ASB-Consult Oy Ab SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET PIRKKALAN KUNNANVIRASTO SUUPANTIE PIRKKALA

Transkriptio

1 ASB-Consult Oy Ab SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET SUUPANTIE PIRKKALA

2 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 2 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 1. LÄHTÖTIEDOT Kohde: SUUPANTIE PIRKKALA Tilaaja: Pirkkalan kunta Tilapalvelu / Olli Hirvelä Suupantie Pirkkala Toimeksianto: Toimeksiantona oli määrittää kunnanviraston sisäilman mikrobi-itiöpitoisuudet ilmanäytteillä sovituista toimistohuoneista. Lisäksi kartoitettiin kunnanviraston rakenteiden kosteustila kosteudentunnistimella (raportti ASB-Consult Oy ). Työn suorittaja ja ajankohta: Ilmanäytteidenotto suoritettiin 16. ja ASB-Yhtiöt / ASB-Consult Oy Ab Matti Tietäväisen toimesta. Kohteen kuvaus ja lähtötiedot: Tutkittava kohde oli kunnan virastotalo, jossa oli kaksi kerrosta ja pohjakerros. Rakennuksen vesikatossa on ollut vuotoja ja ikkunoiden kautta on osaan huoneista valunut vettä. Rakennuksen toista päätyä oli korjattu Työntekijät ovat oireilleet. Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta: Tiloista otettiin ilmanäytteitä hiukkaskeräimellä kasvatusalustoille, joista määritettiin mikrobi-itiöpitoisuudet kasvatusmenetelmällä. Sisäilmanäytteet otettiin Andersen 6-vaiheimpaktorilla. Näyte osoittaa ilmassa olevien elinkykyisien mikrobien pitoisuudet ja suvut. Näytteenotto aika oli 15 min ja ilmavirtaus 28,3 l/ min. Näytteenotossa noudatettiin aseptisia työskentelymenetelmiä. Osa toimistoista oli tyhjänä, osassa oli henkilökunta paikalla. Virastotalon huonetilojen rakenteiden kosteustila kartoitettiin kosteudentunnistimella (raportti ASB-Consult Oy ).

3 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 3 2. TEHDYT HAVAINNOT Rakennus oli pääosin kivirakenteinen. Väliseinät olivat kivi- / levyrakenteisia. Välipohjat olivat betonirakenteisia. Rakennuksen päätyjen sekä kokoussalin erkkerin julkisivuverhouksena oli puhtaaksimuurattu tiiliverhous. Muiden seinien verhouksena oli peltiverhous / lautaverhous. Ilmanäytteet otettiin toisen kerroksen toimistoista 207, 210, 211, 214 ja 219, ensimmäisen kerroksen toimistoista 132, 135, 139, 140 ja 147, kellarikerroksen toimistoista 040, 042 ja 048. Toimistohuoneiden lattiapinnoitteena oli pääosin käytetty asbestivinyylilaattoja, osin muovimattoa tai vinyylilaattoja. Seinät ja katot oli maalattu. Tiloissa tehdyt havainnot on esitetty kosteuskartoitusraportissa (ASB-Consult Oy ). Ilmanäytteiden ottohetkellä toimistojen sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 14,3 19,1 %, lämpötilat toimistoissa vaihteli välillä 22,5 24,6 C, sisäilman vesimäärä vaihteli välillä 2,7-4,1g/m ulkoilman suhteellinen kosteus oli 55,8 % lämpötilassa -5,7 C, jolloin vesimäärä ilmassa oli 1,7 g/m 3. Maassa oli lunta ulkoilman suhteellinen kosteus oli 82,1 % lämpötilassa 4,1 C, jolloin vesimäärä ilmassa oli 2,9 g/m 3. Maassa oli lunta. Ilmanäytteiden ottopäivinä rakennuksen ilmanvaihto ei ollut toiminnassa. Toimistohuoneiden ovet olivat pääosin suljettuina. Aistinvaraisesti havainnoiden osassa tiloista sisäilma oli tunkkainen. 3. ILMANÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT Ilmanäytteiden ottopaikat on esitetty pohjapiirroksissa liitteessä 1 ja mikrobianalyysien tulokset on esitetty liitteessä 2. Mikrobianalyysitulosten tulkintaperusteet liitteessä 4 koskevat asuintiloja. Muille tiloille, kuten esimerkiksi toimistoille ja kouluille ei tulkintaohjetta ole julkaistu, mutta näiden tilojen mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä. Taulukko 1. Yhteenveto ilmanäytteiden tuloksista. Punainen= viite ongelmasta, keltainen= heikko viite ongelmasta, vihreä= ei viitettä ongelmasta Näytteenotto-paikka Mikrobit Ilmanäyte Huomioita N1 Tsto 210, 2. krs. N2 Tsto 214, 2. krs. N3 Tsto 211, 2. krs. N4 Tsto 207, 2. krs. N5 Tsto 219, 2. krs. N6 Tsto 135, 1. krs. pitoisuus ja lajisto epätavanomainen pitoisuus ja lajisto epätavanomainen pitoisuus ja lajisto epätavanomainen pitoisuus ja lajisto epätavanomainen pitoisuus tavanomainen pitoisuus ja lajisto epätavanomainen lajistossa kosteusvauriolajeja ja sädesieniä

