PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 20.12.2007 LSU 2006 Y 1043 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee turkistarhan laajennusta Lehtimäen kunnan Lipon kylässä. Mäkipellon Turkis Oy Ähtärintie 624 63510 LEHTIMÄKI SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarha laajennuksineen sijoittuu Lehtimäen kunnan Lipon kylään tiloille Jäniskytö RN:o 11:81 ja Mäkipelto RN:o 11:64. Kuivalantala sijaitsee alueen pohjoispuolella tilalla Kettumäki RN:o 11:146 ja valumavesien kemiallinen puhdistamo alueen eteläpuolella tilalla Mäkipelto 2B RN:o 11:26. Turkistarhalla on nykyisin tilat 1 500 siitosnaarasminkille ja 800 siitosnaarasketulle/ supille pentuineen. Turkistarhaa laajennetaan rakentamalla nykyisten varjotalojen länsipuolelle uusia varjotaloja. Laajennuksen jälkeen turkistarhalla tullaan pitämään enintään 1 700 siitosnaarasminkkiä ja 800 siitosnaaraskettua/ supia pentuineen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai 50 siitosnaarasketulle. Toiminnanharjoittajan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tekemän ilmoituksen johdosta on Länsi Suomen ympäristökeskus suoritetun tarkastuksen ja hakijan kuulemisen jälkeen todennut, että laajennettavalle toiminnalle tulee hakea suoraan ympäristölupaa. Ympäristöluvan tultua vireille asian käsittely ilmoitusasiana raukeaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään turkistarhan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 000 siitosnaarasminkille tai 600 siitosnaarasketulle. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 20.11.2006. Hakemusta on täydennetty 26.6.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turkistarhalle on 3.5.1977 Ähtärinjärven kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontajaosto myöntänyt 800 siitosnaarasketun tarhaukseen terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkaluvan, josta korkein hallinto oikeus on antanut ratkaisun 31.8.1978. Lehtimäen kunnan rakennustarkastaja ympäristönsuojelusihteeri on myöntänyt 7.7.1995 ja 8.10.1996 viranhaltijapäätöksellä rakennusluvat turkistarhan laajentamiselle nykyiseen laajuuteen. Viimeiset varjotalot on rakennettu vuonna 1996. Toiminta sijoittuu haja asutusalueelle jolla ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Lehtimäen kunnan Rannankylällä n. 8 km kunnan keskustaajamasta kaakkoon Ähtärin suuntaan. Kantatie 68 kulkee tarha alueen itäpuolella n. 150 m etäisyydellä. Turkistarhan kokonaispinta ala on ennen laajennusta n. 2,6 ha ja laajennuksen jälkeen n. 4 ha. Tarhan ympäristö on pohjoisessa, idässä ja kaakossa metsää, lännessä ja etelässä peltoa. Hakijan omistuksessa on metsäalueet tarhan pohjois ja itäpuolella maantiehen saakka. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat loma asuntoja Ähtärinjärven rannassa tarha alueen itä ja koillispuolella. Niistä lähin sijaitsee n. 280 m etäisyydellä tarha alueesta, ja 500 m säteellä loma asuntoja on 11 kpl. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee n. 400 m etäisyydellä tarha alueen kaakkoispuolella. Tarha alueen ja häiriintyvien kohteiden välissä on metsää. Laajennus tapahtuu nykyisen tarha alueen luoteispuolelle, josta on matkaa lähimpään loma asuntoon n. 400 m. Tarha alueen perusmaan maalaji on hieno, heikosti vettä läpäisevä siltti. Pintamaa alueella on eloperäistä turvemultamaata, joka on nykyisen tarha alueen kohdalta poistettu ja korvattu hiekkatäytöllä. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tarhan käyttövesi hankitaan Lehtimäen kunnan vesijohtoverkosta. Turkistarha sijaitsee Maksajoen valuma alueella nro 35.435. Tarha alueen itäpuolella sijaitsevaan Ähtärinjärveen on etäisyyttä n. 320 m ja eteläpuolella virtaavaan Maksapuroon n. 240 m. Tarha alueella on varjotalojen lisäksi nahottamo varastorakennus sekä erillinen kattamaton lantavarasto varjotaloalueen pohjoispuolella. TURKISTARHAN TOIMINTA Nykyinen toiminta käsittää 1 500 siitosminkkinaarasta sekä 550 siitoskettu ja 250 siitossupinaarasta. Kettujen ja supien suhde vaihtelee suhdanteiden mukaan. Hakijan mukaan turkistarhalla on n. 1.5 pentua parempi keskipentutulos ketulla kuin valtakunnallisesti. Eläimet on sijoitettu 15 tavanomaiseen varjotaloon, joiden yhteispituus on 2 130 m. Minkkitalojen pituus on 780 m ja kettutalojen pituus 1 350 m. Laajennus toteutetaan rakentamalla nykyisten varjotalojen luoteispuolelle 9 kpl uusia varjotaloja, joiden yhteispituus on 1 000 m. Rakennettavat varjotalot ovat kettu ja minkkitaloja tavanomaisin häkein. Tarhan varjotalojen yhteispituus tulee laajennuksen jälkeen olemaan 3 130 m, ja siellä tullaan pitämään enintään 1 700 siitosnaarasminkkiä sekä 800 siitosnaaraskettua ja supia pentuineen niin, että minkkitalojen pituus on

