YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (21) Helsinki 14.8.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-534-111 No YS 951 ASIA Päätös Rakentajien Ekopark Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien ympäristölupapäätöksen No YS 695/ 23.5.2007 pinta- ja pohjaveden tarkkailua koskevan lupamääräyksen 27. muuttamista. LUVAN HAKIJA Rakentajien Ekopark Oy Ämmässuonkuja 1 02820 Espoo TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rakennusjätteen kierrätyslaitos Espoon kaupunki, Ämmässuo, Ämmässuonkuja 1, 02820 Espoo Kiinteistö: Rno 049-408-0001-0413 Kiinteistön omistaja: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Y-tunnus: 1579367-2 Toimialatunnus: 38210 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 c) ja d) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 14.10.2008. MAKSU 2 190 euroa A12-111-AT2295 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (21) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 23.5.2007 toiminnan muutokselle ympäristöluvan No YS 695 (dno UUS-2006-Y-315-111). Laitoksella on 30.7.2001 päivätty sopimus vesien viemäröinnistä Espoon Veden kanssa. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman 8.1.2004 (Dnro UUS-2003-Y-171-111). Uudenmaan ympäristökeskus antoi päätöksen vesien yhteistarkkailun muuttamisesta 12.3.2007 (No YS 357/UUS-2006-Y- 585-119). Alue on merkitty ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa jätehuollon alueeksi (EJ). Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa kierrätyslaitoksen alue on varattu teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Ämmässuon alueelle on laadittu asemakaava. Rakentajien Ekopark Oy on kuitenkin asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Espoon kapunginhalitus on tehnyt kaavasta päätöksen 10.10.2006 ja päätöksestä valitettiin. Korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksen 5.6.2008. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Kaatopaikka-alueen kaavamerkintä on EJ/VR (jätteenkäsittelyalue), kompostointilaitoksen ET-2 (yhdyskuntateknistä palvelua ja huoltoa palvelevien laitosten ja rakennusten korttelialue) ja vanha kaatopaikka-alue on merkitty VU-alueeksi (urheilu- ja virkistyspalvelualueiden alue). Alueella on voimassa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.1.2008 määräämä rakennuskielto kahden vuoden ajaksi. Rakennuskielto päättyy 24.1.2010. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rakentajien Ekopark Oy:n kierrätyslaitos sijaitsee Espoon kaupungin Ämmässuon alueella kiinteistöllä Rno 049-408-0001-0413. Kiinteistön pinta-ala on noin 5 ha. Kierrätyslaitoksen ympäristö on rakennettua ja alueen läheisyydessä sijaitsevat YTV:n jätteenkäsittelykeskus, Espoon kaupungin Ämmässuontien ja Kulmakorven maanläjitysalueet, Rudus Oy:n kallionlouhinta- ja murskausalue sekä maankaatopaikka ja pienempiä varastoalueita, Hyvinkään Tieluiska Oy:n kantojen haketus- ja mullanvalmistuslaitos, Espoon moottorikerho ry:n motocross-rata, Espoon kaupungin romuautovarasto, Rudus Asfaltti Oy:n asfalttiasema ja
3 (21) polttonesteidenjakeluasema sekä Lohja Rudus Oy:n betoninmurskauslaitos. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Ämmässuon alueen pintavesien päävirtaussuunta on etelään. Rakentajien Ekopark Oy:n kierrätyslaitoksen alue sijoittuu Ämmässuontien maanläjitysalueen keskivaiheilta kulkevan valuma-alueen pohjoisreunalle. Rakentajien Ekopark Oy:n kierrätyslaitoksen alue sijaitsee kallioisessa maastossa, jossa kallionpinta on ennen alueen rakentamista ollut paljastuneena tai ainoastaan ohuen moreenikerroksen peittämä. Nykyinen kenttärakenne koostuu louhimalla tasatusta ja asfaltoidusta kentästä. Itäpuolella alue rajoittuu kallioiseen metsämaastoon. Laitoksen alueella maanpinnan nykyinen taso on +64,6 +67,0. Kentän tasauslouhinta on tehty tasoon noin 0,8 1,0 m kentän nykyisestä pinnasta. Kentän pohjan tasaukseen on käytetty louhetta ja kantavaan kerrokseen mursketta. Sijoitusalueella ja sen lähiympäristössä, pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä tehdyissä kairauksissa on kallionpinnan syvyydeksi todettu noin 2,8 3,2 m. Pohjan tasaukseen käytetyn louhekerroksen ja kallionpinnan välissä on kairauspisteissä todettu ohut kerros moreenia. Pohjaveden pinta on alueen ja sen lähiympäristön kallioperään asennetuissa havaintoputkissa todettu olevan tasolla +63 +66 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, lokakuu 2005). Pohjaveden pinta on ylimmillään alueen eteläpuolella ja alimmillaan alueen pohjoispuolella. Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta-alueella on vedenjakaja, josta pohjavesi virtaa sekä etelään ja pohjoiseen. Lähimpien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousvesikaivot sijaitsevat nykyisen laitoksen luoteispuolella Kolmperän alueella noin 900 m etäisyydellä kierrätyslaitoksesta. Lähiympäristössä ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähimmät pohjavesiesiintymät ovat luoteispuolella, noin 2,4 km etäisyydellä sijaitseva Kolmirannan (luokka I, kalliopohjavesiesiintymä), koillispuolella noin 2,5 km etäisyydellä sijaitseva Kuusikodin pohjavesialue (luokka I), itäpuolella noin 2,7 km etäisyydellä sijaitseva Nupurin pohjavesialue (luokka I) sekä eteläpuolella, noin 3,5 km etäisyydellä sijaitseva Järvikylän pohjavesialue (luokka I). Alueen pohjavedellä ei ole maaperän kautta virtausyhteyttä edellä mainittujen pohjavesiesiintymien suuntaan. Lähin luonnonsuojelualue Kakarlampi on Ämmässuon alueen kaakkoispuolella. Sen suojeluperusteena on arvokas suo- ja vesiluonto. Kierrätyslaitoksen alueelta kohteeseen on etäisyyttä noin 1 100 m.
