Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2004-Y-330 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus HAKIJA Koivukankaan Turkis Oy Yhteyshenkilö Reijo Koivukangas Sydänmaantie EVIJÄRVI TURKISTARHA, SEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Koivukankaan Turkis Oy:n turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Inankylän kylässä tiloilla Pitkäaho RN:o 2:8 ja Pitkäaho II RN:o 2:209. Tarhalla on 1100 siitosnaaraskettua 23 varjotalossa, joiden yhteispituus on 1573 m. Tarhan pinta-ala on 2,0 hehtaaria. Lupaa haetaan 1199 siitosnaarasketun pitämiselle ja uusien varjotalojen rakentamiselle niin, että laajennuksen jälkeen tarhalla on 34 varjotaloa, joiden yhteispituus on 2323 m. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Tarha-alueen maaperä on kivistä hiesumoreenia ja savea. Tarhan etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on n. 320 m, yleiseen tiehen 500 m ja vesistöön 700 m. TURKISTARHAN TOIMINTA Eläinten määrän perusteella laskettava lantamäärä on vuodessa 600 m 2. Lanta poistetaan häkkien alta heinä-elokuulla kuivana aikana. Tarhalla on betonipohjainen 300 m 2 :n lantala. Lantalaa on suunniteltu laajennettavan kooltaan kaksinkertaiseksi vuoden 2006 loppuun mennessä, jotta lanta voitaisiin kompostoida ennen kuin sitä kuljetetaan pois tarhalta. Lannan levitykseen on käytettävissä omaa peltoa 6 ha. Tarha on osakkaana Evijärven lantalinkin omistamassa kompostointilaitoksessa, johon pääosa lannasta tullaan viemään käsiteltäväksi. Tarhalla on ympärivuotinen juottojärjestelmä. Turkiseläinten rehu tuodaan valmiina muualta. Tarhalla on ruhojen nylkemistä varten huoltorakennus, jossa on saniteettitilat. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarhan pitämiselle täytyy hakea ympäristölupa. Vähintään 600 siitosnaaraskettua koskeva ympäristölupa kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 (113/2000) nojalla velvoittanut toiminnanharjoittajan

2 2 hakemaan turkistarhan toiminnalle voimaan tulleen ympäristönsuojelulain (86/2000) vaatimukset täyttävän ympäristöluvan. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Tarha sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole kaavaa. Evijärven asunto- ja ympäristölautakunta on antanut tarhalle ympäristöluvan enintään 1200 siitosnaarasketun pitämiselle. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut lupahakemuksesta vesiensuojeluasetuksen mukaisen ennakkoilmoituslausunnon HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on jätetty ja sitä on täydennetty saapuneilla lisäselvityksillä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan suurin ympäristökuormitus syntyy päästöistä ilmaan ja valumavesiin. Osa sadeja sulamisvedestä, virtsasta sekä juottolaitteista valuvasta vedestä huuhtoo varjotalojen lantaalustoja, jolloin lannan sisältämiä ravinteita kuten typpeä ja fosforia huuhtoutuu tarha-alueen valumavesiin. Lannan typen haihtumisesta syntyy ajoittain hajuhaittoja ympäristössä. Tarhalla jonkin verran eläinpölyä. Osassa varjotaloista on vesikourut. Niissä varjotaloissa, joissa ei ole vesikouruja, räystäät ulottuvat 30 cm:n päähän häkin ulkoreunasta. Vesikourujen ja räystäiden avulla pyritään estämään lanta-alustojen huuhtoutuminen sadevesillä. Varjotalojen alustoissa on 30 cm:n korotus maa-alustasta mitattuna. Virtsan sitomiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi häkkien alla käytetään turvetta n cm:n paksuisena kerroksena yhteensä 300 m 2 vuodessa. Kuivikkeet vaihdetaan kerran vuodessa lannanpoiston yhteydessä heinä-elokuulla ja niitä lisätään kerran kasvukaudella. Tarha-alue on ympärysojitettu niin, että tarhan ulkopuoliset vedet eivät pääse alueelle. Tarhaalue on