Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma Aloitusseminaari 24.11.2010
Työn tausta Edellinen koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2000. Suunnitelma uudistetaan vastaamaan nykyistä kansainvälistä ja kansallista toimintaympäristöä sekä maakunnan nykytilaa, kehitysnäkymiä ja kehittämisstrategioita. Työn keskeisenä lähtökohtana toimii Lapin maakuntasuunnitelma 2030 ja siinä esitetyt kehittämisstrategiat. Tärkeää on ottaa huomioon myös mm. EU-tason ja valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten vaikutukset sekä Lappi osana Barentsin aluetta. Samanaikaisesti on käynnissä myös mm. Lapin ilmastostrategia, Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Lappi-Murmansk liikennejärjestelmäsuunnitelman esiselvitys, Lapin matkailun kehittämisstrategian päivitys sekä valtakunnallisella tasolla mm. Liikenneviraston PTS:n laatiminen. Suunnittelualueena on Lapin maakunta. Länsi-Lapin maakuntakaavaalueen osalta tehdään käynnissä olevaan maakuntakaavatyöhön kiinteästi liittyvä tarkempi liikenneselvitys. Kyseessä on Lapin liiton rahoittama Euroopan aluekehitysrahaston hanke. 2
Suunnittelutehtävän tavoitteet Tarkastellaan ihmisten liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia kokonaisuutena - jotta kehittämistarpeet ymmärretään syvällisemmin ja toimenpiteet pystytään perustelemaan aikaisempaa tarkemmin. Löydetään keinot, joilla liikennejärjestelmä parhaiten tukee maakunnan kehittymistä. Tunnistetaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan kärkihankkeet, jotka mahdollistavat maakuntasuunnitelmassa esitettyjen Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen. Syvennetään liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä ja tuodaan liikennesuunnittelu entistä tehokkaammin osaksi maakunnan muuta strategista suunnittelua. Tärkeää on keskittyä maakunnan kehittymisen kannalta oleellisiin osa-alueisiin sekä jalostaa ja analysoida lukuisissa jo tehdyissä selvityksissä esitetyt tarpeet ja toimenpiteet kehittämistoimintaa tehokkaasti ja vaikuttavasti ohjaavaksi kokonaisuudeksi. 3
Työn eteneminen ja aikataulu I Lapin maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Lähtökohdat ja nykytilan kuvaus Toimintaympäristöanalyysi Yhteenveto kehittämisen lähtökohdista Kehittämisstrategia ja toimenpideohjelma liikennejärjestelmän visio ja tavoiteasettelu kehittämisstrategia, tavoitetilat toimenpideohjelma, kärkihankkeet Vaikutusten arviointi ja seurannan organisointi Raportointi 2011 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 II Länsi Lapin liikenneselvitys Selvitys ja raportointi (ajoittuu kaavoitustyön mukaan) Kokoukset ja vuorovaikutus ohjausryhmän kokoukset seminaarit mahdollinen päätöksentekijäkysely alueelliset työpajatyöskentelyt lausuntokierros (ja sen tulosten työstö) 4
Lapin liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohdista 5
Suunnittelun lähtökohdat Keskeistä on selvittää, miten hyvin liikennejärjestelmä palvelee asiakkaiden tarpeita ja tätä kautta koko Lapin kehittämistä. Nykyinen haasteellinen ja toteutusresursseiltaan niukka toimintaympäristö ei mahdollista kaikille kaikkea, vaan vaatii priorisointia. Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut valtakunnan tasolla keskeiseksi reunaehdoksi. Toimenpiteiden täytyy ottaa Lapin erityispiirteet huomioon; sekä myös Lapin osuus kokonaispäästöistä. Saavutettavuus on keskeinen kilpailukykytekijä. Tarkasteluja ei voi jättää pelkästään maakunnan ja maan sisäisiksi; on tunnistettava Lapin asema keskellä kehittyvää Barentsin aluetta. Tuore maakuntasuunnitelma 2030 ja siinä esitetyt tavoitteet luovat taustan liikennejärjestelmän kehittämiselle. Valtakunnallinen kehitys, esim. nähtävissä oleva tienpidon uusi priorisointi ja joukkoliikenteen rahoitus luo haasteita alueen kehitykselle. Yhteistyön ja uusien toimintamallien kehittämisen merkitys! Liikennejärjestelmän rahoitusongelmat eivät saa muodostaa Lapin kehittymisen pullonkaulaa. Matka- ja kuljetusketjuajattelu sekä eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen roolien tunnistaminen. 6
Toimintaympäristön haasteita ja mahdollisuuksia Asutus on keskittynyttä (67 % asuu Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnissa), haja-asutusalueet ovat laajoja ja etäisyydet pitkiä. Matkailukeskusten vaikutus ympäröiviin alueisiin on jo nyt vahvaa. Väestö vähenee, ikääntyy ja keskittyy, myös palvelut keskittyvät. Maakunnassa on vahva halu kehittää maakuntaa verkostomaisena kokonaisuutena. Koko maakunta halutaan pitää elinvoimaisena. Kehitys on kuitenkin eriytynyttä. Lapin elinkeinoelämän perustan luovat vahva kuljetusintensiivinen perusteollisuus, erityisesti kaivos-, metsä- ja metalliteollisuus sekä matkailu. Kaivosteollisuuden ja matkailun kasvu on voimakasta. Teollinen Lappi ja muu Lappi sijaitsevat kuitenkin etäällä. Globalisaation luomat haasteet/mahdollisuudet. Lapin asema keskellä Barentsin aluetta ja kansainvälisiä liikennekäytäviä luo vahvat kehittymisen mahdollisuudet yhdessä kehittyvien elinkeinoalojen ja Lapin erityispiirteiden hyödyntämisen kanssa. 7
8
Liikenneverkot Tieverkko muodostaa liikenneverkon rungon. Päätiestön kunto on vielä kohtuullinen mutta alempaa tieverkkoa uhkaa rappeutuminen. Rataverkko palvelee vain osaa Lappia ja on osin huonokuntoinen. Perämeren satamat Kemi ja Tornio ovat tärkeitä paitsi teollisuuden viennille myös laajemmin Lapin asemalle kansainvälisten liikennekäytävien solmuna. Lentoasemaverkko on maakunnan kokoon nähden kattava. Solmupisteet sekä rajanylityspaikat ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää. Uusia yhteystarpeita nousee esille lähinnä kaivostoiminnan, matkailun ja kansainvälisten yhteyksien osalta. Rappeutuva infrastruktuuri ja sen hoito on rahoituksellinen haaste. Liikenneverkot osana Barentsin alueen liikenneverkkoja! Maastoliikenneverkkojen merkitys on suuri. 9
Ihmisten liikkumistarpeista Ihmisten arki ja sen aiheuttamat liikkumisen haasteet esim. työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuuden suhteen poikkeavat eri puolilla Lappia toisistaan (kaupunkiseudut haja-asutusalueet; pitkät etäisyydet). Autoistuminen on koko maan keskiarvoa voimakkaampaa osin käytännön pakosta. Väestön väheneminen ja keskittyminen on vähentänyt muuttotappioalueilla paikallispalveluja. Harva asutus yhdessä pitkien etäisyyksien kanssa asettaa haasteita palvelujen saavutettavuudelle. Lappilaisten päivittäisten matkojen määrä on koko Suomen keskiarvoja pienempi, mutta matkapituudet Suomen pisimpiä. Pitkistä matkoista tehdään poikkeuksellisen suuri osa maakunnan sisällä. Työ-, työasia-, opiskelu- ja koulumatkojen osuus on matkoista vain 27 %. Matkoista 62 % tehdään henkilöautolla, joukkoliikenteellä 4 % ja kevyellä liikenteellä (lyhyet matkat) noin kolmannes. Pientalovaltaisten ja hajaasutusalueiden väestö liikkuu henkilöautolla selvästi muita enemmän. Lapissa asuvista työllisistä pendelöi maakunnan ulkopuolelle 5 %. Kemi, Tornio ja Rovaniemi ovat pendelöinnin merkittävimmät alueet. Lapin matkailulle on tyypillistä suuri vapaa-ajan matkojen osuus (80 %). Kotimaan matkailu perustuu henkilöauton käyttöön, kansainvälinen lentoliikenteeseen. Tietoverkkojen sekä sähköisten/etäpalvelujen kehittämisen vaikutukset? 10
