KIRKKONUMMEN RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VAASAN HALLINTO- OIKEUDELLE YMPÄRISTÖLUVASTA TEHTYIHIN VALITUKSIIN, OY GÖRAN HAGELBERG AB 4245/16 Valitus Kirkkonummen ympäristöyhdistys Valitus tulee hylätä. Sovelletut lait ja asetukset Ympäristönsuojelulaki: Aikaisemmassa lupakäsittelyssä Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksellään 20.5.2014 Vaasan hallinto-oikeuden 11.12.2012 päätöksen, jolla ympäristölupa-asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi ja uudelleen ratkaistavaksi. Siten lupahakemukset ovat olleet vireillä ympäristönsuojeluviranomaisessa 20.5.2014 eteenpäin. Uusi ympäristönsuojelulaki tuli voimaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen 1.9.2014. Lain siirtymäsäädöksen (229 ) mukaan asia joka on lain voimaantullessa vireillä hallintoviranomaisessa, käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi lupa-asian käsittelyssä on täytynyt soveltaa 20.5.2014 voimassa ollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta: Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (nk. Muraus- asetus) tuli voimaan 16.10.2010. Asetuksen siirtymäsäännöksen (14 ) mukaan asetus tulee sovellettavaksi vireillä olevaan kivenlouhimoa, muuta kivenlouhintaa tai kivenmurskausta koskevaan ympäristölupa-asiaan, jota ei ole kuulutettu. Ympäristölupa-asiaan, joka on asetuksen voimaan tullessa kuulutettu, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säädöksiä 1.1.2018 saakka. Hakijan ympäristölupa oli kuulutettu 11.10. - 10.11.2009. Muraus- asetus tulee siten sovellettavaksi tässä hankkeessa 1.1.2018. Kaavoitus Alueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020. Hankealue sijoittuu kaavassa yritystoiminnan alueelle, johon on annettu kaavamääräys: PT YRITYSTOIMINNAN ALUE, Alue varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle Hanke ei ole kaavan vastainen. Vaasan hallinto-oikeus on jo päätöksessään 11.12.2012 (nro 12/0612/3), jonka korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt voimassa, ottanut kantaa kaavoituskysymykseen: Hallinto-oikeus toteaa, että hanketta ei ole sijoitettu asemakaavan tai muun kaavan vastaisesti. Kaavojen mahdolliseen vanhentuneisuuteen ei voida tässä asiassa ottaa kantaa. Kirkkonummen yleiskaavan 2020 kaavaselostukseen sisältyy maininta: 1
4. Yritystoiminnan alue (PT) Yritystoiminnan alueet on varattu palveluille, hallinnolle ja teollisuudelle. Merkintää on käytetty kaikilla huomattavilla työpaikka-alueilla riippumatta siitä, millaisia työpaikkoja niille sijoittuu. Siten esimerkiksi perinteisillä teollisuusalueilla ja toimistovaltaisilla alueilla on sama merkintä. Yleismerkintään päädyttiin siksi, ettei tällä hetkellä nähty edellytyksiä määritellä alueiden käyttöä tarkemmin. Menettelyllä on haluttu suhtautua joustavasti teollisuus- ja muun yritystoiminnan rakenteellisiin muutoksiin ja uusiin sijaintitarpeisiin. Yritystoiminnan ohjaamiseksi toiminnallisesti ja ympäristövaikutusten kannalta sopiviin paikkoihin tarvitaan kuitenkin tarkempaa suunnitelmaa. Ohjaus tapahtuu tarkemman kaavoituksen yhteydessä. Kaavaselostus ei MRL 40 :n mukaan ole osa oikeusvaikutukset saavaa kaavaa, eikä sillä siten ole merkitystä asian kannalta. Kirkkonummen kaavoitusohjelmassa vuosille 2016 2020 on esitetty strategisen yleiskaavan laadinta vuodelle 2020. Tämä on toteutuessaan yleiskaavaa