osittain salaojitettu. Uusimmissa varjotaloissa on vesitiiviit lanta-alustat. Tarha-alue on muotoiltu ja putkitettu niin, että valumavedet voidaan johtaa tasausaltaan kautta käsiteltäväksi vuonna 2000 rakennettuun sorasuodattimeen, jonka pohja ja seinät ovat betonia. N. joka 3:nnen varjotalon välissä on keräyskaivo, jolla pyritään estämään vesien hallitsematon leviäminen. Sorasuodattimen koko on 4,5 m X 12 m, ja suodatinpaksuus 80 cm. Suodatinaines vaihdetaan 3-4 vuoden välein. Rehusiilojen pesuvedet ja huoltorakennuksen saniteetti- ja muut jätevedet johdetaan käsiteltäväksi sorasuodattimeen. Käsitellyt jätevedet menevät sorasuodattimesta Hööpäkin ojastoon ja siitä edelleen n. 10 kilometrin päässä olevaan Kruunupyyn jokeen. Niiden välissä on ojittamaton suo. Sakokaivoliete käytetään lannoitteena omilla pelloilla. Kettujen ruhot määrältään n kpl viedään käsiteltäväksi Kaustisen Turkisrehu Oy:lle ja nahkontapuru kompostoidaan lantalassa. Tarhalla on betonilaatta ruhojen säilyttämistä varten. Muovit, akut ja muu jäte viedään järjestettyyn jätteenkeräilyyn Evijärven kunnan jäteasemalle. Tilalla on 3000 litran farmarisäiliö ja enintään 200 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään varastossa.

3 3 Turkistarhan hoitoon liittyvän auto- ja työkoneliikenteen lisäksi tarhan liikenne muodostuu pääasiallisesti päivittäisistä rehunkuljetuksista ja vuosittaisesta lannan kuljetuksesta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Evijärven kunnan ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla, ja hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Evijärven kunnantalolla ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa. Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta, Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja Evijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet ja lausunnot Evijärven kunnanhallitus sekä rakennus- ja ympäristölautakunta ovat todenneet lausunnoissaan, että niillä ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Tarkastus tilalla Tilalla tehdystä tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Koivukankaan Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle tiloilla Pitkäaho RN:o 2:8 ja Pitkäaho II RN:o 2:209 Evijärven kunnan Inankylän kylässä. Ympäristölupa myönnetään enintään 1199 siitosnaarasketun ja niiden tuottamien pentujen pitämiselle. Kettujen kokonaismäärä tarhalla ei saa ylittää 9592 kettua. Eläimet sijoitetaan hakijan esittämän ja tähän päätökseen liitetyn sijaintikartan ja asemapiirroksen mukaisesti enintään 34 varjotaloon, joiden yhteispituus on enintään 2323 metriä. Turkistarha on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa harjoitettava ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti, ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Varjotalojen rakenne ja kunnostaminen Varjotalojen alustoissa tulee olla vähintään 30 cm:n korotus, ja muutoinkin on huolehdittava, että lanta ei joudu tekemisiin sade- ja sulamisvesien kanssa, eikä varjotaloihin pääse niiden ulkopuolelta valumavesiä. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle taikka räystäissä tulee olla räystäskourut. Räystäskouruihin kerääntyvät kattovedet on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan johtamaan erillisellä järjestelmällä puhtaina tarha-alueen ulkopuolelle. Varjotaloja tulee tarvittaessa suoristaa ja korottaa niin, että räystäskourut toimivat tarkoitetulla tavalla. Varjotalojen välit tulee pitää kunnossa siten, että lanta voidaan poistaa keväällä ja syksyllä. Erityisesti räystäskouruja vailla olevien varjotalojen välit on tarvittaessa kuivatettava salaojituksella, ja välien kantavuutta on parannettava sorastuksella.