4 (21) LAITOKSEN TOIMINTA Rakentajien Ekopark Oy vastaanottaa ja käsittelee rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää rakennusjätettä, kiviainesta, betonia, tiiliä, teollisuudessa ja yhdyskunnissa syntyvää puu-, paperi-, pahvi-, muovi-, lasi-, rengas- ja energiajätettä. Suurin osa jätteistä on peräsin Etelä-Suomen alueelta. Kierrätyslaitoksella on lupa vastaanottaa syntypaikkalajiteltua puujätettä ja rakennussekajätettä yhteensä noin 70 000 t/a. Kierrätysmateriaalit toimitetaan teollisuuden raaka-aineiksi tai kierrätyspolttoaineeksi, jatkokäsittelyyn Kuusakoski Oy:n muille laitoksille tai muuhun hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat materiaalit toimitetaan loppusijoitukseen. Rakentajien Ekopark Oy toimii myös kierrätysmetallien ja metallipitoisten jätteiden sekä ongelmajätteiden pienerien vastaanotto- ja käsittelypisteenä tarjoten paikallista kierrätyspalvelua alueen yhdyskunnalle. Materiaalin vastaanottoa ja ulkona tapahtuvia toimintoja harjoitetaan ma pe klo 6.00 22.00 ja la klo 7.00 15.00 pois lukien arkipyhät. Toimintoja halleissa harjoitetaan ma su 24 h/vrk. Rakennusjätteen käsittelyprosessin jätteen eli rejektin siirtämistä ulkona sijaitsevan kuljettimen alta viereiseen laariin tehdään myös 24 h/vrk. Lisäksi lopputuotteiden kuljetuksia hoidetaan myös sunnuntaisin. LUPAMÄÄRÄYKSEN MUUTOSHAKEMUS Nykyinen lupamääräys Muutoshakemus Rakentajien Ekopark Oy:n ympäristöluvan lupamääräys 27. kuuluu seuraavasti: Rakentajien Ekopark Oy:n on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pintaja pohjavesiin osallistumalla Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesienyhteistarkkailuohjelmaan. Rakentajien Ekopark Oy esittää, että Uudenmaan ympäristökeskus ensisijaisesti muuttaa yllä mainittua lupamääräystä siten, että Rakentajien Ekopark Oy voi irtautua yhteistarkkailusta ja hoitaa tarkkailuvelvoitteensa itsenäisesti. Toissijaisesti tulisi tarkkailua koskevaa määräystä Rakentajien Ekopark Oy:n osalta vähintäänkin selventää siten, että lupamääräyksessä mainitaan pisteet ja analyysit, joiden yhteistarkkailun kustannuksiin Rakentajien Ekopark Oy:n voidaan velvoittaa osallistuvan.
5 (21) Muutoshakemuksen perustelut Pintavedet FCG Planeko Oy:n on laatinut lausunnon Rakentajien Ekopark Oy:n pinta- ja pohjavesivaikutuksissa. Lausunnossa on myös ehdotus tarkkailun jatkosta. Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta-alueen eteläpuoliset valumavedet (lähinnä hallin kattovedet ja parikkialueiden vedet) ohjataan öljynerottimen ja näytteenottokaivon (NOK) kautta palovesi- ja tasausaltaaseen, josta ne purkautuvat ylivuotona etelään kuivatusojastoa pitkin. Ojastoon purkautuvien vesien laatua ehdotetaan seurattavan näytteenottokaivosta NOK. Toiminta-alueen pohjoisosan varastokentän ja käsittelyalueen sade- ja hulevedet ohjataan sadevesiviemäriin, josta vedet ohjataan Ämmässuontien reunassa kulkevaan avo-ojaan. Pohjoiseen johdettavien vesien laatua ehdotetaan seurattavan purkuojaan laskevasta purkuputkesta (hulevesi). Näytteenottopisteet on merkitty liitteenä 2. olevaan karttaan. Pisteeltä hulevesi pohjoiseen ei ole käytettävissä vedenlaatutuloksia, koska piste ei kuulu Ämmässuon vesien yhteistarkkailuohjelmaan. FCG Planeko Oy:n tekemän selvityksen mukaan Rakentajien Ekopark Oy:n pintavesikuormitus on havaittavissa seuraavissa pisteissä: Pohjoiseen Nupurinjärveen suuntaavat vedet: P17, sähkönjohtokyky, kloridi, sulfaatti P12, sulfaatti Etelään Loojärveen Ämmässuonpuron kautta virtaavat vedet: NOK, sulfaatti, sähkönjohtokyky, fosfori, typpi, sinkki, kiintoaine P2, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, sulfaatti P8, sulfaatti, kokonais- ja ammoniumtyppi Pintavesipisteille esitetään selvityksen liitteen 1. taulukon 1. mukaista tarkkailua, joka on yhteistarkkailuohjelmassa määrättyä tarkkailua suppeampaa analyyseiltään ja näytteenottokertoineen. Näytteet on tarkoitus ottaa kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Näytteenotosta vastaavat henkilösertifioidut näytteenottajat ja näytteiden analysointi tapahtuu akkreditoidussa laboratoriossa.