Joukkoliikenne Julkisen liikenteen peruspalvelutason turvaaminen kaikille alueille ja asukkaille on kallista pitkien etäisyyksien ja ohuiden matkustajavirtojen vuoksi. Palvelut on kuitenkin turvattava, mutta osin uudentyyppisin keinoin (kutsuliikenne, kimppakyyti, yhteistyö KELA:n kanssa jne.). Kysyntä ei riitä ylläpitämään riittävän kattavaa tarjontaa kaupunkiseuduillakaan. Matkaketjut eivät ole sujuvia eikä lippujärjestelmä tue yhtenäisiä joukkoliikenteen matkaketjuja. Valtion joukkoliikennetuella on suuri merkitys joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksiin. Joukkoliikenteen tukeminen tulee nähdä ihmisten liikkumisen peruspalvelutason turvaamisena. Yöjunayhteyksien/nopeutuvien junayhteyksien merkitys? Lentoliikenteen merkitys on saavutettavuuden kannalta erittäin suuri. Reittilentoliikenne on tarpeen turvata myös matkailulentoasemilla ympärivuotisesti. Myös riittävästä kilpailusta ja liityntäliikenteestä on huolehdittava. Uudet yhteystarpeet? 11
Autoliikenne Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuus ja merkitys on Lapissa pitkien etäisyyksien, joukkoliikenteen puutteellisen palvelutason, harvan asutuksen ja rataverkon suppeuden johdosta hallitseva. Päivittäinen liikkuminen perustuu henkilöauton käyttöön. Maanteiden liikennesuorite on noin 5 % koko maan suoritteesta. Suoritteesta ajetaan valta- ja kantateillä noin kaksi kolmasosaa (osuus maanteiden pituudesta vain neljännes). Liikenteen ennakoidaan kasvavan päätieverkolla; erityisesti kehittyvien keskusten tuntumassa ja matkailukeskuksiin johtavilla teillä. Alemmalla tieverkolla voi liikenne hieman vähentyä; ko. verkon merkitys päivittäisen liikkumisen turvaajana on kuitenkin suuri. Alemman tieverkon kuormitus voi kuitenkin paikallisesti myös kasvaa voimakkaastikin mm. elinkeinoelämän kuljetusten vuoksi. Rahoitustason laskeminen ja tienpidon uusi priorisointi voi uhata Lapin saavutettavuutta ja alemman tieverkon liikennöitävyyttä. Pitkien etäisyyksien maakunnassa on ns. turvallinen talviajan 100 km/hrajoitustaso tärkeä; mitä rahoitustason lasku vaikuttaa tähän? Kehittämistarpeita on mm. kansainvälisten liikennekäytävien Suomen puoleisissa osuuksissa, kaivoshankkeiden ja matkailun esille nostamissa yhteys-/parantamistarpeissa, vähäliikenteisen maantieverkon hoito- ja ylläpitomahdollisuuksissa sekä liikenneturvallisuudessa. 12
Kävely ja pyöräily Kävely ja pyöräily ovat lyhyillä matkoilla erittäin kilpailukykyisiä liikkumistapoja. Kehittäminen tulee suunnata sinne, missä toimenpiteillä saadaan suurin mahdollinen vaikuttavuus (kaupunkien ja kuntien keskustat, taajama-alueet ja matkailukeskukset). Yhteyspuutteita esiintyy myös haja-asutusalueilla, mutta rahoitustaso ei anna juurikaan mahdollisuuksia uusien väylien toteuttamiseen. Asutuksen leviäminen pääteiden suuntaisesti näkyy myös kevyen liikenteen verkostoissa. Vaellus- ja pyörämatkailureittien huomioiminen tärkeää. Kävelyä ja pyöräilyä tulisi edistää omina kulkumuotoinaan. Kävelyn ja pyöräilyn vastuullinen isäntä/emäntä puuttuu eikä ko. kulkumuotoja arvosteta vielä riittävästi päätöksenteossa ja rahoituksessa. Pelkästään infrastruktuurin kehittäminen ei riitä. Tarvitaan uusia keinoja kulkutapajakaumaan vaikuttamiseen. Kevyen liikenteen väylien käyttäjien monimuotoisuus kasvaa jatkuvasti; pyöräily, kävely, potkukelkkailu, sauvakävely, moottorikelkkailu ). 13
