Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Erityistason uudistuvat palvelut syksyn 2016 työskentelyn koontia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Lapsiperheiden palvelut

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Monitoimijuus sairaala- / EVA-opetuksen muuttuvassa toimintaympäristössä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Integratiivisen työn osa-alueet

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

1 Mia Tapiola

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Palvelukokonaisuudet ja ketjut Kanta- Hämeessä. Kokonaisuus Valmiustaso Haasteet

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Työryhmäkysymykset THL

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

Pohjoisen Jaana Jokinen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Perhe- ja sosiaalipalvelut

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Hanna Hämäläinen

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Monitoimijainen lastensuojelu. Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli Lastensuojelun perhetyö ja kuntoutus

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA MUKANA SOTEVALMISTELUSSA Harri Tiuraniemi

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Perheiden tarpeista lähtevän auttamistyön johtaminen

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Päijät- Häme. Perhekeskuksen pilottialueet ASIKKALA, HARTOLA, ETELÄINEN-ALUE LAHTI / JALO

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit. Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna

Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta

Perhekeskuksiin jalkautuvat palvelut Vetäjinä Andreas Blanco & Tarja Mäkelä

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvointitiedolla johtamisen ABC - Onnistumisen avaimet

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä

Sote- ja maakuntauudistus

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

KOULUN HYVINVOINTI OPPIMISEN JA KASVUN MAHDOLLISTAJANA

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Transkriptio:

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari 16.12.2016 Mari Ahlström Leena Repokari Johanna Hedman Mia Tapiola

Integraation edellytykset 1/4 Päättäjien ja johdon sitoutuminen Laaja-alaisuus Yhteinen visio ja näkemys, mihin pyritään Monialainen ja poikkihallinnollinen Osaamisen johtaminen Tavoitteet ja niiden mittaaminen Yhteinen ymmärrys keskeisistä toimintavastuista Yhteinen käsitys toistemme toimenkuvista ja tehtävistä Yhteinen sopimus vastuun- ja tehtävänjaosta Jokaisen vastuu on omaa tehtävää laajempi Palvelumyönteinen ja utelias ASENNE!

Integraation edellytykset 2/4 Asiakas keskiössä Prosessi on asiakkaan, ei kenenkään substanssin tai organisaation Asiakaslähtöinen toiminta = asiakkaan tarve ratkaisee palvelujen kokonaisuuden Lapsi ja hänen perheensä tulee huomioida kokonaisuutena, vaikka asiakkuus olisikin yhdellä perheenjäsenellä Jaettu tieto Tietovaranto Asiakkaan ja ammattilaisten pitää jakaa yhteinen ymmärrys sekä asiakkaan tilanteesta että palveluprosessin kulusta Monialaisen tiedon ääreen pysähtyminen tietoa on! Tietojärjestelmät palvelemaan asiakkaan prosessia

Integraation edellytykset 3/4 Palvelukokonaisuudet ja palveluketjut Asiakastarpeiden ryhmittely Erilaisten palveluprosessien kuvaaminen ja visualisointi Palveluketjujen yhdyspintojen tunnistaminen ja mallintaminen Räätälöinti Sovitut vastuut Toimijoiden osallistaminen muutokseen Asiakkaiden asiantuntijuus Eri ammattilaiset, asiakkaat, potilaat, järjestöt valtava voimavara! Oivallukset käyttöön! Muutos tehdään yhdessä

Integraation edellytykset 4/4 Yhteiset tilat Tietoa kaikkien saatavilla Konsultointi Erityispalvelut jalkautuvat perustasolle Työvälineet kuntoon sähköiset alustat Monipuolinen ja alainen arviointi koko prosessin ajan Systeeminen ajattelu Yhteinen asiakassuunnitelma Fyysiset tilat auttavat, mutta ilman palvelukulttuurissa tehtävää muutosta eivät vielä riitä

