Pohjois-Pohjanmaa Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan ja pienentämään tulvariskejä sekä estämään tai vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat 1) tulvariskien alustava arviointi, 2) tulvakarttojen laatiminen merkittäville tulvariskialueille, 3) tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettaminen, 4) tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelu ja 5) tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi vuonna 2011 Kalajoen vesistöalueen merkittäväksi tulvariskialueeksi Kalajoen Alavieskan ja Ylivieskan välillä (kuva 1) ja asetti tulvaryhmän koordinoimaan vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelua. Tulvaryhmän tehtävänä on 1) käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; 2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; 3) hyväksyä suunnitelmaehdotus ja siihen sisältyvät toimenpiteet. 4) järjestää vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmään kuuluu edustajia Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta sekä Alavieskan kunnasta, Haapajärven kaupungista, Kalajoen kaupungista, Nivalan kaupungista, Reisjärven kunnasta, Sievin kunnasta ja Ylivieskan kaupungista. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA
2/12 KERRO MIELIPITEESI! Toivomme kansalaisilta ja sidosryhmiltä vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin. TAVOITTEET Ovatko kuvassa 2 esitetyt tavoitteet riittäviä? Tarvitaanko muita tavoitteita tulvariskien vähentämiseksi? TOIMENPITEET Ovatko kuvassa 4 esitetyt toimenpiteiden arviointitekijät riittäviä? Mitä vaikutuksia tulisi lisäksi tarkastella toimenpiteiden suunnittelussa? HALLINTASUUNNITELMA Mitä näkökulmia tulisi ottaa tulvariskien hallintasuunnitelman laadinnassa? Mitkä ovat keskeiset tahot, joita tulisi ottaa huomioon? Mitkä asiat tulisi ehdottomasti käsitellä? YMPÄRISTÖSELOSTUS Onko sivulla 8 esitetyt ympäristövaikutusten arviointitekijät riittäviä? Mitä erityisesti on otettava huomioon hallintasuunnitelman ympäristövaikutusten arvioinnissa?
Kuva 1. Merkittävä tulvariskialue Alavieska-Ylivieska. Kartassa on esitetty tulva-alue, joka kuvaa erittäin harvinaista tulvaa. Kyseessä on yksityiskohtainen tulvakartta, jossa on hyödynnetty vesistöalueen hydrologisia tietoja ja maanpinnan korkeustietoja. 3/12
4/12 Tulvariskien hallintasuunnitelma Kalajoen vesistöalueelle laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelma, jossa esitetään tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä vahinkoarviot, tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi, suunnitteluaikainen osallistuminen ja kuuleminen sekä suunnitelman ympäristövaikutuksia kuvaava ympäristöselostus. Tässä asiakirjassa on esitetty tulvariskien hallintasuunnitelman osa-alueet ja niiden sisältö. Tulvavaara- ja tulvariskikartat Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi tulva-alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintökohteet ja muut tarpeelliset tiedot Merkittävän tulvariskialueen, Alavieska-Ylivieskan, tulvavaarakartat on laadittu osana Kalajoen ala- ja keskiosan tulvakarttoja, joita voidaan tarkastella sähköisessä tulvakarttapalvelussa (testikäytössä) osoitteessa http://www.ymparisto.fi/tulvakartat. Kartat ovat myös ladattavissa paikkatietoaineistona ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelusta Oivasta (http://www.ymparisto.fi/oiva). Tulvakartat on laadittu 5 tulvatilanteelle: - melko yleiselle tulvalle (1/20a), - melko harvinaiselle tulvalle (1/50a), - harvinaiselle tulvalle (1/100a) ja - erittäin harvinaisille tulville (1/250a ja 1/1000a). Tulvakarttojen avulla selvitetään mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot merkittävillä tulvariskialueilla. Ne luovat perustan tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelulle ja niitä voidaan hyödyntää myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen apuvälineinä. Tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää vesistötulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset merkittävällä tulvariskialueella. Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina on tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Lisäksi vesistötulvien vahinkojen tulisi vesistöalueella jäädä mahdollisimman vähäisiksi. Tulvaryhmä on laatinut vesistöalueelle alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet (kuva 2), joihin toivotaan sidosryhmiltä kommentteja. Tavoitteet on jaoteltu viiteen vahinkoryhmään: 1) ihmisten turvallisuus ja terveys, 2) välttämättömyyspalvelut, 3) elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta, 4) vahingollinen seuraus ympäristölle sekä 5) kulttuuriperintö. Lisäksi tulvaryhmä on asettanut tavoitteet muiden vahinkojen osalta. Alla olevien tavoitteiden pohjalta suunnitellaan konkreettisia toimenpiteitä tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Lopulliset tavoitteet asetetaan vuonna 2015 hyväksyttävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Tulvariskien hallinnan tavoitteet on esitetty oheisessa kaaviossa (kuva 2) ja sen alla on selostettu kukin tavoite tarkemmin.