4 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 4 N7 Tsto 147, 1. krs. N8 Tsto 140, 1. krs. N9 Tsto 139, 1. krs. N10 Tsto 132, 1. krs. N11 Tsto 048, kell. krs. N12 Tsto 042, 1. krs. N13 Tsto 0470, kell. krs. pitoisuus tavanomainen pitoisuus ja lajisto tavanomainen pitoisuus ja lajisto tavanomainen pitoisuus tavanomainen pitoisuus tavanomainen pitoisuus ja lajisto tavanomainen pitoisuus ja lajisto tavanomainen lajistossa kosteusvauriolajeja ja sädesieniä lajistossa sädesieniä lajistossa kosteusvauriolajeja lajistossa kosteusvauriolajeja ja sädesieniä Toimistohuoneiden 135, 207, 210, 211 ja 214 ilmanäytteiden sädesienipitoisuudet ylittivät viitearvon. Lisäksi toimiston 210 ilmanäytteen sienipitoisuus ylitti viitearvon. Edellä mainittujen toimistohuoneiden ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet viittaavat mikrobikasvustoon rakenteissa. Toimistohuoneiden 048, 132, 140, 147 ja 219 ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet eivät ylittäneet viitearvoja, mutta näytteissä havaittiin kosteusvauriolajeja ja/tai sädesieniä. Toimistohuoneiden 040, 042 ja 139 ilmanäytteiden lajisto ja pitoisuudet olivat tavanomaisia. Näytteissä ei esiintynyt kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Bakteeripitoisuudet olivat pieniä eikä sädesieniä havaittu. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Toimistohuoneiden 135, 207, 210, 211 ja 214 sisäilmanäytteiden sädesienipitoisuudet sekä huoneen 210 sienipitoisuus ylittivät viitearvon. Näytteiden mikrobipitoisuudet viittaavat mikrobikasvustoon rakenteissa. Toimistohuoneiden 048, 132, 140, 147 ja 219 ilmanäytteiden mikrobipitoisuudet eivät ylittäneet viitearvoja, mutta näytteissä havaittiin kosteusvauriolajeja ja/tai sädesieniä. Talviaikana pienetkin mikrobipitoisuudet saattavat viitata mikrobikasvustoon rakenteissa. Toimistohuoneiden 040, 042 ja 139 sisäilmasta otetuissa näytteissä ei ollut viitteitä kosteusvauriosta. Sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen yksittäisellä näytteenotolla ei varmuudella voida sulkea pois kosteusvauriota rakennuksessa. Myöskään matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa.

