MOISION KOULU (Moision koulutie 2, Turku)

1 MOISION KOULU (Moision koulutie 2, Turku) SELVITYS KIINTEISTÖSSÄ SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA JA TARVITTAVISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ 16.9.2015

2 Kohdetiedot Kohde: Moision koulu Moision koulutie 2, 20400 Turku Tilaaja: Turun Kiinteistöliikelaitos Tilaajan yhteyshenkilö: Jari Keskitalo, jari.keskitalo@turku.fi Koosteen laatija: Insinööritsto Kiinteistöasiantuntijat Oy Mari Lehtonen, FT p. 044 9739 400, mari@kiat.fi Yhteenveto Moision koulun 2009 peruskorjatussa kivikoulussa ja 1997 rakennetussa siirtokelpoisessa koulutalossa on syyskesän 2015 aikana tehty sisäilmastonkuntotutkimuksia ja kosteusteknisiä tarkastuksia. Tutkimusten tarkoituksena oli arvioida koulutiloissa mahdollisesti esiintyvien sisäilmaston epäkohtien tai niiden mahdollisuuden olemassaoloa. Tutkimukset suoritti. Puukoulun vanha osa on rakennettu 1997 ja laajennettu 2004. Koulutalossa on tuulettuva, ryömintätilainen, siisti ja kuiva alapohja. Vanhassa osassa alapohjan tuuletus on aistinvaraisesti arvioituna puutteellinen, sillä ilma pääsee vaihtumaan ainoastaan päätyjen pienten ritilöitten kautta eikä paine-eroa tilan ja ulkoilman tai iv-konehuoneen välillä

3 havaita. Uudessa osassa alapohjaa tuuletetaan koneellisella poistoilmanvaihdolla. Uuden osan alapohjan ilmanvaihto tehostuu myös sokkelipalkkien ja maanpinnan välisten epätiiveyskohtien kautta. Puukoulun ulkoseinä oli luokkatiloihin tehdyistä koereikien kautta tarkasteltuna terve, eikä siinä havaittu puutteita, tosin koeaukoista ei voida arvioida seinä/lattialiitoksen höyrynsulun asettumista ja näin ollen rakenteen tiiveyttä. Kiinteistön sadeveden ohjaus on osin puutteellista. Pinta-anturilla suoritetussa kosteuskartoituksessa koulutiloissa ei havaittu merkkejä epätavanomaisesta kosteusrasitteesta. Puukoulun sisäilmaston lämpötila-, hiilidioksidi- ja kosteusolot sekä paine-erot ovat ilmanvaihdon toimiessa pääosin Asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisoppaan tavoitearvojen mukaisia. Tilat 12, 14 ja 29 olivat hieman tavoitearvoja (0 - -2Pa) alipaineisempia. Tiivistämättömät vesikalusteiden läpiviennit (tilat 14, 15, 29, 31) ja ulkoseinä/lattiarakenteen liittymien mahdollinen epätiiveys voi aiheuttaa tiloihin ilmavuotoja alapohjasta. 2009 peruskorjatun kivikoulun sadevedenohjaus on pääsääntöisesti kunnossa mutta ruokasalin seinustalla, parkkipaikkojen vieressä sadevesi kerääntyy sokkelin vierustalle kastellen sokkelirakenteen. Kivikoulun ruokasalin alainen ryömintätila on puutteellisesti tuulettuva ja maakellarilta haiseva. Tilassa ei havaita koneellista poistoilmanvaihtoa. Ryömintätilan sokkelirakenteessa havaittiin merkkejä kosteudesta. Tila on ylipaineinen sekä ulkoilmaan, että viereiseen tilaan nähden, mikä mahdollistaa hajujen ja muiden epäpuhtauksien kulkeutumisen muihin tiloihin painesuhteiden mukaisesti joko luonnollisten reittien että rakenteiden epätiiveyskohtien kautta. Keittiön ikkunassa on lasiin syöpyneitä valumajälkiä, joiden mahdollinen aiheuttaja on poistoilmanvaihdon lämmön talteenottoyksikön vuoto. Pinta-anturilla suoritetussa kosteuskartoituksessa koulutiloissa ei, ruokasalin pesulinjaston puoleista nurkkaa lukuun ottamatta, havaittu merkkejä epätavanomaisesta kosteusrasitteesta. Kivikoulun sisäilmaston lämpötila-, hiilidioksidi- ja kosteusolot sekä paine-erot ovat ilmanvaihdon toimiessa pääosin Asumisterveysasetuksen ja sen soveltamisoppaan tavoitearvojen mukaisia. Tilat 116, 201 ja 207 olivat kuitenkin tavoitearvoja ylipaineisempia. Luokassa 108 havaittu lämmitysöljyn haju kulkeutuu tilaan kellarikerroksen

4 lämmityskattilahuoneesta jossa ei ole asianmukaista poistoilmanvaihtoa. Kivikoulun tilojen välisten painesuhteiden muutoksien arviointia vaikeuttaa se, että luokkatiloissa on ilmanvaihtoa käyttötilanteissa tehostavia liiketunnistimia.

