ANALYYSIN TÄYDENTÄMINEN KIINTOAINEPÄÄSTÖN LASKENNASTA, PIENI MÄNTYNEVAN TURVETUOTANTO (hallinto-oikeus 14/0111/2)

1 (12) ANALYYSIN TÄYDENTÄMINEN KIINTOAINEPÄÄSTÖN LASKENNASTA, PIENI MÄNTYNEVAN TURVETUOTANTO (hallinto-oikeus 14/0111/2) 1. Arvioitu kiintoainepäästö Toiminnanharjoittajan arvion mukaan tuotannosta aiheutuva vuotuinen kiintoainepäästö on tuotantovaiheessa 1320 kg. Olen aiemmassa analyysissäni osoittanut että päästölaskennassa on seuraavat puutteellisuudet: - Luonnonhuuhtouman laskenta on tehty väärin - Rankkasateiden aiheuttamat hetkelliset kiintoaineskuormituspiikit on jätetty ottamatta huomioon näytteenotossa ja kuormituslaskennassa - Lumien sulamisesta johtuvan tulvahuipun aiheuttama kuormitus on jätetty ottamatta huomioon koska näytteitä ei ole otettu silloin kun routa on sulanut ja lumien sulamisen aiheuttama valumahuippu on menossa - Turvepölyn laskeutuminen eristysojiin ja siitä aiheutuva kuormitus on jätetty ottamatta huomioon - Sarka-, reuna- ja kokoojaojien ym. tuotantoalueen sisäisten ojastojen ja altaiden kaivun aiheuttama kuormitus (=kunnostusvaihe) on arvioitu ennalta suunnitellun ohjelman mukaisten näytteiden oton perusteella ja lasketaan tuotantoaikaisen kuormituksen funktiona. Oikeampi tapa on arvioida kuormitus ottamalla huomioon kaivumäärät ja suolla olevan veden pinnan taso sekä ottaa näytteet kaivutyön aikana havaittujen kiintoainesvirtausten tapahtuessa. - Eristysojien seinämien ja pohjan eroosion aiheuttamaa kuormitusta ei oteta lainkaan huomioon. Perustelen seuraavassa löytämieni lisätietojen perusteella että Pöyryn määrittämien ominaiskuormien perusteella laskettu kiintoainepäästö on virheellinen. 2. Ylivirtaamien vaikutus kiintoainekuormitukseen on tiedetty 2.1 Sallantauksen pro gradu (1983) Tutkimuksen mukaan ylivirtaamatilanteet ovat ratkaisevassa asemassa arvioitaessa kiintoainepäästöjä: - Kiintoainekuormitus on erittäin suuressa määrin riippuvainen ylivalumista ja esim. sateen rankkuudesta ylivalumien aikana, joten keskimääräisiä huuhtoumia ei ole mahdollista esittää. Sääolosuhteet on tuotu aina esille kiintoaineskuormitusta käsiteltäessä ja tulosten tulkinnassa - Määrävälein tapahtuvan näytteenoton ongelmana on usein huuhtoumien kannalta vähämerkityksellisten alivalumien painottuminen suhteettomasti ja lyhytaikaisten ylivalumajaksojen jääminen lähes näytteittä. - Korkeimmat pitoisuudet ajoittuvat nousevan valunnan ja suurimpien valumahuippujen ajalle, joten pääosa kiintoainekuormituksesta tulee varsin lyhyenä aikana. - Myös kesä-lokakuussa korkeimmat kiintoainepitoisuudet on yleensä havaittu ylivalumapäivinä ja nousevan valunnan aikaan