yleisluonteisempi kuvaus tulevan maankäytön suuntaamisesta, ei nykyistä yleiskaavoitusta tarkentava. Kaavoitusohjelmassa strateginen yleiskaava on kuvattu seuraavasti: kunnan strategisten linjaukset (mm. maankäytön kehityskuvan päivittäminen), kehittämisen päätavoitteet ja tulevaisuusnäkökulmat kootaan koko kunnan kattavaan strategiseen yleiskaavaan, jossa ilmaistaan pitkän aikavälin tavoitetila kunnan asemasta metropolialueella. Melu Toiminnanharjoittajat ovat yhdessä laatineet kattavan meluselvityksen, jota on täydennetty tarkastelulla alueen liikenteen ja alueelle suunnitellun ampumaradan yhteisvaikutuksista. Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) 2 mukaan: asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Toimintojen vaikutusalueella on yksi loma-asumiseen käytettävä rakennus. Tämä sijoittuu Kirkkonummen yleiskaavan 2020 M- alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Yksittäinen lomarakennus alueella, jota kaavassa ei ole osoitettu loma-asuntoalueeksi (kaavamerkintä RA) ei ole valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu loma-asumiseen tarkoitettu alue. Meluselvityksen mukaan Jorvaksentien ja rantaradan liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää nykytilanteessa ohjearvon useilla kiinteistöillä erityisesti suunnittelukohteen itäpuolella. Selvityksen perusteella oli todettavissa, että suunniteltu maa-ainestenotto voidaan suorittaa siten, etteivät meluohjearvot ylity alueella olevilla vapaa-ajan- ja asuinkiinteistöillä hankkeen vaikutuksesta. Ympäristöluvassa on annettu seuraavat määräykset meluntorjunnasta: 1. Haetusta toiminnasta aiheutuva, asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia 2
palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db, kuitenkin huomioiden jo alueella oleva taustamelutaso melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvo (klo 7-22) sallittuna maksimitasona tie- ja raideliikenteen melualueilla. Räjäytysreikien poraukseen tulee käyttää porauspuomin melukoteloinnilla varustettua porauskalustoa. Valvontaviranomainen voi antaa tarvittaessa lisämääräyksiä meluntorjunnasta. 3. Meluntorjunnan rakenteet tulee toteuttaa toiminnanharjoittajan esittämien meluvallisuunnitelmien mukaan. Suunnitelmassa esitetyt meluvallit tulee olla rakennettuna ennen porauksen tai murskauslaitoksen toiminnan aloittamista. Meluvallin rakentamiseen on sallittua käyttää myös muualta tuotavaa pilaantumatonta maa-ainesta jos se on hakemuksessa yksilöity niin. Muualta tuotavan maa-aineksen osalta valvontaviranomaiselle on etukäteen ilmoitettava tuotava määrä, maa-aineksen alkuperä ja selvitys sen pilaantumattomuudesta. Maa-aineksista tehtyä meluvallia ei saa rakentaa suon päälle. Meluselvitys on tehty siten, että siinä on esitetty melurasitus, kun kaikki alueelle hakevat toimijat suorittavat kaikkia toimintojaan. Tällaisen maksimitilanteen esiintyvyys on niin harvinainen, että sitä voidaan pitää teoreettisena. Melutasot kontrolloidaan mittauksella. Jos mittauksen perusteella melutasot menevät yli siitä, mitä hakija on hakemuksessaan meluselvityksessä esittänyt, tulee kuukauden kuluessa ylityksen ilmenemisestä esittää viranomaiselle suunnitelma, kuinka melutasot saadaan hakemuksessa esitetylle tasolle ja mihin toimiin on jo mahdollisesti ryhdytty. Melulaskennoissa huomioitiin kaikki merkittävät