3 969 m ja kettutalojen pituus 2 161 m. Tarhalla tullaan tuottamaan vuosittain n. 8 500 minkinnahkaa sekä 5 600 ketun ja supinnahkaa. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän pito tarhalla edellyttää lähivuosina eläinpaikkojen lisärakentamista muuttuneiden häkkikokomääräysten vuoksi. Lisärakentaminen tulisi tältä osin toteuttaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Tarha alue on aidattu, ja myös laajennusosan ympärille rakennetaan aita. Nahkonta tapahtuu tarha alueella olevassa nahottamossa. Tarhalla ei harjoiteta rehunvalmistusta. Käytettävän rehun toimittaa tarhalle E P:n Minkinrehu Oy. Mikäli turkistarhan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, tästä ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, jos se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa. Tarha alueen kuivatus ja valumavesien käsittely Tarha alueen perusmaa on heikosti vettä läpäisevää. Tarha sijaitsee loivasti etelä lounaaseen viettävällä rinteellä. Alue on salaojitettu ja ympärysojitettu. Alueen ulkopuoliset valumavedet on ohjattu avo ojin alueen sivuitse etelään. Varjotalojen välit on laskettu alustojen korottamiseksi. Kulkuteiltä ja piha alueelta poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Turkistarha alueella syntyvät valumavedet käsitellään alueen eteläpuolella kemikaloimalla ennen niiden johtamista Maksapuron kautta Ähtärinjärveen. Saostuskemikaalina järjestelmässä on alumiinisulfaatti. Järjestelmä on toteutettu Ähtärinjärvi hankkeen yhteydessä, ja sen on suunnitellut Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Järjestelmään kuuluu n. 1 500 m 3 tasausallas, kemikalointiyksikkö sekoituskaivoineen sekä kemikalointiyksikön jälkeiset 200 m 3 ja 100 m 3 saostusaltaat, joista jälkimmäisestä lähtee purkuputki aluetta ympäröivään ojaan. Kemikaalin syöttöyksikköä voidaan käyttää sekä painovoimaisesti että erillisellä syöttöpumpulla. Rakenteiden sijoittelu ja keskinäiset korkeustasot mahdollistavat valumaveden tasaisen virtaaman helpottaen kemikaalin oikeaa annostelua. Kemikalointijärjestelmän toimivuutta seurataan silmämääräisesti päivittäin ja saostuskemikaalia annostellaan tulevan vesimäärän mukaan. Puhdistamoaltaat tyhjennetään kerran vuodessa ja liete levitetään peltoon. Varjotalorakenteet Nykyiset varjotalot ovat maanvaraisia ja niiden lanta alustat on korotettu vähintään 30 cm. Varjotalojen räystään pituus häkin ulkoreunasta on n. 30 cm. Neljässä varjotalossa on räystäskourut. Kaikki varjotalot on varustettu automaattisin lämpöjuotoin. Uudet varjotalot rakennetaan vesitiiviillä alustalla, josta nesteet kerätään talokohtaisiin keruukaivoihin. Varjotalojen lisärakentamisessa noudatetaan kulloinkin käytettävissä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Vesitiivisalustaisten varjotalojen perusrakenteeseen sovelletaan Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyskokoelmassa MMM RMO C4 esitettyjä periaatteita.

4 Lannan ja jätevesien käsittely Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä pentuineen tuottaa laskennallisesti lantaa n. 825 m 3 vuodessa. Lanta poistetaan kettuhäkkien alta tyypillisesti marraskuussa ja kesäkuussa. Minkkihäkkien alta lanta ajetaan keskimäärin neljästi vuodessa huhti marraskuun välisenä aikana. Lanta alustoille levitetään kuivikekerros välittömästi lannanpoiston jälkeen. Turvetta voidaan levittää häkkien alle myös kasvatuskaudella kärpästen vähentämiseksi. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Lanta varastoidaan tarha alueen pohjoispuolella sijaitsevassa betonisessa ja tiivispohjaisessa lantavarastossa. Lantalan pinta ala on 390 m 2, siinä on 113 cm reunat ja 50 cm ajoluiska. Lantalatilavuutta on n. 830 m 3. Lantalan yhteydessä on 16 m 3 valumavesikaivo, jossa on betonikansi. Mikäli säiliö täyttyy eikä sitä voida tyhjentää pellolle, nesteet toimitetaan isompaan säiliöön, mistä on sovittu vastaanottajan kanssa. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on omaa lannanlevityspeltoa 10 ha sekä sopimuspeltoa lannanlevityssopimuksin 130 ha. Huoltorakennuksen pesu ja WC vedet on viemäröity kolmen saostuskaivon kautta yhteiskäsittelyyn tarha alueen valumavesien kanssa (kemikalointi). Saostuskaivot tyhjennetään tarvittaessa ja aines sijoitetaan omalle pellolle yhdessä lantavaraston valumavesien kanssa. Viemäröintien toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan päivittäisten hoitorutiinien yhteydessä. Havaitut vauriot korjataan viipymättä. 30.10.2007 suoritetun tarkastuksen yhteydessä hakija ilmoitti, että WC vedet tullaan johtamaan umpisäiliöön. Rehusiiloja ja rehunjakolaitteita varten ei ole erillistä viemäröintiä. Pääosa siilojen pesuvesistä kierrätetään rehuun. Loput kerätään talteen ja toimitetaan lantalan valumavesikaivoon. Maaperään mahdollisesti joutuvat huuhteluvedet käsitellään kemikaloimalla yhdessä muiden peruskuivatusvesien kanssa. Suoritetun tarkastuksen yhteydessä hakija ilmoitti rakentavansa uudet rehusiilot ja niiden alle laatan sekä umpikaivon kahden vuoden sisällä. Muut varastot Tarha alueella säilytetään polttoainetta neljässä maanpäällisessä säiliössä, joiden yhteistilavuus on 5 100 l. Tarhalla on lisäksi enintään 100 l muita öljytuotteita, joita säilytetään nahottamohuoltorakennuksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa näiden vastaanottamiseen. Ruhot ja kaapimarasva välivarastoidaan tarhalla lantalan ajoluiskalla niin, että minkit ja ketut ovat eri kasoissa. Minkit rasvoineen toimitetaan Honkajoelle ja ketut rasvoineen E P:n Minkinrehu Oy:lle. Rasvaton ohennuspuru poltetaan oman lämpökeskuksen stokerissa. Turkistarhan jätehuolto toteutetaan kunnan jätehuoltomääräysten asettamien velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Muovijäte, sekajäte ja metalliromu toimitetaan keräilypisteeseen. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Jäteöljy ja ongelmajätteet toimitetaan keräilypisteeseen. Pilaantunut rehu kompostoidaan lantalassa.

5 Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarha sijaitsee kantatie 68:n välittömässä läheisyydessä. Hakijan mukaan turkistarhan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen. Haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään kuiviketurpeen käytöllä. Rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkien sekä muiden vahinkolintujen aktiivista torjuntaa ei katsota tarkoituksenmukaiseksi. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan Mäkipellon Turkis Oy:n turkistarhan toimintaa voidaan pitää tavanomaisena turkistarhauksen harjoittamisena. Varjotalorakenteiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa kaikissa varjotaloissa olevat lämpöjuotot. Turkistarhan valumavedet käsitellään kemikaloimalla ennen johtamista vesistöön. Lanta toimitetaan hyödynnettäväksi luomuviljelyssä. Varjotalojen alle lisätään kuivikkeita kasvatuskauden aikana. Rakennettaviin varjotaloihin asennetaan vesitiiviit alustat. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on ensin kuulutettu 2. 31.8.2007. Kuulutusta on jatkettu ajalla 15.8. 13.9.2007, kun ilmeni laajennuksen sijoittuminen kahdelle kiinteistölle. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Lehtimäen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Lehtimäen kunnanvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lehtimäen kunnanhallitukselta sekä kunnan ympäristönsuojelu ja terveysvalvontaviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet A ja B esittävät muistutuksessaan ympäristölupahakemukseen viitaten seuraavaa: "Turkistarhan laajennus entisestään vaikeuttaa kesäasuntoni ympärivuorokautista käyttöä kohtuuttomasti, josta syystä toivomukseni on, että lupaa ei tulisi myöntää. Suurimmat haitat: 1. Suurin haitta on tarhalta tuleva voimakas hajuhaitta. Kesäasuntoni on noin 200 metrin etäisyydellä tarha alueesta ja sieltä tuleva haju, varsinkin iltaisin, on niin voimakas, että se tekee yöpymisen asunnolla erittäin epämukavaksi. Edellisen laajennuksen jälkeen (v. 1978) on jouduttu ajamaan kaupungin huomattavasti raikkaampaan ilmastoon yöajaksi. Pitkähköstä ajomatkasta johtuen (130 km) jää asunnon käyttö pariin saunamatkaan kuukaudessa. 2. Tarhaus on tuonut suuret (moni satapäiset) lokkiparvet järvelle, jotka aiheuttavat ikävän kirkumisen lisäksi, jätöstensä kautta, järven saastumista. 3. Tarha on pohjavesialueella ja aiheuttaa vaaran pohjaveden saastumiselle.

