MISSÄ LEIPÄ KASVAA? Ruokaketjun toiminnan edistäminen 2015-2016 Loppuraportti Leipätiedotus ry
Sisällys 1. Missä leipä kasvaa -hanke... 1 2. Työnjako... 1 3. Hankkeen toteutus, toimintamalli ja aineisto... 2 4. Koordinointi... 3 5. Tiedotus ja markkinointi... 3 6. Missä leipä kasvaa -tilaisuudet... 4 7. Missä leipä kasvaa -tilaisuuksien toteutuksen tarkastelu... 5 Liitteet: Missä leipä kasvaa -tilaisuudet Webropol palautekyselyt Selvitys hankkeen kuluista 1. Missä leipä kasvaa -hanke Leipätiedotus ry:n (Leipätiedotus) kumppaneina Missä leipä kasvaa -hankkeen toteuttamiseen osallistuivat Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry (MKNK) ja 8 Maa- ja kotitalousnaisten (MKN) piiri- ja aluekeskusta. Vuosien 2015-2016 aikana toteutetun hankkeen painopisteinä olivat koululaisten, vanhempien ja opettajien tietoisuuden lisääminen monipuolisesta ja terveellisestä ravitsemuksesta vuonna 2014 julkaistujen ravitsemussuositusten mukaisesti, etenkin kuidun saannin lisäämisen sekä sokerin kulutuksen vähentämisen osalta. Tavoitteena oli viestiä täysjyväviljatuotteista ja kasviksista hyvinä kuidun lähteinä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä koululaisten tietämystä ruokaketjusta ja korostaa sen tärkeyttä sekä painottaa lähellä tuotetun ruoan arvoa. Lapsille järjestettyjen tapahtumien lisäksi koulujen opetukseen laadittiin materiaalia ja toimintaratamalli, jotka tukevat ravitsemuskasvatusta, opetusta ja kuvaavat lapsille viljatuotteiden reittiä ruokapöytään. Tässä raportissa kuvataan hanketoiminta ajalta 1.1.2015 31.12.2016. Missä leipä kasvaa -hanke toteutui suunnitelman mukaisesti ja Webropol -palautekyselyn perusteella vastasi asetettuihin tavoitteisiin. 2. Työnjako Leipätiedotus ry koordinoi kokonaishanketta. Leipätiedotus ry suunnitteli, tuotti ja toimitti käytössä olleen materiaalin Maa- ja Kotitalousnaisten piirikeskuksille, jotka toteuttivat koululaistapahtumat. Leipätiedotus vastasi tapahtumia toteuttavien neuvojien koulutuksesta Missä leipä kasvaa - hankkeen osalta Maa- ja Kotitalousnaisten Keskuksen järjestämässä koulutuksessa. Leipätiedotus vastasi myös hankkeen valtakunnallisesta viestinnästä sekä raportoinnista rahoittajille. Hankkeen viestintä ja tiedotus sekä materiaalien markkinointi suunniteltiin yhteistyössä. MKNK vastasi Missä leipä kasvaa -tilaisuuksien koordinoinnista, toteutuksen seurannasta ja raportoinnista Leipätiedotukselle. Lisäksi MKNK vastasi oman organisaation sisäisestä tiedottamisesta, avusti piirikeskuksia ulkoisessa tiedottamisessa ja tuki MKN piiri- ja aluekeskuksia Missä leipä kasvaa -tilaisuuksien markkinoinnissa. MKNK kokosi ja tarkasteli myös valtakunnallisesti Webropolin kautta kerätyn palautteen. MKN piiri- ja aluekeskukset vastasivat Missä leipä kasvaa -tilaisuuksien paikallisesta markkinoinnista, yhteistyökumppanien kartoittamisesta, tilaisuuksien paikallisesta suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta sekä tiedottamisesta. MKN piiri- ja aluekeskusten neuvojat keräsivät palautetta, arvioivat tilaisuuksien toteutusta, keräsivät tietoon saadut mediaosumat ja raportoivat MKNK:lle.