Yhteensovittavan johtamisen prosessi Strateginen tahtotila YK:n Lapsen oikeuksien sopimus hyvä arvopohja Monialainen johtoryhmä vastaa Monialaisen työskentelyn periaatteista Palveluvarannosta ja sen käytöstä Palvelukokonaisuuksista ja niiden seurannasta Yhteinen rahapussi Henkilöstön (sis. johdon kaikilla tasoilla) valmentamisesta integratiiviseen työotteeseen Osaamisen varmistamisesta Valtakunnalliset laatukriteerit ja palvelulupaukset Mittarit ja seuranta Muutos vie aikaa ja vaatii yhteistä keskustelua ja tekemistä

TAVOITTEENA KOKONAISUUDEN HALLINTA: ERITYSTASOLTA ALASPÄIN, PERUSTASOLTA YLÖSPÄIN, LAIVAN KULKUA OHJATAAN KAIKILLA TASOILLA? VAATIVAN TASON YKSIKKÖ, OHJAUSKESKUS TEHTÄVÄT: Vaativa lapsen ja perheen tutkimus, hoito ja sosiaalipalvelut, tieteellinen tutkimus, näyttöön perustuvat menetelmät, käytäntötutkimus ja sisällöllinen ohjausfunktio, SIJAINTI: osaamis-ja tukikeskus, yliopistosairaalat, yliopistot, erityisen vaativat hoidon ja suojelun yksiköt, kansalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät yksiköt tiivisti yhteistyössä TAVOITTEENA KOKO VALTAKUNNAN TASOLLA: Tiedolla johtaminen Kehittää arviointimalleja, jotka vertaisarvioituja, vaikuttavia ja toteuttamiskelpoisia erityis-ja perustason palvelluissa Interventiot, jotka vertaisarvioituja, vaikuttavia ja totetuttamiskelpoisia erityis-ja perustasolla Huolehtii tietyistä vaativaa sairauden hoitoa ja suojelua tarvitsevista ryhmistä ERITYISTASON YKSIKKÖ, TURVASATAMA, MAAKUNNALLINEN PALVELUKESKUS TEHTÄVÄT: Tutkimus, hoito, hoiva ja suojelu, osaamisen jakaminen perustason kanssa. Toiminnan ja menetelmien kehittäminen ja testaaminen. SIJAINTI: maakunnallinen yksikkö (palveluja monessa fyysisessä paikassa) TAVOITTEENA MAAKUNNAN TASOLLA: erikoisairaanhoito, lastensuojelu, vammaispalvelut ja muut erityisryhmien palvelut tiiviissä yhteydessä On kutsuttavissa mukaan arviointiin Monialainen arviointi tarvittaessa yhdessä perus- ja/tai vaativan tason kanssa Interventioiden maakunnallinen levittäminen ja hallinnointi Lasten ja nuorten erikoissairaanhoito Hoidon käytännön toteutuksen suunnittelu ja organisointi Lastensuojelu PERUSTASON YKSIKKÖ, MATALA KYNNYS LAIVA MIEHISTÖINEEN TEHTÄVÄT: Perhe kantaa arjen vastuun SIJAINTI: Varhaiskasvatus, koulu, oma tiimi TAVOITTEENA YKSILÖN JA PERHEEN TASOLLA: Oman elämän hallinta Perhe itse ohjaa laivaansa, verkostot lisämiehistönä Nettiavut, puhelin, varhaiskasvatus, koulu, kolmas sektori laivassa mukana, eväät reissulle Henkilökunta neuvolassa ja oppilashuolto ovat laivan lisämiehistöä Omatyöntekijä laivassa luotsina (Elämän myrskyissä apu löytyy) Saa ohjeita SATAMISTA JA MAJAKALTA, Neuvo ja tuki, saa apua tarvittaessa nopeasti 7.3.2017 LAPE SYKSYN TUOTOS / MIA TAPIOLA 7

OT-keskukset: ohjausfunktio, osaamisen varmistaminen, erityisen vaativat palvelut Erityistason palvelukokonaisuudet Arjen kannattelun ja tiiviin/tarpeen mukaan lisääntyvän lähituen prosessi Normaalit perustason palvelut lapsen tukena: neuvola, vaka, koulu jatkuvat koko ajan