2 (12) - Täten lyhyiden ylivalumajaksojen merkitys kiintoainehuuhtouman kannalta on kiintoaineen huuhtoutumiselle alttiilla alueilla täysin määräävä. Mikäli näytteenotto näillä alueilla ei kata suurimpia valumahuippuja, ei kiintoainekuormitusta ole mahdollista edes suuruusluokalleen arvioida. Sallantauksen Pro gardun tutkimuksen johtoryhmässä oli mm. tuotantopäällikkö Tapani Pekuri ja alustavan käsikirjoituksen on lukenut mm. FL Pirkko Selin, molemmat silloisesta VAPO:sta. 2.2Vesi- ja ympäristöhallituksen (1991) valvontaohje nro 64 Eri vaiheessa olevien turvesoiden keskimääräiset kesäaikaiset ominaiskuormitusluvut (g/ha d) kiintoaine, tuotantovaihe normaalikesä 234 sateinen kesä 652 rankkasateen aikainen 6000 ts. rankkasateen aikainen ominaiskuormitusluku on n. 25 kertainen normaali kesän aikaiseen. 2.3 VAPO:n muistio 7.6.1993 laaditussa VAPO:n muistiossa Savonnevan ja Kaijansuon kuormitustutkimus vuonna 1993: tarkennus rankkasadeajan näytteenottoon mainitaan mm. seuraavaa: Tavoitteena on saada ylivirtaamatilanteista vesinäytteet virtaaman nousu-, huippu- ja laskuvaiheesta. Mielellään ylivirtaamakaudet saisivat olla suuruudeltaan erilaisia, jolloin saataisiin tietoa kriittisten kuormitustekijöiden, kiintoaineen, ja fosforin ja ph:n pitoisuuksista vaihtelevien sade- ja virtaamaolosuhteissa. (neuvottelussa Sakari Pennal ja Anssi Eloranta Keski- Suomen vesi- ja ympäristöpiiri, Pirkko Selin, Jari Marja-aho, Lauri Ijäs VAPO Oy) 2.4 Kuormitusraportit Seuraavassa pari esimerkkiä 1990 luvun kuormitusraporteoista Saarijärven reitin turvetuotantoalueiden yhteistarkkailu vuosi 1998: Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy: Kaijansuo A:n (1998) kiintoainekuormituksesta mm. seuraavaa: Kaijansuo A:lla ominaiskuormitusluvut kasvoivat vuosikymmenen ennätysarvoihin, sillä poikkeuksellisen suurten vesimäärien ohella myös kuivatusvesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain hyvin korkeita (jolloin harva näytteenottoväli on saattanut kasvattaa kuormituslukuja liikaakin. Saarijärven reitin turvetuotantoalueiden yhteistarkkailu vuosi 1993: Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:

3 (12) Kaijansuolta ja Savonnevalta on kesän aikana otettu useammin näytteitä kuin niiden tarkkailu edellyttäisi. Ylimääräisillä näytteillä on pyritty mm. selvittämään sadekausien aikaista kuormitusta. Kaijansuo Turvetuotantoalueen ainekuormitus on yleensä huipussaan lumensulamisvesien tai sateiden aiheuttamien virtaamahuippujen aikana. Myös Kaijansuon tuloksissa on selvästi havaittavaissa miten ravinne- ja kiintoainehuuhtoumat kohosivat jyrkästi kevättulvan (toukokuun alku) ja kesäisten sadekausien jälkeen Ahvenlamminsuo Suurimmat ainehuuhtoumat osuivat valumahuippuihin joita oli ainakin toukoja heinäkuussa Savonneva Savonnevan ainehuuhtoumien huiput ajoittuivat heinäkuun alkupulolelle, elokuun alkupuolelle ja lokakuun puoliväliin jolloin satoi runsaasti. (tarkkailu 13.5-20.8.1993 siis keväisen tulvan aikainen päästö puuttuu. Rankkasateet 6-8.7 ja 19-20.8.1993). Vuoden 1988 raportissa mainitaan, että Savonnevan tuotannossa olevilla lohkoilla tehtyjen havaintojen mukaan tuotantokauden aikana sattui muutamia rankkoja sateita, jotka kuljettivat pintavaluman mukana jyrsöksiä ojiin. Tällaisia jaksoja on kirjattu kolme: 23-24.5 (sadanta 33 mm), 1-2.6 (40 mm) ja 28.7 (40 mm). Elokuun 14. alueella satoi myös rankasti (34 mm), mutta siltä päivältä ei ole mainintaa jyrsösten huuhtoumista. (Huom. Em. tulvien aiheuttamia päästöjä ei ole otettu huomioon päästölaskennassa koska näytteet otettiin kolmelta eri näytteenottopaikalta vain 17.5 ja 11.7.1988). 2.5 Kiintoainepäästöjen määrät Savonneva 1993 lohkot 1-4 kiintoaine g/ha d 1991 113 1992 38 1993 1056 (liite 3/3) ts. kuormitus kasvoi 9-28 kertaiseksi Kaijansuo A 1998 kiintoaine g/ha d 1996 89 1997 229 1998 3786 ts. kuormitus kasvoi 16-43 kertaiseksi Hetkellisten ylivalumien vaikutus kiintoainekuormitukseen on siis tiedetty mutta miksi tätä asiaa ei ole otettu huomioon turvetuotannon päästöjä koskevassa näytteenotossa ja laskennassa? Sama asia on tullut esille ns. TASO-tutkimuksessa.