6 (21) Pohjavedet Toiminta-alue sijaitsee vedenjakajalla, mistä pohjavesi virtaa pohjoiseen pisteiden 207A, 253/07 ja 254/07 suuntaan sekä etelään pisteiden 206A ja 37 suuntaan. Putket 207A ja 206A sijaitsevat välittömästi Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta-alueen tuntumassa. 207A on alueen kuormitteisin piste. Kuormitus ilmenee orgaanisen aineksen määrässä, ammoniumpitoisuutena sekä kloridin, sulfaatin, kalsiumin, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden arvoissa. 206A:n eteläpuolella sijaitsevassa pisteessä 37 veden kuormitteisuus on vähäistä, ainoastaan sähkönjohtavuus ja orgaanisen aineksen määrä ovat koholla. Kalliopohjavesiputken 253/07 vesinäytteissä eri toimintojen vaikutus on vähäinen. Tosin veden kloridi, alumiini ja kalsiumpitoisuudet nousivat loppuvuonna alkuvuoden havaintokertoihin nähdä. Pisteessä 254/07 kloridin, sulfaatin ja alumiinin arvot ovat selkeästi luonnontilasta koholla. Rakentajien Ekopark Oy esittää, että näistä pisteitä tarkkailtaisiin samalla analyysivalikoimalla ja tarkkailutiheydellä kuin Ämmässuon- Kulmakorven yhteistarkkailuohjelmassa on tehty. Tulosten raportointi Tarkkailutulokset toimitetaan jokaisen tarkkailukerran jälkeen Uudenmaan ympäristökeskukseen sekä Espoon ympäristökeskukseen. Tarkkailutulokset voidaan toimittaa myös Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteistarkkailun raportoinnista vastaavalle taholle, jotta tuloksia voidaan tarvittaessa käyttää myös alueen toimintojen yhteisvaikutuksia arvioitaessa. Rakennusjätteen käsittelylaitoksen tarkkailusta tehdään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä yhteenvetoraportti, jossa kuvataan kuluneen vuoden toiminta sekä tarkkailutulokset johtopäätöksineen. Raportti toimitetaan toiminnan muun vuosiraportoinnin yhteydessä Uudenmaan ympäristökeskukseen sekä Espoon ympäristökeskukseen. Perustelut tarkkailuvelvoitteen muuttamiselle Rakentajien Ekopark Oy on ollut mukana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesienyhteistarkkailussa vuodesta 2003 lähtien. Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta on muiden yhteisvesitarkkailussa mukana olevien tahojen toimintaan verrattuna pientä ja ympäristövaikutuksiltaan vähäistä. Yhteisvesitarkkailussa saatujen tulosten perusteella Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan vaikutukset rajoittuvat toiminta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Tässä esityksessä mainitulla tarkkailulla Rakentajien Ekopark Oy voi riittävässä määrin tarkkailla toimintansa vaikutuksia ympäristöön. Etäämpänä sijaitsevissa näytepisteissä ei Rakentajien Eko-
7 (21) park Oy:n toiminnan vaikutuksia ole ollut havaittavissa. Kauempana sijaitsevien pisteiden tarkkailuun osallistumiselle ei ole siten Rakentajien Ekopark Oy:n osalta perusteita, vaan pisteiden veden laatu kuvaa enemmän muista alueen toiminnoista aiheutuvaa kuormitusta. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n 9.2.2006 laatimassa loppuraportissa Selvitys lika-aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen ja niiden mahdollisesta leviämisestä pohjaveden mukana Ämmässuon Kulmakorven toiminta-alueiden ulkopuolelle todetaan, että Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan mahdollisia indikaattoreita ovat sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, kalsium ja mineraaliöljyt sekä mahdollisesti metallit. Indikaattoriaineiden pitoisuuksia seuraamalla voidaan seurata toiminnan vaikutuksia, eikä laajempien analyysien vaatiminen Rakentajien Ekopark Oy:n taholta ole perusteltua. Muut yhteistarkkailuohjelmassa mukana olevat aineet kuvaavat alueen muiden toimijoiden vaikutuksia. Vaikutuksia voidaan seurata riittävän kattavasti kahdesti vuodessa otettavien näytteiden avulla, koska indikaattoriaineiden vaihtelun ei ole todettu olleen kovin suurta eri tarkkailukerroilla. Ympäristölupamääräyksissä yhteisvesitarkkailuun osallistumista on perusteltu sillä, että eri toimintojen vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa ja että alueen toimintojen yhteisvaikutuksista on saatava kokonaiskuva. Esittämällään tarkkailuohjelmalla Rakentajien Ekopark Oy voi tarkkailla oman toimintansa vaikutuksia riittävän kattavasti. Muut alueen toimijat voivat jatkaa muilta osin yhteistarkkailua näin halutessaan, eikä muiden toimintojen vaikutusten tarkkailua voida sälyttää Rakentajien Ekopark Oy:n vastuulle. Rakentajien Ekopark Oy on esittänyt, että se laatii vuosittain toimintansa vaikutuksista raportin viranomaisille ja lisäksi saadut tarkkailutulokset voidaan toimittaa yhteistarkkailusta raportteja laativan tahon käyttöön. Näin ollen myös koko alueen yhteisvaikutusten arviointia voidaan edelleen tehdä ja Rakentajien Ekopark Oy osallistuu tähän vaikutustarkkailuun toimintansa laajuuteen nähden riittävästi. Ämmässuon Kulmakorven alueen yhteisvesitarkkailu ei ole Rakentajien Ekopark Oy:n kohdalla kustannustehokas ratkaisu oman toimintansa ympäristövaikutustien tarkkailemiseksi. Yhteisvesitarkkailu on osoittautunut taloudellisesti hyvin raskaaksi ottaen huomioon Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan laajuuden Ämmässuolla. Muut yhteistarkkailun osapuolet ovat haluttomia muuttamaan kustannusjaon perusteita siten, että jokainen toiminnanharjoittaja vastaisi ainoastaan oman toimintansa tarkkailusta aiheutuvista kustannuksista. Näin ollen ei ole Rakentajien Ekopark Oy:n etujen mukaista allekirjoittaa yhteisvesitarkkailusopimusta sopimuskaudelle 2009 2012.
8 (21) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 28.1.2009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Espoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 11.3. 9.4.2009. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta antoi hakemuksesta 12.3.3009 seuraavan lausunnon: Ämmässuon-Kulmakorven alueelle on keskittynyt sellaisia toimijoita, joilla on vaikutusta ympäristöön. Vesien yhteistarkkailulla on varmistettu ympäristöä kuormittavien toimijoiden osallistuminen tarkkailuun ja vaikutusten tarkastelu kokonaisuutena, koska muuten Ämmässuon- Kulmakorven alueen ympäristövaikutusten hahmottaminen kokonaisuutena on vaikeaa, jopa mahdotonta. Yhteistarkkailuun osallistujat ovat keskenään sopineet näytepisteistä ja kustannusten jaosta, joihin ympäristöviranomaiset eivät ole puuttuneet. Rakentajien Ekopark Oy on alueella merkittävä toimija, jolla on tarkkailussa todettuja vaikutuksia läheisissä pohjavesipisteissä. Yhteistarkkailun perimmäinen tarkoitus romuttuu, jos kaikki eivät enää siihen osallistu, joten ympäristölautakunnan mielestä yhteistarkkailu on säilytettävä entisellään. YTV toimitti 8.4.2009 seuraavan muistutuksen: Tarkkailun taustaa Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu on aloitettu kesällä 2003. Tarkkailuohjelmaa on tämän jälkeen tarkennettu useita kertoja yhdessä toiminnanharjoittajien ja viranomaisten kesken. Viimeisin tarkkailuohjelman päivitystä koskeva päätös on annettu 12.3.2007 (Dnro UUS-2006-Y-585-119).