5/12 Kuva 2. Kaaviokuva tulvariskien hallinnan tavoitteista Kalajoen vesistöalueella TULVAHUIPPU EI ILMASTONMUUTOKSESTA HUOLIMATTA KASVA Suurimmat tulvan vedenkorkeudet ja virtaamat eivät ilmastonmuutoksesta huolimatta kasva. VIRANOMAISTOIMINTA ON SELKEÄÄ Kaikilla viranomaisilla on kaikissa tulvatilanteissa selkeä rooli ja viranomaisten välinen yhteistyö on saumatonta. Toiminta on selkeää ennen tulvaa, sen aikana ja sen jälkeen. VÄESTÖ ON TURVASSA Väestö on tietoinen tulvavaarasta ja sitä varoitetaan vahinkoa aiheuttavasta tulvasta mahdollisimman varhain. Väestö osaa toimia tulvatilanteessa sekä suojata omaisuuttaan ja varautua omatoimisesti. Väestö on evakuoitavissa ja kotipalvelu sekä lääkintähenkilökunta pääsevät kohteisiinsa kaikissa tulvatilanteissa. Nykyisissä taajamissa ja muilla yhtenäisillä asuinalueilla eläminen ja työskentely on normaalia vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja muilla alueilla vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a). Vaikeasti evakuoitavat rakennukset ovat normaalissa käytössä erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kaikki uudet rakennettavat asuin- ja lomarakennukset ovat suojassa kastumiselta vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja uudet rakennettavat erityiskohteet ovat suojassa kastumiselta ja evakuoitavissa kaikissa tulvatilanteissa.
6/12 TULVASUOJELUPENKEREET OVAT TURVALLISET Tulvasuojelupenkereiden kunnossapidon vastuu on selkeä ja toteutus on laadukasta. Taajamia ja muita yhtenäisiä asuinalueita suojaavat tulvasuojelupenkereet eivät ylity edes harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan ylittyvän vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Muut asutusta suojaavat tulvasuojelupenkereet eivät ylity edes melko harvinaisella tulvalla (1/50a) ja niiden sallitaan ylittyvän vasta harvinaisella tulvalla (1/100a). Kaikkien penkereiden rakenteet kestävät mitoitusvirtaamaa. TIEDONKULKU TOIMII Tiedottaminen (mm. radio), varoitus- ja hälytysjärjestelmät, hätänumero, viranomaisviestintä (VIRVE) ja muut tärkeät tieto- ja viestintäjärjestelmät toimivat kaikissa tulvatilanteissa. Viranomaiset voivat pitää toisiaan ajan tasalla ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. Viranomaiset voivat tiedottaa väestöä ja väestö voi ilmoittaa hätätilanteesta viranomaisille. Puhelin- ja tietoliikenteen pääyhteydet toimivat vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niihin sallitaan häiriöitä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Kuitenkin tietoyhteyksiä vaativat turvallisuuslaitteistot, kuten patovalvontalaitteistot, toimivat kaikissa tulvatilanteissa. VEDEN-, SÄHKÖN- JA LÄMMÖNJAKELU TOIMIVAT Veden-, sähkön- ja lämmönjakelu toimii harvinaisella tulvalla (1/100a). Vesijohtovesi pysyy juomakelpoisena vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja talousvettä voidaan toimittaa harvinaisemmalla tulvalla poikkeusjärjestelyin. Sähkön- ja lämmönjakelussa sallitaan haittaa aiheuttavia keskeytyksiä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Erittäin harvinaisten tulvien aiheuttamat sähkön- ja lämmönjakelun keskeytykset ovat niin lyhyitä, ettei väestö joudu muuttamaan väliaikaistiloihin. TÄRKEÄT TIET OVAT LIIKENNÖITÄVISSÄ Päätiet sekä muut asumisen ja elinkeinoelämän kannalta välttämättömät tiet tai tieosuudet sekä taajamien evakuointireitit ovat liikkumisen ja kuljetusten kannalta liikennöitävissä harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden sallitaan jäävän pois käytöstä vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). ELINTÄRKEÄÄ TOIMINTAA EI SIJOITETA TULVA-ALUEELLE Tuleva yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja (esim. satamat/lentoasemat, tärkeä teollisuus, väestön perustarpeiden tyydyttämiseen liittyvä toiminto) turvaava taloudellinen toiminta on mahdollista kaikissa tulvatilanteissa. VESIEN TILA EI HEIKKENE Tulvat eivät heikennä vesien ekologista tai kemiallista tilaa eivätkä hidasta merkittävästi vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Tulvariskejä vähentävien toimenpiteiden valinnassa ja toteutuksessa otetaan huomioon vesienhoidon tavoitteet.
