PAPPILA-5595-1, katu- ja virkistysaluetta, Haukkamäenkatu 1, TOAS. Asemakaava nro 8453 Tark. 19.6.2017 VASTINERAPORTTI
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / nähtävillä 1.11-22.11.2012 Viranomaislausunnot ja kommentit (johtopäätökset) 1. Pirkanmaan maakuntamuseo (vt. museonjohtaja Tuija-Liisa Soininen, tutkija Vadim Adel): Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole ko. suunnitelmasta huomautettavaa. 2. Tampereen Vesi (Sanna Siukola): Tampereen Vedellä ei ole huomautettavaa. Mikäli tonttijako ei muutu, kiinteistö on vesihuollon piirissä. Mahdollisesta tonttijaon muuttamisesta johtuva johtojen lisärakentamisen kustannus tulee edunsaajalle. 3. Tampereen sähkölaitoksen lausunto (suunnitteluinsinööri Paavo Kastemaa): Säteilyturvakeskuksen (STUK) julkaisussa Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Voimajohdot ympäristössämme, 2011 todetaan, että asuntojen rakentamista tulisi välttää alueilla, joilla magneettikentän voimakkuus on jatkuvasti yli 0,4 µt. Julkaisun mukaan magneettikentän voimakkuus on todennäköisesti aina alle 0,4 µt, kun etäisyys 110 kv johdon keskilinjaan on vähintään 40 m. Olemme pyynnöstä tarkastelleet laskennallisesti magneettivuon voimakkuutta 30 m etäisyydellä kyseisestä johdosta eri kuormituksilla. Tarkasteluja on tehty 1 ja 10 m korkeudella. STUK:n asettama 0,4 µt raja ylitetään ainoastaan johdon maksimikuormitettavuudella, 1400 A 10 m korkeudessa. Nykytilanteessa johdolle ei pystytä syöttämään johdon maksimikuormitettavuutta vastaavaa virtaa. Vaikka joskus tulevaisuudessa johdolle pystyttäisiin syöttämään sekä syötettäisiin 1400 A, pitäisi 110 kv verkon käyttötilanteen olla hyvin poikkeuksellinen eikä se todennäköisesti kestäisi merkittävää aikaa. Lausunnon liitteenä 1 on kuvaajia magneettikentän voimakkuuksista eri kuormitustilanteista. Lisäksi on kaavio johdon kuormitusvirran vaihteluista viimeisen kolmen vuoden ajalta. 4. Säteilyturvakeskuksen lausunto (johtaja Eero Kettunen, ylitarkastaja Lauri Puranen): Säteilyturvakeskus toteaa lausunnossaan, että säteilyturvallisuussyyt eivät estä suunniteltujen asuinrakennusten rakentamista 110 kv voimajohdon läheisyyteen. Lisäksi Säteilyturva suosittelee, että lastenpitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja tiloja ei sijoitettaisi alle 30 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. 5. Pirkanmaan Ely-keskuksen lausunto (yliarkkitehti Leena Strandén, ylitarkastaja Elina Viitanen): ELY-keskus toteaa, että vaikka Säteilyturvakeskuksen asettama raja asemakaavan muutosalueella ei laskennallisilla tuloksilla todennäköisesti ylity 30 metrin päässä voimajohdon keskilinjasta, on kaavoituksessa syytä ottaa huomioon myös muut magneettikentän voimakkuuteen vaikuttavat tekijät. Kuormituksen vaihdellessa syntyvät yksittäiset huippuarvot ja niiden toistuvuus sekä kotitalouksien elektroniikan aiheuttamat yliaallot kasvattavat magneettivuon tiheyttä rakennuksissa.