9 (21) Yhteistarkkailuohjelma on yksi Suomen laajimmista ja se kattaa koko Ämmässuon ja Kulmakorven alueen. Alueen toiminnot ovat valtakunnallisesti mittavia ja alueella on omat erityispiirteensä, jotka on huomioitu yhteistarkkailussa. Tarkkailuvelvollisia toiminnanharjoittajia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella ovat YTV, Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Rakentajien Ekopark Oy. Nykyinen yhteistarkkailu Nykyinen yhteistarkkailuohjelma perustuu tutkimuksiin alueen pintavesien ja pohjavesien virtauksista valuma-alueineen. Tarkkailuohjelmassa on todettu minkä toiminnanharjoittajan toiminnot sijaitsevat kullakin valuma-alueella. Tällä perusteella vastuu tarkkailukustannuksista on jaettu toiminnanharjoittajien kesken. Tässä mallissa toiminnanharjoittajat joutuvat kantamaan vastuuta myös muista kuin välittömästi laitoksen läheisyydessä olevista pisteistä. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää varmistaa Ämmässuon-Kulmakorven alueen ympäristöpäästöjen valvonta, jolloin oleellista ei ole yksittäisen toimijan päästöt, vaan kokonaisuuden hallinta. Ekopark toimii alueen keskellä, jolloin sen vaikutuksia on vaikea erotella muiden toiminnanharjoittajien vaikutuksista. Esimerkkinä Ekoparkin toiminnan vaikutusten ulottuvuudesta etelään on pisteiden P2 ja P8 pitoisuudet. Pisteiden pitoisuuksissa ei ole ollut suurta eroa, jolloin on vaikeaa sanoa, että Ekoparkin päästöt rajoittuisivat vain pohjoisosaan aluetta. Yhteistarkkailussa lähtökohtana on, että alueen toimintojen vaikutuksia voidaan paremmin ja kustannustehokkaammin seurata kokonaisvaltaisesti, niin että kaikki alueen tarkkailuvelvolliset osallistuvat tarkkailuun. Erilliset tarkkailut ja raportoinnit sekä mahdollisesti eri laboratoriot ja konsultit vaikeuttavat vaikutusten seurantaa ja kokonaiskuvan muodostamista vaikutuksista. Ekoparkin esitys erillisestä tarkkailusta Ekoparkin ehdotus tarkkailun muuttamiseksi lähtee siitä, että Ekopark vastaisi vain lähimpien pohjavesiputkien ja välittömässä läheisyydessä purkautuvien pintavesien tarkkailusta. Pohja- ja pintavedet kulkeutuvat kuitenkin kauemmas, missä on myös havaintopisteitä (purot, järvet, pohjavesipisteet). On kohtuutonta, että muut toimijat vastaisivat yksin näiden etäämpänä olevien pisteiden tarkkailusta. Mikäli Ekoparkille myönnetään oikeus omaan erilliseen tarkkailuun, tulee Ekopark velvoittaa tarkkailemaan osaltaan myös niitä havaintopisteitä, jotka sijaitsevat kauempana sen toiminta-alueesta ts. kaikki pinta- ja pohjavesipisteet, joiden kautta Ekoparkin vedet loppujen lopuksi kulkevat. Alueen muut toimijat joutuvat tarkkailemaan toimintaansa 4 kertaa vuodessa (Ekoparkin ehdotus 2 krt/a) ja joka neljäs vuosi on laajempi tarkkailuvuosi analyysivalikoimien osalta.
10 (21) Ekoparkin kuormitteisia pintavesiä johdetaan alueen eteläosasta öljynerotuskaivon sekä tasaus- ja palovesialtaan kautta Ämmässuontien viereiseen ojaan ja edelleen YTV:n alueen kautta kaakkoiseen avoojaan. Ekoparkin alueen pohjoisosasta johdetaan ns. puhtaampia vesiä Ämmässuontien vieressä kulkevaan pohjoiseen virtaavaan ojaan. YTV:n mielestä on erittäin tärkeää, että em. suuntiin johdettavista pintavesistä otetaan näytteet samanaikaisesti (4 krt/a) ja niistä tehdään saman analyysivalikoiman mukaiset määritykset kuin muistakin Ekoparkin läheisyydessä olevien muiden toimijoiden pintaveden velvoitetarkkailupisteistä. YTV:n kannalta on tärkeää, että olemme selvillä alueemme läpi johdettavien vesien laadusta. Ekoparkin nykyisessä ympäristöluvassa (UUS-2006-Y-315-111, No YS 695/23.5.2007) on varauduttu toiminnan olennaiseen laajentamiseen. Luvassa Ekopark on velvoitettu osallistumaan yhteistarkkailuun. Ekparkin ehdotus lupapäätöksen muuttamiseksi tarkkailupisteiden sekä niiden analyysivalikoiman ja näytteenottokierrosten vähentämiseksi neljästä kahteen on ristiriitainen toiminnan laajentamisen ja alueen muiden toimijoiden velvoitteisiin nähden. Em. lupapäätöksen lupamääräysten perusteluissa on mainittu seuraavaa: "Ämmäsuon - Kulmakorven alueella toteutetaan pohja- ja pintavesien yhteistarkkailuohjelmaa. Rakentajien Ekopark Oy:n pinta- ja pohjavesitarkkailun yhdistäminen alueen muuhun tarkkailuun on perusteltua, jotta alueen jätteenkäsittelytoimintojen yhteisvaikutuksesta saadaan kokonaiskuva. Mahdollisista muutoksista analyyseissä tai tarkkailutiheydessä päätetään erikseen tehtävässä yhteistarkkailuohjelmapäätöksessä. YTV:n näkemyksen mukaan parhaiten em. seikat tulevat huomioiduksi, mikäli Ekopark osallistuu alueen yhteistarkkailuohjelmaan. Mikäli Ekopark haluaa jatkaa lupahakemusta ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, tulee viranomaisen huolehtia siitä, että asetetut tarkkailuvelvoitteet ovat riittäviä ja alueen toimijoiden näkökulmasta tasapuolisia. Espoon ympäristöyhdistys ry:n 9.4.2009 toimittamassa mielipiteessä todetaan mm. seuraavaa: Selvitysten mukaan Rakentajien Ekopark Oy:n pintavesikuormitus on näkynyt etelän suuntaan purkavien vesien osalta sulfaattipitoisuuden sekä sähkönjohtokyvyn nousuna. Myös fosfori- ja typpiarvot ovat olleet ajoittain peltoalueen suuruusluokkaa. Rakentajien Ekopark Oy:n pohjavesikuormitus näkyy selkeästi lähimmissä havaintoputkissa, joissa kloridin, sähkönjohtavuuden, orgaanisen aineksen, sulfaatin, kalsiumin ja ammoniumpitoisuuden määrät ovat korkeat. Myös kauempana sijaitsevissa pohjavesiputkissa yrityksen toiminnan vaikutus havaitaan. FCG Planekon tekemän selvityksen perusteella Rakentajien Ekopark Oy:n ei tulisi erota alueen yhteistarkkailusta tai supistaa tarkkailuvelvoitettaan. Alueen eri toimintojen vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan, kuten ympäristölupamääräyksissä on todettu. Rakentajien Ekopark Oy:n pintavesikuormitus näkyy selvästi lähimmissä tarkkailupisteissä ja pohjavesivaikutus on ilmeinen.