4 4 Varjotaloissa tulee olla asennettuna ympärivuotinen juottojärjestelmä. Uusien, uusittavien ja peruskorjattavien varjotalojen alle tulee asentaa tarkoitukseen hyväksytty, mekaanista ja kemiallista kulutusta kestävä vesitiivis HDPE-muovikalvo siten, että lanta-alustoille kertyvät vedet voidaan johtaa varjotalojen päihin rakennettaviin umpikaivoihin. Kalvon tulee olla vähintään 0,4 mm paksua, ja se tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaisesti. Vesitiiviille kalvolle kertyneet vedet on johdettava 12 kuukauden varastointitilavuutta vastaaviin tiiviisiin umpikaivoihin ja niistä edelleen pellolle niin kuin lannan levittämisestä on määrätty taikka laitokseen, jolla on ympäristölupa niiden käsittelyyn. Ennen rakentamista toiminnanharjoittajan tulee esittää ympäristökeskukselle suunnitelma lanta-alustojen ja umpikaivojen rakenteista sekä jälkimmäisten sijoituspaikoista. 2. Lanta-alustojen tyhjentäminen ja kuivittaminen Lanta on poistettava häkkien alta vähintään kaksi kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syys-lokakuussa. Häkkien alle on levitettävä lannan poistamisen jälkeen turvetta vähintään 10 cm:n kerros, ja turvetta tulee muutoin lisätä ainakin kerran ja tarvittaessa lannanpoistojen välisenä aikana. 3. Lannan käsittely ja varastoiminen Lanta on kompostoitava tai varastoitava huolellisesti tarha-alueella lanta/kompostointilaatalla taikka toimittamalla lanta käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Mikäli lantaa kompostoidaan tarhalla, tulee hakijan rakentaa pinta-alaltaan vähintään 360 m 2 :n kompostointilaatta, jonka yhdellä sivulla on oltava vähintään 1 m korkea reuna. Kompostointialustan on oltava vesitiivis ja se on rakennettava niin, ettei se kerää ulkopuolisia vesiä eikä siltä pääse ympäristöön likaisia vesiä. Alustalle kertynyt ylimääräinen neste on imeytettävä turpeeseen tai johdettava umpisäiliöön. Kompostointialustan kuntoa on seurattava ja rakenteessa havaitut vauriot on viivytyksettä korjattava. Lanta on kompostoitava sinä lämpimänä aikana, jona se poistetaan häkkien alta. Kompostissa on käytettävä seosaineita noin puolet lannan määrästä ja kompostia on käännettävä ja pidettävä kosteana niin, että komposti saa happea eikä ala mädäntyä. Hakemuksen mukainen lantala riittää tarhan eläinten vuodessa tuottaman kompostoimattoman lannan varastoimiseen. Jos lantaa ei aleta kompostoida, tulee lantalaan rakentaa vähintään kolme reunaa ja vähintään 0,5 m korkea ajoluiska. Lantalaan ei saa kerääntyä ulkopuolisia vesiä eikä siitä saa päästä ympäristöön likaisia vesiä. Alustalle kertyvä ylimääräinen neste on imeytettävä turpeeseen tai johdettava umpisäiliöön. Lanta-alusta tulee puhdistaa ja sen kunto tarkistaa vuosittain, ja sen rakenteessa havaitut vauriot tulee korjata välittömästi. Lanta on varastoitava niin, että se ei aiheuta haju- tai ympäristöhaittoja ja se on tarvittaessa peitettävä esim. turpeella. Lantavarastoihin ei saa kertyä ylivuotisia varastoja. Tarhalla tulee olla tämän lupaehdon mukainen kompostointilaatta tai lantala viimeistään

5 5 4. Lannan hyödyntäminen Lanta on hyödynnettävä pellolla lannoitteena taikka toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Hakijan ilmoittamat omat levityspellot riittävät 120 siitosnaarasketun lannan levittämiseen, muilta osin lanta tulee toimittaa käsiteltäväksi. Valvontaviranomaiselle tulee esittää lannan luovutussopimus ennen lannan luovuttamista käsittelylaitokselle Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä ja muita viranomaismääräyksiä. Lannan peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lanta on levitettävä peltoalalle mahdollisimman tasaisesti. Syksyllä levitetty lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lantaa ei saa levittää lumipeitteiseen, routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lantaa ei saa levittää välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla on kielletty välisenä aikana lukuun ottamatta perustettavaa kasvusto. Lanta on levitettävä siten, että se ei pääse valumaan vesistöön tai ojaan. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin etäisyydellä vesistöstä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 metriä ja vesistöjen sekä valtaojien varsille vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Lannan levittäminen on kielletty luokiteltujen pohjavesialueiden varsinaisen pohjaveden muodostumisalueelle. Muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa keväisin. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei tällöinkään saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Muu lannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää niin, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta. Kompostoitu lanta ja käsittelemätön lanta tulee kuljettaa käsittelylaitokselle tiiviissä kärryssä tai säiliössä niin, että lantaa tai lantavettä ei pääse tippumaan ympäristöön, ja kuormat on peitettävä.. 5. Valumavesien ja muiden vesien käsittely Tarha-alueen ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle on estettävä alueen ympärysojituksella. Ympärysojaan tulevat vedet ohjataan puhtaina tarha-alueen ulkopuolelle. Tarha-alueelta tulevien likaantuneiden vesien pääsy ympärysojaan tulee estää joko maanpintaa muotoilemalla tai erillisin reunaojin.

6 6 Tarha-alueella syntyvät valumavedet on koottava yhteen, ja johdettava tasausaltaan kautta puhdistettavaksi sorasuodattimessa hakemuksen mukaisesti. Suodattimen suodatusmateriaali on vaihdettava vähintään kolmen vuoden välein, jollei toiminnanharjoittaja voi tarkkailutulosten perusteella osoittaa suodattimen toimivan niin hyvin, että vaihtoväli voi olla pidempi. Tasausaltaan pohjan tulee olla tiivis, ja siihen kertyvä sakka ja suodattimesta poistettu likaantunut maa-aines on hyödynnettävä niin kuin lannasta on määrätty. Jäteveden käsittelyn tavoitteena on päästä kokonaisfosforin osalta vähintään pitoisuusarvoon 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin puhdistusteho vuosikeskiarvoina laskien jää kahden peräkkäisen vuoden aikana alle 75 %:n käsittelytehon, tulee luvanhaltijan esittää lupaviranomaiselle suunnitelma jätevesien käsittelyn tehokkuuden parantamisesta viimeistään jälkimmäistä tarkasteluvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Lupaviranomainen voi edellä mainittujen suunnitelmien perusteella täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa ennen lupamääräysten tarkistamiselle muutoin jäljempänä annettua määräaikaa. Lupaa voidaan myös muutoin vaatia muutettavaksi, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti edellä annetuista määräyksistä. Tiiviille alustalle kertyvät rehunjakolaitteiden pesuvedet ja huoltorakennuksen jätevedet on johdettava umpikaivoon ja edelleen laitokselle, jolla on ympäristölupa niiden käsittelemiseen. Huoltorakennuksen jätevedet voidaan myös johtaa 3-osaisen sakokaivojärjestelmän kautta käsiteltäväksi sorasuodattimeen. Sakokaivo on tyhjennettävä pellolle niin kuin lannan levityksestä säädetään tai vietävä käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Tämän kohdan mukaisten rakenteiden tulee olla käytössä viimeistään Tarhan muu hoito Tarha-alue on pidettävä siistinä. Haittaeläimiä on torjuttava tarvittaessa. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- taikka pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Öljysäiliön läheisyydessä on pidettävä riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa materiaalia, ja sen kunto on tarkistettava säännöllisesti. Öljysäiliö on lukittava tankkausten välillä. Kun öljysäiliö uusitaan, siinä tulee olla vähintään ylitäytönestin ja laponestolaite. Häiriötilanteisiin tulee varautua niin, että vahingot ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi, ja mahdollisista öljyvuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Muiden jätteiden kuin lannan käsittely Tarhalla syntyvät jätteet tulee hyödyntää tai toimittaa kunnallisten määräysten mukaisesti joko järjestettyyn keräilyyn tai muuhun hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Muovi-, metallija muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, jäteöljyt ja kasvinsuojeluaineet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Nahoitusjätteet, ruhot, rasvat ja rasvainen ohennuspuru sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä niitä. Ruhot tulee säilyttää tiiviillä alustalla ja jäähdyttää mahdollisimman nopeasti ja noutaa tarhalta talven lämpiminä jaksoina vähintään 1-2 kertaa viikossa ja pakkaskausina vähintään joka toinen viikko. Kaikki ruhot tulee siirtää