Edellä mainittuun viitaten ELY-keskus katsoo, että pysyvään oleskeluun tarkoitettu rakentaminen asemakaavan muutosalueella on sijoitettava 110 kv johdon keskilinjasta vähintään 40 metrin etäisyydelle. 6. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, ympäristösuojelun kommentti (ympäristösuunnittelija Marjatta Salovaara): Suojaetäisyys voimansiirtolinjaan nähden on syytä tarkistaa. STUK suosittelee suojaetäisyydeksi 110 kv voimalinjoille 40 metriä. Lisää tietoa on STUK:n julkaisussa Voimajohdot ympäristössämme. Vastine (Tampereen sähkölaitos, STUK, Pirkanmaan ELY-keskus, ympäristösuojelu): Jatkosuunnittelussa käytetään 40 m suojaetäisyyttä voimalinjan keskilinjasta. 7. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, yleisten alueiden (liikenneinsinööri Timo Seimelä): Tontinkäyttöluonnoksessa on esitetty tontin itäpuoleiselta kevyen liikenteen väylältä ajoa pysäköintihalliin. Ajo halliin tulisi osoittaa länsipuoliselta pysäköintialueelta. Tontilta tulisi osoittaa suora kävely- ja pyöräily-yhteys Sammon valtatien pohjoispuoliselle kevyen liikenteen väylälle. Polkupyöräpysäköintipaikkojen määrä tulee osoittaa kaavassa ja osa paikoista tulisi toteuttaa katettuina tai osoittaa pysäköintihalliin. Ajo- ja kevyen liikenteen yhteydet huomioidaan sekä polkupyöräpysäköinti huomioidaan jatkosuunnittelussa. 8. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, yleiskaavoitus (vs. yleiskaavapäällikkö Pia Hastio; projektiarkkitehti Lotta Kauppila): Voimansiirtoalue on kantakaupungin yleiskaavassa osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi. Tampereen kantakaupungin alueella on maisemarakenteesta johtuvia itä-länsi- suuntaisia harjujen ja laaksojen muodostamia viheralueita. Ko. voimansiirtoalue on lähes ainoita poikittaisia yhtenäisiä viheryhteyksiä näiden välillä. Se on sellaisenaan tärkeä, eikä saa kaventua nykyisestään. Korttelialue on osoitettu EHYT selvityksessä nykyisen korttelirakenteen täydennysalueeksi. Täydentämisellä tavoitellaan nykyistä laadukkaampaa asuin- ja elinympäristöä. Korttelialueen täydentäminen olisi pyrittävä tekemään viher- ja virkistysalueita pienentämättä. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä alueen eteläreunaan on osoitettu kehitettävä yhteys. Suosituksena on kehittää yhteyden toiminnallista ja visuaalista jatkuvuutta ja/tai virkistyskäyttöä. Lähivirkistysalueen kaventuminen on kaavamuutoksessa melko vähäistä, alue kaventuu n. 12 m. Lähivirkistysalueeksi kaavamuutoksessa osoitettua aluetta voidaan kehittää jatkossa edelleenkin pohjois-etelä suuntaisena toiminnallisena ja visuaalisena viheryhteytenä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.11-22.12.2012 Osallisten mielipiteet 1. Helena ja Erkki Nyberg: Vastustamme kaavamuutosta seuraavista syistä: - alueelle aiotaan rakentaa liian paljon ja liian tiheästi - rakentamisen seurauksena viheralue pienenee - nykyisellä tontilla oleva lasten puisto ei saa poistua - alueelle tuleva liikenne ei saa lisääntyä eikä tulevan liikenteen sijainti saa lähentyä omakotialuetta - huoltorakennukset on jätetty huomiotta - kouluun kulku ei tule huomioitua kaavaehdotuksessa - rakennusten tyyppi ja määrä ei sovi ympäristöön - liian korkeita, yli 3,5 kerrosta - punainen harjakate sopisi paremmin (vrt. Jankan alue) Lisäksi esitämme seuraavia huomioita kaavamuutokseen: - Tonttia suurennetaan huomattavasti