11 (21) Hakijan kuuleminen ja vastine Alueen hulevedet johdetaan joko suoraan avo-ojaan tai öljynerottimen ja tasausaltaan kautta avo-ojaan. Avo-ojista hulevedet valuvat lopulta Nupurinjärveen ja Gumbölenjokeen. Etenkin kun pohjoiseen johdettavia hulevesiä ei käsitellä lainkaan ennen maastoon johtamista, tulisi niiden vaikutuksia erityisesti tarkkailla sekä vaatia toiminnanharjoittajan ulkoalueen kaikkien hulevesien käsittelyä ennen maastoon johtamista. Hakijaa on kuultu hallintolain 34 :n mukaisesti. Rakentajien Ekopark Oy toimitti 19.5.2009 seuraavan vastineen: Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon vastataan mm. seuraavasti: Ämmässuon Kulmakorven alueella sijaitsee 27.3.2009 päivätyn yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon mukaan yhteensä 23 eri toimintoa (Ramboll Finland Oy, 2009, Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2008, s. 2, kuva 1). Näistä toiminnoista vain kaksitoista on velvoitettu kuulumaan mukaan vesien yhteistarkkailuun. Rudus Oy:tä on velvoitettu osallistumaan ainoastaan pintavesien tarkkailuun. Näin ollen vesien yhteistarkkailuun ei ole velvoitettu osallistumaan läheskään kaikkia alueen toimijoita, joiden toiminnalla on vaikutuksia ympäristöön. Mm. seuraavat Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta-alueen lähistöllä sijaitsevat toiminnot eivät kuulu mukaan yhteistarkkailuun: Esso Oy, D-jakeluasema Espoon moottorikerho Oy, motocrossrata Lohja Rudus Oy, betoniasema Rudus asfaltti Oy, asfalttiasema Rudus Oy, Ämmässuo, kiviainespohjaisten rakennusmateriaalien kierrätysalue Hyvinkään Tieluiska Oy, kantojen haketus ja mullan valmistus YTV, huolto ja varastotoimintojen alue YTV, sorttiasema Myös alueen muita toimijoita tulisi siis velvoittaa osallistumaan yhteistarkkailuun. Ympäristöviranomaiset eivät kuitenkaan ole tätä jostain syystä edellyttäneet. Näin ollen alueella on useita yrityksiä, jotka voivat viranomaisen näkemyksen mukaan tarkkailla toimintansa ympäristövaikutuksia kuulumatta yhteistarkkailuun. Tasapuolisuuden nimissä myös Rakentajien Ekopark Oy:lle tulisi suoda tämä mahdollisuus. Viranomaiset ovat hyvin voimakkaasti puuttuneet yhteistarkkailussa mukana oleviin pisteisiin, ollen vahvasti vaikuttamassa tarkkailun huomattavaan laajuuteen sekä näytepisteiden että analyysivalikoimien suhteen. Näiltä osin Espoon kaupungin ympäristölautakunnan väite on virheellinen.
12 (21) Yhteistarkkailun kustannustenjakoon eivät ympäristöviranomaiset ole puuttuneet. Käytännössä myös yksittäisen toimijan vaikutusmahdollisuudet kustannustenjakoon ovat olleet olemattomat ja kustannustenjako on ollut YTV:n sanelupolitiikkaa. Vaikka Rakentajien Ekopark Oy onkin sinällään merkittävä toimija, on sen toiminta muihin yhteistarkkailuvelvollisiin nähden pientä. Kaikilla muilla yhteistarkkailuvelvollisilla on velvoiteperusteena mm. kaatopaikka- tai maanläjitysalueita, joihin liittyy lähtökohtaisesti laajemmat tarkkailuvelvoitteet (mm. toiminnan yläpuolisten pisteiden tarkkailu, joka on tyystin unohdettu kustannusjaossa). YTV:n muistutukseen Rakentajien Ekopark Oy vastaa seuraavaa: Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) liitteessä 3 on annettu määräykset kaatopaikkojen vesitarkkailusta: Käytännössä nämä kaatopaikkaa koskevat tarkkailuvelvoitteet ovat siirtyneet koko alueen tarkkailuun. Kustannusten jaossa ei ole millään tavoin huomioitu tätä seikkaa, vaan kustannukset jaetaan puhtaasti valuma-alueiden mukaan. Esimerkiksi kaatopaikka-asetuksessa mainittujen yläpuolisten pisteiden kustannuksista vastaavat ainoastaan alueen muut toimijat, joiden vesiä alueelle kulkeutuu. Yksittäisen osapuolen vaikutusmahdollisuudet yhteistarkkailun kustannusten jakoon ovat olleet olemattomat. Kustannukset on jaettu YTV:n näkemyksen mukaan, eikä ehdotettuja vaihtoehtoisia kustannusjakomalleja ole otettu edes käsittelyyn. Kustannusjako perustuu valuma-alueisiin, eikä toiminnan laajuudella ole minkäänlaista merkitystä kustannusten jakoon. Koska Rakentajien Ekopark Oy sijaitsee eri valuma-alueiden rajalla, ovat tarkkailukustannukset tästä johtuen kohtuuttoman suuret. Rakentajien Ekopark Oy:n tarkkailukustannuksia lisää entisestään se, että useita toimijoita Rakentajien Ekopark Oy:n ympärillä ei ole velvoitettu liittymään yhteistarkkailuun ja näin ollen Rakentajien Ekopark Oy vastaa yksin koko tämän alueen tarkkailuvelvoitteiden kustannuksista. Rakentajien Ekopark Oy on useaan otteeseen tuonut esille tämän kustannusten jakoon liittyvän epäkohdan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesientarkkailuyhteistyön neuvotteluryhmän kokouksissa ja ehdottanut vaihtoehtoisia kustannusjakoperusteita. Näitä vaihtoehtoisia kustannusjakotapoja ei kuitenkaan ole otettu käsittelyyn tai selvitykseen YTV:n päätöksellä. Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan vaikutuksia on melko hankala erottaa muiden toiminnanharjoittajien vaikutuksista, mutta niitä on mahdollista seurata suppeammalla tarkkailulla kuin esimerkiksi kaatopaikkojen vaikutuksia. Vaikutusten ei voida olettaa jatkuvan niin pitkälle kuin mihin vesiä kulkeutuu. YTV on muistutuksessaan esittänyt kuvaajan pisteiden P2 ja P8 sähkönjohtavuuden kehityksestä vuosina 1997 2008. Rakentajien Ekopark Oy