7 7 tarhalta pois ennen helmikuun loppua. Yksittäisille kuolleille eläimille tulee varata asianmukainen kylmäsäilytystila kuten esim. pakastin. 8. Muut määräykset Tarha-alue on aidattava taikka eläintilat eristettävä verkolla, laudoituksella taikka muulla vastaavalla tavalla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilmaan kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 9.Toiminnan tarkkailu Toiminnnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Siitä tulee ilmetä vuosittainen siitoseläin- ja pentumäärä sekä milloin ja minkä verran lantaa on poistettu häkkien alta ja toimitettu vastaanottajalle. Turkistarha-alueen valumavesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti otettavin vesinäyttein. Vesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksylläa ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen vuodesta 2005 alkaen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Näytteistä tutkitaan kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja BOD7 sekä arvioidaan virtaama. Näytteenotto ja analysointi tulee teettää julkisen valvonnan alaisessa tutkimuslaitoksessa. Edellistä vuotta koskeva kirjanpito ja tarkkailutulokset sekä uudet tai muuttuneet lannan vastaanottosopimukset on toimitettava ympäristökeskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Turkistarhaustoiminnassa vuosittain muodostuvista jätteistä ja niiden käsittelystä, kuten esimerkiksi itsestään kuolleista eläimistä ja nahoitusjätteistä kuten ohennuspurusta tulee pyydettäessä esittää tieto valvontaviranomaiselle. 10. Toiminnan muutokset Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toimintaa muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain, naapuruussuhdelain ja terveydenhoitolain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

8 8 Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lannan ja jäte- sekä muiden vesien käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta sekä hajuhaittoja koskevilla lupamääräyksillä pyritään ehkäisemään maaperän, kaivojen, vesistöjen ja pintasekä pohjavesien pilaantuminen sekä terveys- ja viihtyisyyshaittojen syntyminen. Lupamääräysten perustelut 1. Varjotalojen rakenne ja kunnostaminen Varjotalojen alustojen korotuksilla, vesitiiviillä kalvolla, räystäskouruilla, riittävän pitkillä räystäillä ja vähän vettä kuluttavalla ympärivuotisella juottojärjestelmällä pyritään estämään sade-, sulamis- ja juomavesien pääsy kosketuksiin lannan kanssa, mikä vähentää lannan ravinteiden huuhtoutumista valumavesiin. Samalla parannetaan tarha-alueen valumavesien käsittelyjärjestelmän toimintaedellytyksiä vähentämällä puhdistettavaksi tulevaa kuormaa. Toimivalla peruskuivatuksella estetään tarha-alueen ympäristöstä virtaavien vesien pääsy alueelle ja estetään lammikkojen muodostuminen varjotalojen väleihin. 2. Lanta-alustojen tyhjentäminen ja kuivittaminen Ympäristökeskuksen määräämä lannan poistotiheys vastaa turkistarhoilla noudatettua käytäntöä ja alan suosituksia. Tärkein lannan poistoajankohta on syys-elokuu, koska lantaa muodostuu kesän ja syksyn aikana eniten. Kuivikkeiden käyttö on tarpeen virtsan ja juottolaitteista tippuvan veden sitomiseksi, jotta varjotalojen alta lähtevä nestemäinen kuormitus olisi mahdollisimman vähäinen. Turpeen lisääminen säännöllisesti kasvatuskauden aikana parantaa kuivikekerroksen imukykyä, vähentää kärpäsiä ja sitoo lannasta haihtuvia typpiyhdisteitä vähentäen tarhan toiminnasta lähialueelle aiheutuvia haittoja. Käytettäessä häkkien alla kuivikkeita, saadaan mahdolliseen kompostiin tarvittavat seosaineet hyödynnettyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa imeytyksessä ja typpimäärä korkeammaksi. 