7/12 KULTTUURIPERINNÖLLE EI AIHEUDU KORJAAMATONTA VAHINKOA Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakennuksille ja tulvalle alttiille rakenteille ei aiheudu korjaamatonta vahinkoa missään tulvatilanteissa. Uudet rakennettavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden rakennukset ovat suojassa erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Tavoitteet muiden vahinkojen osalta PERUSOPETUS ON TURVATTU Koulurakennuksia voidaan käyttää normaalisti vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a), koulurakennuksia voidaan käyttää poikkeusjärjestelyin harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niille voi aiheutua pitkäaikaista korjausta vaativaa vahinkoa vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). YRITYSTOIMINNALLE, MAANVILJELYLLE TAI KARJATALOUDELLE EI AIHEUDU KOHTUUTTOMIA VAHINKOJA Nykyiset liike- ja tuotantorakennukset (sisältäen maatilarakennukset) sekä avoimet varastoalueet ovat normaalissa käytössä vähintään melko harvinaisella tulvalla (1/50a) ja niiden käytön estymistä sallitaan vasta harvinaisella tulvalla (1/100a). Uudet rakennettavat liike- ja tuotantorakennukset sekä avoimet varastoalueet ovat normaalissa käytössä vähintään harvinaisella tulvalla (1/100a) ja niiden käytön estymistä sallitaan vasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Yleinen tulva (1/10a) ei haittaa viljelyn ja karjatalouden normaalia toimintaa eikä tällaisesta tulvasta aiheudu kohtuuttomia satovahinkoja (eli vahingot lopettavat maatalouden toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä) tai uhkaa karjalle. Viljelysmaat voivat kastua melko yleisellä tulvalla (1/20a), jos tulva ei aiheuta viljelyn kohtuutonta viivästymistä tai mittavia satovahinkoja. Tieyhteydet karjatiloille ovat liikennöitävissä vähintään melko yleisellä tulvalla (1/20a) ja ne jäävät pois käytöstä vasta melko harvinaisella tulvalla (1/50a). Karjatilojen vesi- ja sähköhuolto toimii vähintään melko yleisellä tulvalla (1/20a) ja poikkeusjärjestelyihin varaudutaan vasta melko harvinaisella tulvalla (1/50a).
8/12 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kalajoen vesistöalueelle suunnitellaan sellaisia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä, joilla tähdätään tulvariskien vähentämiseen ja arviointiin tai tulvavahinkojen estämiseen ja vähentämiseen. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet (kuva 3). Toimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset tulvariskien vähenemiseen, luontovaikutukset, muut vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset (kuva 4). TULVARISKIEN VÄHENTÄMINEN VALMIUSTOIMET TULVASUOJELU TOIMINTA TULVATILAN- TEESSA JÄLKITOIMEN- PITEET Maankäytön suunnittelu Alimmat rakentamiskorkeudet Teiden korottaminen Toimintojen uudelleensijoittelu Tulvamallinnukset ja niiden kehittäminen Tulvaennusteet ja varoitusjärjestelmät Pelastustoiminnan suunnitelmat Kuntien valmiussuunnitelmat Tiedotuksen kehittäminen Veden tilapäinen varastointi ja veden johtaminen pengerrysalueille Viranomaisten tulvantorjuntaharjoitukset Vahinkokohteiden suojaaminen penkereillä Kiinteistökohtaiset suojaukset Ruoppaus Tilapäiset tulvasuojelurakenteet Säännöstelyn optimointi ja poikkeusluvat Tulvantorjunnan ennakkotoimenpiteet (jääsahaus, jääja hyydepuomit, jää- ja hyydepatojen räjäytykset) Jälkitiedottaminen Puhdistus ja ennalistamistoimenpiteet (esim. juomaveden laadun varmistaminen, vaarallisten aineiden pääsyn estäminen vesistöön) Vahinkokorvaukset Kuva 3. Toimenpiteiden ryhmittely ja kuhunkin ryhmään liittyviä mahdollisia toimenpiteitä Ympäristövaikutukset arvioidaan Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvittää ja arvioi hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmän ja muiden sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa, joka esitetään erillisenä hallintasuunnitelman osana. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot: - hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, - ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta, - ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella, - hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet, - todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset, - toimenpiteet joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa aiheutuvia haittoja, - vaihtoehtojen valinnan perusteet, - kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu,
9/12 - seurannan suunnittelu ja - yleistajuinen yhteenveto. Tulvariskien hallinnan suunnittelu liittyy keskeisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnitteluun. Niiden toimeenpanon taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin tulvariskien hallinnan suunnittelulla. Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista järjestetään samanaikaisesti vuonna 2014. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi ja sidos ryhmien näkemysten selvittäminen Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan olemassa oleviin selvityksiin ja kirjallisuuteen perustuen sekä tulvaryhmän, ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden arvioihin pohjautuen. Arvioinnissa käsitellään toimenpiteiden vaikutuksia tulvahaittojen vähenemiseen, luontovaikutuksia ja muita vaikutuksia (kuva 4). Myös toimenpiteiden toteutettavuus ja kustannukset arvioidaan. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi Tulvahaittojen vähentäminen Luontovaikutukset Muut vaikutukset Toteutettavuus Kustannukset Terveys ja turvallisuus Vesien tila Talous Tekninen Infrastruktuuri Erityisalueet Sosiaaliset Rahoitus Talous Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Ympäristö Hyväksyttävyys Kulttuuriperintö Kuva 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointitekijät Sidosryhmien näkemyksiä selvitetään tulvaryhmän lisäksi vesienhoidon yhteistyöryhmässä sekä sidosryhmä- ja yleisötilaisuuksissa. Arvioinnin aikana pyritään kuulemaan mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, elinkeinoelämän etujärjestöjä ja yrityksiä, vesialueiden omistajia, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä luonnonsuojelu-, vesiensuojelu-, kalatalous- ym. yhdistyksiä.