3. Hankkeen toteutus, toimintamalli ja aineisto Hankkeen aikana järjestettiin koululaisille suunnattuja maksuttomia tilaisuuksia mm. koulujen oppitunneilla, vanhempainilloissa ja koululaistapahtumissa yhteensä 120 kpl. Missä leipä kasvaa - tapahtumien toimintaratamalli kehitettiin vuonna 2015. Toimintaradan materiaaleissa hyödynnettiin vuosina 2012 Veikeä vilja kiva kuitu kampanjaan ja 2013 toteutettuun Viljan tie -hankkeeseen suunniteltua toimintarataa ja siihen hankittua välineistöä ja materiaalia. Vuoden 2016 tapahtumien toteutuksessa pyrittiin huomioimaan entistä paremmin edellisen vuoden palautteissa huomiota saanut toiminnallisuuden lisääminen. Maa- ja kotitalousnaisten koulutetut ruoka-asiantuntijoiden järjestämissä tilaisuuksissa lapset ja opettajat saivat tietoa kuitujen terveellisyydestä ja merkityksestä, terveellisestä syömisestä ja välipaloista sekä ruoan elinkaaresta pellolta pöytään. Tapahtumissa neuvojat kokosivat osallistujia aktivoivan toimintaradan, jossa lapset aktiivisesti itse kokeilemalla ja tekemällä tutustuivat viljoihin, viljatuotteisiin, terveellisen aterian ja välipalan kokoamiseen, riittävän kuidun saannin arvioimiseen ja ruokaketjuun. Toimintaradalla sovellettiin Sapere menetelmää. Tilaisuuksissa oli esillä lapsille suunnattua materiaalia, jossa viljelyyn ja ruoan tuottamiseen, viljoihin, kuituihin ja terveelliseen syömiseen oli helppoa ja mielekästä tutustua. Ohjausmateriaalina neuvojat jakoivat hankkeen jalkauttamiseksi koteihin lapsille välipalavihot. Leipätiedotus ry suunnitteli keväällä 2015 hankemateriaalin, joka sisälsi toimintaradan, Välipalaoppaan, Kuituympyrä -julisteen sekä Supersankarin eväät -lautapelin ja sähköisen pelin. Leipätiedotus vastasi materiaalin tuottamisesta ja toimittamisesta Maa- ja Kotitalousnaisten piirikeskuksiin heidän ilmoittamien tapahtumamäärien mukaisesti. Materiaaleja toimitettiin seuraavasti per järjestettävä tilaisuus: 100 kpl välipalaopasta 100 kpl Supersankarin eväät -lautapeliä + nopat 10 kpl Kuituympyrä -julistetta 1 kpl toimintarataohjeet ja -välineet Piirikeskukset tilasivat tarpeen mukaan materiaaleja koko hanketoiminta-ajan. Materiaalien lisäpainokset otettiin syksyllä 2015 ja syksyllä 2016 materiaalin suuren menekin vuoksi. Materiaaleista otettiin hankevuosien aikana yhteensä seuraavat painokset: Välipalaopas 23 000 kpl Supersankarin eväät -lautapeli 15 000 kpl Kuituympyrä -juliste 11 000 kpl 4. Koordinointi Leipätiedotus ry koordinoi kokonaishanketta. Leipätiedotus ry suunnitteli keväällä 2015 hankemateriaalin, joka sisälsi toimintaradan, Välipalaoppaan, Kuituympyrä -julisteen sekä Supersankarin eväät -lautapelin ja sähköisen pelin. Leipätiedotus vastasi materiaalin tuottamisesta ja toimittamisesta Maa- ja Kotitalousnaisten piirikeskuksiin heidän ilmoittamien tapahtumamäärien mukaisesta sekä materiaalin esittelystä ja toimittamisesta muihin tapahtumiin.