5 Sisältö Kohdetiedot... 2 Yhteenveto... 2 Tutkimuksien kulku ja niihin liittyvät asiakirjat... 6 Moision siirtokelpoinen koulu... 7 Kosteuskartoitus... 7 Rakenteiden ja piha-alueiden tarkastus... 7 Tilojen olosuhdemonitorointi ja aistinvarainen arviointi... 8 Moision Kivikoulu... 10 Kosteustekninen tarkastus... 10 Rakenteiden ja piha-alueiden tarkastus... 10 Tilojen olosuhdemonitorointi ja aistinvarainen arviointi... 11 Toimenpidesuositukset... 13

6 Tutkimuksien kulku ja niihin liittyvät asiakirjat Moision koulutaloissa tehtiin syyskesän 2015 aikana Turun Kiinteistöliikelaitoksen tilaamia kosteuskartoituksia. Tutkimusten yhteydessä koulutilat arvioitiin aistinvaraisesti ja suoritettiin perusolosuhdemittauksia sekä osittainen kosteustekninen tarkastus pintaanturilla. Tämän lisäksi kiinteistöjen alapohjat ja piha-alueet tarkastettiin. Tämä selvitys perustuu seuraaviin tutkimusraportteihin, joihin viitataan tekstissä niiden numeroilla: (1) Moision koulutie 2_puukoulu (kosteuskartoitus), 10.8.2015 Inststo Kiinteistöasiantuntijat Oy (2) Moision koulutie 2_kivikoulu (kosteuskartoitus), 10.8.2015 Inststo Kiinteistöasiantuntijat Oy (3) Sisäilman kuntotutkimus ja tilojen kosteustekninen tarkastus, Moision siirtokelpoinen koulu, 8.9.2015, Inststo Kiinteistöasiantuntijat Oy (4) Sisäilman kuntotutkimus ja tilojen kosteustekninen tarkastus, Moision kivikoulu, 14.8.2015, Inststo Kiinteistöasiantuntijat Oy Ko. selvitykset ja liitteet on toimitettu tutkimuksen tilaajan edustajalle (Turun Kiinteistöliikelaitos, Jari Keskitalo).

7 Moision siirtokelpoinen koulu Kosteuskartoitus Siirtokelpoisen koulutalon kosteuskartoitus suoritettiin pinta-anturilla wc-tiloissa, siivouskomerossa ja luokkatilojen vesipisteiden läheisyydessä. Tutkimuksissa ei havaittu viitteitä epätavallisesta kosteudesta (1). Wc-tilan 22 vuotavan pytyn ei todettu aiheuttaneen rakenteiden kosteusvaurioita. Rakenteiden ja piha-alueiden tarkastus Kiinteistön puurakenteiseen ulkoseinään tehtiin kaksi koeaukkoa seinärakenteen kunnon tarkistamiseksi. Koeaukot sijaitsivat tiloissa 14 ja 15. Aistinvaraisessa tarkastelussa rakenteessa ei havaittu puutteita tai vaurioita (1, 3). Kiinteistön alapohja on ryömintätilainen ja tuulettuvaksi rakennettu. 2004 tehdyn, noin 1/3 koulutalon alasta kattavan laajennusosan sokkelin muodostavat teräsputkipalkit, jotka ovat kiinteistön metsikön puoleiselta sivustalta osin irti maasta. Laajennusosan alapohjassa on tuuletusta tehostava koneellinen poistoilmapuhallin. Ilmanvaihtojärjestelmän tarkastuksen yhteydessä todettiin poistopuhaltimen ilmamäärien olevan suunnitelmien mukaisia (3). Alapohjaan ei ole tarkastusluukkua, joten sitä ai päästy tutkimusten aikana aistinvaraisesti arvioimaan. Sokkelipalkin alta mitattuna, ulkoilman ja alapohjan ryömintätilan välillä ei havaittu paine-eroa (3). Kiinteistön 1997 rakennetun osan betonisokkeli on umpinainen ja ryömintätila betonipalkeilla lohkoiksi rajattu. Iv-konehuoneen tarkistusluukuista (2kpl) pääsee havainnoimaan noin 2/3 1997 rakennetun koulunosan alapohjasta. Ryömintätila itsessään on siisti, kuiva ja hajuton, mutta sen tuulettuvuus on pieni. Raitis ilma pääsee tilaan ainoastaan sisäänkäyntisivustan ritilöityjen reikien (4kpl) kautta. Ritilöistä mitattuna, ulkoilman ja alapohjan välillä ei havaita paine-eroa (3).