10/12 Osallistuminen ja viestintä Tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat tulvariskien hallinnan suunnitteluun ryhmän kautta. Muut osalliset voivat esittää mielipiteensä - nyt käynnissä olevan ympäristöarvioinnin sisällöstä ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemisen aikana, - tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikana ja - tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisessa. Ympäristöarvioinnin sisällön ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemisasiakirjat ovat nähtävillä 2.5.-2.8.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu), Alavieskan kunnassa, Haapajärven kaupungissa, Haapaveden kunnassa, Kalajoen kaupungissa, Kannuksen kaupungissa, Lestijärven kunnassa, Nivalan kaupungissa, Pihtiputaan kunnassa, Pyhäjärven kaupungissa, Reisjärven kunnassa, Sievin kunnassa, Toholammin kunnassa ja Ylivieskan kaupungissa sekä internetissä osoitteessa: www.ymparisto.fi/tulvaryhmät > Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmä Työn etenemisestä tullaan antamaan mediatiedotteita ja sitä voi seurata tulvaryhmän internetsivuilla (osoite yllä). Työstä voi pyytää myös lisätietoa ja kommentoida suoraan tulvaryhmän jäsenille. Osalliset ja kohderyhmät Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Keski-Suomen liitto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Alavieskan kunta, Haapajärven kaupunki, Haapaveden kunta, Kalajoen kaupunki, Kannuksen kaupunki, Lestijärven kunta, Nivalan kaupunki, Pihtiputaan kunta, Pyhäjärven kaupunki, Reisjärven kunta, Sievin kunta, Toholammin kunta ja Ylivieskan kaupunki Jokilaaksojen pelastuslaitos Tulvariskialueen asukkaat sekä alueella olevat maa- ja vesialueiden omistajat Tulvariskialueella olevat yritykset, teollisuuslaitokset, ym. Media Päättäjät ja luottamushenkilöt eri tasoilla Tutkijat ja asiantuntijat Järjestöt ja yhdistykset Muut viranomaistahot Muut mahdolliset osalliset
11/12 Aikataulu Kuva 5. Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu vuosille 2012 2015 Tulvariskien hallinnan vastuut - ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta ja tulviin varautuminen ennen tulvia - Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta - Kunnan vastuulla on suojella omaa infraa ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisen toimintaa tulvasuojelussa - Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan Vuorovaikutus asukkaiden ja viranomaisten välillä edistää tulviin varautumista ja tulvatilanteen hallintaa.
12/12 Tulvaryhmän kokoonpano Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Jussi Rämet (040 586 3877) ja sihteerinä 20.5.2013 alkaen ELY-keskuksen ympäristöinsinööri Kaisa Kettunen (0295 038 000/Kaisa Kettunen). Taho Jäsen Varajäsen Pohjois-Pohjanmaan liitto Jussi Rämet Erkki Partala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Olli Utriainen Timo Yrjänä Jokilaaksojen pelastuslaitos Pekka Räty Harri Huumo Alavieskan kunta Hannu Haapakoski Pekka Joki-Erkkilä Haapajärven kaupunki Vesa Savolainen Kari Kestikievari Kalajoen kaupunki Jouko Lehikoinen Pekka Märsylä Nivalan kaupunki Juha Peltomaa Reisjärven kunta Pasi Liikanen Matti Kiviniemi Sievin kunta Paavo Hankonen Reijo Peltokorpi Ylivieskan kaupunki Mauri Haikola Tapio Koistinaho Vesienhoidon asiantuntijana toimii Anne Laine (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Hydrologisena asiantuntijana toimii Miikka Annunen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)