Leipätiedotus osallistui hankkeen osalta tapahtumia toteuttavien neuvojien koulutukseen Maa- ja Kotitalousnaisten Keskuksen järjestämässä koulutuksessa. Hankkeen viestintä ja tiedotus sekä materiaalien markkinointi suunniteltiin yhteistyössä. Leipätiedotus vastasi myös hankkeen valtakunnallisesta viestinnästä sekä raportoinnista rahoittajille. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus (MKNK) koordinoi tilaisuuksien toteutumista. Tapahtumat jaettiin ruokaneuvontaan käytettävissä olevan resurssin eli henkilötyövuosiin perustuvan jaon mukaisesti (vuonna 2015 yhteensä 45 kpl ja vuonna 2016 yhteensä 75 kpl tilaisuutta hankkeessa mukana olevissa 8 MKN piiri- ja aluekeskuksessa). MKNK ohjasi tarvittaessa tapahtumien toteutusta ja piirikeskusten raportointia sekä vastasi tapahtumiin, markkinointiin ja raportointiin liittyviin kyselyihin. MKNK:n kehityspäällikkö Katja Pethman vastasi kouluilta suoraan tulleisiin kysymyksiin ja yhteydenottoihin sekä ohjasi yhteydenottoja tarvittaessa oikeille tahoille. Hanketta käsiteltiin tarpeen mukaan kuukausittaisissa ruoka-asiantuntijoiden WebExverkkokoulutuksissa. Koulutuksissa jaettiin myös ideoita ja kokemuksia toteutuksesta. 5. Tiedotus ja markkinointi Missä leipä kasvaa -hankkeen etenemisestä tiedotettiin rahoittajille (Mavi) sähköisesti vastaamalla Mavi tekemään Webropol kyselyyn (syksy 2016) sekä kokoontumalla yhteisiin Ruokaketjun järjestämiin tapaamisiin. Leipätiedotuksen omarahoitusosuudesta vastanneille jäsenyrityksille ja yhdistyksille hankkeesta tiedotettiin sähköisin uutiskirjein (6 kpl / vuosi) sekä esittelemällä hanketta Leipuriliiton vuotuisessa tapahtumassa (1 krt / vuosi). Lisäksi Leipätiedotus ry tiedotti hankkeesta verkkosivustollaan ja projektikoordinaattori Terhi Virtanen vastasi toimittajien kysymyksiin. Leipätiedotus vastasi myös hankkeen valtakunnallisesta viestinnästä sekä raportoinnista rahoittajille. Valtakunnallisia tiedotteita hankkeen aikana tehtiin PARHAAT VÄLIPALAVINKIT: NÄMÄ AUTTAVAT LASTASI PAREMMILLE ARVOSANOILLE (2015) Leipätiedotus mukana Ruokakoulussa (2015) Missä leipä kasvaa? - PARHAAT VÄLIPALAVINKIT HIIHTOLOMALLE (2016) Leipätiedotus Lapsimessuilla (2016) Leipätiedotus Herkkujen Suomessa (2016) Missä leipä kasvaa -hankkeen etenemisestä tiedotettiin MKN:n piiri- ja aluekeskuksille sisäisesti tarpeen mukaan sähköpostitse, toiminnanjohtajapäivillä ja Me maa- ja kotitalousnaiset -tiedotteissa (järjestön sisäinen sähköinen tiedote, ilmestyy 1 krt/kk). MKNK tiedotti hankkeesta verkkosivustollaan (www.maajakotitalousnaiset.fi) ja Koti ja maaseutu -lehdessä. MKNK:n kehityspäällikkö Katja Pethman vastasi myös toimittajien kysymyksiin sekä ohjasi median yhteydenottoja tarvittaessa oikeille tahoille. Markkinointiin ja jälkimarkkinointiin laadittiin ensimmäisen hankevuoden aikana sähköpostipohjat ja opettajille lähetettävä vahvistuskirje. Kutsupohjan avulla neuvojat tiedottivat paikalliselle medialle tapahtumista ja kutsuivat toimittajia mukaan tapahtumiin. Näitä materiaaleja käytettiin myös toisena hankevuonna. Aihe innosti paitsi kouluja, myös mediaa. Mediaosumia kerättiin mediaseurannalla ja asiantuntijoiden toimesta. Yhteensä raportointijakson aikana saatiin tietoon 28 mediaosumaa.