6 4. Epäilykseni on, että likavesiä kulkeutuu avo ojia myöten läheiseen puroon, joka laskee järveen ja lisää täten järven "ravinnerikkautta". 5. Tarha lähellä asutusta aiheuttaa myös taloudellista haittaa pitkän edestakaisen autoilun lisäksi myös kiinteistön arvoon. Kukaan ei esimerkiksi osta kiinteistöä saatuaan tietää sitä rasittavasta ympäristöhaitasta, joka ostajalle tulee selvittää. Rakennusten kunnostus ja uusiminen ei myöskään ole mielekästä ympäristöhaittojen vuoksi. Turkistarhaus on elinkeino elinkeinojen joukossa, jota en vastusta. Tarhauksen sijainnin kuitenkin pitää olla sellainen, ettei se kohtuuttomasti aiheuta haittaa ympäristölle ja asumiselle. Maaja metsätalousministeriön ohjearvot tarhauksen etäisyydestä asutukseen oli vuonna 1978 vähintään 1000 metriä jota ei Lääninoikeus eikä Korkein Hallinto Oikeus tuolloin tekemiini valituksiin, tietyistä syistä, huomioinut. Oma kantani on, että ympäristölupaa ei tule myöntää anottuun kohteeseen, vaan tulee pyrkiä siihen, että nykyinenkin tarhaus siirretään paikkaan, jossa se ei haittaa ympäristöä. Aluetta, jossa tarhaus ei aiheuta ympäristöhaittoja, paikkakunnalla riittää." C toteaa muistutuksessaan seuraavaa: "Asianosaisena minun on oikeus tehdä hakemuksen johdosta muistutus. Vastustan turkistarhauksen laajentamista karttaan merkityille alueille Jäniskytö RN:o 11:81 ja RN:o 11:64. Jos laajennuksen syynä on että eläimille pitää saada lisää tilaa, niin a) eläinten määrää tulee vähentää b) jos eläinmäärä pysyy samana, niin ei missään nimessä laajennusta saa käyttää eläinmäärän lisäämiseen. Vastustan Mäkipellon Turkis Oy:n laajennushanketta. Jos laajennustoimia ei voida estää, niin laajennuksen pitää tapahtua poispäin asutuksesta, siis alueelle, mikä on merkitty karttaan numeroilla 11:26, 13:25 ja 11:123." D ja E toteavat muistutuksessaan seuraavaa: "Asianosaisena minun on oikeus tehdä hakemuksen johdosta muistutus. Vastustan turkistarhauksen laajentamista karttaan merkityille alueille Jäniskytö RN:o 11:81 ja RN:o 11:64. Jos laajennuksen syynä on että eläimille pitää saada lisää tilaa, niin a) eläinten määrää tulee vähentää b) jos eläinmäärä pysyy samana, niin ei missään nimessä laajennusta saa käyttää eläinmäärän lisäämiseen. Vastustan Mäkipellon Turkis Oy:n laajennushanketta. Syyt jonka vuoksi vastustamme: a) Tarhalta päin tuullessa hajuhaitat ovat joskus niin voimakkaita, että ulkona oleminen on epämiellyttävää. b) Kiinteistön arvon aleneminen c) Minkkejä päässyt karkuteille, rannassa näimme uimassa. Luultavasti myös tiputellut linnunpönttöjä alas. Jos laajennustoimia ei voida estää, niin laajennuksen pitää tapahtua poispäin asutuksesta, siis alueelle, mikä on merkitty karttaan numeroilla 11:26, 13:25 ja 11:123."

7 F ja G toteavat muistutuksessaan seuraavaa: "Loma asuntomme sijaitsee Mäkipellon Turkis Oy:n turkiseläintarhojen hajuhaittojen vaikutusalueella Ähtärinjärven rannalla. Kun tuuli puhaltaa tarhoilta kesäasunnollemme päin, on haju erittäin epämiellyttävä. Tästä johtuen odotamme, että hajuhaittojen torjuntaan on tulossa parannusta." Lausunnot Lehtimäen kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että kunnan mielestä edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Kunta esittää lausunnossaan ympäristölupahakemuksesta, että Mäkipellon Turkis Oy:n turkistarhan toiminta sijoittuu paikalle, jossa ei ole tärkeitä pohjavesialueita eikä toiminnalla ole suoraa vaikutusta vesistöön. Toimialue on kaavoittamatonta hajaasutusaluetta, jolle maa ja metsätaloustoiminta on tyypillistä. Lupaehdoissa tulee huomioida, että toiminta järjestetään niin, ettei sillä huononneta Ähtärinjärven pintavettä, eikä toiminnasta aiheudu hajuhaittaa eikä haittaeläimistä aiheutuvaa haittaa lähialueen asutukselle. Lehtimäen kunnan mielestä toiminnasta ei aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan luvassa asetettuja ehtoja. Lehtimäen kunnan ympäristönsuojelusihteeri toteaa lausunnossaan, että Mäkipellon Turkis Oy:n turkistarhan toiminta sijaitsee paikalla, jossa ei ole tärkeitä pohjavesialueita eikä toiminnalla ole suoraa vaikutusta vesistöön. Toimialue on kaavoittamatonta haja asutusaluetta, jolle maa ja metsätaloustoiminta on tyypillistä. Lupaehdoissa tulee huomioida, että toiminta järjestetään niin, ettei sillä huononneta Ähtärinjärven pintavettä, eikä toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa eikä haittaeläimistä aiheutuvaa haittaa lähialueen asutukselle. Eläinten rehu tulisi suojata niin, ettei lokit ja muut eläimet pääse kosketuksiin rehun kanssa eikä muihin toiminnassa syntyviin jätteisiin. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen, toissijaisesti järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja ongelmajätteet Millespakka Oy:n ylläpitämiin vastaanottopisteisiin. Lupaehdoilla voidaan turvata, ettei toiminnalla aiheuteta YsL 42 :ssä mainittuja haittoja. Mäkipellon Turkis Oy:n hakemalle ympäristöluvalle on olemassa edellytykset luvan myöntämiselle. Kuusiokuntien terveysyhtymän terveysvalvonta esittää lausunnossaan, että Mäkipellon Turkis Oy:n läheisyydessä sijaitsee muutama asuinrakennus ja vapaa ajan kiinteistöjä. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat loma asuntoja, joita kartan mukaan on 11 kpl 500 metrin säteellä, lähin 280 metrin etäisyydellä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin päässä ko. tarhalta, joten hajuhaitat ovat todennäköisiä lähimpien kiinteistöjen ympäristössä. Jos hajuhaitta on jatkuva, ihminen voi kokea sen ärsyttäväksi ja rasittavaksi ja pidemmän ajan kuluessa jopa terveyshaitaksi. Hajuhaittojen syntymistä tulee ehkäistä/vähentää lannan riittävällä turvekatteella. Tutustumiskäynnillä 9.8.2007 tarha alue oli siisti. Ympäristölupahakemuksen tietojen mukaan varjotalot on korotettu maanpinnasta riittävälle korkeudelle sekä varjotalojen räystäspituudet ovat asianmukaiset, joten sade ja sulamisvedet eivät pääse "huuhtomaan" ulosteita. Häkkien alla käytetään kuiviketta, jolloin lannan ja virtsan sisältämät ravinteet sitoutuvat kuivikkeisiin. Lannan varastointi on huomioitu hakemuksessa asianmukaisesti. Tarha alue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta Ähtärinjärveen on matkaa 320 metriä ja Maksapuroon 240 metriä. Tämän vuoksi vesijärjestelyt ja käsittelyt tulee hoitaa nykytietämyksen mukaan parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen.

8 Turkiseläinten ruhot ennen jatkokäsittelyä tulee säilyttää tiiviillä alustalla ja siten, että linnut tai muut eläimet eivät pääse ruhojen kanssa kosketuksiin. Mikäli toiminta on hakemuksen mukaista, terveysvalvontaviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Muistutusten ja lausuntojen johdosta hakijalle annettiin 17.9.2007 kirjeellä mahdollisuus antaa vastine 19.10.2007 mennessä. Hakija on antanut 5.10.2007 päivätyn vastineen. Lehtimäen kunnan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausuntoihin hakija toteaa, että turkistilan toiminta tullaan lupahakemuksen mukaisesti järjestämään siten, että lausunnossa kuvatut ympäristöluvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän lausuntoon hakija toteaa, että turkistilan lupahakemuksen mukainen lisärakentaminen ei olennaisesti muuta eläintenpitotilojen etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Lisäksi turpeen käytöllä sekä turkistilan hyvällä hoidolla voidaan riskiä hajuhaittojen esiintymisestä vähentää merkittävästi. Lisäksi tulee huomioida, ettei turkistilan hakemuksen mukainen laajentaminen nykyisestä lisää yksikön ympäristövaikutuksia suorassa suhteessa laajennukseen. Turkistilalla on käytössä valumavesien kemikalointijärjestelmä. Valumavesistä otettujen näytteiden perusteella järjestelmä toimii hyvin vastaten parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ympäristönsuojeluratkaisua kohteessa. Näiden sekä lupahakemuksessa esitettyjen muiden toimenpiteiden valossa hakija katsoo toiminnan täyttävän terveysvalvonnan lausunnossaan esittämät toimintaedellytykset. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa lausuntoon. A:n muistutuksen johdosta hakija toteaa, että hakijan näkemyksen mukaan turkistilan ympäristövaikutuksia muun muassa hajujen suhteen voidaan rajoittaa tilan hyvällä hoidolla ja kuiviketurpeen kasvatuskauden aikaisella käytöllä. Turkiseläinkasvatuksen vaikutuksia alueella esiintyvien lokkien määrään on vaikea arvioida. Todennäköistä on, että alueella esiintyisi laajasta järvialueesta johtuen lokkeja vaikka alueella ei olisi turkiseläinten kasvatusta. Hakijan tietojen mukaan turkistila alue ei sijaitse pohjavesialueella. Tilan valumavedet käsitellään kemikalointiyksikössä, jota pidetään parhaana käyttökelpoisena valumavesien käsittelytekniikkana tämän kaltaisissa kohteissa. Säännöllisen näytteenoton analyysitulosten mukaan puhdistamon käsittelytulos on vallitsevien ympäristönsuojeluvaatimusten mukainen. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa muistutukseen. C:n muistutuksen johdosta hakija toteaa, että suunniteltu lisärakentaminen liittyy osittain eläintenpitotiloille asetettujen vaatimusten kiristymiseen vuodesta 2010 alkaen. Alueella pidettävä kokonaiseläinmäärä ei siten lisäänny suoraan suhteessa lisärakentamiseen. Hakemuksen mukainen lisärakentaminen ei oleellisesti muuta yksikön etäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa muistutukseen. D:n ja E:n muistutuksen johdosta hakija viittaa vastineenaan aikaisemmin A:lle sekä C:lle vastattuun. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa muistutukseen.