3. Lannan käsittely ja varastointi Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja. -ohjeissa ((MMM-RMO-C4) edellytetään suorien valumien estämiseksi, että lannan varastointitilat ovat vesitiiviitä, ja että lannan varastointitilat vastaavat 12 kuukauden laskennallista varastointitilan tarvetta. Hakija on tarkastuskäynnin yhteydessä ilmoittanut suunnitelleensa lannan kompostointia tarha-alueella ennen sen käsiteltäväksi viemistä. Mahdollinen kompostointi on siksi otettu lupamääräyksessä huomioon. Kompostointi vähentää merkittävästi hajuhaittoja käsittelemättömään lantaan verrattuna sekä lannan säilytyspaikalla että sitä kuljetettaessa. Se myös tuhoaa lannassa olevia taudinaiheuttajia lämpötilan nousun avulla ja parantaa lannan käyttökelpoisuutta kasvien ravinteena ja maanparannusaineena. Kompostointialusta tulee rakentaa

9 9 vesitiiviiksi, koska sillä saatetaan tilapäisesti joutua säilyttämään myös käsittelemätönta lantaa. Käsittelemättömän lannan varastoimiseen tulee olla vesitiivis lantala, jossa on ajoluiska. Rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaan lantalassa tulee olla vähintään kolme reunaa. Hakijan esittämä lantala on riittävän suuri sekä pellolle levitettävän että käsiteltäväksi vietävän lannan varastoimiseen. Lantavaraston vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan sen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa sen rakenteiden kunto. 4. Lannan hyödyntäminen Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset lannasta ja lannan hyödyntämisestä ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :ien perusteella. Lanta tulee käyttää joko peltolannoitteena tai se tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla on käytössään omaa peltoa 6 hehtaaria, jotka riittävät 120 siitosnaarasketun lannan levittämiseen, koska lannan levityspeltoa tulee olla 1 hehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Tietyn lantamäärän levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Käytettävissä olevan levityspinta-alan riittävyyttä laskettaessa on otettu huomioon turkistarhauksen ympäristönsuojeluoohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Lannan levittämisessä on lisäksi otettava huomioon valtioneuvosto asetuksessa 931/2000 mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittämisellä sulaan maahan ehkäistään ravinnehuuhtoutumia pellolta. Välittömällä multaamisella rajoitetaan ilmakehän kuormitusta lisäävää typen hävikkiä ja hajusta lähialueelle aiheutuvaa haittaa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamattomalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lantaa ei saa levittää pohjavesialueelle pohjaveden laadun turvaamiseksi. 5. Valumavesien ja muiden vesien käsittely Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön ottaen huomioon toiminnanharjoittajalle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Turkistarhojen jätevesien käsittelystä saatujen kokemuksien perusteella asianmukaisella sorasuodattimella, jota hoidetaan ja jonka toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti, voidaan päästä kohtuulliseen puhdistustulokseen keskikokoisella tarhalla. Hakemuksessa tarkoitettua tarhaa on pidettävä suurena tarhana, jolle suositeltava jätevesien käsittelymenetelmä olisi kemikalointi tai muu vastaava käsittelymenetelmä. Hyväksyessään sorasuodattimen tälle tarhalle ympäristökeskus on ottanut huomioon sen, että se on rakennettu tarhalle vuonna 2000, toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan järjestelmä toimii hyvin eikä tarhan toiminnasta ole ollut huomauttamista. Lisäksi osa tarhan kattovesistä pyritään johtamaan tarhan ulkopuolelle. Lisäksi sorasuodattimelle tulevaa kuormitusta vähentävät uusiin ja peruskorjattaviin varjotaloihin määrätyt vesitiiviit lanta-alustat. Jotta sorasuodatin toimisi tehokkaasti tämän kokoisella tarhalla, tulee sen tarkkailuun, hoitoon ja suodatinaineksen vaihtoväliin kiinnittää erityistä huomiota. Lupaehtoja voidaan kuitenkin muuttaa niin, että jokin muu sorasuodatinta tehokkaampi ja vakiintuneena pidettävä puhdistamisjärjestelmä on otettava käyttöön ottaen tarhan eläinmäärä ja toi-