Aamulehti 16.9. 2015 Janakkalan Sanomat 1.9. 2015 Laitilan sanomat 3.11. 2015 Loimaan lehti 15.10. 2015 Nokian uutiset 16.9. 2015 Orimattilan Sanomat 18.9. 2015 Petäjävesi 30.11. 2015 Puumala 19.11. 2015 Puruvesi 12.11. 2015 Pyhäjärven sanomat 3.11. 2015 Rantalakeus 21.10. 2015 Sulkava 26.11. 2015 Suur-Keuruu 2.11. 2015 Vakka-Suomen sanomat 9.10. 2015 Sisä-Suomen lehti 22.3. 2016 Salon Jokilaakso 7.4. 2016 Maaseudun Tulevaisuus Verkkotoimitus 12.4. 2016 Salon Seudun Sanomat 13.4. 2016 Satakuntalainen paikallislehti 26.4. 2016 Forssan lehti 13.5. 2016 Kauppalehti Online 18.8. 2016 Savot 18.8. 2016 Vakka-Suomen Sanomat 9.9. 2016 Iitin Seutu 15.9. 2016 Imatralainen 21.9. 2016 Lappeenrannan uutiset 21.9. 2016 Länsi-Suomi 29.9. 2016 Juvan Lehti 27.10. 2016 6. Missä leipä kasvaa -tilaisuudet Koululaisille suunnattuja Missä leipä kasvaa -tilaisuuksia toteutettiin yhteensä 120 (45 kpl elomarraskuu 2015 ja 75 kpl helmi-marraskuu 2016). Toteutetut tilaisuudet on esitetty taulukossa 1. Kaikki tilaisuudet pidettiin kouluissa koulupäivän aikana. Useimmin tilaisuuteen osallistui 1. 2. ja 3. 4. luokkalaisia, mutta pienemmissä kouluissa tavoitettiin kaikki luokka-asteet, esim. 1. 6. Missä leipä kasvaa -tapahtumiin osallistui vuosina 2015-2016 yhteensä 6625 kävijää, joista oli 6061 lapsia ja 564 aikuisia. Keskimäärin yhteen tapahtumaan osallistui noin 51 lasta ja 5 aikuista. Missä leipä kasvaa -tapahtumiin osallistui vuonna 2015 yhteensä 2230 kävijää, joista oli 2031 lapsia ja 199 aikuisia. Keskimäärin yhteen tapahtumaan osallistui noin 45 lasta ja 4 aikuista. Missä leipä kasvaa -tapahtumiin osallistui vuonna 2016 yhteensä 4395 kävijää, joista oli 4030 lapsia ja 365 aikuisia. Keskimäärin yhteen tapahtumaan osallistui noin 54 lasta ja 5 aikuista. Tapahtumakohtaisissa osallistujamäärissä oli vaihtelua riippuen ennen kaikkea koulun koosta. Eniten osallistujia (250 lasta) tavoitettiin Runnin koululla Iisalmessa kestävän kehityksen teemapäivän yhteydessä.
