen vesikaton uusimista v. 1997. Lisäksi rakennustöiden valvoja Pekka
LAUSUNTO 3 (5) Kuosmasen mukaan korjausten yhteydessä keittiöpäädyssä oli havaittu ryömintätilassa alapohjan pinnassa silmin havaittavaa mikrobikasvustoa. Rakenteissa esiintyvästä mikrobikasvustosta tulee terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta, mikäli rakenteiden sisältä on ilmayhteys sisätiloihin. Koulurakennus on vanha puurakenteinen rakennus ja tällaisia rakenteita on erittäin vaikea saada täysin ilmatiiviiksi ja näin ollen ilmayhteyden rakenteiden sisältä sisätiloihin voidaan katsoa olevan. Sisäilmanäytteiden tulosten tulkinta on huomattavasti haasteellisempaa kuin rakennusmateriaalinäytteiden. Pitoisuudet vaihtelevat yleensä voimakkaasti. Rakennuksessa voi olla home- tai lahovaurio, vaikka sisäilmasta otetussa näytteessä mikrobipitoisuudet ovat pieniä. Opetustilasta 3 otetussa sisäilmanäytteessä oli selvästi poikkeava määrä mikrobeja (2572 cfu/m 3 ). Taajama-alueella sijaitsevissa asunnoissa kohonneena pitoisuutena pidetään talviaikana 100 500 cfu/m 3 ja yli 500 cfu/m 3 viittaa mikrobikasvustoon rakenteissa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä. (Asumisterveysohje) Oidiodendron- hometta esiintyi runsaasti yläpohjan ja pieniä määriä alapohjan materiaalinäytteessä sekä jonkin verran opetustilan 2 ja 3 ilmanäytteissä. Ei ole poissuljettu mahdollisuus, että sisäilmassa havaittu Oidiodendron -pitoisuus johtuisi rakenteissa olevista vaurioista. Taajama-käsitettä ei ole asumisterveysohjeessa taikka terveydensuojelulaissa sen tarkemmin määritelty. Tässä tapauksessa kohde sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä ja koulua käyvien lasten vanhempien kertoman mukaan useissa perheissä on lemmikkieläimiä. Nämä huomioon ottaen ilmanäytteen tuloksiin on syytä suhtautua varauksellisesti. Havaintojen ja tutkimusten perusteella rakennuksessa on voitu todeta olevan selviä olosuhteisiin liittyviä puutteita, jotka voivat aiheuttaa terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Havaittujen puutteiden poistamiseksi tai vähentämiseksi rakennuksessa tehtiin seuraavia korjaustoimenpiteitä: Alapohjan koneellisen tuuletuksen teko (alipaineistus) Tuuletusviemärien eristysten korjaus ullakkotiloissa Korvausilmaventtiilien asentaminen kaikkiin tiloihin Ilmanvaihtokanavistojen puutteellisten eristysten korjaus Viemärilinjojen savukoe ja tiiveyskorjaukset savukokeen mukaan Alapohjan siivous ja homehtuneiden pintojen puhdistus Perunakellarin katon vanhan lastulevyn poistaminen Eteisen komeron lattian ja seinän liitoskohdan tiivistäminen Yläpohjan lämmöneristeen uusiminen antenniläpiviennin kohdalta, n. 2-3 m 2 Läpivientien tiivistys ylä- ja alapohjassa Perustusten graniittikivien saumaus
LAUSUNTO 4 (5) Päiväkotirakennus Edellä mainittujen korjaustoimenpiteiden voidaan todeta vähentävän jonkin verran rakennuksessa esiintyviä olosuhdepuutteita, mutta rakenteissa havaittujen mikrobikasvustojen poistamiseksi on tehty kuitenkin vain vähän toimenpiteitä. Näin ollen rakennuksessa on edelleen sellaisia selkeitä puutteita, jotka voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Mikäli tilat päätetään kuitenkin ottaa käyttöön edellä mainittujen korjaustoimenpiteiden jälkeen, tulisi tilojen käyttö rajoittaa kohtuullisen lyhyeen ajanjaksoon ja