4 (12) TASO tutkimuksen alustavista tuloksista selviää, että mikäli hetkellisen ylivaluman aikana otetaan vain yksi näyte, antaa se täysin väärän kuvan kokonaispäästöstä. Seuraava diagrammi kuvaa tilannetta. Manuaalisella näytteenotolla on vaikea saada kiintoainepiikkejä mitattua. Seuraavassa kappaleessa 3 esitän perusteet sille, että Pöyryn raportin mukaiset ominaiskuormat eivät ole edustavia ja saattavat antaa täysin väärän kuvan kokonaispäästöstä kiintoaineen osalta. 3. Kiintoainepäästöjen ominaiskuormitusluvut eivät ole edustavia ja antavat väärän kuvan kokonaispäästöistä Olen perustellut useissa turvetuotannon kiintoainekuormitusta koskevissa analyyseissäni eri turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemusten käsittelyprosesseissa sitä, että ominaiskuormat eivät ole edustavia, eivätkä siten kaikissa tapauksissa anna edes oikeata suuruusluokkaa kiintoainepäästöstä. Seuraavassa lisäperustelut väitteelleni sen jälkeen, kun olin saanut käyttööni Kalmunevan (Keuruu) päästölaskennan tulokset vuosilta 1995-1998. Vuonna 2012 Vapo Länsi-Súomen alueella oli tuotannossa 23976 ha. Kun otetaan huomioon levossa ja valmistelussa sekä tuotannosta poistuneet suot, oli kokonaispinta-ala n. 39615 ha. Ominaiskuormitussoiden mittapadon valuma-alue oli n. 4707 ha. Ominaiskuormitussoiden näytteenoton ja virtaamamittausten perusteella lasketaan pääosin ns. ominaiskuormat joiden perusteella lasketaan turvetuotannon kokonaispäästöt. Seuraavassa esimerkissä käsittelen Keuruun Kalmunevan kiintoainepäästön arviointia ominaiskuormilla ja näytteenotolla. Kalmunevan kiintoainepäästöt Päästöjä on mitattu vuosina 1995-1998 Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen työnä. Mittauksista on laskettu päästöarvio v. 1995 touko-syyskuulle ja v. 1996 touko-lokakuulle, ei siis koko vuodelle.

5 (12) Merkittävää on mm. se, etteivät huhtikuiset tulvatilanteet ole mukana mittauksissa eivätkä siis päästölaskelmissakaan. brutto 1995 14,1 tonnia (touko-syyskuu), 16,6 g/m² a 1996 8,97 tonnia (touko-lokakuu) 10,6 1997 18,6 tonnia (14.4-31.10) 21,9 1998 23,2 tonnia (15.4-31.10) 27,6 Vuoden 1999 jälkeen Kalmunevan aiheuttama kiintoainekuormitus on arvioitu Läntisen Suomen turvetuotannon ominaiskuormitussoiden kuormitustarkkailun tulosten pohjalta seuraavasti. Nämä arviot antavat ymmärtää, että kiintoainekuormissa olisi tapahtunut jyrkkä pudotus vuosiin 1995-1998 verrattuna, vaikka tuotanto-olosuhteissa ja vesienkäsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia. Tuotantoalan pieneneminen ei selitä päästöjen vähenemistä. brutto netto luonnonhuuhtouma 1999 4067 kg/a 2001 5400 2002 3100 2003 3300 2004 3500 2005 4065 2006 3717 5,98 g/m² a 2739 kg/a 4,40 g/m² a 1,58 g/m² a 2007 2642 4,24 2015 3,24 1,00 2008 3405 5,47 2250 3,62 1,85 2009 2291 3,68 1658 2,67 1,01 2010 1551 2,49 1025 1,65 0,84 Vuonna 2011 aloitettiin näytteenotto ja sen tuloksena laskettiin kiintoainepäästöksi: 2011-2012 10095 kg/a 16,3 g/m² a 9424 kg/a 15,2 g/m² a 1,1 g/m² a Vastoin näytteenottoa ja päästölaskennan lopputulosta (netto 9241 kg) esitetään ympäristölupahakemuksessa, että tuleva vuosikuormitus netto = 1404 kg. Vuosittaiseen yhteenvetoraporttiin (2011) merkitään Kalmunevan päästöksi vuodelle 2011; netto 1382 kg! Kauden 2011-2012 laskennasta puuttuu ELY:n näytteenotto 13.7.2011, mikä ilmenee seuraavasta diagrammista:

6 (12) Ylläolevasta diagrammista näkee selvästi, että ottaen huomioon kiintoainespitoisuudet ei kesällä 2011 kuormituslaskentaa varten otettu ainuttakaan rankkasateiden aiheuttaman ylivaluman aikaista näytettä. ELY-keskuksen toimesta 13.7.2011 otettu rankkasateen jälkeinen näyte (silloinkin suurin osa kuormituksesta oli jo virrannut pois) otettiin huomioon päästölaskennassa vasta marraskuussa 2013. Marraskuussa 2013 vuoden 2011 kiintoainepäästö korjattiin arvoon brutto 16481 kg. Seuraavassa esitettyyn diagrammiin on piirretty vuosien 1995-1998 ja 2011 päästölaskennan tulokset. Koska vuoden 1996 tulos perustuu vain 6 näytteeseen, näytteenottoväli pisimmillään liki 2 kuukautta, on päästölaskennan tulos laskennan suorittajan mielestä selvästi epätarkempi kuin vuoden 1995 tulos.

7 (12) Olen lisännyt vuosien 1995-1998 ja v. 2011 Kalmunevan mitatut kiintoainepäästöt kuvaan 8. Kuvan on alun perin ollut Pöyryn raportissa Selvitys Keuruun Martinjärven ja Suojärven valuma-alueiden turvetuotantosoiden kuormitusosuudesta ja arvio soiden kuivatusvesien vaikutuksesta järvien tilaan (16WWE1409 pvm. 1.11.2011) mikä raportti on liitekohtana ( 5) VAPO:n laatimassa Kalmunevan ympäristölupahakemuksessa v. 2011. Kalmunevan kiintoainepäästö vuosina 1999-2010 on diagrammin pylväikön ylin osa. Diagrammissa on esitetty myös ominaiskuormilla lasketut Loukkusuon, Majasuon, Mustasuon ja Tupasuon kiintoainekuormitus vuosina 1999-2010. Kuvan 8 diagrammista ilmenee selvästi, että vuosina 1999-2010 lasketut kiintoainepäästöt ovat täysin virheelliset. Toiminnanharjoittaja ei ole ollut selvillä aiheuttamistaan päästöistä mainittuna aikana.

8 (12) Edelleen diagrammista selviää, että ominaiskuormituslukuihin perustuvalla päästölaskennalla saadaan täysin virheellinen kuva Kalmunevan kiintoainepäästöstä. Yksistään Kalmunevan (60 ha) kuormitusosuus on vuonna 2011 suurempi kuin koko valuma-alueen kaikkien soiden (Tupa-, Maja-, Musta-, Loukkusuon ja Kalmunevan (yhteensä 400 ha) ominaiskuormien perusteella laskettu kiintoainepäästö vuosina 2001, 2002, 2007, 2008, 2009 ja 2010. Seuraavassa diagrammissa on esitetty Kalmunevan osalta kiintoainekuorman laskentatulokset näytteenottoon (1995-1998, 2011, 2012) ja ominaiskuormitusarvoihin (1999-2010) perustuvina. Diagrammin kuvaamista kiintoainepäästöistä vuosilta 1995-1998 puuttuvat talven aikaiset päästöt. Koska vuosien 1995 ja 1996 luvuista puuttuvat myös lumien sulamisen aiheuttamat päästöt, on tämän ajan arvioitua päästöä lisätty 3500 kg. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että v. 2011 kiintoainepäästössä on mukana vain yksi rankkasateen aiheuttama päästö (13.7.2011). Vapon ja Pöyryn väite, että Kolmenkymmenen vuoden jaksolla Kalmunevan yhteenlaskettu Suojärveen kulkeutunut kiintoaineskuorma (netto) on arvion mukaan 278 tonnia. Selvityksen jatkoväite, että Kiintoainesmäärä on oikeassa suhteessa myös vuoden 2011 tarkkailutulosten perusteella laskettuun vuosikuormitukseen (v. 2011 9,2 t/a.) on täysin virheellinen. Sitä paitsi Vapo/Pöyry on joutunut mittaustulosten mukaisesti korjaamaan vuoden 2011 kiintoainekuorman suuruudeksi 16,4 tonnia.