Hanketapahtumien lisäksi materiaali oli esillä monissa kuluttajatapahtumissa sekä hanketoimijoilla että yhteistyökumppaneilla koko hankkeen ajan. Missä leipä kasvaa? -hanke oli esillä useilla kohderyhmää tavoittavilla messuilla ja yleisötapahtumissa. Mansikki -lasten maatalousnäyttely 2015 Herkkujen Suomi 2015 ja 2016 Ruokakoulu Matskolan vastuuohjaajien koulutuspäivä 2015 Leipäviikon tapahtumat 2015 ja 2016 (Tampere, Oulu, Turku ja Jyväskylä) Ravitsemusterapeuttien koulutuspäivät 2015 ELMA-messut 2015 Liikunta ja terveystiedon opettajien koulutuspäivä 2016 Terveydenhoitajien koulutuspäivä 2016 Lapsimessut 2016 HUPS lastentapahtuma 2016 Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry:n Makumestarit -tapahtuma 2016 7. Missä leipä kasvaa -tilaisuuksien toteutuksen tarkastelu Tilaisuudet olivat erittäin haluttuja. Yhteydenotto sähköpostitse valmista pohjaa käyttäen tuotti tuloksen lähes poikkeuksetta, ja suuressa osassa tapahtumia tapahtuma varattiin hyvin pian yhteydenoton jälkeen. MKN aluekeskuksissa tapahtumia tarjottiin pääosin sellaisille alueille ja kouluihin, joissa MKN ruoka-asiantuntija ei ollut vieraillut. Joillakin alueilla tapahtumia varattiin kokonaan ilman markkinointia koulujen otettua itse yhteyttä. Ei tarvinnut markkinoida, kunhan lähetti infokirjeen ja parin minuutin päästä jo kyseltiin koska tulisit. Henna Kyyrä, Länsi-Suomi Tämä tilaisuus ei kaivannut markkinointia, sillä opettaja oli minuun yhteydessä jo keväällä tiedustellen jotakin mukavaa toimintaa. Hän oli kuullut toisen koulun keittiöapulaiselta, että me olemme järjestäneet tämän tyyppistä toimintaa. Mirja Pummila, Keski-Suomi Koulusta oltiin minuun päin yhteydessä ja toivottiin mitä tahansa esitystä, jossa kerrottaisin ruuan terveellisyydestä ja siitä kuinka tärkeää on syödä tasaisin väliajoin ja kuinka paljon. Suvi Malin, Uusimaa Markkinointikirjeen lähetyksen jälkeen nopea yhteydenotto koululta. Sanna Luoto, Länsi-Suomi Tilaisuudet toteutettiin pääosin annettujen ohjeiden mukaan tehtäväpisteiden avulla. Luokka jaettiin yleensä ensin puoliksi. Toinen ryhmä pelasi Supereväät -lautapeliä tai luki Missä leipä kasvaa -kirjaa ja toinen puoli kävi läpitehtävärataa. 1. Viljan reittiin tutustuminen kuvasarjan avulla Tämä tehtäväpiste toteutettiin kaikissa tilaisuuksissa. Alkutuotanto oli monissa paikoissa varsin vierasta. Kuva-arvoitustehtävä paljastaa aina onko oppilaiden joukossa viljelijäperheiden lapsia. Pienellä maalaispaikkakunnalla se on odotettavaakin ja kuvat saatiin järjestykseen asiantuntevalla avulla. Myös viljojen tunnistuksessa maatilojen lapset erottuvat osaamisellaan. - Jenni Kunnaala, Häme