mikäli tilojen käyttäjillä alkaa esiintyä oireilua, jonka epäillään johtuvan tilojen terveellisyydestä, on tilojen käytöstä syytä luopua. Seuraavassa on lueteltu lyhyesti sellaisia aistinvaraisia havaintoja ja tutkimustuloksia, joita päiväkotirakennuksessa on tehty ja joita voidaan pitää terveydensuojelulain mukaisina olosuhteina ja jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tarkemmat tiedot löytyvät edellä mainituista asiakirjoista. - Puutteellinen ilmanvaihto - Kosteita rakenteita - Ulkoseinästä otetuissa materiaalinäytteissä viitteitä rakenteisiin päässeestä ylimääräisestä - Yläpohjasta otetuissa materiaalinäytteissä viitteitä rakenteisiin päässeestä ylimääräisestä Näytetulosten perusteella on selvästi havaittavissa, että joissakin materiaalinäytteissä on selvästi poikkeava määrä mikrobeja ja tämä jo itsessään antaa viitteen siitä, että rakenteisiin on päässyt ylimääräistä kosteutta, joka on mahdollistanut mikrobien kasvun. Yläpohjan kaikissa, eri puolilta otetuissa näytteissä kasvoi runsaasti mikrobeja. Ylimääräisen kosteuden pääsystä yläpohjarakenteisiin antaa selviä viitteitä myös havainnot säännöllisin välein havaituista tippuvan veden jäljistä yläpohjassa ja tämä viittaa myös siihen, että todennäköisesti koko yläpohjan lämmöneristeessä on kosteusja mikrobivaurioita. Ulkoseinän ikkunan alapuolisesta lämmöneristeestä otetuissa näytteissä kasvoin runsaasti mikrobeja. Tämä saattaa johtua epätiiviistä ikkunarakenteista ja on mahdollista, että myös muiden ikkunoiden alapuolella rakenteissa voi olla vaurioita. Rakennuksessa on pääasiassa painovoimainen ilmanvaihto ja tilat on suunniteltu ensisijaisesti asuinkäyttöön. Tilat ovat kuitenkin päivähoitokäytössä ja käyttäjämäärät ovat asumiseen nähden suuremmat. Ilmanvaihdon ei voida näin ollen katsoa olevan riittävä käyttäjämäärään nähden. Järjestettyä korvausilmansaantia ei ole ja tämä heikentää entisestään ilmanvaihtuvuutta. Havaintojen ja tutkimusten perusteella rakennuksessa on voitu todeta olevan selviä olosuhteisiin liittyviä puutteita, jotka voivat aiheuttaa terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Rakennuksessa ei ole tehty korjaustoimenpiteitä tutkimusten jälkeen. Mikäli tiloja aiotaan käyttää, tulee kohteessa tehdä vähintään seuraavat toimenpiteet:
LAUSUNTO 5 (5) Ilmanvaihdon parantaminen (lyhytaikaiseen käyttöön voidaan riittäväksi katsoa korvausilmaventtiilien asentaminen, mutta tilojen pitempiaikainen käyttö päivähoitoon edellyttää koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää) Yläpohjan lämmöneristeen uusiminen kokonaisuudessaan ja vesikatteen saumojen tiivistäminen Edellä mainittujen korjaustoimenpiteiden voidaan todeta vähentävän rakennuksessa esiintyviä olosuhdepuutteita, mutta näillä toimenpiteillä ei vielä poisteita ulkoseinärakenteissa esiintyviä vaurioita ja ilmanvaihtuvuus ei välttämättä lisäänny riittävästi korvausilmaventtiilien lisäämisellä. Mikäli tiloissa päätetään tehdä edellä mainitut korjaustoimenpiteet ja se jälkeen ottaa tilat käyttöön, tulisi tilojen käyttö rajoittaa kuitenkin kohtuullisen lyhyeen ajanjaksoon ja mikäli tilojen käyttäjillä alkaa esiintyä oireilua, jonka epäillään johtuvan tilojen terveellisyydestä, on tilojen käytöstä syytä luopua. Julia Debbarh sisäilma-asiantuntija Tilakeskus-liikelaitos/talonrakennus