ja liikaa. Viheralue pienenee. Piha-alue pienenee. - Laajennettu tontti on viljelemättömäksi jätetyn pellon alalla. - Sammon valtatien suuntaan sijoitetut rakennukset tulevat lähemmäksi kevyenliikenteen väylää kuin lähialueen rakennukset. - Rakennuksien kattojen tyyppi tulisi vastata Jankan alueen ja Rakennetun Kokon pellon pientaloalueen kattomuotoja. - Pyörätiet ja kulku Sammonvaltatien kevyen liikenteen väylälle kaupungin suuntaan ja linja-autopysäkille paremmin. - Autopaikat aiheuttavat jonkin verran lisää melua pientaloalueen suuntaan. - Maanpinnan korkeudet ja sadevesien valuma tulisi selvittää sekä pientaloalueen että koulun suuntaan. - Nykyisellään Haukkamäen ja Hanhenmäenkatujen risteys on painanteessa. Tien kautta on huoltoajo koululle. Koululaisten koulureitit tulisi suunnitella (polkupyörä ja kävely). - Puistoalueelle Jankan alueelle ja linja-autopysäkille tulisi päästä lähempää tien ali. - uudisrakennus tulee lähemmäs pientaloaluetta. Talon ikkunat linjan suuntaan. - Sammon valtatien kevyen liikenteen väylän suunnasta suunnitellut opiskelijatalot katkaisevat pientalo-viheralue jakson, joka alkaa Hakametsästä ja jatkuu Linnainmaalle. Alueen rakentamisen määrä ja rakentamistapa tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Liikenneratkaisuja selvitetään ja täsmennetään jatkosuunnittelussa. Kaava-alueelle laaditaan hulevesiselvitys ja suunnitelma, joissa huomioidaan alueen korkeusasemat. 2. As Oy Metsonhovin hallitus (Mikko Pyysalo, Erja Kurki, Teemu Koivistoinen): 1) Pyydämme varmistamaan suunnitteluvaiheessa sen, että vedet valuvat tontilta pois ojiin eivätkä valu kohti Metsonhovin tonttia. Maasto on haastava ja vesien valumiseen on kiinnitettävä huomioita. Metsonhovin tontilla on tällä hetkellä riittämättömät kaivot ja vesien kerääntyminen pihoille on todellinen ongelma.
2) Suunnitelmassa kuvatut autopaikat on sijoitettu voimalinjan 30 metrin turvavyöhykkeen sisään. Emme pidä tätä suotavana. 3) Alueella olevaa luonnontilassa olevaa puistoa on tarkoitus pienentää. Emme pidä tätä suotavana. 4) Ympäristössä ei ole muita korkeita rakennuksia. Kaupunkikuvan kannalta matalammat rakennukset olisivat esteettisempiä ja sopisivat rakennettuun ympäristöön paremmin. 5) Kestääkö Takahuhdinkatu liikennemäärän kasvun. Olemme huolissamme pohjan kestävyydestä ja liiallisesta ruuhkautumisesta. Liikenneselvitys olisi varmasti tarpeellinen. 6) Alueen harmoninen kaupunkikuva muuttuu. Muut tontit on rakennettu väljästi ja suunnitelman mukaan uudisrakennukset sijoitetaan varsin tiiviisti. Alueen rakentamisen määrä ja rakentamistapa tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Liikennemäärää- ja ratkaisuja selvitetään ja täsmennetään jatkosuunnittelussa. Kaava-alueelle laaditaan hulevesiselvitys ja suunnitelma, joissa huomioidaan alueen korkeusasemat. 3. Johanna Hämäläinen (mielipide saapunut 24.9.2013): Asemakaavan alta tuhotaan ulkoilu- ja virkistysaluetta, joka on mahdollistanut jatkuvuuden eteläpuoliselta puistoalueelta pohjoiseen. Lisäksi alueella on asukkaiden aktiivisesti hyödyntämiä vadelmapensaita ja omenapuita. Lähivirkistysalueen kaventuminen on kaavamuutoksessa melko vähäistä, alue kaventuu n. 12 m. Lähivirkistysalueeksi kaavamuutoksessa osoitettua aluetta voidaan kehittää jatkossa edelleenkin pohjois-etelä suuntaisena toiminnallisena ja visuaalisena viheryhteytenä.