melua synnyttävät toiminnot kuten panostusreikien/ kallion poraus ja louheen murskaus sekä rikotus. Myös louheen kuormaus ja siirto huomioitiin vaikka tämän meluvaikutus edellisiin verrattuna on vähäinen. Käytettävien tyypillisten laitteiden melupäästönä eli äänitehotasona (LWA) käytettiin niistä olemassa olevia mittaustietoja. Kallionporauksen melu mallinnettiin sekä vaimentamattomalle että vaimennetulle (koteloitu puomi) porausvaunulle. Murskauslaitoksen melun ei lähimpien kiinteistöjen etäisyydellä arvioitu enää olevan impulssimaista, minkä vuoksi impulssikorjausta ei tehty. Porausvaunujen melu ei mitatun spektrin mukaan ole kapeakaistaista. Meluselvityksessä on huomioitu alueen melua aiheuttavat toiminnot. Alueella on suoritettu tilapäistä murskaustoimintaa syksyllä 2016. Tämä toiminta ei tule olemaan käynnissä ympäristöluvanmukaisen toiminnan käynnistyessä. Melumallinnuksessa käytettiin hakemusten mukaisia ns. maksimitoiminta-aikoja. Lupamääräys 2 toiminta-ajoista on annettu meluselvitykseen perustuen. Ekologiset yhteydet, luontotyypit, liito-orava, linnusto Hankealueen länsipuolella on selvityksissä todettu ekologisen yhteyden tarve. Yhteys ei vaarannu tai sen toimivuus esty hankkeen seurauksena. Meiko-Lappträskin Natura- alue sijaitsee yli 1 km etäisyydellä hankealueesta. Uudenmaan Ely- keskus on tehnyt YVA- menettelyn tarpeesta uuden päätöksen 18.11.2015 ja edelleen katsoi, että YVA- menettelyyn ei ole perusteita. 3
Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueen kalliot ja metsät ovat luontoarvoiltaan ja kasvilajistoltaan tavanomaisia. Arvokkaimpia luontokohteita ovat läntisen hankealueen eteläosan pähkinäpensaslehto ja suunnittelualuetta halkova suo. Pähkinäpensaslehto sijaitsee maa-ainesten ottoalueen ulkopuolella. Hakija on selvittänyt ottotoiminnan vaikutukset Stormossenin suoalueen vesitasapainoon. Selvityksen mukaan ottotoiminta ei aiheuta merkittäviä muutoksia suon valuma-alueeseen. Stormosseniin ohjautuvat vesimäärät kasvavat jonkin verran louhinnan myötä, mutta sillä ei ole käytännössä suurta merkitystä suon vesitasapainoon. Ottotoiminnan myötä suoalue ei kuivu eikä ottoa ole suon pinnan alapuolelta. Ympäristöluvassa on määrätty (lupamääräys 3), että meluntorjuntaan tarkoitettua maa-aineksista tehtyä meluvallia ei saa rakentaa suon päälle. Ottoalueelta ei ole tiedossa uhanalaisten eliölajien eikä luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen lajien esiintymiä. Ottoalueella tehdyssä selvityksessä ei havaittu ottoalueella tai sen lähiympäristössä liito-oravan elinpiiriä. Hankealueen päiväperhosinventoinnissa ei havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, rauhoitettuja tai luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuja päiväperhoslajeja. Pesimälinnusto koostui pääasiassa Uudenmaan tyypillisistä metsälajeista. Suojelullisesti huomioitavien ja muiden huomionarvoisten, Uudellamaalla harvalukuisempien lintulajien reviirit eivät selkeästi keskittyneet tiettyyn osaan selvitysaluetta. Linnustoselvitysten havaintojen perusteella selvitysalueelta ei ollut mielekästä rajata linnustollisesti muuta aluetta arvokkaampia osia. Valitus AOL et al. Valitus tulee hylätä. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylättävä aiheettomana. Päätöksentekomenettely Pöly ja tärinä Lupaviranomaisella on ollut käytössään riittävät selvitykset luvan myöntämisedellytysten täyttymisen arviointia ja luvan myöntämistä varten. Toiminnan tietyt vaikutukset voidaan todentaa vasta toiminnan alettua. Näissä tapauksissa on annettu täydentäviä lupamääräyksiä. Muraus- asetuksen 4 :ssä on säädetty murskaustoiminnasta aiheutuvien ilmaan joutuvien päästöjen rajoittamisesta. Muraus- asetus tulee sovellettavaksi tässä hankkeessa 1.1.2018. Toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan asetuksen vaatimuksia. Lupapäätöksessä ei siten ole tarpeen määrätä asetukseen jo sisältyvistä vaatimuksista. Kuitenkin viranomainen on lupaharkinnassa päätynyt antamaan pölyntorjuntaa koskevia lisämääräyksiä sen varmistamiseksi, että toiminnasta ei aiheudu sellaista pölyämistä tai muita ilmaan joutuvia päästöjä, joista voisi aiheutua kohtuutonta rasitusta (lupamääräykset 5 ja 6). Muraus- asetus (800/2010) 4 Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 4
Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, on pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Pölynhallinnasta on annettu kaksi lupamääräystä: 5. Silmin havaittavaa kivi/maa-ainespölyä kiviaineksen (räjäytysreikien) porauksesta, ylisuurten lohkareiden rikotuksesta tai murskauslaitoksen toiminnasta, ei saa kulkeutua sen kiinteistön ulkopuolelle mihin tämän luvan mukainen toiminta-alue sijoittuu. Toiminnasta muutkaan työvaiheet toiminta-alueella huomioiden aiheutuvien hiukkasten (PM10) pitoisuus ilmassa asumiseen käytettävillä alueilla ei saa ylittää ilmanlaatua koskevassa, ympäristönsuojelulain nojalla säädettyä, asetuksessa (VNA 38/2011) annettua raja-arvoa. Valvontaviranomaisen määräyksestä tulee luvanhaltijan teettää ilmanlaadun hiukkaspitoisuuden mittaus tarvittaessa. 6. Pölyn leviäminen on estettävä vaikuttamalla rakenteisiin, joista pölyä muodostuu, sekä vaikuttamalla tarvittaessa pölyä aiheuttavaan materiaaliin. Murskauslaitteiden koteloinnit, porauslaitteen kotelointi ja pölynkeräys sekä valmius aloittaa kastelu vedellä välittömästi pölyämisen esiinnyttyä ovat esimerkiksi hyväksyttäviä keinoja. Lähialueen kaivot Toiminnanharjoittajalta on edellytetty selvitystä lähialueen kaivoista (lupamääräys 15). 15. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista selvitettävä louhittavasta alueesta alle 300 metrin etäisyydellä olevat talousveden pora- ja rengaskaivot sekä alle 500 etäisyydellä olevat talousveden porakaivot. Näistä tulee laatia selvitys, joka sisältää vähintään tiedot kaivon tarkasta sijainnista, rakenteesta, kaivon rakenteiden kunnosta, vesipinnan korkeudesta rengaskaivossa, porakaivon syvyydestä ja alle 3 vuotta vanha kaivoveden analyysiraportti mikä sisältää vähintään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) liitteessä yksilöidyt tiedot vedenottamon (kaivon) vedenlaadusta laatuvaatimusten osalta. Raportti on toimitettava valvontaviranomaiselle kuukauden (1kk) kuluttua näytteiden ottamisesta. Kalliopinnan louhinnasta, jossa louhintataso pysyy selvästi pinta- ja pohjavesitasojen yläpuolella, ei ole yleisesti tunnettu olevan merkittäviä kategorisia vaikutuksia siten, että muutokset olisivat johtaneet veden merkittävään vähenemiseen tai muuttumiseksi talousvedeksi kelpaamattomaksi. Vain louhintatoimintaa edeltävällä laatukontrollilla on mahdollista saada sellaiset tiedot, joiden perusteella on myöhemmin mahdollista arvioida tapauskohtaisesti onko louhintatoiminnasta ollut vaikutusta talousveden määrään tai laatuun vai ei. 5