8 Kiinteistön pintavesien ohjaus on osin puutteellista. Sadevesi ei ohjaudu sadevesikaivoihin, purkautuu pinnoille tai kastelee sokkelirakennetta. Metsikön puoleisella sivustalla on epätiivis sadevesikouru, jonka vuotovesi vie mukanaan sokkelinvieruksen soraa (3). Tilojen olosuhdemonitorointi ja aistinvarainen arviointi Koulutilojen oleskeluvyöhykkeen lämpötila oli Asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen rajoissa (Huoneilman lt. lämmityskauden ulkopuolella +20 - +32 o C). Olosuhdemittausten yhteydessä luokkatilojen hiilidioksidipitoisuutta monitoroitiin pistokoeluonteisesti. Tilojen hiilidioksidipitoisuus ei näissä mittauksissa ylittänyt Asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa. Mittaushetkellä tilojen painesuhteet olivat pääosin sovellettavan Asumisterveysohjeen (2003) ja oppaan (2009) tavoitearvojen (koneellinen tulo/poisto iv-järjestelmä ±0 - -2Pa) mukaisia. Suoritetussa paine-eromittauksessa (25.8.2015) havaittiin tilan 12, 14 ja 29 olevan hieman tavoitearoja alipaineisempia (3). Tilojen alipaineisuus saattaa voimistaa rakenteiden läpi kulkeutuvia vuotoilmareittejä. Tiloissa ei havaittu selkeitä merkkejä ilmavirtojen mukanaan tuomista epäpuhtauksista, kuten vuotoilman tuomasta liasta seinä- tai ikkunaliitoksissa, mutta tilassa 29 (alipaine ulkovaipan yli 3,5Pa) havaittiin selvästi muita tiloja enemmän pintapölyä. Opetustilojen 14, 15, 29 ja 31 käsienpesualtaiden läpivienti alapohjaan on epätiivis, mikä mahdollistaa vuotoilman kulkeutumisen opetustiloihin alapohjasta. Koulutilat ovat pääosin siistit ja pintapölymäärät ovat vähäisiä. Vanhemman kouluosan käytävällä ja alaslasketun katon yläpuolella havaittiin talkkimaista pintapölyä, joka mahdollisesti on peräisin tiloissa käytetyistä kipsilevyistä. Tilojen ilmanvaihtojärjestelmän huolto ja ilmamäärien tarkistus suunnitteluarvoihin on suoritettu heinäkuussa 2015. Näin ollen todetaan, että tilojen nykyolosuhteet paine-erojen osalta eivät vastaa tilojen olosuhteita kevätlukukauden päättyessä. Automaatiotietojen

mukaan kiinteistön tulo/poisto ilmanvaihto toimii arkisin klo 6:30 17:00. Ilmanvaihdon käyttökatkon vaikutusta sisäilman laatuun ei tiedetä. 9

10 Moision Kivikoulu Kosteustekninen tarkastus Kivikoulun kosteuskartoitus suoritettiin pinta-anturilla tiloista 108, 109, 110, 114, 139 ja 210. Mittauksissa ei havaittu viitteitä epätavanomaisesta kosteudesta (2). Sisäilmatutkimuksen yhteydessä havaittiin pinta-anturilla selvä, pienialainen kosteusvaurio ruokasalin pesulinjaston puoleisesta nurkasta, seinässä ja lattiassa (4). Kosteusvauriota ei tässä yhteydessä tutkittu tarkemmin. Alapohjan ryömintätilan sokkelissa havaittiin kohonnutta kosteutta aistinvaraisesti arvioituna (1, 4). Rakenteiden ja piha-alueiden tarkastus Kiinteistön sadevedet ohjautuvat hallitusti maanalle, peruskorjauksen yhteydessä uusittuun sadevedenkeräysjärjestelmään, jossa ei havaittu puutteita. Tarkastushetkellä kiinteistön salaojakaivot olivat kuivia. Ruokasalin edustalla, parkkipaikkojen päädyssä, vesi kerääntyy osittain sokkeli/seinä liitokseen ja kastelee rakennetta (4). Alapohjan ryömintätila ruokasalin alla on sovellettavan Asumisterveysohjeen (2003) ja oppaan (2009) tavoitearvoja alipaineisempi sekä ulkoilman, että viereisen tilan suhteen. Tila haisee voimakkaasti maakellarilta ja sokkelissa on nähtävissä kosteuden aiheuttamia laikkuja. Ryömintätilassa ei ole orgaanista jätettä tai rakennusaikaisia muottilautoja, mutta siellä säilytetään huonekaluja (4). Puutyötilan maanpaineseinissä ei näkynyt merkkejä kosteusrasitteesta. Tilojen kattomateriaali on vanhaa, pinnoittamatonta kuitusementtilevyä (Tojax), joka kerää itseensä runsaasti pölyä (4).