8453 Asemakaavaluonnos / nähtävillä 14.11-5.12.2013 Lausunnot ja mielipiteet Lausunnot 1. Ympäristönsuojelun lausunto Tavoitteena ovat VNP:ssa 993/1992 annetut ohjearvot. Päätöksen perustelumuistion mukaan asuntojen pitää olla tuuletettavissa myös hiljaiselta puolelta, jos seinustalle kohdistuva melun päiväaikainen keskiäänitaso ylittää arvon 55 db. Tavoitteesta voidaan poiketa vain pienimuotoisesti ja harkiten. Asemakaavaehdotuksessa osoitetuilla meluntorjuntaa koskevilla merkinnöillä ja määräyksillä ohjataan rakentamista niin, että em. meluntorjuntatavoitteet täyttyvät. 2. Tampereen Veden lausunto Tampereen Vesi toteaa, että kaavamuutoksen alue on vesihuoltoverkostojen piirissä. Huomioitavaksi tulee taaimmaiseksi muodostuvan tontin 5595-4 liittyminen vesihuoltoon tontin 5595-3 kautta. Tämä on mahdollista ajoyhteys -merkinnällä olevan alueen kautta. Asemakaavaehdotuksessa tonttinumerointi on muuttunut mutta tontin 5595-3 läntisemmän / taaimman asuinrakennuksen vesihuoltoon liittyminen voidaan järjestää tontille 5595-3 osoitetun ajoyhteys -merkinnän avulla. 3. Kiinteistötoimen lausunto Kaava-alueella nykyisiä tontteja koskevat maanvuokrasopimukset tarkistetaan asemakaavan vahvistuttua vastaamaan tulevia tontteja. Merkitään tiedoksi. Mielipiteet 1. Takahuhdin koulu, rehtori Sami Nykänen: Koululla ei ole kommentoitavaa itse rakentamiseen tai sen aloittamiseen. Koulu pyytää kuitenkin huomioimaan työmaa-aikaisen liikenteen. Takahuhdin koulussa on noin 800 oppilasta ja A-rakennuksessa, Hanhenmäenkatu 2, oppilaita on noin 500. Isolla osalla koulutie kulkee Haukkamäenkatua ja Hanhenmäenkatua pitkin koululle. Lisäksi koululla sijaitsee Tampereen Aterian valmistuskeittiö, jonne tuodaan ja josta haetaan isoilla autolla kuormia. Koulun näkökulma on, että turvallisuussyistä työmaaliikenne pitää järjestää jotakin muuta kautta kuin Haukkamäenkatu Hanhenmäenkatu puolelta. Koululaisten turvallisuus on uhattuna, jos raskas liikenne kulkee koulutietä pitkin. Esitän, että jo rakentamisvaiheessa kulku työmaalle ohjataan kulkemaan suunnitellun parkkialueen kautta suoraan Takahuhdinkadulta.
Lisäksi on todettava, että työmaaliikenne häiritsee koulun liikennettä, koska ainoa liikennesääntöjen mukainen reitti koulun pääovelle sekä keittiöön kulkee edellä mainittuja katuja pitkin. Asemakaavaehdotusta sekä siihen liittyviä liikennesuunnitelmia on esitelty Takahuhdin koulun rehtorille tammikuussa 2017. Asemakaavaehdotuksessa asuinkorttelia palvelevan LPA-12 -pysäköintikorttelialueen liittymä on sijoitettu Takahuhdinkadulle. Tämä mahdollistaa sen, että rakentamisen aikaista työmaaliikennettä voidaan hoitaa LPA-12 -alueen kautta. Rakennuslupaehdoissa voidaan antaa työmaaliikenteen järjestelemistä ja liikenneturvallisuutta koskevia lupaehtoja. Asemakaavatyön aikana laaditussa liikennesuunnitelmassa on esitetty alueen liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Takahuhdinkadun ja Haukkamäenkadun liittymään ehdotetaan korotettua suojatiejärjestelyä. Samoin Haukkamäenkadun, Hanhenmäenkadun ja Hanhenmäenkujan liittymään esitetään korotusta Hanhenmäenkujan alkuun, millä hidastetaan Hanhenmäenkujan alkuosalla ajavien huoltoliikenteen ajoneuvojen nopeutta. Lisäksi esitetään Haukkamäenkadun ajoradan kaventamista metrillä, jotta Haukkamäenkadun länsireunalle voidaan rakentaa nykyisen jalkakäytävän sijasta leveämpi yhdistetty kävelyn ja pyöräilyn väylä. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan myös kadunvarsipysäköinnin vaikutuksia Haukkamäenkadun ja Hanhenmäenkadun liikenneturvallisuuteen.