13 (21) aloitti toimintansa keväällä 2002. Kuvaajan mukaan sähkönjohtavuus molemmilla pisteillä on ollut laskussa vuodesta 2001 lähtien. Kuvaajasta nähdään, ettei Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan alkaminen ole itse asiassa vaikuttanut kummankaan pisteen veden laatuun havaittavasti sähkönjohtavuuksia tarkasteltaessa. Se, ettei pisteiden sähkönjohtavuuksissa ole juurikaan eroa, ei kerro millään tavoin siitä, että Rakentajien Ekoparkin toiminnan vaikutukset näkyisivät kummassakaan pisteessä. Pisteen NOK veden laatu kuvaa Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan pintavesivaikutuksia etelän suuntaan. Pisteen kautta kulkeutuvien vesien määrä on erittäin vähäinen ja piste on ollut useilla näytteenottokerroilla kuiva. Pisteen sähkönjohtavuus on vaihdellut vuosina 2002 2008 välillä 5,78 213 ms/m keskiarvon ollessa 84,27 ms/m. Sähkönjohtavuus pisteessä NOK on ollut pääosin pienempi kuin pisteessä P2. Näin ollen Ekoparkin toiminnan vaikutuksia pisteessä P2 tai etenkään kauempana sijaitsevassa pisteessä P8 ei voida havaita. Myös erillisistä tarkkailuista on mahdollista saada kokonaiskuva vaikutuksista ja Rakentajien Ekopark Oy on luvannut toimittaa tarkkailutulokset myös yhteisvesitarkkailun raportoinnista vastaavan tahon käyttöön. Mikäli Rakentajien Ekopark Oy:lle ei voida jostain syystä antaa lupaa hoitaa velvoitetarkkailuaan itsenäisesti alueen muiden vastaavan kokoisten toimijoiden tavoin, pyytää Rakentajien Ekopark Oy, että ympäristölupaa muutettaisiin siten, että siinä määritettäisiin minkä pisteiden tarkkailukustannusten jakamiseen Rakentajien Ekopark Oy:n on osallistuttava ja minkä toiminnan parametrien tarkkailuun. Tällöin yhteistarkkailusta saatettaisiin saada kustannustehokas myös Rakentajien Ekopark Oy:lle. Kauempana olevat pisteet kuuluvat selvästi isompien toimintakokonaisuuksien, kuten kaatopaikkojen tarkkailuun, jossa ne ovat yleisesti velvoitteina. On vähintäänkin kohtuullista, että huomattavasti laajemmat toiminnot (ja siten myös merkittävämmät ympäristövaikutukset aiheuttava) alueella omaavat toimijat vastaavat vaikutusten tarkkailusta kauemmas kuin Rakentajien Ekopark Oy. Näin ollen Rakentajien Ekopark Oy:n velvoittaminen tarkkailemaan kauempana toiminta-alueesta olevia pisteitä ei ole perusteltua. Rakentajien Ekopark Oy haluaa muistuttaa, ettei pohjoisosien vesien tarkkailu kuulu voimassa olevaan ja viranomaisen hyväksymään yhteistarkkailuohjelmaan, eikä sitä voida tämän lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä siihen myöskään liittää. Rakentajien Ekopark Oy:n esityksen mukaan tarkkailtuna myös YTV saa tarpeellisen tiedon alueensa kautta johdettavista hulevesistä. Rakentajien Ekopark Oy:n vaikutuksia vesiin määritettäessä nykyistä yhteistarkkailua suppeampikin tarkkailu antaa riittävän kuvan vesien laadusta. Mikäli vesien laatu ei oleellisesti vaihtele vuoden aikana, voidaan tarkkailukertojen lukumäärää hyvinkin harventaa vaikka toiminta laajenisi-
14 (21) kin. Toiminnan laajeneminen ei aina välttämättä tarkoita ympäristövaikutusten merkittävää lisääntymistä. Alueen muiden yhteistarkkailussa mukana olevien toimijoiden tarkkailuvelvoitteet tulisivatkin olla Rakentajien Ekopark Oy:n tarkkailuvelvoitteita isommat, sillä muilla toimijoilla on huomattavasti laajemmat toiminnot ja toiminta-alueet. Esimerkiksi VNp kaatopaikoista edellyttää tarkkailua neljästi vuodessa. Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta ei ole kaatopaikka-asetuksen mukaista, eikä tarkkailua tule laajentaa kaatopaikan tarkkailuvaatimusten mukaiseksi vain sen takia, että muilla alueen toimijoilla on alueella kaatopaikka. Kaatopaikkojen omistajien on huolehdittava näistä lakisääteisistä tarkkailuvelvoitteista, eikä niitä tule sälyttää edes osin muiden toimijoiden vastuulle. Rakentajien Ekopark Oy olisi valmis osallistumaan alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan omalta osaltaan, mikäli sopimuksen kustannusperusteita oltaisiin valmiit muuttamaan valuma-aluepohjaisesta kustannusten jaosta. Rakentajien Ekopark Oy on useita kertoja ehdottanut vaihtoehtoisia kustannusjakotapoja (esimerkiksi toiminta-alueen pinta-alaan verrannollinen osuus tai toimintayksiköittäin jyvitettävä osuus), mutta näitä ehdotuksia ei ole suostuttu vesien