9 F:n ja G:n muistutuksen johdosta hakija viittaa vastineenaan aikaisemmin A:lle vastattuun. Muilta osin hakijalla ei ole vastattavaa annettuun muistutukseen. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynnit 9.8.2007 ja 30.10.2007, joista laaditut muistiot on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Mäkipellon Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle ja varjotalojen rakentamiselle Lehtimäen kunnan Lipon kylässä tiloilla Jäniskytö RN:o 11:81 ja Mäkipelto RN:o 11:64 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Ähtärinjärven kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontajaoston 3.5.1977 myöntämä sijoituspaikkalupa ja siitä annettu korkeimman hallinto oikeuden ratkaisu raukeavat. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin A:n ja B:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9 ja 10. Ympäristökeskus katsoo, että laajennuksen sijoittuminen muistuttajien loma asunnosta kauemmaksi ja eläinmäärän levittäytyminen laajemmalle alueelle ei aiheuta muistuttajille kohtuutonta rasitusta suojametsä ja annetut lupamääräykset huomioiden. C:n sekä D:n ja E:n muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 9 ja 10. Ympäristökeskus katsoo, että muistuttajien loma asuntojen etäisyys turkistarhasta ja sen laajennuksesta suojametsä sekä annetut lupamääräykset huomioiden on niin pitkä, että kohtuuttomia ympäristöhaittoja ei voi olettaa aiheutuvan. Muistuttajien esittämät korvaavat sijoituspaikat laajennukselle eivät sijaintinsa puolesta ole kaikkiin naapureihin nähden suunniteltua laajennusaluetta parempia tai ne eivät ole hakijan omistuksessa. Mahdolliset vaatimukset kiinteistön arvon alenemisen johdosta eivät kuulu ympäristöluvan piiriin. Ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvaamista koskeva vaatimus tulee saattaa vireille yleisessä tuomioistuimessa vesistön pilaantumista koskevia vahinkoja lukuun ottamatta, ja korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/94). F:n ja G:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 ja 9. Lehtimäen kunnanhallituksen ja kunnan ympäristönsuojelusihteerin lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5, 6, 7,9 ja 10. Kuusiokuntien terveysyhtymän terveysvalvonnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5, 6, 9 ja 10. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit

10 Turkistarhassa saa pitää enintään 1 700 siitosnaarasminkkiä ja 800 siitosnaaraskettua/ supia pentuineen siten, että niiden yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 10 625 minkkiä ja 6 400 kettua/supia. Eläimet tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa olevan 14.3.2007 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti tavanomaisin häkein varustettuihin varjotaloihin. Minkkivarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 969 m ja kettuvarjotalojen yhteispituus enintään 2 161 m. Kaikkien varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 3 130 m. Lopullinen suunnitelma kettujen/supien ja minkkien sijoittelusta varjotaloihin tulee esittää viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. 2. Varjotalojen rakenne ja valumavesien käsittely Uudet varjotalot tulee rakentaa maa ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta alustalla (0,5 mm paksu HDPEkalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali), ja alustoille kertyvät nesteet tulee johtaa salaojissa vesitiiviisiin umpisäiliöihin hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Lanta alustoja tulee korottaa vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Varjotalot tulee varustaa ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä ja järjestelmää tulee huoltaa säännöllisesti. Nykyisten varjotalojen lanta alustojen korotusta tulee pitää 30 cm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Sitä mukaa kuin vanhoja varjotaloja uusitaan, tulee niiden alle asentaa vesitiivis lannan ja virtsankeräysjärjestelmä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävät nesteet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee toiminnanharjoittajan ottaa yhteyttä Länsi Suomen ympäristökeskukseen. Nykyisen turkistarhan valumavedet tulee käsitellä hakemuksen mukaisesti kemikaloimalla ennen niiden johtamista tarha alueen ulkopuolelle. Saostusaltaat on tyhjennettävä niihin kertyneestä kiintoaineesta riittävän usein, niin että altaiden puhdistusteho ei heikkene eikä kiintoainesta pääse virtaamaan ojaan. Saostusaltaista poistettu kiintoaines tulee käyttää pellolla lannoitteena tai se tulee toimittaa voimassaolevan ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 3. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen sekä hajuhaittojen torjunta Lanta tulee poistaa varjotalojen alta ketuilla vähintään kaksi kertaa vuodessa siten, että lannan poistoajankohdat ajoittuvat sekä keväälle että syksylle. Minkeillä lanta tulee poistaa varjotalojen alta hakemuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Lannan poisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lannan poistossa tulee noudattaa tarkkuutta niin, ettei lantaa pääse varisemaan varjotalojen väleihin. Lanta alustoilla tulee käyttää runsaasti kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja turvetta myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 15 cm, josta turvetta on vähintään 10 cm. Lannan 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla vähintään 825 m 3. Lantalan nesteet tulee johtaa vesitiiviistä materiaalista rakennettuun umpisäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi lantalassa oleva lanta tulee peittää vähintään 10 cm paksulla turvekerroksella. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tarkastaa sen rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla.