8453 Asemakaavaehdotus / nähtävillä 23.2.-27.3.2017 Lausunnot ja muistutukset Lausunnot Lausuntoja ei annettu. Muistutukset Asunto Oy Metsonhovin asukkaita edustaen, Rauno Opas ja ja Matti Haavisto: PAPPILA, Haukkamäenkatu 1, TOAS, asemakaava 8453, (TRE:124/10.02.01/2017) Kaava-aluetta kaupungin suuntaan lähinnä asuvina, As Oy Metsonhovin asukkaina haluamme esittää mielipiteemme ja huolemme esitetyn suhteen: 1. Yleistä; Voimansiirtoalue on kantakaupungin yleiskaavassa osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi. Tampereen kantakaupungin alueella on maisemarakenteesta johtuvia itä-länsi- suuntaisia harjujen ja laaksojen muodostamia viheralueita. Ko. voimansiirtoalue on lähes ainoita poikittaisia yhtenäisiä viheryhteyksiä näiden välillä. Se on sellaisenaan tärkeä, eikä saa kaventua nykyisestään. Korttelialueen täydentäminen olisi pyrittävä tekemään viher- ja virkistysalueita pienentämättä. Edellinen lainauksena ehdotusvaiheen dokumenteista/vastineraportti.pdf v-2012 Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, yleiskaavoitus (vs. yleiskaavapäällikkö Pia Hastio; projektiarkkitehti Lotta Kauppila): meidän mielipiteemme on edellisen mukainen ja lisäksi edellytämme, että nykyinen, alueella oleva vanha puusto tulisi säilyttää mahdollisimman laajasti. Lähivirkistysalueen kaventuminen on melko vähäistä, alue kaventuu n. 13 metriä. Lähivirkistysalueeksi asemakaavamuutoksessa osoitettua aluetta (Hanhenmäenniitty) voidaan kehittää jatkossa edelleenkin pohjois- etelä suuntaisena toiminnallisena ja visuaalisena viheryhteytenä. Hanhenmäenniityn virkistysalueella nykyisin ilmajohtona kulkeva 110 kv:n sähkölinja on osoitettu uudessa Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 Kehitettäväksi sähkölinjaksi, jolla sähkölinjan saneerauksen yhteydessä tai viereisen maankäytön muuttuessa on tutkittava mahdollisuutta linjan maakaapelointiin. Nykyistä puustoa poistuu uuden rakentamisen myötä lähinnä TOASsin nykyisen tontin alueelta. 2. Näkymän muuttuminen; Esitetyn mukainen, itäisen näkymän totaalisesti muuttava rakennusmassa (kerroskorkeudet). Alueen harmoninen kaupunkikuva muuttuu. Lännestä, kaupungin suunnasta Ali-Huikkaantieltä alkaen rakennettu ympäristö on väljästi rakennettua pientalovaltaista aluetta. Ympäristössä idän suuntaan ei ole muita korkeita rakennuksia kuin nyt purettaviksi suunnitellut TOAS:in talot, joiden kerroskorkeudet nykyisellään maltilliset. Kaupunkikuvan kannalta matalammat rakennukset olisivat esteettisempiä ja sopisivat rakennettuun ympäristöön paremmin. Asemakaavaehdotuksessa Takahuhdintien varrelle esitetty uusi asuinrakennus on neljä kerrosta
korkea samoin kuin nykyinen paikalla sijaitseva rakennus. Lännestä, kesksutan suunnasta pitkin Takahuhdintietä tarkastellen kaupunkikuvallinen muutos ei ole suuri. Etelämpänä, Sammon valtatien varrelle osoitetut kuusikerroksiset uudet asuinrakennukset muuttavat kaupunkikuvaa voimakkaammin. 