Melu Toiminnanharjoittajat ovat yhdessä laatineet kattavan meluselvityksen, jota on täydennetty tarkastelulla alueen liikenteen ja alueelle suunnitellun ampumaradan yhteisvaikutuksista. Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) 2 mukaan: asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Toimintojen vaikutusalueella on yksi loma-asumiseen käytettävä rakennus. Tämä sijoittuu Kirkkonummen yleiskaavan 2020 M- alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Yksittäinen lomarakennus alueella, jota kaavassa ei ole osoitettu loma-asuntoalueeksi (kaavamerkintä RA) ei ole valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu loma-asumiseen tarkoitettu alue. Meluselvityksen mukaan Jorvaksentien ja rantaradan liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää nykytilanteessa ohjearvon useilla kiinteistöillä erityisesti suunnittelukohteen itäpuolella. Selvityksen perusteella oli todettavissa, että suunniteltu maa-ainestenotto voidaan suorittaa siten, etteivät meluohjearvot ylity alueella olevilla vapaa-ajan- ja asuinkiinteistöillä hankkeen vaikutuksesta. Ympäristöluvassa on annettu seuraavat määräykset meluntorjunnasta: 1. Haetusta toiminnasta aiheutuva, asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db, kuitenkin huomioiden jo alueella oleva taustamelutaso melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvo (klo 7-22) sallittuna maksimitasona tie- ja raideliikenteen melualueilla. Räjäytysreikien poraukseen tulee käyttää porauspuomin melukoteloinnilla varustettua porauskalustoa. Valvontaviranomainen voi antaa tarvittaessa lisämääräyksiä meluntorjunnasta. 3. Meluntorjunnan rakenteet tulee toteuttaa toiminnanharjoittajan esittämien meluvallisuunnitelmien mukaan. Suunnitelmassa esitetyt meluvallit tulee olla rakennettuna ennen porauksen tai murskauslaitoksen toiminnan aloittamista. Meluvallin rakentamiseen on sallittua käyttää myös muualta tuotavaa pilaantumatonta maa-ainesta jos se on hakemuksessa yksilöity niin. Muualta tuotavan maa-aineksen osalta valvontaviranomaiselle on etukäteen ilmoitettava tuotava määrä, maa-aineksen alkuperä ja selvitys sen pilaantumattomuudesta. Maa-aineksista tehtyä meluvallia ei saa rakentaa suon päälle. Meluselvitys on tehty siten, että siinä on esitetty melurasitus, kun kaikki alueelle hakevat toimijat suorittavat kaikkia toimintojaan. Tällaisen maksimitilanteen esiintyvyys on niin harvinainen, että sitä voidaan pitää teoreettisena. Melutasot kontrolloidaan mittauksella. Jos mittauksen perusteella melutasot menevät yli siitä, mitä 6
hakija on hakemuksessaan meluselvityksessä esittänyt, tulee kuukauden kuluessa ylityksen ilmenemisestä esittää viranomaiselle suunnitelma, kuinka melutasot saadaan hakemuksessa esitetylle tasolle ja mihin toimiin on jo mahdollisesti ryhdytty. Melulaskennoissa huomioitiin kaikki merkittävät melua synnyttävät toiminnot kuten panostusreikien/ kallion poraus ja louheen murskaus sekä rikotus. Myös louheen kuormaus ja siirto huomioitiin vaikka tämän meluvaikutus edellisiin verrattuna on vähäinen. Käytettävien tyypillisten laitteiden melupäästönä eli äänitehotasona (LWA) käytettiin niistä olemassa olevia mittaustietoja. Kallionporauksen melu mallinnettiin sekä vaimentamattomalle että