Vaikka kyseessä oli ns. maalaiskoulu, niin alkutuotannon tietämys oli melko heikko. Esim. kylvökonetta ei tunnistettu. Nimettiin mm. Laite, joka kyntää viljan maahan. / Tällä koneella heitetään siemenet peltoon. Samoin puimurin tunnistaminen tuotti vaikeuksia. Puimuri nimettiin koneeksi, joka nyppii siemenet pellosta / leikkaa tähkät irti. Mirja Pummila, Keski-Suomi 2. Viljojen tunnistus Myös tämä tehtäväpiste toteutettiin kaikissa tilaisuuksissa. Pisteellä käytettiin tähkiä ja jyviä sekä erilaisia viljatuotteita. Samalla keskusteltiin siitä, mitä viljoista ja viljatuotteista voisi tehdä ja miksi kuitua tarvitaan. Tätä olisi toivottu myös muille luokille ja selvästikin viljojen opettaminen koulussa jää vähälle. Koulun rehtorikaan ei tunnistanut viljoja! Kaisa Myllykangas, Oulu 3. Taikina Taikinapisteen toteutus vaihteli hieman. Joissain tilaisuuksissa oli mukana paikallisia maa- ja kotitalousnaisia leipomassa tai kouluravintolassa leivottiin tuoreita sämpylöitä lounaalle. Joissain tilaisuuksissa aika ja tilat mahdollistivat jopa lasten osallistumisen leivontaan. Joissakin tilaisuuksissa tutustuttiin taikinaan, sen kohoamiseen ja leivontavälineisiin sekä leivontahygieniaan. Valitettavasti ajanpuutteen ja tilojen rajallisuuden vuoksi monessa tilaisuudessa taikinarasti jouduttiin jättämään kokonaan pois. 4. Maistelu Miltei kaikissa tapahtumissa maistatettiin leipiä. Maistiaisia oli useimmiten 3 5 erilaista, eri viljoista valmistettuja sekä mahdolliset erityisruokavaliotuotteet, esim. gluteenittomat. Maistelun ohella keskusteltiin leipien ominaisuuksista ja kuitupitoisuudesta. Pakkausmerkintöjä ja etenkin kuitupitoisuuksia vertailtiin. 5. Monipuolisen ateria koostaminen Tehtäväpiste toteutettiin monissa tilaisuuksissa. Joissakin jouduttiin kuitenkin jättämään tehtävä pois ajanpuutteen vuoksi. Pisteellä koottiin lautasmalli välineistön leikkiruokia käyttäen. Joissakin tilaisuuksissa lapset saivat koota lautasen ryhmässä tai yksi oppilas kokosi lautasen, josta keskusteltiin. Tämä toimintapiste kiinnosti erityisesti opettajia. 6. ja 7. Murot vs. leipä Murojen punnitseminen jouduttiin muutamasta tilaisuudesta jättämään pois olosuhteiden ja tiukan aikataulun vuoksi. Muutoin piste toteutettiin ohjeessa kuvatulla tavalla. Murot oli aseteltu valmiiksi punnittuna esille tai oppilaat, opettaja tai neuvoja punnitsi ne. Punnittua muromäärää verrattiin kuitupitoisuudeltaan samaan määrään runsaskuituista leipää, jonka annosmäärä kuidun saannin turvaamiseksi on huomattavan paljon järkevämpi kuin paketillinen muroja. Esillä oli muromäärää vastaava sokerimäärä, muutamissa tilaisuuksissa myös suolamäärä. Osallistujien kanssa keskusteltiin murojen syönnistä ja välipaloista sekä leivän ja murojen ravintosisällöstä, erityisesti kuidusta. Murojen punnitus herättää aina kiinnostusta niin oppilaissa kuten opettajissakin. Seija Varila, Pohjois-Pohjanmaa Rata toteutettiin pääosin luokissa. Joissakin kouluissa myös ruokala, liikuntasali ja koulun pihapiiri olivat käytössä. Yksi tapahtumista oli urheiluhallin eteistilassa, joka osoittautui hieman ahtaaksi.