3. Liikenteelliset muutokset; Massiivinen pysäköintikenttä ylhäältä Takahuhdintieltä alas Sammon Valtatien kevyen liikenteen väylälle ulottuvana. Lisääntyvä liikennemelu aluksi koko rakennusvaiheen kestävänä työmaaliikenteenä ja myöhemmin pysäköintiliikenteestä sekä väylän hoitoon vaadittavista toimista johtuen. Lisäksi liikenteen aiheuttama pimeän ajan valosaaste, ellei liikennöitävää väylää eroteta meluvallilla tai muulla näkemäesteellä kaupungin suuntaan. Edellytämme tämän asian huomioon ottamista. Hulevesien virtaamat saattavat nousta suuriksi, onhan liikennöitävä väylä n 200 m pitkä ja putouskorkeutta ylhäältä alas n 10 m, miten hallitaan vesien virtaamat. Estettävä As Oy Metsonhovin suuntainen virtaaman lisäys. ks. ehdotusvaiheen dokumentit/viitesuunnitelma 170206.pdf Pysäköintikenttä on laajahko mutta sille mahtuu maksimitilanteessa noin 120 autopaikkaa. Tästä ajoneuvomäärästä aiheutuva liikennemäärä ja -melu on kuitenkin melko pieni. Liikenneselvityksen mukaan asemakaavamuutoksen vaikutukset Takahuhdinkadun autoliikenteen määriin ovat melko vähäiset, liikennemäärä kasvaa noin 16 ajoneuvoa / tunnissa (5 %). Asemakaavassa ohjataan merkinnöin ja määräyksin jäsennöimään pysäköintialuetta pienempiin osiin istutuskaistoin ja autokatoksin. Pysäköintialueen ja lähivirkistysalueen rajalle voidaan istuttaa pensasaitaa. Asemakaava-alueelle on laadittu hulevesiselvitys ja -suunnitelma. Suunnitelmassa on osoitettu hulevesien hallintaratkaisut koko asemakaava-alueelle alueelle ja niistä on annettu myös määräyksiä asemakaavassa. Hulevesiä ei johdeta As Oy Metsonhovin suuntaan. 4. Haluaisimme lisätietoa hankkeen etenemisestä ja mahdollisesta toteutusaikataulusta. Asemakaavaehdotus viedään hyväksymiskäsittelyyn kesällä 2017. Mikäli asemakaavasta ei valiteta, asemakaava tulee lainvoimaiseksi syksyllä 2017 ja rakentaminen voi alkaa. Uudisrakentamisen aloittamiseen vaikuttavat lisäksi TOAS:n opiskelija-asunto- ja muun asuntorakentamisen vaiheistamissuunnitelmat. Asuinkorttelin toteuttaminen on aloitettava meluntorjunnan vuoksi etelästä Sammon valtatien varrelta alkaen. 5. Taloyhtiömme (As Oy Metsonhovi) rakentajan, Lujatalo Oy:n osakkaille luovuttamissa papereissa löytyy kysymyksiä herättävä maininta; Yhtiö vastaa yhdessä As Oy Teerenhovin kanssa yhteisten, n 150 metriä tontin ulkopuolelle ulottuvien tonttivesijohdon ja viemärin kunnossapidosta Tampereen Vesilaitoksen sopimusehtojen mukaisesti. Kiinteistörekisteristä ei löydy rasitemerkintää tältä osin, asia vielä tarkistettava. Tämä vastuualue tulisi esitetyn kaavaluonnoksen mukaisena jäämään valtaosin rakennuspaikkojen alle. Rakentaja vastannee tuolloin linjojen mahdollisista siirroista ja kunnossapidosta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Yhtiöillä yhteisomistussuhde hallinnanjakosopimuksen mukaisesti kiinteistötunnuksella 837-9-4952-14
Asunto-osakeyhtiöiden edustajien kanssa järjestettiin neuvotteluja tonttijohtojen tilanteesta, joissa todettiin, että tonttijohtojen tarkka sijainti on epäselvä. Tampereen vesi kartoitti keväällä 2017 tonttijohtojen sijainnin, jonka todettiin estävän asemakaavan toteuttamisen ja että tonttijohtoja on siirrettävä asemakaavaehdotuksessa esitetyn uuden korttelialueen osalla. Tonttijohtojen siirtotarve ei aiheuta muutoksia asemakaavakarttaan. Kaupunki linjasi, että kaupungin mailla sijaitsevien tonttijohtojen siirrosta ei aiheudu kustannuksia As oy Metsonhoville eikä As Oy Teerenhoville. Toivomme, että näkemyksemme tulevat hankkeen käsittelyssä huomioon otetuiksi. Asunto Oy Metsonhovin asukkaita edustaen. Rauno Opas, Matti Haavisto,