5 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 5 5. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEISTÄ: Toimenpide-ehdotukset ovat ohjeellisia, eivät varsinainen korjaustyöselitys. Mikäli kuivaus- ja korjaustyö voidaan suorittaa vähemmän rakenteita rikkomatta tai muilla tavoin kustannuksia säästäen, tulee ne suorittaa edullisinta tapaa käyttäen. Tarvittaessa korjauksista laaditaan erillinen korjaustyösuunnitelma. - Toimenpidesuositukset on esitetty kosteuskartoitusraportissa ASB-Consult Oy Ulkoseinien jalkalistan liiman ja tasoitteen sekä lattiapinnoitteen liiman ja tasoitteen mikrobipitoisuuden selvittäminen materiaalinäyttein (tarvittaessa). 7. TYÖTURVALLISUUS Kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöissä syntyvien epäpuhtauksien leviäminen muihin tiloihin tulee estää riittävällä suojauksella (purkutyöalueen osastointi muoviseinin ja alipaineistus) sekä huolehdittava työntekijöiden suojauksesta. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä on huomioitava työturvallisuuslain (299/58) sekä rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (629/94) säännöstöt. Korjaustöistä on laadittu ohje Ratu-kortti Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Turvalliset työmenetelmät. ASB-Yhtiöt / ASB-Consult Oy Ab Tampereella Matti Tietäväinen p Liitteet 1. Pohjapiirrokset 2. Ilmanäytteiden mikrobianalyysivastaus 3. Mikrobianalyysitulosten tulkintaperusteet

6 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 6 N11 N12 N13 N = ILMANÄYTE

7 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 7 N8 N7 N9 N6 N10 N = ILMANÄYTE

8 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 8 N5 N2 N3 N4 N1 N = ILMANÄYTE

9 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 9

10 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 10

11 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 11

12 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 12

13 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 13

14 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET 14 Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: RAKENNUSMATERIAALINÄYTE Rakennusmateriaalinäytteen tuloksen tulkinta helpottuu, jos vauriokohdasta otetun materiaalinäytteen mikrobipitoisuutta voidaan verrata vertailunäytteen mikrobipitoisuuteen. Jos vaurioituneesta kohdasta otetussa materiaalinäytteessä sieni-itiöpitoisuus on vähintään 100 kertaa suurempi kuin vastaavassa vertailunäytteessä, sienikasvustoa esiintyy vaurioituneessa rakenteessa. Jos vertailunäytettä ei ole käytettävissä, rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g. Jos näytteen sieniitiöpitoisuus on pienempi kuin kpl/g, yksinomaan sieni-itiöpitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin kasvustosta, vaan myös lajistoa on tarkasteltava. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään kpl/g viittaa bakteeri-kasvuun materiaalissa. Jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 500 kpl/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon. Jos käytettävissä on vertailunäyte, vauriokohdasta otetun näytteen aktinomykeetti-itiöpitoisuus, joka on 10 kertaa suurempi kuin vertailunäytteen pitoisuus, osoittaa aktinomykeettikasvuston vauriokohdassa. Rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet, ei voida soveltaa edellä mainittuja tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisätiloihin. 7.4 ILMANÄYTTEEN TULOSTEN TULKINTA (IMPAKTORI) Asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat yleensä voimakkaasti, eikä tarkkojen ohjearvojen antaminen ole mahdollista. Vaihtelusta johtuen näytteitä tulisi ottaa useita, vähintään 2-3 näytettä. Rakennuksessa voi olla home- tai lahovaurio, vaikka mikrobipitoisuudet ovat pieniä. Yksinomaan ilmanäytteen sieni-itiöpitoisuuksien perusteella ei tällöin voida tehdä johtopäätöstä mikrobikasvuston mahdollisesta esiintymisestä asunnossa, vaan lisäksi on tarkasteltava näytteen sienisuvustoa (ks. kohta 7.5). Taajamassa sijaitsevien asuntojen sisäilman sieni-itiöpitoisuudet kpl/m 3 viittaavat kohonneeseen sieni-itiöpitoisuuteen talviaikana. Jos samalla näytteen mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeava, mikrobikasvuston esiintyminen on todennäköistä. Jos taajamassa sijaitsevan asunnon sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat talviaikana yli 500 kpl/m 3, ne ovat kohonneita ja mikrobikasvustoon viittaavia. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa. Kun tutkittavan asunnon sisäilman lisäksi myös vertailuasunnon sisäilman pitoisuudet tunnetaan, tulokset tulkitaan seuraavasti. Jos tutkittavan asunnon sisäilman sieni-itiöpitoisuus on yli 2 kertaa suurempi kuin vertailuasunnon sisäilman pitoisuus, pitoisuus on kohonnut. Tämä koskee talvella otettuja tutkittavan asunnon näytteitä, joiden pitoisuus on suurempi kuin 100 kpl/m 3. Vertailurakennusten mikrobinäytteitä voidaan käyttää myös suvustotarkastelussa. Aktinomykeetti-itiöiden esiintyminen yli 10 kpl/m 3 taajamassa sijaitsevan asunnon sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja sisäilman aiheuttamaan terveyshaittaan. Sen sijaan kohonnut bakteeripitoisuus (> kpl/m 3 ) ei viittaa terveyshaittaan, jos aktinomykeetteja ei ole todettu, vaan se on osoitus puutteellisesta ilmanvaihdosta. Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia pitää verrata ulkoilman mikrobipitoisuuksiin. Tallöin on tavallista, että ulkoilman itiöpitoisuudet ovat suurempia kuin tutkittavan rakennuksen sisäilman itiöpitoisuudet. Tällaisessa tapauksessa tulosten tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston vertailuun.