Asiantuntijoiden mukaan asiaa oli toimintaradalla runsaasti. Pisteitä kuitenkin karsittiin rohkeasti olosuhteiden ja aikataulun mukaan. Silti aikataulua pidettiin monin paikoin melko tiukkana. Monissa kouluissa tapahtuma toteutettiin opettajien toiveiden mukaisesti oppitunnin pituisessa ajassa (45 minuuttia) ryhmää/luokkaa kohden. Joissakin kouluissa oltiin valmiita hiukan nipistämään välitunnista, jolloin aikatauluun saatiin väljyyttä. Materiaalia pidettiin kiinnostavana ja havainnollistavana. Välipalaopas oli pidetty. Pelit koettiin hyvinä ja ne toimivat hyvin aktivoivana tehtävänä sillä aikaa, kun puolitetun luokan toinen ryhmä kiersi rataa. Lautapeliä voitiin käyttää kaikissa paikoissa, mutta myös tablettipelaamista kokeiltiin. Kaikkialla eivät tosin yhteydet toimineet. Palautteen mukaan nettipeliä aiottiin kokeilla myös kotona. Tablettipeli kiva idea - koululla otettiinkin heti kilpailu yhdessä ryhmässä lasten kesken ja korkeimman pistemäärän saanut oppilas sai palkinnon (koulun varaaman suklaapatukan). Mietin, että voisiko viedä itsekin jonkun palkinnon koululle valmiiksi, jonkun terveellisemmän vaihtoehdon. - Kaisa Myllykangas, Oulu Aineisto on hyvä. Lapset aikoivat kokeilla välipalapatukan ohjetta kotona illalla. Tietokonepeliä kokeillaan myös. - Maija Ojalehto, Oulu Tapahtumien toteutustapa arvioitiin kaikkiaan onnistuneeksi. Osallistujilta, erityisesti opettajilta, saatiin runsaasti myönteistä palautetta. Lapset olivat pääosin innoissaan ja toteuttivat tehtäviä mielellään. Parhaiten tilaisuuden katsottiin sopivan suunnitellulle 3.-4. luokkalaisille. Joissakin tilaisuuksissa olisi toivottu opettajilta hieman täsmällisempää osallistumista ja järjestyksen pitoa. Tämä tapahtuma onnistui todella hyvin. Aihe oli juuri ajankohtainen ko. luokille ja toteutus mukaili luovana toimintana koulun muita opetusmetodeja. Vaikka kerralla oli isot ryhmät, tila ja tehtäväpisteet toimivat hyvin. Lapset tekivät todella intensiivisesti tehtävälomaketta ja osallistuivat palautekeskusteluun hyvin. Myös molemmat opettajat olivat todella tyytyväisiä, että olivat saaneet ko. tilaisuuden ja miten havainnollinen tapahtuma oli. Uskon, että jaetulla materiaalilla on myös koululla jatkokäyttöä opetuksessa. Vielä jälkeen päin tuli erillinen kiitossähköposti yhteyshenkilönä olleelta opettajalta. Sari Paajanen, Etelä-Karjala Lapset olivat intoa täynnä, mikä on normaali reaktio näissä toimintaradoissa. Jenni Kunnaala, Uusimaa Tapahtumien vaikuttavuutta arvioitiin asiantuntijoiden palautteen perusteella sekä yhteyshenkilöille/opettajille lähetetyn Webropol-palautekyselyn perusteella. Webropolilla toteutettuun palautekyselyyn saatiin 60 vastausta hankekoulujen opettajilta, rehtoreilta ja luokkaavustajilta (vuonna 2015 vastauksia 26 kpl ja vuonna 2016 keväällä 24 ja syksyllä 10 vastausta). Vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä, sillä puolet tapahtumaan osallistuneista kouluista vastasi kyselyyn. Asiantuntijat lähettivät linkin kyselyyn osallistuneiden luokkien opettajille sähköpostitse aina tapahtuman jälkeen. Yhteenvedot kyselyistä liitteenä. Tapahtumat toteuttaneet ruoka-asiantuntijat arvioivat välittömän palautteen perusteella, että tapahtuma oli osallistujille myönteinen kokemus. Myös tilaisuuden jälkeen saadut kokemukset ja myöhemmin kuullut kommentit kertovat, että myös sisältö oli ymmärretty. Opettajilta tuli hyvää palautetta, että teema, tehtävät ja niiden sisällöt olivat tärkeitä ja osallistaminen tekemiseen oli hyvä juttu. Toinen opettajista myös kuvasi paljon