9 (12) Voidaan arvioida, että Kalmunevan vuosittainen kiintoainepäästö vuoteen 2011 saakka on ollut suuruusluokaltaan vuosittain keskimäärin 17,5 tonnia eikä suinkaan ominaiskuormien avulla laskettu n. 2 tonnia per vuosi. 4. Rankkasateet Olen aiemmissa analyyseissäni väittänyt, että nykyisin käytetyt ominaiskuormitusluvut ovat virheelliset, koska rankkasateiden aikana on ominaiskuormitussoilta otettu vain n. 23 näytettä vuosina 2003-2011, vaikka sinä ajanjaksona niillä soilla on ollut arviolta 900 hetkellistä ylivalumatilannetta. Pöyryn laskemat ominaiskuormitusluvut perustuvat em. ajanjaksoon. Ympäristölupia on haettu ja myönnetty 6.11.2009 alkaen Pöyryn raportin ja sen päivityksen mukaisesti ( PÖYRY 9M609100, VAPO Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa - Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista). Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailuraporttien 2003 2011 mukaan Länsi-Suomessa Vapolla on ollut 21-28 ominaiskuormitustarkkailusuota. Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailuraporttien mukaan Länsi- Suomessa on koko ajanjaksolla (2003 2011) otettu vain 22 erillistä rankkasadenäytettä. Näytteen kiintoainespitoisuus ja näytteenoton aikainen valuma on mainittu, mikäli se esiintyy kuormitustarkkailuraportissa. pvm ka mg/l valuma l/s km² 2003: Jämiänkeidas 31.7.2003 3,9 1,6 Satamakeidas uusi 31.7.2003 15 6,0 Latikka-Ristineva 11.6.2003 18 200,5 Sompaneva 11.6.2003 46 125,5 2004: Helmikäisenkeidas 24.5.2004 3,8 16,1 5.7.2004 24,9 64,5 Iso-Korvaneva 25.5.2004 4 31,5 Jämiänkeidas 25.5.2004 8 12,5 5.7.2004 7.9 50,8 Lintujärven ap 25.5.2004 7,5 Satamakeidas 4.8.2004 1,0 15,9 2005: 0 kpl 2006: 0 kpl 2007: 0 kpl 2008: Jämiänkeidas 22.7.2008 4,7 Satamakeidas 22.7.2008 4,7 2009: Jämiänkeidas 2.8.2009 8,0 Satamakeidas 2.8.2009 4,7 2010: Jämiänkeidas 26.5.2010 7,4 23.7.2010 9,1

10 (12) Satamakeidas 25.5.2010 4,0 23.7.2010 2,4 27.7.2010 2,5 Helmiäisenkeidas 13.7.2010 6,2 5,2 2011 Helmiäisenkeidas 27.6.2011 1,8 8 16.8.2011 2,9 15,9 Vuosien 2003 ja 2004 kiintoainespitoisuuksista ja valumista voi päätellä, että rankkasadenäytteet on otettu joko sateen alussa tai aivan sen lopussa, jolloin tuotantoalueen irtonainen turveaines on jo virrannut sadeveden mukana pois. Ainoastaan Latikka-Ristinevalla ja Sompanevalla (11.6.2003) mitatut valumat kuvaavat rankkasateen aiheuttamaa hetkellistä ylivalumaa. (Vertaa valumia TASO tutkimuksen yhteydessä kuva 9. Virtaamat 150-350 l/s vastaavat valumia 100-240 l/s km² mitkä kuvaavat hetkellisiä ylivalumia). 5. Yhteenveto Toiminnanharjoittajan pitää olla riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä. Kalmunevalla toiminnanharjoittaja ei ole ollut vuoteen 2010 mennessä, paitsi 1995-1998, selvillä turvetuotantoalueen aiheuttamista päästöistä, koska ominaiskuormien perusteella lasketut päästöt ovat suuruusluokaltaan täysin virheelliset. Lähes kaikkien turvetuotantoalueiden kiintoainespäästöt ovat suuruusluokaltaan suuremmat kuin toiminnanharjoittaja ja viranomaiset ovat julkisuudessa ilmoittaneet. Hetkellisten ylivalumien aiheuttamat päästöt (rankkasateet) on jätetty ottamatta huomioon! Lisäksi useissa tapauksissa keväinen huippuvalunta jää ottamatta huomioon, koska se usein jää viikon välein otetun näytteenottokertojen väliin. Kiintoainespäästöarviosta puuttuvat myös turvepölyn aiheuttama ja eristysojien kautta tuleva kuormitus, vaikka eristysojat kaivetaan nimenomaan turvetuotantoaluetta varten ja ne pitäisi siksi ottaa huomioon päästöarvioinnissa. Kiintoaineen osalta ns. ominaiskuormat eivät ole edustavia ja niitä käytettäessä voidaan saada täysin väärä arvo tapahtuneesta tai tulevasta päästöstä. Pitää ottaa huomioon, että ominaiskuormitusluvut perustuvat ns. pysyviltä päästötarkkailusoilta otettuihin näytteisiin. Näiden osuus koko turvetuotannosta on n.15-20 %. Kalmunevan pinta-ala on noin tuhannesosa Suomen koko turvetuotannon pinta-alasta. Kuinka suuressa osassa ilman pysyvää päästötarkkailua olevilla turvetuotantoalueilla on samansuuruiset päästöt kuin Kalmunevalla?