11 Lanta tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi voimassaolevan ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tarhalla on oltava jatkuvasti vähintään 78 ha peltoalaa käytettävissä lannan levitykseen. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan kuormaus ja kuljetus lantalaan ja pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Toiminnanharjoittajien tulee lisäksi huomioida, että pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei tule levittää lantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa keväisin, kun lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muu lannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 4. Virtsan varastointi ja hyödyntäminen Vesitiiviiltä lanta alustoilta kertyvä virtsa ja lantalan valumavedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä umpisäiliöissä, jotka tulee varustaa kannella sadevesien pääsyn estämiseksi kaivoihin. Virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena ja levittää siten kuin maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on määrätty ja lisäksi siten, mitä lannan levittämisestä on lupamääräyksessä 3 määrätty.

12 5. WC ja jätevesien käsittely Nahottamorakennuksen WC vedet tulee johtaa hakijan esityksen mukaisesti tiiviiseen umpisäiliöön, josta ne toimitetaan ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesusta muodostuvat jätevedet tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Rehusiilot tulee vesitiiviiden umpisäiliöiden lisäksi varustaa tiiviillä betonialustalla. Säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ja ne tulee toimittaa edelleen laitokseen tai paikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen. Umpisäiliöiden ja betonialustan tulee olla rakennettu vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Nahoitusjätteet, ruhot ja rasva sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee toimittaa pikaisesti laitokseen, jolla on lupa käsitellä niitä. Ruhot tulee välivarastoida tiiviillä alustalla peitettynä ja noutaa tarhalta talven lämpiminä jaksoina vähintään 1 2 kertaa viikossa ja pakkaskausina vähintään joka toinen viikko. Kaikki ruhot tulee siirtää tarhalta pois ennen helmikuun loppua. Yksittäisille kuolleille eläimille tulee varata asianmukainen säilytystila kuten esimerkiksi pakastin. Syömättä jäänyt rehu tulee kerätä pois ja säilyttää ennen kompostointia niin, että haittaeläimet eivät pääse siihen käsiksi. Pieniä määriä rehua tulee sekoittaa lantalassa muun aineksen kanssa ja suojata haittaeläimiltä peittämällä se esim. turpeella. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Toimenpiteet tulee olla tehtynä vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee estää haittaeläinten pääsy käsiksi rehuun kaikissa tilanteissa.

13 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Nykyisen turkistarha alueen valumavesiä tulee tarkkailla. Kemiallisen puhdistamon toimivuutta tulee tarkkailla ottamalla vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) vesinäytteet puhdistamoon tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Vesinäytteestä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Näytteitä otetaan kunnes ympäristökeskus toisin määrää. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Turkistarha alueelta lähtevän veden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg/l. Lanta alustoilta umpisäiliöihin kertyvästä virtsasta tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok P), liukoinen fosfori (liuk P), kokonaistyppi (kok N) ja liukoinen typpi (liuk N). Ensimmäiset näytteet tulee ottaa ja analysoida ennen kuin virtsaa levitetään ensimmäisen kerran pellolle lannoitteeksi. Mikäli virtsa toimitetaan luvan omaavaan laitokseen, on ravinneanalyysi tarpeeton. Toimintaa, kuten juomalaitteiston ja umpisäiliöiden kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajien tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä, lannanpoistoajankohta ja toimituspaikat (lisäksi uudet tai muuttuneet luovutussopimukset) virtsamäärä ja toimituspaikat (lisäksi uudet tai muuttuneet luovutussopimukset) virtsan ravinneanalyysin tulokset pesu ja jätevesisäiliöiden sekä puhdistamon saostusaltaiden tyhjennyskerrat ja toimituspaikat turkiseläinruhojen ja itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat kemiallisen puhdistamon tarkkailutulokset Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. 9. Suojametsä Tarhan itä ja pohjoispuolella tiloilla RN:o 11:146 ja 11:81 oleva toiminnanharjoittajan omistama metsä tulee kokonaisuudessaan kantatiehen 68 saakka säilyttää havupuuvaltaisena suojametsänä. Suojametsää tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti pysyy riittävän tiheänä, korkeana sekä leveänä ja säilyttää näin suojaavan vaikutuksensa. 10. Muut määräykset Tarha alue tulee hakemuksen mukaisesti peruskuivattaa salaojittamalla, ympärysojittaa ja aidata. Uudet varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi. Tarha alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille.