vaimennetulle (koteloitu puomi) porausvaunulle. Murskauslaitoksen melun ei lähimpien kiinteistöjen etäisyydellä arvioitu enää olevan impulssimaista, minkä vuoksi impulssikorjausta ei tehty. Porausvaunujen melu ei mitatun spektrin mukaan ole kapeakaistaista. Melumallinnuksessa käytettiin hakemusten mukaisia ns. maksimitoiminta-aikoja. Lupamääräys 2 toiminta-ajoista on annettu meluselvitykseen perustuen. Ekologinen verkosto, luontoarvot Hankealueen länsipuolella on selvityksissä todettu ekologisen yhteyden tarve. Yhteys ei vaarannu tai sen toimivuus esty hankkeen seurauksena. Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueen kalliot ja metsät ovat luontoarvoiltaan ja kasvilajistoltaan tavanomaisia. Arvokkaimpia luontokohteita ovat läntisen hankealueen eteläosan pähkinäpensaslehto ja suunnittelualuetta halkova suo. Pähkinäpensaslehto sijaitsee maa-ainesten ottoalueen ulkopuolella. Hakija on selvittänyt ottotoiminnan vaikutukset Stormossenin suoalueen vesitasapainoon. Selvityksen mukaan ottotoiminta ei aiheuta merkittäviä muutoksia suon valuma-alueeseen. Stormosseniin ohjautuvat vesimäärät kasvavat jonkin verran louhinnan myötä, mutta sillä ei ole käytännössä suurta merkitystä suon vesitasapainoon. Ottotoiminnan myötä suoalue ei kuivu eikä ottoa ole suon pinnan alapuolelta. Ympäristöluvassa on määrätty (lupamääräys 3), että meluntorjuntaan tarkoitettua maa-aineksista tehtyä meluvallia ei saa rakentaa suon päälle. Ottoalueelta ei ole tiedossa uhanalaisten eliölajien eikä luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen lajien esiintymiä. Ottoalueella tehdyssä selvityksessä ei havaittu ottoalueella tai sen lähiympäristössä liito-oravan elinpiiriä. Hankealueen päiväperhosinventoinnissa ei havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, rauhoitettuja tai luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittuja päiväperhoslajeja. Pesimälinnusto koostui pääasiassa Uudenmaan tyypillisistä metsälajeista. Suojelullisesti huomioitavien ja muiden huomionarvoisten, Uudellamaalla harvalukuisempien lintulajien reviirit eivät selkeästi keskittyneet tiettyyn osaan selvitysaluetta. Linnustoselvitysten havaintojen perusteella selvitysalueelta ei ollut mielekästä rajata linnustollisesti muuta aluetta arvokkaampia osia. Soveltuva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulaki: Aikaisemmassa lupakäsittelyssä Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksellään 20.5.2014 Vaasan hallinto-oikeuden 11.12.2012 päätöksen, jolla ympäristölupa-asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi ja uudelleen ratkaistavaksi. Siten lupahakemukset ovat olleet vireillä ympäristönsuojeluviranomaisessa 20.5.2014 eteenpäin. Uusi ympäristönsuojelulaki tuli voimaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen 1.9.2014. Lain siirtymäsäädöksen (229 ) mukaan asia joka on lain voimaantullessa vireillä hallintoviranomaisessa, käsitellään lain voimaan tullessa 7
voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi lupa-asian käsittelyssä on täytynyt soveltaa 20.5.2014 voimassa ollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta: Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (nk. Muraus- asetus) tuli voimaan 16.10.2010. Asetuksen siirtymäsäännöksen (14 ) mukaan asetus tulee sovellettavaksi vireillä olevaan kivenlouhimoa, muuta kivenlouhintaa tai kivenmurskausta koskevaan ympäristölupa-asiaan, jota ei ole kuulutettu. Ympäristölupa-asiaan, joka on asetuksen voimaan tullessa kuulutettu, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassaolleita säädöksiä 1.1.2018 saakka. Hakijan ympäristölupa oli kuulutettu 11.10. - 10.11.2009. Muraus- asetus tulee siten sovellettavaksi tässä hankkeessa 1.1.2018. Alueen kaavatilanne Alueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020. Hankealue sijoittuu kaavassa yritystoiminnan alueelle, johon on annettu kaavamääräys: PT YRITYSTOIMINNAN ALUE, Alue varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle Hanke ei ole kaavan vastainen. Vaasan hallinto-oikeus on jo päätöksessään 11.12.2012(nro 12/0612/3), jonka korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt voimassa ottanut kantaa kaavoituskysymykseen: Hallinto-oikeus toteaa, että hanketta ei ole sijoitettu asemakaavan tai muun kaavan vastaisesti. Kaavojen mahdolliseen vanhentuneisuuteen ei voida tässä asiassa ottaa kantaa. Kirkkonummen yleiskaavan 2020 kaavaselostukseen sisältyy maininta: 4. Yritystoiminnan alue (PT) Yritystoiminnan alueet on varattu palveluille, hallinnolle ja teollisuudelle. Merkintää on käytetty kaikilla huomattavilla työ-paikka-alueilla riippumatta siitä, millaisia työpaikkoja niille sijoittuu. Siten esimerkiksi perinteisillä teollisuusalueilla ja toimistovaltaisilla alueilla on sama merkintä. Yleismerkintään päädyttiin siksi, ettei tällä hetkellä nähty edellytyksiä määritellä alueiden käyttöä tarkemmin. Menettelyllä on haluttu suhtautua joustavasti teollisuus- ja muun yritystoiminnan rakenteellisiin muutoksiin ja uusiin sijaintitarpeisiin. Yritystoiminnan ohjaamiseksi toiminnallisesti ja ympäristövaikutusten kannalta sopiviin paikkoihin tarvitaan kuitenkin tarkempaa suunnitelmaa. Ohjaus tapahtuu tarkemman kaavoituksen yhteydessä. Kaavaselostus ei MRL 40 :n mukaan ole osa oikeusvaikutukset saavaa kaavaa, eikä sillä siten ole merkitystä asian kannalta. Tarve ympäristövaikutusten arvioinnille Uudenmaan Ely- keskus on tehnyt YVA- menettelyn tarpeesta uuden päätöksen 18.11.2015 ja edelleen katsoi, että YVA- menettelyyn ei ole perusteita. 8
Ympäristöluvan edellytykset eivät täyty Ympäristövaikutusten arvioinnin tarvetta, kaavatilannetta, melun ja pölyntorjuntaa, haittoja luonnolle ja vaikutuksia pohjavesiin on tarkasteltu lausunnon kohdassa päätöksentekomenettely. Hulevesien hallintaan ja laadun seurantaan liittyen on annettu lupamääräykset 7, 9 ja 14: 7. Toiminta-alueella muodostuvat, sen ulkopuolelle uomassa johdettavat hulevedet on hallittava. Selkeytysallas on hyväksyttävä ratkaisu. Selkeytysallas on tyhjennettävä lietteestä kun sen tilavuudesta puolet on täyttynyt lietteellä. Poikkeukselliset vesimäärät tulee huomioida altaan rakenteessa siten, että ylivalumat eivät aiheuta syöpymää. Hulevesien johtaminen junaradan tai kantatien sivuojaan on kielletty. 9. Suolan käyttö pölyntorjuntaan on kielletty. 14. Hulevesien laadunseurannaksi selkeytysaltaasta, altaista tai tarkkailupisteistä, toimintaalueen kiinteistöltä, vähintään yhdestä toiminnan vaikutuksia edustavasta pisteestä, tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa (toukokuussa ja lokakuussa) näyte josta hakija teettää vähintään seuraavat analyysit: - sameus - kiintoaine - ph - sähkönjohtavuus - happipitoisuus - CODMn - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraattityppi - nitriittityppi - kloridi - rauta - mangaani - öljyhiilivetyjakeet Valitus Oy Göran Hagelberg Ab Valitus tulee hylätä. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylättävä aiheettomana. Viranomainen on esittänyt lupapäätöksessä perustelut lupamääräyksille. Lisäksi voidaan todeta seuraavaa: Lupamääräyksen 1 toinen kappale 1. 9