Liikenneturvallisuus Lapissa on tapahtunut 2000-luvulla keskimäärin 1070 onnettomuutta/vuosi. Kaikkien onnettomuuksien määrät ovat laskeneet, mutta hv-onnettomuuksien määrät hieman kasvaneet. Vuonna 2009 tapahtui 280 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (yhdeksän kuollutta). Yksittäisonnettomuuksien osuus on suuri. Raskaan liikenteen osuus onnettomuuksista on 12 %. Maastoliikenneonnettomuuksien määrä ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Turvavälineiden käyttö on Lapissa koko maan keskiarvoja vähäisempää. Haasteen liikenneturvallisuuden parantamiselle tuo rahoituksen niukkuus, mikä korostaa vaikuttavan liikenneturvallisuustyön merkitystä. Lisäksi väestön ikääntyminen asettaa uudentyyppisiä haasteita. Matkailu ja kuljetusintensiivinen perusteollisuus luo omat riskinsä. 14
Kuljetukset ja logistiikka Perusteollisuus on hyvin kuljetusintensiivistä ja asettaa vaatimuksia niin tie- ja rataverkolle kuin satamille. Maantiekuljetusten osuus on kokonaisuutena suuri. Eri kuljetusmuodoilla on kuitenkin omat vahvat roolinsa (erityisesti rautatiestö ja Kemin-Tornion satamat yhteyksineen). Kuljetukset keskittyvät yhä enemmän tietyille reiteille. Keskittymistä aiheuttaa osaltaan myös väestön keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille. Keskittymisestä huolimatta on päivittäinen liikennöitävyys, riittävät liikennepalvelut sekä sähköiset palvelut turvattava koko maakunnan alueelle. Alemman tieverkon merkitys on kuljetuksille (raaka-aineet, alkutuotanto) suuri. 15
Kuljetukset ja logistiikka Logistiikan peruspalvelujen (tiekuljetuspalvelut) saatavuus on riittävä. Kuljetusyritysten keskikoko on kuitenkin pieni. Pitkät etäisyydet, ohuet tavaravirrat sekä kuljetusten epätasapaino heikentävät kuljetusten kustannustehokkuutta; tämä on erityisen ongelmallista syrjäseuduilla. Kuljetusten yhdistelyyn tulisi löytää uusia keinoja erityisesti hajaasutusalueilla. Eri kuljetusmuotojen roolijakoa ja yhteistyön kehittämistarpeita tarkasteltaessa on tärkeää huomioida kuljetusten realistiset volyymit. Pelkkä liikenneverkkojen ja solmupisteiden kehittäminen ei riitä, vaan tarvitaan myös logistiikkapalvelujen ja osaamisen, logistiikkayhteistyön, logistisen ohjauksen sekä verkkojen ylläpidon kehittämistä. Tarvitaan koko logistisen järjestelmän toimivuuden parantamista osana Barentsin alueen liikennejärjestelmän kehittämistä; tehokas liikennejärjestelmä ja toimiva logistiikka voi parhaiten kompensoida pitkistä etäisyyksistä aiheutuvia kustannuksia. 16
Kuljetukset ja logistiikka Suunnitteilla olevat useat kaivoshankkeet moninkertaistavat nykyiset kuljetusmäärät. Suuret kuljetusmäärät edellyttävät toimivaa rataverkkoa. Miten kaivosteollisuuden voimakkaasti kasvavat kuljetukset suuntautuvat ja mikä on Lapin kilpailukykytekijä kuljetuksista päätettäessä? Kemi-Torniolla on mahdollisuus kehittyä koko Barentsin alueen logistiseksi keskukseksi. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet; esim. Koillisväylän avautuminen pitkällä tähtäimellä. Muut uudet hankkeet, esim. mahdollinen ydinvoimala ym. tuotanto- ja voimalaitokset. 17
Yhteenvetoa 18
Yhteenvetoa 19
Yhteenvetoa 20
Yhteenvetoa 21