neuvotteluryhmässä edes käsittelemään tai selvittämään. Kuten jo aiemmin on todettu, eivät tasapuoliset tarkkailuvelvoitteet tarkoita sitä, että tarkkailuvelvoite on jokaisella toimijalla sama, vaan velvoite tulee suhteuttaa toiminnan laatuun ja laajuuteen. Rakentajien Ekopark Oy:n hakemuksessaan esittämä tarkkailu on riittävä ja myöskin toiminnan kokoon nähden tasapuolinen myös muiden toimijoiden näkökulmasta. Espoon ympäristöyhdistys ry:n muistutukseen vastataan mm. seuraavaa: Rakentajien Ekopark Oy ei vastaanota tai käsittele painekyllästettyä puuta. Mikäli kuormissa vastoin ohjeistusta löytyy painekyllästettyä puuta, toimitetaan se luvan omaavalle käsittelijälle (esim. Demolite Oy). Vastineessa viitataan yhteistarkkailun 2008 vuosiraporttiin, jossa todetaan, että pisteen P2 sulfaattikuormitus ja veden kohonnut sähkönjohtokyky johtuu pääosin maankaatopaikkatoiminnasta, ei Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnasta. Myös ravinnepitoisuuksien kohoaminen kuvaa raportin mukaan ennemmin maankaatopaikan kuin Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan vaikutuksia. Vuoden 2008 yhteistarkkailun vuosiyhteenvedossa olleista, pisteen P2 veden laadun muutoksista kertovista kuvaajista voidaan myös havaita, ettei Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan aloittaminen vuonna 2002 ole vaikuttanut millään lailla pisteen veden laatuun. Siten Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan vaikutuksia ei pisteessä ole havaittavissa. Väite siitä, että tehtyjen selvitysten mukaan juuri Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan vaikutukset olisivat näkyneet jossain pintavesipisteessä
15 (21) etelän suuntaan em. parametrien suhteen, on siis virheellinen. Em. parametrien kohonneet pitoisuudet kertovat Ämmässuontien maanläjitysalueen vaikutuksista ja siten myös vesien tarkkailun tulisi kuulua muille toimijoille kuin Rakentajien Ekopark Oy:lle. Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta-aluetta lähimpänä sijaitsevat pohjavesiputket ovat putket 206A (kalliopohjavesi etelään) ja 207A (kalliopohjavesi koilliseen). Näiden putkien valuma-alueelle sijoittuvat myös Rudus Oy:n asfaltti- ja betoniasemat sekä kiviainespohjaisten rakennusmateriaalien kierrätysalue ja Hyvinkään Tieluiska Oy. Ympäristöviranomaiset eivät ole katsoneet tarpeelliseksi vaatia yhdenkään näistä toiminnoista osallistuvan yhteisvesitarkkailuun pohjavesien osalta. Näin ollen näiden pohjavesiputkien tarkkailukustannukset ovat kokonaan Rakentajien Ekopark Oy:n vastuulla, vaikka mahdollisia kuormittajia on useita. Putkissa on todettu Ämmässuon alueen toimintojen vaikutuksia, mutta em. kloridipitoisuus, sähkönjohtavuus, orgaanisen aineksen määrä, sulfaattipitoisuus, kalsiumpitoisuus ja ammoniumtyppipitoisuus voivat yhtä lailla indikoida myös muiden alueen toimijoiden vaikutuksia, joiden ei siis tarvitse osallistua tarkkailukustannuksiin. Em. parametrien pitoisuudet ovat etäämpänä sijaitsevilla pohjavesiputkilla (putket 253/07, 254/07 ja 37) olleet selvästi alhaisempia, eikä kuormitusvaikutuksia ole juurikaan ollut havaittavissa. Näille putkille kuormitusvaikutusta aiheuttavat jo edellä mainittujen toimintojen lisäksi myös Espoon moottorikerhon motocrossrata ja Espoon kaupungin romuajoneuvovarasto. Näistä motocrossrata ei ole mukana yhteisvesitarkkailussa. Väite siitä, että juuri Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan vaikutus on havaittavissa myös kauempana sijaitsevissa pohjavesiputkissa, on virheellinen ja perusteeton. Alueen vesistä tehtyjen tutkimusten mukaan ei voida sanoa, että Rakentajien Ekopark Oy:n pintavesikuormitus näkyisi muissa pintavesipisteissä kuin kaivossa NOK. Muissa pisteissä mahdolliset toiminnan vaikutukset peittyvät muiden, isompien toimijoiden, ympäristövaikutusten alle. Rakentajien Ekopark Oy:n lähimpien pohjavesipisteiden (206A ja 207A) tulosten perusteella toiminnalla on vaikutuksia pohjaveden laatuun, mutta pohjaveden laatuun myös näissä pisteissä vaikuttavia toimijoita on alueella muitakin. Heiltä ei vain ole edellytetty osallistumista pohjavesien yhteistarkkailuun. Pohjoiseen johdettavien hulevesien tarkkailu ei ole mukana viranomaisen hyväksymässä ja voimassa olevassa yhteistarkkailussa, eikä sitä voida tämän lupakäsittelyn yhteydessä siihen myöskään liittää. Muutokset yhteisvesitarkkailuun tehdään erillisellä päätöksellä. Myöskään itse vesien käsittely ei kuulu tämän luvan muutoshakemuksen piiriin, joten siitä ei tule antaa lisämääräyksiä voimassa olevasta ympäristöluvasta poiketen. Mikäli Rakentajien Ekopark Oy saa luvan irtautua yhteisvesitarkkailusta ja hoitaa tarkkailuvelvoitteensa itsenäisesti, on Rakentajien Ekopark Oy valmis aloittamaan tarkkailun myös pohjoiseen johdettavista hulevesistä.