11 (12) Pysyvillä päästötarkkailusoillakin hajonta on suurta, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Taulukossa on esitetty ns. pysyvien päästötarkkailusoiden kiintoainepäästöjen minimi- ja maksimiarvot vuosittain kaikkien eri vesienkäsittelymenetelmien että erikseen pintavalutuksen osalta. (VAPO Läntisen Suomen kuormitusraportit 2003-2012) vuosi minimipäästö g/m² a maksimipäästö g/m² a kerroin 2003 kaikki 0,6 20,8 pintavalutus 1,4 20,8 14,8 2004 kaikki 0,9 21,9 pintavalutus 1 6,3 6,3 2005 kaikki 0,7 27,8 pintavalutus 1,3 5,6 4,3 2006 kaikki 1,5 10,7 pintavalutus 1,5 10,7 7,1 2007 kaikki 0,8 9,6 pintavalutus 1,2 5,4 4,5 2008 kaikki 1,2 10,8 pintavalutus 1,2 5,3 4,4 2009 kaikki 0,4 13,9 pintavalutus 0,4 10,8 270 2010 kaikki 0,4 6,3 pintavalutus 0,5 4,4 8,8 2011 kaikki 0,4 13,4 pintavalutus 0,4 5 12,5 2012 kaikki 0,4 22 pintavalutus 0,5 9,2 18,4 Taulukon arvoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että hetkellisten ylivalumien aikana näytteitä ei ole käytännössä otettu vuosina 2003-2011. Vuonna 2012 on otettu näytteitä hetkellisten ylivalumien aikana, mutta ei tiedetä, onko se tapahtunut nousevan valunnan aikana, jolloin pääosa kiintoainepäästöstä tapahtuu. Turvetuotantoalueiden kiintoainespäästöt vaihtelevat vuosittain riippuen tuotantoalueelta jyrsittävän turpeen ominaisuuksista ja hetkellisten ylivalumien intensiteetistä sekä lukumäärästä. Edellä esitetyn analyysin perusteella on kuitenkin selvää, että ominaiskuormitusluvut eivät voi kuvata suurta suojoukkoa, vaan ne kuvaavat tilannetta ainoastaan ko. suolla. Ominaiskuormitusarvioita ei voi yleistää kuvaamaan koko turvetuotantoa erilaisilla soilla. Pieni Mäntynevan vuosittainen kiintoainepäästö 1320 kg saattaa tapahtua yhden vuorokauden aikana.

12 (12) Miten voidaan varmistaa että kesäaikainen kemikalointi puhdistaa vedet ympäristöluvassa määritellyllä tavalla kun jo itse laskeutusaltaalta virtaavan veden kiintoainepitoisuuden vaihtelu on suuri ja kiintoaineen määrä saattaa olla moninkertainen ( 9 --12 tonnia)? Kemikaloinnista on hyvin vähän referenssejä. Pöyryn raportin (16UEC0218) TURVETUOTANTOALUEIDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTI 23.4.2013 mukaan, läntisen Suomen alueella oli kemikalointi vesienkäsittelynä vain Haapasuolla ja Haukinevalla. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat 7,3 19 mg/l, näissäkään ei ole näytteitä otettu ylivirtaamatilanteissa. Koska Pieni Mäntynevan turvetuotantoalueen (kuten kaikkien turvetuotantoalueiden) päästöjen määrän arviointi on hyvin epävarmaa, on niihin asennettava jatkuvatoiminen virtaaman ja päästön mittaus. Lisäksi mittakaivo ja vesienkäsittelyrakenteet on mitoitettava kerran 40:ssä vuodessa esiintyvän suurimman vuorokautisen rankkasateen mukaisesti.. Multialla 16.4.2014 DI Jaakko Koppinen Tanulantie 2 as. 1, 42600 Multia jaakko.koppinen1@gmail.com 050-5053305