11 Keittiön ikkunassa havaittiin lasiin syöpyneitä valumajälkiä. Jälkien mahdollinen aiheuttaja on ikkunan yläpuolella, katolla olevan poistoilmanvaihdon lämmön talteenottoyksikön glykolivuoto (4). Tilojen olosuhdemonitorointi ja aistinvarainen arviointi Koulutilojen oleskeluvyöhykkeen lämpötila oli Asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen rajoissa (Huoneilman lt. lämmityskauden ulkopuolella +20 - +32 o C). Olosuhdemittausten yhteydessä luokkatilojen hiilidioksidipitoisuutta monitoroitiin pistokoeluonteisesti. Tilojen hiilidioksidipitoisuus ei näissä mittauksissa ylittänyt Asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa. Mittaushetkellä tilojen painesuhteet olivat pääosin sovellettavan Asumisterveysohjeen (2003) ja oppaan (2009) tavoitearvojen (koneellinen tulo/poisto iv-järjestelmä ±0 - -2Pa) mukaisia. Suoritetussa paine-eromittauksessa (27.8.2015) havaittiin tilan 116 olevan selvästi tavoitearoja ylipaineisempi (4) sekä viereisen käytävätilan (+16Pa), että ulkoilman (+13Pa) suhteen. Tämän lisäksi tilat vanhan kiinteistönosan ylimmän kerroksen tekstiilityötilat (201 ja 207) olivat ulkoilmaan nähden tavoitearvoja ylipaineisempia (+2,5Pa) (4). Kivikoulun vanhimmassa osassa sijaitsevasta lämmityskattilahuoneesta kulkeutuu lämmitysöljyn hajua vanhan osan käytävätiloihin sekä laajennusosan 1. kerroksen luokkatilaan 108. Lämmityskattilahuoneessa ei ole erillistä poistoilmareittiä, jonka johdosta ilma kulkeutuu painesuhteiden mukaisesti muihin tiloihin avonaisten kulkureittien ja rakenteen epätiiveyskohtien kautta. Tilojen ilmanvaihtojärjestelmän huolto ja ilmamäärien tarkistus suunnitteluarvoihin on suoritettu elokuussa 2015. Lisäksi opetus- ja hallintotilojen tulo/poisto ilmanvaihto pysähtyi ennen 5.8.2015 tehtyä automaatiomuutosta viikonlopuksi. Näin ollen todetaan, että tilojen nykyolosuhteet paine-erojen osalta eivät vastaa tilojen olosuhteita kevätlukukauden päättyessä. Kiinteistön painesuhteiden muuttumisen arviointia hankaloittaa myös se, että luokkatiloissa on liiketunnistimia, joiden kautta tilojen ilmanvaihtoa tehostetaan tilojen

ollessa käytössä. Esimerkiksi mittaustilanteessa erittäin ylipaineisessa luokkatilassa 116 oli opetusta (noin 20 tilankäyttäjää). 12

13 Toimenpidesuositukset Siirtokelpoinen koulu: Kiinteistön 1997 rakennetun osan alapohjan tuulettuvuus on varmistettava. Läpiviennit alapohjaan on tiivistettävä. Mittauksissa ylipaineisten tilojen painesuhteita on seurattava. Kivikoulu: Luokkatilan 116 ylipaineisuuden syy tulee selvittää. Lämmityskattilahuoneen asiallisesta ilmanvaihdosta tulee huolehtia. Tilan painesuhteet on luotava sellaisiksi, että lämmitysöljyn hajua ei kulkeudu koulutiloihin. Ruokasalin alapuolisen ryömintätilan tuulettuvuutta on parannettava ja painesuhteet säädettävä siten, että tila ei ole ylipaineinen muihin tiloihin nähden. Tilassa ei saa varastoida tavaraa. Sadeveden kerääntyminen ruokasalin sokkelin viereen ja sokkelin kastuminen tulee estää. Ruokasalin pesulinjanpuoleisen nurkkauksen kosteusvaurion laajuus ja syy tulee selvittää. Keittiön ikkunan valumajälkien aiheuttaja ja syy tulee selvittää.

Lausunto perustuu tilaajalta saatuihin, tekstissä viitattuihin tutkimusraportteihin ja selvityksiin. Noudatamme konsulttityön KSE 2014 sopimusehtoja. 14 Turussa, 16.9.2015 Mari Lehtonen, tutkija FT p. 044 9739 400, mari@kiat.fi