Räjäytysreikien poraukseen tulee käyttää porauspuomin melukoteloinnilla varustettua porauskalustoa. Määräys on välttämätön meluntorjunnan kannalta. Hankealueen läheisyydessä on häiriintyviä kohteita, joilla melutason ohjearvojen ei tule ylittyä hankkeen vaikutuksesta. Lupamääräys 2, toiminta-ajat Hakija on esittänyt meluselvityksessä laskennan perusteeksi toimintoihin maksimitoiminta-ajat. Lupaharkinta toiminta-aikojen osalta on perustunut mm. hakijan toimittamaan meluselvitykseen. Lupaviranomaisella ei käytettävissä olevan informaation perusteella ole ollut mahdollisuutta arvioida muunlaisten toiminta-aikojen päästöjen kuormittavuutta ympäristöön. Toiminta-aikoja poraamisen ja rikotuksen osalta ei ole mahdollista pidentää, koska tämän vaikutukset syntyviin melupäästöihin eivät ole selvillä. Tarkkailumääräys 13, melutarkkailu Melumittauksia on edellytetty tehtäviksi, sillä melumallinnuksen mukaan tietyissä hankkeen vaiheissa 50-55 db:n melualue ulottuu aivan asutuksen läheisyyteen. Siten on tarpeen varmistua lupamääräysten riittävyydestä ja melumallinnuksen oikeellisuudesta. Hankkeiden edetessä louhinnan ja murskauslaitosten sijainti muuttuu, jolloin melutilanne ympäristössä muuttuu. Annettujen meluntorjuntaa koskevien määräysten riittävyys on tarpeen varmistaa kaikissa työvaiheissa. Käytettävät jatkuvatoimiset melumittarit edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jatkuvatoiminen meluntarkkailu on välttämätöntä lupavalvonnan kannalta. Toiminnasta aiheutunut melupäästö on todennettavissa kaikkina aikoina ja näin myös vältetään tulkinnanvaraisuudet kertaluonteisten melumittausten oikeasta ja tarkoituksenmukaisesta suoritusajankohdasta. Lupaviranomainen voi tarvittaessa ympäristöluvassa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutusta (YSL 6 luku 63 ). Tarkkailumääräys 15 Talousveden tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 liitteen I taulukoiden 1 ja 2 esitetyt laatuvaatimukset. Asetusta sovelletaan myös yksittäisten talouksien omaan vedenhankintaan (1 ). Vuohimäen alueella ei ole vesihuoltoverkostoa eikä sellaisen rakentaminen sisälly vesihuollon vuoteen 2022 saakka laadittuun kehittämissuunnitelmaan. Alueen talouksien vedenhankinta tulee jatkossakin perustumaan omiin talousvesikaivoihin. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristöolosuhteista. Lähialueen kaivojen kunnon ja vedenlaadun selvittäminen ennen toiminnan aloittamista on perusteltua ja välttämätöntä, koska ainoastaan tällöin voidaan myöhemmin arvioida tapauskohtaisesti onko louhintatoiminnasta ollut vaikutusta talousveden määrään tai laatuun vai ei. Louhinnan ja murskauksen aiheuttamien välittömien päästöjen lisäksi on varauduttava mm. työkoneista, kuljetuskalustosta ja niiden huollosta aiheutuviin valumiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 liitteen I taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen parametrien määrittäminen on siten perusteltua. 10