16 (21) Rakentajien Ekopark Oy haluaa lopuksi todeta yhteenvetona, että ottaen huomioon etteivät alueen kaikki muutkaan pienemmät toimijat kuulu yhteistarkkailun piiriin, on tasapuolisuuden nimissä myös Rakentajien Ekopark Oy:lle annettava mahdollisuus hoitaa oman toimintansa vaikutusten tarkkailu itsenäisesti. Vaikka tällainen lupa saataisiinkin, ei ole täysin pois suljettua, etteikö Rakentajien Ekopark Oy voisi olla edelleenkin mukana yhteistarkkailussa, mikäli sen kustannukset olisivat kohtuulliset toiminnan laajuuteen nähden. Mikäli ympäristöviranomainen katsoo, ettei Rakentajien Ekopark Oy:lle voida jostain syystä antaa lupaa hoitaa tarkkailuvelvoitettaan yhteistarkkailun ulkopuolella, pyytää Rakentajien Ekopark Oy toissijaisesti, että ympäristökeskus määrittelisi pisteet, joiden osalta Rakentajien Ekopark Oy:n on yhteistarkkailussa oltava mukana ja edellyttäisi myös alueen kaikkia muita toimijoita osallistumaan yhteistarkkailuun sekä pinta- että pohjavesien osalta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa Rakentajien Ekopark Oy:lle myöntämän ympäristöluvan No YS 695/ 23.5.2007 lupamääräyksen 27. kuulumaan seuraavasti: 27. Rakentajien Ekopark Oy:n on osallistuttava Ämmässuon - Kulmakorven pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailuun seuraavien havaintopisteiden osalta. Näytteet on otettava yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Pintavedet: Pohjavedet: NOK P2 P4 P8 P12 P17 207A 253/07 254/07 206A 37 36 101 106 252/05 Lisäksi laitosalueen pohjoiseen päin johdettavien hulevesien laatua on tarkkailtava purkuojaan laskevasta purkuputkesta (HUL) neljästi vuodessa. Näytteistä on tehtävä samat analyysit kuin näytepisteestä NOK, kuitenkin siten, että syksyllä 2009 on otettava kahdet laajan määritysvalikoiman näytteet ajankohtina, jolloin näyte on mahdollista saada. Näytteenottoajankohtien välissä on oltava vähintään kuukausi. (YSL 46 )
17 (21) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Lupamääräyksen perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annettu lupamääräys on tarpeen, jotta Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Rakentajien Ekopark Oy:n on osallistututtava Ämmässuon- Kulmakorven pinta- ja pohjaveden yhteistarkkailuohjelmassa niiden havaintopisteiden tarkkailuun, jotka ovat toiminnan vaikutusalueella. Rakentajien Ekopark Oy:n toiminta on laajentunut ja käsittelymäärät ovat lisääntyneen, joten vaikutustarkkailu on tärkeää. Tarkkailun on ulotuttava huomattavasti laitoksen alkuperäistä tarkkailua laajemmalle. Alueen eri toimintojen vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin saadaan kokonaiskuva vain toteuttamalla tarkkailu yhteistarkkailuna. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että on tarpeen saada tarkkailutietoja myös laitosalueen pohjoiseen ohjatuista hulevesistä, joten niiden tarkkailu on aloitettava syksyllä 2009 ottamalla näytteet kahdesti. Muuten tarkkailu on suoritettavaa samanaikaisesti muiden pisteiden tarkkailun kanssa. Näytepisteissä NOK ja HUL näkyy ainoastaan Rakentajien Ekopark Oy:n kuormitus. Loojärveen Ämmässuon puron kautta laskevien vesien laadusta saadaan tietoa tarkkailemalla pisteitä P2, P4, ja P8, jotka ovat Rakentajien Ekopark Oy.n vaikutusalueella. Näytepisteiden P12 ja P17 vedenlaatu kuvastaa toiminnan vaikutusta Nupurinjärveen päin. Rakentajien Ekopark Oy:n toiminnan mahdollinen vaikutus pystytään parhaiten havaitsemaan pohjavesipisteissä 207A, 253/07, 254/07, 206A ja 37. Myös pohjavesiputket 36, 101, 106 ja 252/05 ovat Ämmässuon- Kulmakorven pinta- ja pohjavesien yhteystarkkailuohjelman mukaan toiminnan mahdollisella vaikutusalueella. Tarkkailtavia lähekkäisiäkin pohjavesiputkia on näytteenotossa mukana useita sen vuoksi, että kallion rakoisuus ei välttämättä ole yhtenäinen. Toiminnasta aiheutuvien pinta- ja pohjavesivaikutusten arvioidaan käytettävissä olevien tarkkailutietojen perusteella rajoittuvan määräyksen 27. mukaisten havaintopaikkojen kattamalle alueelle, minkä vuoksi Rakentajien Ekopark Oy:n ei ole tarpeellista osallistua kauempana sijaitsevien pisteiden tarkkailuun. Rakentajien Ekopark Oy:n kuormituksen tai vaikutusten muuttuessa myös tarkkailun tarve voi muuttua. Näytteidenottotiheydestä ja analyyseistä on määrätty Ämmässuon- Kulmakorven pinta- ja pohjavesien yhteistarkkailua koskevassa päätöksessä. Yhteistarkkailuohjelmassa on esitetty syyt analyysien valikoimalle ja näytteenottotiheydelle. Tarkkailupäätöksen mukaan mahdollinen tark-
18 (21) kailuohjelman tarkistamistarve on esitettävä vuosittain yhteistarkkailuraporteissa ja laajan tarkkailuvuoden yhteenvetoraportissa sitä on arvioitava vuosiraporttia tarkemmin. Laajan tarkkailuvuoden tulosten käytettävissä ollessa on sopiva vaihe arvioida erityisesti määritysvalikoiman muutostarpeita. Vuosi 2009 on laajan tarkkailun vuosi ja seuraava laaja tutkimuskerta on vuonna 2014. Tarkkailupäätöksen mukaan tarkkailuohjelmaehdotus määräysten tarkistamista varten on toimitettava viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Muilta osin on noudatettava ympäristölupapäätöstä No YS 695/ 23.5.2007. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Asetuksen noudattaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Uudenmaan ympäristökeskus kuitenkin määrää ympäristönsuojelulain 101 :n 3 momentin mukaisesti, että tämän päätöksen lupamääräystä 27. on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 a )
19 (21) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 96, 97, 101, 101 a Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 5, 6, 7, 8, 10, 22 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 190. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ympäristölupa maksaa 4 380. Toiminnan olennaista muutosta koskevasta hakemuksesta peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Rakentajien Ekopark Oy Ämmässuonkuja 1 02820 Espoo Espoon kaupungin ympäristölautakunta Espoon kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) YTV Jätehuolto Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteenä 3. olevan luettelon mukaisesti. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla. (YSL 54 )
20 (21) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 4.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Tanja Suoninen Liitteet Rakentajien Ekopark Oy:n esittämä pintavesien tarkkailuohjelma (Liite 1.) Tarkkailupisteiden sijainnit (Liite 2.) Päätöksestä ilmoituksen saavat (Liite 3.) Valitusosoitus (Liite 4.)
21 (21) Liite 1. Rakentajien Ekopark Oy:n esittämä pintavesien tarkkailuohjelma. analyysi NOK P2 P8 P17 P12 normaali analyysi virtaama ulkonäkö haju lämpötila happi väri kiintoaine ph sähkönjohtavuus COD Mn kok. typpi ammoniumtyppi nitraatti- ja nitriittitypen summa kok. fosfori kloridi rauta fek. kolit pistekohtaiset analyysit fek. streptokokit mineraaliöljyt sulfaatti sinkki COD Cr TOC BOD 7 Laaja analyysi alkaliteetti COD Cr TOC BOD 7 sulfaatti alumiini sinkki kromi nikkeli lyijy kadmium kalsium kupari syanidi elohopea arseeni barium vanadiini molybdeeni AOX PAH mineraaliöljyt fenolit fek. kolit fek. streptokokit