10 10 minnanharjoittajalle syntyvät kohtuulliset kustannukset huomioon. Valittu käsittelymenetelmä on otettu huomioon jäljempänä luvan tarkistamiselle asetettua määräaikaa harkittaessa. Valumavedet on johdettava käsittelyyn tasausaltaan kautta virtaamahuippujen tasaamiseksi, ja koska lietteen kertyminen tasausaltaaseen ennen vesien puhdistamista parantaa puhdistamisjärjestelmän toimivuutta. Rehunjakolaitteiden pesuvedet on määrätty kerättäväksi umpikaivoon, jotta ne eivät rasittaisi valumavesien puhdistusjärjestelmää. 6. Tarhan muu hoito Haittaeläimien kuten rottien ja hiirien torjumisella vähennetään rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen ja tarhan rakenteisiin aiheutuvia haittoja. Polttonesteiden ja kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantuminen. 7. Muiden jätteiden kuin lannan käsittely Jätelain mukaisella jätteiden käsittelyllä tehostetaan jätteiden hyötykäyttöä ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Kuolleiden eläinten asianmukaisella säilyttämisellä ja hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja ehkäistä terveys-, ympäristö- ja hajuhaittoja sekä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. 8. Muut määräykset Tarha-alueen aitaamisella estetään eläinten karkaaminen. 9. Toiminnan tarkkailu Tarkkailua koskevat yleiset määräykset on annettu jäte- ja ympäristönsuojelulakiin sisältyvien tiedonhankintaa, tarkastusta ja valvontaa koskevien säännösten perusteella. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintaan liittyvistä ja eri vaiheissa muodostuvista päästöistä ja jätteistä sekä niiden ympäristövaikutuksista. Kirjanpito- ja raportointivelvoitteiden perusteella voidaan seurata onko lupaa tarpeen muuttaa tai hakea uusi lupa. 10. Toiminnan muutokset Toiminnan olennaisesta muutoksesta kuten esim. laajentamisesta, tuotantosuunnan muutoksesta tai lannan käytön taikka varastointitavan muutoksista tehtävän ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa olevan luvan määräyksiin ja arvioida onko lupaa tarpeen muuttaa tai hakea uusi lupa.

11 11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen täytäntöönpano ja voimassaolo Tätä päätöstä noudatetaan sitten, kun se on saanut lainvoiman. Siihen saakka noudatetaan aikaisemmin myönnettyä lupaa, joka raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2010 jälkeen, sanotun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristöluvan tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen tulee liittää selvitykset ainakin valumavesien käsittelyn tehokkuudesta, toiminnan vaikutuksista ympäristöön, eläinmääristä, käytössä olevista lantaloista, lannan levityspinta-aloista ja yhteenveto tarkkailun tuloksista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 31, 35-38, , 52-59, 66, 86, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 16-19, ja 30 Jätelaki 6 ja 19 Naapuruussuhdelaki 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Työryhmän ehdotus turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1200 euroa Maksu perustuu valtion maksuperustelain 8 :ään ja ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003), joiden mukaan alle 1200 siitosnaarasketulle tarkoitetun turkistarhan ympäristölupamaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija: Koivukankaan Turkis Oy

12 12 Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Evijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Evijärven kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Lakimies Päivi Kentala Liitteet Yleiskartta Asemapiirros Valitusosoitus