15 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUSMÄÄRITYKSET MIKROBILAJEISTA Rakennusten sisäilma-, pinta- ja rakennusmateriaalinäytteissä esiintyy tavallisimmin Penicillium-, Aspergillusja Cladosporium-sienisukuja sekä hiivoja. Taulukossa 4 on esimerkkejä kosteusvaurioon ja mikrobikasvustoon viittaavista mikrobisuvuista, -lajeista ja -ryhmistä. Sisäilman poikkeuksellinen sieni-itiöiden suku- tai lajijakauma voi myös viitata mikrobikasvustoon. Yleisin ja runsaimmin esiintyvä sienisuku sisäilmassa on Penicillium. Muiden kuin Penicillium-sienten esiintymistä valtalajina sisäilmanäytteissä voidaan pitää epätavanomaisena. Ulkoilman yleisin sienisuku on Cladosporium, minkä vuoksi Cladosporium-lajeja havaitaan yleisesti myös sisäilmassa, varsinkin syksyisin ja kesäisin. Toisaalta korkea Cladosporiumin määrä sisäilmassa talvella viittaa rakennuksessa esiintyvään mikrobikasvustoon. Sisäilmanäytteissä esiintyy usein Aspergillus-lajeja ja hiivoja, mutta naiden osuus sisäilman sieni-itiöpitoisuudesta on tavallisesti pienempi kuin Penicilliumin osuus. Kohonnut mikrobipitoisuus tai poikkeava mikrobisuvusto voivat johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä tai siitä, miten rakennus sijaitsee ulkopuolisiin mikrobilähteisiin nähden. Sisäilman mikrobipitoisuus voi hetkellisesti kohota siivouksen, elintarvikkeiden tai polttopuiden käsittelyn seurauksena. Kohonneita sisäilman mikrobipitoisuuksia tai mikrobisuvustoa tulkittaessa pitää huolellisesti arvioida kaikkia mahdollisia mikrobilähteitä sekä näytteenottotilanteen aikaista toimintaa. Tietyt rakenteiden mikrobikasvustoon viittaavat mikrobit voivat olla peräisin myös muista mikrobilähteistä. Esimerkiksi homesienistä Aspergillusfumigatus ja Fusarium sekä aktinomykeetit, (pääosin Streptomyces), voivat kulkeutua asuntoihin maatalousympäristöistä ja talleista, eikä niiden esiintymistä tällöin voida pitää varmana osoituksena rakenteissa esiintyvästä mikrobikasvustosta. Sisäilmaan voi vapautua aktinomykeettejä esimerkiksi multaisista juureksista ja Trichodermaa esimerkiksi polttopuista. Lisäksi esimerkiksi läheltä maaperää otettujen materiaalinäytteiden aktinomykeetit voivat olla peräisin maaperästä.