toimintapisteitä. Välipalaesimerkkejä sokeripaloineen hän piti erinomaisen havainnollistavana. Sari Paajanen, Etelä-Karjala Useat vastanneet olivat tyytyväisiä sekä tilaisuuden toteutukseen, että jaettuun materiaaliin. Lasten arvioitiin olleen pääosin tyytyväisiä tilaisuuteen. Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijan arvioitiin onnistuneen tehtävässään pääosin hyvin. Avoimessa palautteessa toivottiin vielä enemmän toimintaa, mutta muuten palaute oli pääosin myönteistä. Toiminnallisuutta oli korostettu koulutuksissa ja se toteutuikin palautteiden perusteella melko hyvin. Kiireinen aikataulu ja suuret oppilasmäärät sekä levottomuus olivat suurimmat esteet toiminnallisuudelle. Palautteissa kerrottiin myös tilaisuuden vaikuttavuudesta: Eräs poika tuli kertomaan ruokailun jälkeen, että hän söi kaksi palaa ruisleipää. Joten tilaisuuden anti näkyi leivän valinnassa. Maija Ojalehto, Oulu Opettajan sähköposti: Omassa luokassani ainakin keskusteltiin useampana päivänä aiheesta. Ei me normi tunneista käydä keskustelua seuraavana päivänä eli kiitos kovasti vierailustasi toivottavasti saamme niitä jatkossakin. Seuraavana päivänä ruokailussa oppilaat ihan oma-aloitteisesti lähtivät pohtimaan syömänsä leivän raaka-aineita, kuitupitoisuutta ja terveellisyyttä :). Tilaisuudessa kierrettiin pisteeltä pisteelle, mutta oppilaat kuitenkin vain lähinnä kuuntelivat tai keskustelivat asioista. Oma kokeileminen, pieni tietokilpailu ryhmittäin, tai tiettyjen ruokien valitseminen terveelliseksi välipalaksi voisi olla lapsia motivoivaa. Toiminnallisuus ja oppilaiden aktiivisuus saa asioita muistiin tehokkaasti. Kiitos mukavasta/tärkeästä ja erilaisesta esityksestä/opastuksesta. Siinä tuli monia tärkeitä asioita lapsille ja meille aikuisillekin tietoon joita ei välttämättä tule ajatelleeksi kaupassa kuten kuinka paljon sokeria sisältää murot ym. Konkreettiset esimerkit olivat lapsille hyviä. Asiaa oli ekaluokkalaiselle tarpeeksi, mutta toteutus olisi voinut olla toiminnallisempaa. Kaurapuuron kuitupitoisuuden voisi ottaa mukaan murovertailuun. Moni kuitenkin syö kaurapuuroa aamuisin. Hienoa oli tilaisuuden havainnollisuus ja asioiden esillepano. Se oli visuaalisesti ja makuaisteihin vetoavaa. Oli vaivauduttu etsimään eri viljalajit ja eri viljoista tehtyjen leipälajien maistelu oli mielenkiintoista ja antoisaa, kun niiden makua pääsi vertailemaan. Tattari-leipä osoittautui yllättävän mieluisaksi lapsille. Ilmiöpohjainen, toiminnallinen piste ja havainnollistettu piste. Aikataulu oli vähän kiireinen. Ohjaaja oli asiantunteva ja hyvin lapset huomioonottava ja materiaali havainnollista ja innostavaa. Varaisin tapahtumalle enemmän aikaa. Tällöin hyvä asia saisi lisää painoarvoa. Kaikkeen muuhun olen erittäin tyytyväinen. Jos vaan resursseja olisi niin vähemmän oppilaita kerralla opastukseen ja enemmän itse tekemistä sekä aikaa lisää. Leipominen, välipalan teko olisivat ihania elämyksellisiä juttuja, mutta ymmärrän kaikkialla vallitsevan resurssipulan. Mutta jatkamme saamiamme oppeja koulussa ja kakkosluokalla kertailemme viljan tietä uudelleen. Hyvät havaintovälineet! Aikuiset yllättyi murojen määrästä vrt. ruisleipä.