14 Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 12. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Laajennusalue sijoittuu lähimmistä naapureista poispäin. Lähin häiriintyvä kohde, vapaaajankiinteistö, sijaitsee turkistarha alueelta n. 280 m ja lähin asuinrakennus n. 400 m päässä metsän takana. Ähtärinjärvi sijaitsee n. 320 m etäisyydellä tarhasta. Laajennus perustuu suurimmaksi osaksi MMMp 16/EEO/1999 edellyttämään eläinten häkkikoon suurentamiseen, joten laajennuksen jälkeen tarhan nykyistenkin eläinten sijoittelualue laajenee lähimmästä loma asunnosta poispäin. Loma asunnot ovat asuttuja yleensä kesäaikana kesä elokuussa, jolloin turkistarhan siitosnaaraat penikoivat ja pennut ovat vielä pieniä. Syysmarraskuulla, jolloin pennut ovat kasvaneet ja lantaa muodostuu turkistarhalla eniten, lomaasunnot ovat suurimmaksi osaksi tyhjillään. Hajuhaittoja pystytään alueella vähentämään runsaalla turpeen käytöllä varjotalojen lantaalustoilla ja lantalassa lannan katteena, pitämällä varjotalojen välit ja koko tarha alue siistinä ja kuivana, pitämällä lanta kuivana, johtamalla lantapitoiset nesteet ja virtsa kannellisiin umpisäiliöihin ja lannan, lantapitoisten nesteiden, virtsan sekä rehun huolellisella käsittelyllä. Edellä mainitut seikat, turkistarhaustoiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, alueen maaperä ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet sekä asetetut lupamääräykset huomioiden ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten

15 mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa myönnetään ympäristölupahakemuksessa esitettyjen varjotalometrien ja niihin sijoitettavien siitosnaaraiden sekä niiden tuottaman laskennallisen hakemuksessa esitetyn pentutuloksen mukaisen eläinmäärän pitämiselle. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa eläinmäärän pitämisessä huomioon, mitä siitä on säädetty ympäristölupamenettelyn sääntelyn piiriin kuulumattomissa säännöksissä. (Lupamääräys 1) Rakentamalla varjotalot hakemuksen mukaisesti voimassa olevia maa ja metsätalousministeriön rakennusmääräyksiä ja ohjeita noudattaen varmistetaan, että sade ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Ympäristökuormituksen estämiseksi ja vähentämiseksi uudet ja peruskorjattavat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustaratkaisulla ja umpisäiliöillä sekä riittävän pitkillä räystäillä, lanta alustojen riittävillä korotuksilla ja automaattijuottojärjestelmällä. (Lupamääräys 2) Nykyisen turkistarha alueen valumavedet tulee käsitellä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jotta kemiallinen puhdistamo toimisi tehokkaasti, tulee sen tarkkailuun, hoitoon ja saostusaltaiden tyhjennykseen kiinnittää erityistä huomiota. (Lupamääräys 2 ja 8) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään vesistöön, pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Riittävä turpeen käyttö varjotalojen lanta alustoilla vähentää lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja ympäristöön kulkeutuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys marraskuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. (Lupamääräys 3) Lanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa lantalassa suorien ravinnevalumien ehkäisemiseksi. Lantavaraston tilantarve on siitosnaarasminkkiä kohden 0,25 m 3 ja siitosnaaraskettua kohden 0,5 m 3 vuodessa. Määräys lantalassa olevan lannan peittämisestä turvekerroksella on annettu lannasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavaraston vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa rakenteiden kunto. (Lupamääräys 3) Lannan hyödyntämistä koskeva määräys on annettu jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Levitystä varten tulee olla riittävästi peltoa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Tarvittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 45 siitosminkkinaarasta tai 20 siitoskettunaarasta kohden. (Lupamääräys 3) Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa pohjavesialueiden lannoittamisesta määräyksiä pohjavesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Määräys on tarpeen, mikäli myöhemmin lannanlevitysaloissa tapahtuu muutoksia. (Lupamääräys 3)

16 Vesitiiviiltä lanta alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliöissä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Virtsan ravinteet tulee hyödyntää ensisijaisesti peltolannoitteena ja lannoituksen tulee tapahtua nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 4) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen turkistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla ruokintalaitteiden jätevedet umpikaivoihin, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittajat ovat jätelain perusteella velvollisia mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittajat ovat velvollisia huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen sekä haittaeläinten ravinnonsaanti. Lisäksi sillä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (Lupamääräys 6) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla turkistarha alueelta lähteviä valumavesiä voidaan varmistaa, että ympäristön ja erityisesti vesistön pilaantumista ei pääse tapahtumaan. Sertifioitu näytteenotto ja akkreditoidut määritysmenetelmät varmistavat tulosten luotettavuuden. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. (Lupamääräys 8) Tarkkailemalla ja valvomalla juomalaitteistojen kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys turkistarhaustoiminnan vuosittaisesta kirjanpidosta, kuten lannan ja virtsan hyödyntämisestä ja muiden jätteiden määristä ja toimituspaikoista on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (Lupamääräys 8) Suojametsän säilyttämisestä on annettu määräys, jotta naapureille syntyvä rasitus olisi mahdollisimman vähäinen. Ilmatieteen laitoksen julkaisun Tilastotietoja Suomen ilmastosta 1971 2000 mukaan Ähtärin Myllymäen mittausasemalla tuulen suunta on keskimäärin lounaasta 16 %, lännestä 14 % ja luoteesta 12 % vuodessa. Kesäkuukausien aikana, jolloin loma asunnot ovat suurimmassa käytössä, tuulee keskimäärin 13 % lounaasta, 12 % lännestä ja 13 % luoteesta. Turkistarha alueelta asutukseen päin tuullessa havupuuvaltainen suojametsä ehkäisee hajujen leviämistä. (Lupamääräys 9) Tarha alueen ympärysojittamisella ja toimivalla peruskuivattamisella estetään ympäristöstä virtaavien vesien pääsy alueelle ja estetään varjotalojen väleihin muodostuvat vesilammikot. Aitaamalla tarha alue ja rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään eläinten karkailu ympäristöön. Pitämällä tarha alue siistinä lisätään yleistä viihtyisyyttä. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan