22 RISKIEN MIINAKENTTÄ 44 taiteen näyteikkuna 54 biojalostamoteknologian edelläkävijä oulusta 12 Kampanjointia Amerikan malliin 5/2010 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi 10005 10005 Hyvä tyyppi hakusessa PROFESSORI LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN Sivut 34 39 6 430034 210078
PÄÄKIRJOITUS 3 Haasteellinen homma antto Huomenna 22. lokakuuta 2010 Suomen Yrittäjien liittokokouksessa Turussa valittava järjestön uusi puheenjohtajisto ja hallitus ovat niin sanotusti haastavan tehtävän edessä. Kuinka määritellä tulevien vuosien linjat, toimintamallit ja toteutustavat suomalaisen yrittäjän tehokkaalle edunvalvontatyölle ympäristössä, joka on sekä poliittisesti että viestinnällisesti vaikea. Poliittisen ympäristön haasteellisuus kumpuaa luonnollisesti palkanmaksajien eli yrittäjien määrän pienuudesta suurimmillaankin pari-kolmesataatuhatta verrattuna palkansaajien monimiljoonamäärään. Kun puolueet ja hallitsevat hallitukset mittavat tieteellisen tarkasti äänestäjien mielialoja ja -haluja, on selvää, että yleisestä yrittäjäarvostuksesta huolimatta niiden toiminta-agendalla yrittäjien tai pienyritysten intressit eivät ole aivan ensimmäisinä, koska tästä suunnasta potentiaalista voittoäänisaalista on saatavissa aina suhteellisen niukasti. Näin työtä tekevän ja säännöllistä kuukausipalkkaa nauttivan kansalaisen kaikinpuolinen turvallisuuden kehittäminen on jatkossakin politiikan keskiössä, mihin asiaintilaan yrittäjäedunvalvojien on vain sopeuduttava. Edellä sanottu ei tietenkään ole mitenkään uutta eikä yllättävää, koska näin on menty jo vuosikymmenet. Tässä ajassa positiivisesti uutta on kuitenkin se, että yrittäjien asia on alkanut kiinnostaa jopa kaikkia eduskuntapuolueita oikealta vasemmalle. Näin yrittäjien edunvalvontarintamalla yhteiskumppaneiden määrän voi olettaa lisääntyvän ja näkökulmien monipuolistuvan. Yrittäjien ja pienten yritysten asia ei enää olekaan kahden perinteisen y-puolueen duopoli, vaan kiinnostuneita ja yrittäjäasioihin paneutuneita osaajia löytyykin jo laajemmin. On kuitenkin varmaa, että vaikuttamisareenoiden laajentumisesta huolimatta pienyrittäjän asioiden ajamien nykyistä paremman vero-, työ-, sosiaaliturva- yms. lainsäädännön aikaansaamiseksi tulee olemaan jatkossakin työlästä ja pitkäjänteistä työteliäisyyttä vaativaa. Osaltaan tämä johtuu vallitsevista yritys- tai yrittäjämielikuvista tai oikeastaan niissä olevista vinoutumista, jotka ohjaavat lopulta monen kansalaisen, viranhaltijan ja päättäjän ajattelua. Olemme suurituloisia mutta pieniveroisia, olemme työnantajia mutta epäilyttäviä sellaisia, olemme innovatiivisia individualisteja ja juuri siksi yhä laajempaa yhteiskuntavalvontaa tarvitsevia. Sellaiset esimerkit, joissa yksityinen yritystoiminta leimataan jollakin tavalla epäilyttäväksi, eivät hevillä lopu, eikä niiden esityspaikat, joita riittää ministeriöiden mietinnöistä paikallislehtien lukijakirjoituksiin. Yllä olevan perustella suomalaisen yrittäjäliikkeen uudet ykkösnaiset ja -miehet tulevat kohtaaman viestinnällisen haasteen, joka sisältää ainakin kaksi suurta linjaa. Kuinka välittää käytettävissä olevaa ja erinomaisen pätevää tutkimustietoa yrittämisestä, yrittäjistä, heidän maksamistaan veroista ja nostamistaan tuloista, työnantajaroolista jne. päättäjille ja kaikelle kansalle niin, että mahdollinen piilevä epäluuloisuus hälvenee, oikea totuus paljastuu ja muuttuu kaikin puolin järkeväksi lainsäädännöksi. Toinen viestintälinjan kysymys sivuaa suurta yleisöä koko Suomen kansaa mutta erityisesti maan nuorisoa: miten viestiä epäkohdista sortumatta valittamiseen, miten kertoa ihanan vapaasta yrittäjäammatista sortumatta liioitteluun. Tässä vaiheessa evääksi vain vanha sanonta: Kyllä tekevä keinot keksii. // jouko.lantto@yrittajat.fi Yrittäjien asia on alkanut kiinnostaa jopa kaikkia eduskuntapuolueita oikealta vasemmalle.
Lokakuu 2010 12 Puheenjohtajaehdokkaat kilpasilla Vaalikampanjat ovat pyörineet täysillä, ja kenttää on kierretty koko syksy, Mikko Simolinna (vas.) ja Jarkko Wuorinen sanovat. Alue- ja paikallisjärjestöjen väkeä on tavattu, kuunneltu ja koetettu vakuuttaa omasta erinomaisuudesta. Pääkirjoitus 3 Haasteellinen homma Makasiini 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta Hän 10 Pläkkyrimestari Pentti Tuominen on vuoden käsityöyrittäjä Järjestö 12 Puheenjohtajaehdokkaat kilpasilla Johtaminen 16 Hyvä johtaja kuin samurai-miekka Yhteiskunta 20 Yksilön tuottavuudesta pitää palkita Riskienhallinta 22 Kun pahin toteutuu Kolumni 24 Toimitusjohtaja Brändi 26 Mainontaa, mielikuvia ja asiakaskokemuksia Markkinointi 28 Mainonta on tarinankerrontaa 32 Asiakkaan ehdoilla Työelämä 34 Sosiaalinen ei sovi johtotehtäviin
16 Problem solved! Tokmanni Oy:n perustaja ja liikemies Kyösti Kakkosen mukaan toimitusjohtajan työ on jatkuvaa ongelmien ratkaisua, negatiivisten ja positiivisten. Toimitusjohtajan rooli ja työ on päivittäistä monimuotoisten ongelmien ratkaisua. Se, joka osaa toistuvasti ratkaista ongelmia parhaiten, menestyy, Kakkonen summaa. 40 Delegointia luomubisneksessä Yrittäjyys on yhteistyötä, sanoo Frantsilan luomuyrttitilan toimitusjohtaja Virpi Raipala-Cormier. Hänen mukaansa on fiksua delegoida asioita ja antaa niitä osaavien ihmisten käsiin. Hän keskittyykin itse tuotekehittelyyn ja jättää esimerkiksi talousasioiden hoidon muille. 64 Mahdollisuuksien maakunta Uusimaa on todellinen mah - dollisuuksien maakunta: elinkeinorakenne on monipuolinen ja koulutettua työvoimaa löytyy varmasti, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Kirsi Åkerlund ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä iloitsevat. Yrittäjät 40 Kosmetiikkaa ja hyvää oloa luomuyrteistä 44 Galleriayrittäjä on taiteilijan paras kaveri 48 Tekniikka helppokäyttöiseen muotoon 50 Logistisesti helppo bisnes 54 Biopolttoaineteknologiaa Aasiaan Ystäväkirja 57 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa Vapaa-aika 58 Lepo ja ruoka mielessä Ulkomaat 60 Kauppakamarilla keskeinen merkitys Kroatiassa Minun maakuntani 64 Kovin kilpailu käydään Uudellamaalla Historia 68 IBM:n tarina alkoi reikäkorteista Maailmanpyörä 71 Ajankohtaista maailmalta Uutismaailma 72 Poimintoja Kolumni 74 Tyäohjei eli kui sää voi välttä uupumukse
6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi ¾ Allegro-juna on ajanut jo koeajonsa. Virtuaalivaluuttaa Kiinasta Virtuaalivaluuttaa ja pelipalveluja. Niitä myy Kiinassa suomalainen Frosmo Oy. Kun muut pelialan yrittäjät menivät Britteihin ja USA:an, me päätimme lähteä vastakkaiseen suuntaan. Frosmon toimitusjohtaja Mikael Gummerus sanoo. Toiminta oli opittava kantapään kautta. Yksin siellä ei pärjännyt, vaan piti hankkia kiinalainen kumppani. Frosmo alkoi menestyä, kun kaupat syntyivät China.comin kanssa. Muutamat muutkin pienet it-alan yritykset ovat nähneet Kiinan potentiaalin. Käyttöliittymäteknologiaa kehittävä Rightware on ollut Kiinassa kolme vuotta ja saanut asiakkaakseen mm. maailman suurimman teleoperaattorin China Mobilen. Rohkea rokan syö. Jossain vaiheessa tulee varmasti muutakin valuuttaa kuin virtuaalivaluuttaa. Mutta mitä nämä ohjelmistoyritykset konkreettisesti siellä tekevät, on korvissani kuin ilmakitaran soittoa. Pikaisesti Pietariin Joulukuussa Pietariin pääsee Helsingistä Allegrojunalla pari tuntia nopeammin kuin nyt. Matkan pitäisi taittua kolmessa ja puolessa tunnissa modernimman junakaluston ja rajatarkastusten nopeuttamisen ansiosta. Ja ovatpa raiteitakin parantaneet. Sähkömoottorijunat pyyhältävät parhaimmillaan 220 km tunnissa. Vuoroja on aluksi kaksi päivässä, ja ne lisääntyvät ensi kesään mennessä neljään. Allegro-junia on tilattu neljä, niistä kolme on koeajettavana ja testattavana Suomessa ja Venäjällä. Junaan mahtuu 344 henkeä, ja sieltä voi varata myös neuvotteluhytin. Suomalainen Sibelius-juna ja venäläinen Repin-juna jäävät liikenteestä pois. Venäläinen Tolstoi-yöjuna jatkaa yöliikennettä Moskovaan. Tehokasta. Tshehovilainen, viipyilevä matkustaminen illallisineen taitaa olla olemassa enää kirjoissa ja elokuvissa. Me ollaan sisäpiiriläisiä kaikki Talvivaaran kaivoksesta tuli kerta heitolla kuuluisa, kun media otti käsittelyynsä osakeomistukset. Tässä maassa on vain viitisen miljoonaa ihmistä, mehän ollaan melkein kaikki jollain tapaa jäävejä tai sidoksissa toisiimme. Aina on joku serkun miehen kaima, joka on jossakin toimessa, joka vaikuttaa taas toiseen toimeen. Tämä maa tarvitsee yrityksiä ja yksityistä pääomaa. On mainio asia, jos suomalaiset ovat oppineet sijoittamaan yksityisiin yrityksiin mm. pörssiosakkeiden kautta. Talvivaara on Kainuulle merkittävä. Jo investointivaiheessa syntyy noin kolmen prosentin vuotuinen talouskasvun lisäys normaaliin verrattuna. Alueella kasvu on ollut muutoin hidastuvaa. Kun lasketaan mukaan kerrannaisvaikutukset muille aloille, palvelualalle ja kauppaan, on vuositasolla syntynyt 1 400 1 500 uutta työpaikkaa. Siitä hiukan yli puolet kaivannaistoimintaan, Helsingin yliopiston professori Hannu Törmä on laskenut.
MAKASIINI 7 Ei Rafaelin enkeli vaan bisnesenkeli Nyt aloittava yrittäjä voi laittaa suoraan rahoitushakemuksensa bisnesenkeliverkostoon riippumatta siitä, onko Veraventure mukana vai ei. Aiemmin yrittäjä on päässyt verkostoon vain Veraventuren kautta ja hankkeet ovat olleet sellaisia, joihin myös Veraventure on saattanut sijoittaa. Hannu Jungman Veraventuresta kertoo, että palvelussa on mukana 120 bisnesenkeliä. Bisnesenkelit eli yksityiset sijoittajat ovat Suomessa usein yrityksensä myyneitä entisiä yrittäjiä tai Nokia-taustaisia henkilöitä. Viime vuosina bisnesenkelitoiminta on Suomessa voimistunut, vaikka se alkoi jo 1990-luvulla. Kiinnostavia sijoituskohteita ja kasvuhankkeita meillä on riittävästi. Vuodessa tulee 250 300 uutta hanketta, jotka käydään läpi ja Veraventure sijoittaa noin 30 hankkeeseen vuosittain. Aika monessa näistä on mukana bisnesenkeleitä ja hehän sijoittavat paljon myös meidän toimintamme ulkopuolella, Hannu Jungman huomauttaa. Alkava yrittäjä voi hakea suoraan 150 000 euron summaa bisnesenkelien muodostamasta verkostosta. Jos tarve on suurempi, haku käy Veraventuren kautta. ¾ FMO-talo (Finforest Modular Office) Espoossa on harvoja julkisia puurakennuksia. Puuta rakentamiseen Joka kirkonkylässä on yksi kaunis rakennus puukirkko Suomessa ei ole montakaan uutta julkista rakennusta, jotka olisivat puusta. Lahden Sibeliustalo ja Espoossa Finnforestin toimistotalo. Tarvittaisiin esimerkkejä. Suomi on jäänyt puurakentamisessa jälkeen monista kilpailijamaistaan, kuten Ruotsista. USA:ssa asunnoista 90 prosenttia on puusta. Ranskassa on laki, että pitää käyttää uusissa rakennuksissa tietty määrä puuta pinta-alaan nähden. Ovatko rakentajat laiskoja, etteivät ne viitsi opetella uudenlaisia käytäntöjä vaan menevät siitä mistä betoniaita on matalin? Luulisi, että rakennusala itse ohjautuisi uusiin innovaatioihin, ettei julkisen vallan tarvitsisi määrätä. Alan koulutus ei taida myöskään innostaa puumateriaalin käyttöön. Puu sitoo hiiltä, eli kun lasketaan rakennusten elinkaarta, se on ilmastonmuutostaistelussa edullinen materiaali. Ja kaunis. Seppo Kaksonen Vähän väsyttää tuo tilinpäätösnumeroiden ja raporttien tavaaminen. Tätä Yrittäjä-lehteä sen sijaan luetaan, kun vimma ja kipinä jo iskevät Turussa valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä.
8 MAKASIINI Viinii Wienissä Itävalta on hieno viinimaa Kun ajetaan Wienin lentokentältä Kamptalin ja Burgenlandin maakuntiin, tullaan merkittäville viinialueille. Steiniger keller tarjoaa samppanjametodilla tehtyä sektiä rieslingrypäleestä, Grüner Veltlines rypäleen valkoviinissä on aromikas maku. Kylä tai pikkukaupunki toisensa jälkeen on verhoutunut kukkasin syksyn tärkeimpään kauteen. Viiniyrittäjillä on useimmiten taustalla perheyritys, jolla on pitkä menneisyys. On myös uusia yrittäjiä, Langenloisessa on mm. iso Ursin Haus, joka on toiminut 20 vuotta. Rustin viehättävässä pikkukaupungissa Neusiedlerjärven tuntumassa on viinitalo Giefing, joka on aloittanut 1994 ja voittanut useita palkintoja itävaltalaisella zweigelt-rypäleellään. Neljäntoista hehtaarin pikkutila tuottaa vähän, mutta laadukasta, vajaa 40 000 pulloa vuodessa. Erityisen ylpeä valmistaja on Marco Polo punaviinistään. Samaisen kadun varrella vanhojen porttiholvien takana piileksii lukuisia tasokkaita viinitaloja, Hammer tai Feiler- Artinger, jolla on perinteet 1600-luvulta. Itävallan viiniyrittäjät valmistavat varsin paljon laadukkaita punaviinejä, valkoviinejä ja kuohuviinejä. Unkarin rajamaiden ohella yksi viinialue on vielä Steiermarkt etelässä. Yrittäjät toimivat yhteistyössä, niin että kuljetus voi olla yhteinen, jos tilaa useammastakin viinitalosta. Eivätkä he ole toisilleen kateellisia, vaan iloitsevat naapurin menestyksestä, joka sataa myös omaan laariin. ¾ Rustin viehättävässä pikkukaupungissa keskiaikaisten talojen sisäpihoilla avautuu viinien maailma. Jotkut valmistajat tuvat pulloja kadullekin. Hyväntekeväisyyttä kaupan Loppuvuodesta monet yritykset haluavat lahjoittaa jotakin hyväntekeväisyyteen. Nyt se on helppoa, kun Smartum Oy kehitti lahjoitus.fi palvelun. Se on internet-pohjainen palvelu, josta yritys voi ostaa hyväntekeväisyyttä. Kas näin: yritys tilaa yksilöityjä lahjoitus.fi kortteja, jotka se voi antaa henkilökunnalle tai yhteistyökumppaneille. Ne voivat sitten itse valita mihin hyväntekeväisyyskohteeseen lahjoitus menee. Yhtiöllä ei ole tuottotavoitteita, vaan lahjoitus tilitetään täysimääräisesti kohteelle. Tilaajalta peritään kulut. Tämä on Smartumille yksi tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ja toivomme lahjoitus.fin vahvistavan antamisen kulttuuria, toimitusjohtaja Maarit Hannula sanoo. Moniin tilanteisiin sopiva kysymys on, mitä tapahtuu jos emme enää tee tätä asiaa, ainakaan tällä perinteisellä tavalla? Juho Lipsanen, Hannu Laakso: Operaatio täyskäännös. WSOY 2009 Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 28. vuosikerta Painos 32 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittajat Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Joni Halmelahti, Helinä Hirvikorpi Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.sbv.fi Ilmoitushinnat 2/1 6 150 1/1 3 700 2 x 1/2 3 950 1/2 2 100 1/4 1 400 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Juha Harju
KSELLESI KELPA P K AKO KELPAAKO YRITYKSELLESI PARAS PALV E LU? PA P OMA YHTEYSHENKILÖNI LÄHIVAKUUTUKSESSA ON TÄYSILLÄ MUKANA YRITTÄJYYDESSÄNI. Hannele Gustafsson, yrittäjä, Sisustusliike Jokikatu 6, Porvoo LÄHIVAKUUTUS- ASIAKKAANA TYYTYVÄISYYTENI RAKENTUU HYVÄLLE KORVAUSPALVELULLE. Juha Junno, toimitusjohtaja, Oulun Kärpät Oy, Oulu KOKONAISUUS TOIMII JA PALVELU PELAA PAIKALLISESSA LÄHIVAKUUTUKSESSA. Jope Ruonansuu, yrittäjä, Jopelix Oy, Heinola LÄHIVAKUUTUKSEN HENKILÖKOHTAINEN PALVELU SÄÄSTÄÄ UUDEN YRITTÄJÄN AIKAA JA EUROJA. Janne Ojanen, yrittäjä, Liikelahjayritys JMC Oy, Tampere Yrittäjäasiakkaamme ovat tutkitusti Suomen tyytyväisimpiä*. Tervetuloa! Otamme sen henkilökohtaisesti. Kumppaninamme yritysasiakkaiden lakisääteisissä työeläkevakuutuksissa toimii Eläke-Fennia. *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2009 (Yritysasiakkaat)
10 HÄN» Pläkkyrimestari Pentti Tuominen on vuoden käsityöyrittäjä Pentti Tuominen työja koti ympäristössään, mukanaan perinteinen puhallettava fyrry eli hyrrä. Perinteen jatkaja, ahkera yrittäjä Pläkkyrimestari Pentti Tuominen on tehnyt suuren työn vanhan perinneammatin elvyttämiseksi. Tuominen on omaksunut satoja vuosia vanhan ammattikunnan käsityötaidon ja kehittänyt siitä nykyaikaista, monipuolista pienyrittäjyyttä. Valtakunnallinen Mestarikiltaneuvosto myönsi Pentti Tuomiselle vuonna 2008 pläkkyrimestarin arvonimen. Olen hyvin ylpeä tästä kunniasta. Ammattipläkkyreitä ei ollut 1970-luvulla tiettävästi enää yhtäkään, mutta ammattikuntamme alkoi kehittyä uudelleen. Uusia pläkkiseppiä on parhaillaan- kin kasvamassa ammattiin, mestari-kisälli-perinnettä jatkava Tuominen kertoo. Taitava ja aktiivinen voi menestyä Pentti Tuominen pitää oman menestymisensä perusedellytyksenä ammattiosaamista ja kädentaitoja. Mutta niillä ei vielä onnistu yrittäjänä. Ajanhengen sanoja on verkottuminen. Tuomisen työssä se tarkoittaa muun muassa yhteistyötä ja tuotekehitystä muiden käsityöyrittäjien kanssa. Niinpä esimerkiksi Pentti Tuominen valmistaa pyöreitä pikkuleipämuotteja Design Anu Pylsyn keittiötekstiilien kääreiksi. Pläkkyrimestarin yritys Peltituote P. Tuominen täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Perinneammatin jatkaminen ja tunnetuksi tekeminen on herättänyt kiinnostusta. Tuominen on saanut runsain mitoin huomionosoituksia ja palkintoja uransa aikana tasaiseen tahtiin jo kolmella eri vuosikymmenellä. Tuomisen muotteja ja tuotteita voi ostaa Helsingissä Hakaniemen kauppahallista, hänellä on myös ympäri Suomea jonkin verran tilaajia, esimerkiksi lahjatavaraliikkeitä.
TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Viestintätoimisto Tenho 11 Hän Pentti Tuominen Taustat juuret Olen 12-lapsisesta perheestä Vähästä-Kyröstä. Puolet sisaruksista on vielä jäljellä, osa on mennyt jo manan majoille. Tein jo lapsena, jopa alle kouluikäisenä, näitä hommia. Suvussani pläkkisepän ammattia on harjoitettu ainakin siitä lähtien, kun isovanhempani ryhtyivät 130 vuotta sitten pläkkisepiksi. Ihminen Olen 50-luvun lapsi, silloin lapset oli peljätetty, ettei aikuisten aikana uskaltanut puhua mitään. Elämä on sitten opettanut, että uskaltaa lähestyä ihmisiä. Minulla on vähän jääräpäisyyttä, minkä kerran päätän, vien sen loppuunkin. Oli paljon harrasteita politiikan ja urheilun puolella, jätin kaikki ja keskityin vain tähän työhön. Olin päättänyt menestyä yritystoiminnassani. Opinnot Kansalaiskoulun olen käynyt ja keskikoulussa yhden vuoden. Lukeminen ei kiinnostanut ollenkaan. Aiempi työelämä Ensimmäinen työpaikka oli Kone- ja peltitehdas Vähässä-Kyrössä. Se oli pläkkisepän tehdas, menin sinne vuonna 1960. Silloin jo oli lähdetty menemään alumiinituotteiden suuntaan. Lähdin sieltä Strömbergille Vaasaan kojeistoasentajaksi vuoteen 1971. Olin serkunpojilla töissä 10 vuotta peltisepän töissä. Yrityk- seni perustin vuonna 1981. Tuotteiden menestys oli niin hyvä, että ryhdyin loppukerrasta yrittäjäksi. Perhe ja vapaa-aika Minulla on vaimo, olemme olleet 35 vuotta yhdessä. Meillä on aikuinen tytär. Lappajärvellä mökillä vietämme talvisin enemmän aikaa kuin kesällä. Siellä kalastelen. Ulkomailla matkailtu jonkin verran. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Yrittäjänä oloaikana ei ole paljon kerinnyt lukea. Sinuhe egyptiläisessä on valtavaa viisautta, se on kirja, joka kannattaa kaikkien lukea. Siinä on perustavaa laatua olevia viisauksia. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Punkaharjulla olen ollut Luston metsäpäivillä työnäytöksissä monet kerrat. Punkaharju on vesistöjensä ja harjujensa kannalta aakean ja laakean miehelle kauneinta seutua, mitä voi olla. Työstä Työn sisältö Vaikka näin kauan olen tehnyt, joka päivä on haasteita. Työni on mennyt siihen, että ihmiset lähestyvät minua, että teenkö omien mallien mukaan tuotteita. keraamikot, huovuttajat, kynttiläntekijät ja tavalliset ihmiset kysyvät. Nämä työt ovat sellaisia, että tarvitaan inspiraatiota ennen kuin työhön voi ryhtyä. Kynällä saa helposti tehtyä kaikenlaisia piirroksia, mutta tekeminen on toinen juttu. Minulla on piirrokset lähes 40 koirarotuun. Koiraroduista pyydetään paljon piparimuotteja. Mikä motivoi Olen tehnyt työtä silmällä pitäen perinteen jatkumista. Vähässä-Kyrössä on ollut 30- ja 50-luvulla yli 100 itsenäistä yrittäjää, ala lähti hiipumaan 60-luvulla. Kun aloitin vuonna 1981, välillä oli jo neljä yritystä, nyt on kolme yritystä jäljellä. Olen tehnyt opetustyötä ja kaksi oppilastani ovat vuoden sisään aloittaneet yritykset Pirttikylässä ja Kokkolassa. Vielä saavuttamatta Kyllä nämä saavutukset ja huomionosoitukset ovat yllättäneet aika lailla. Vuonna 2008 Suomen mestarit ry:n kiltaneuvosto myönsi minulle pläkkyrimestarin kunnia-arvon ja samalla kellon lyömällä sain maakunnallisen kulttuuripalkinnon. Oppipoikani kävi ottamassa vastaan pläkkyrimestari-kunniakirjan Seinäjoelta. Hän oli pitänyt siellä kiitospuheenkin puolestani. Opetustyötä mielelläni teen edelleen. MIKÄ ON PLÄKKYRIMESTARILTA useimmiten kysyttyä Erikoismuottien tarvitsijat kyselevät, että voitko tehdä, osaatko tehdä. En ole montaa kertaa kieltäytynyt. //
12 JÄRJESTÖ» Puheenjohtajaehdokkaat kilpasilla TEKSTI Lotta Tammelin ja Riikka Koskenranta, KUVAT Sini Pennanen Etujemme valvojat Etujemme valvojat, puheenjohtajaehdokkaat, nuo miehet mustissa Jarkko Wuorinen ja Mikko Simolinna. Vaalitaisto on viime metreillä. Vain toinen voi voittaa. Kumpi heistä, vaiko täydellinen yllätysnimi? Se tiedetään lokakuun 22. päivä. Ehdokkaat Mikko Simolinna ja Jarkko Wuorinen ovat kuin amerikkalaisia poliitikkoja konsanaan. Vaalikampanjat ovat pyörineet täysillä, ja kenttää on kierretty koko syksy. Alue- ja paikallisjärjestöjen väkeä on tavattu, kuunneltu ja koetettu vakuuttaa omasta erinomaisuudesta. Kampanjani on ollut hyvin antoisa. Olen tavannut esimerkiksi alue- ja toimialajärjestöjen hallituksia, työvaliokuntia ja puheenjohtajia. Se on ollut kampanjan parasta antia: tavata kentän väkeä, kuulla arkisia ongelmia ja tämän hetken tärkeitä asioita. Kampanja on ollut virkistävä ja opettavainen, summaa nykyinen Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. ¼¼ Mikko Simolinnan mukaan EK on ohittanut saturaatiopisteensä ja kehitys muuttuu nyt toiseen suuntaan. 10 vuoden päästä ei ole kuin yksi yrittäjien edunvalvontajärjestö, ja se on Suomen Yrittäjät.
13 Hyvinvointiyhteiskunta olisi muisto vain ilman yrittäjiä Yrittäjät odottavat järjestöltään edunvalvonnan lisäksi yrittäjämyönteisen ilmapiirin luomista yhteiskuntaan. Tehtävä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta niin Mikko Simolinna kuin Jarkko Wuorinen sanovat, että kyse on yrittäjyyden profiilin nostosta eli siitä, että yleinen mielipide ymmärtää yrittäjyyden merkityksen hyvinvointiyhteiskunnan merkittävänä mahdollistajana. Syksyllä julkaistu järjestötutkimus nosti esiin tarpeen pyrkiä vaikuttamaan yrittäjämyönteisemmän ilmapiirin puolesta. Yleinen mielipide täytyy saada ymmärtämään, miten suuri merkitys yrittäjyydellä on peruspalveluille, sille, että pystytään pitämään eri alueet asuttuina, ja sille, että hyvinvointiyhteiskunta pystytään säilyttämään. Ilman yritystoimintaa ei pystytä turvaamaan hyvinvointipalveluja. Meidän pitää näyttää yhteiskunnalle, että annamme sille paljon enemmän kuin siltä saamme, Simolinna pelkisti tilanteen vanhaan totuuteen. Emme ole riittävästi nostaneet omaa profiiliamme siinä, miten merkittävä tekijä olemme yhteiskunnan kannalta: luomme työpaikkoja, tuotamme verotuloja, pidämme yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Simolinna on kerran tehnyt pienen laskutoimituksen havainnollistaakseen yritystoiminnan vastuullisuuden. Tein yhden yritykseni yhteiskuntatuloslaskelman ; laskin kuinka paljon yritys on vuoden aikana maksanut veroja, nettopalkkoja ja kuinka paljon yrittäjä on loppujen lopuksi saanut itse. Viime vuonna yrittäjätulo oli aika vaatimaton, kun oli huono vuosi. Halusimme kuitenkin pitää osaavasta henkilökunnasta kiinni. Tällöin se kuka jousti, oli yrittäjä itse. Eri alue, eri ongelmat Hallitsevana puheenjohtajana sekä aiemmin varapuheenjohtajana Jarkko Wuorinen on kiertänyt kenttää jo vuosia, mutta puheenjohtajakampanja on tuonut hänellekin paljon mielenkiintoista tietoa jäseniltä. Kentältä saa niitä tietoja ja kysymyksiä, jotka askarruttavat meidän jäseniämme. On ollut erittäin mielenkiintoista huomata, kuinka erilaisia kysymykset ovat eri alueilla ja toimialoilla. Vaikka tämä on yrittäjyyden puolesta tehtävää työtä, niin samalla siihen kuitenkin liittyy eriäviä näkemyksiä. Liikenneyhteydet painottuvat huomattavan eri tavalla eri puolilla Suomea. Kaikkien yrittäjien järjestö Suomen Yrittäjät on jäsentensä perustama ja niin myös edunvalvontatyö saa pontimensa jäsenien tarpeista. Pk-yrityskenttä on kuitenkin heterogeeninen, joukossa on niin yksinyrittäjiä, mikroyrittäjiä kuin kasvuyrittäjiä ja välillä kuulee kysyttävän, minne unohtui yksinyrittäjien edunvalvonta. Olemme sekä yksinyrittäjän että mikroyrittäjän edunvalvontajärjestö. Yksinyrittäjät ovat tärkeä ryhmä, jonka etua ei oikein kukaan muu tässä maassa aja kuin SY. Edunvalvonnan profiilia pitää nostaa ja viedä eteenpäin, unohtamatta muitakaan edunvalvonnan ryhmiä, Simolinna linjaa. Teemme myös yksinyrittäjän eteen töitä koko ajan, tehdyt toimet pitää viestiä eteenpäin, hän jatkoi. Nykyinen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen vastaa, että tämä on kaikkien yrittäjien järjestö. Teimme maan seuraavalle hallituskaudelle tavoiteohjelman Hyvinvoiva Suomi 2011-2015, jossa on oma ohjelmansa yksinyrittäjien etujen ajamiseksi. Niin yksinyrittäjille kuin työnantajayrittäjille on tärkeää, että järjestö pystyy toimimaan erilaisen yrittäjyyden puolesta. ¼¼ Jarkko Wuorisen mukaan SY on vahvistanut ja monipuolistanut asemaansa vaikutusvaltaisena elinkeinoelämän järjestönä, mutta aina on parannettavaa.
14 Ukkokerhoko? Kumpikin puheenjohtaja ehdokkaista huitelee kuudenkympin tienoilla. Nuorin varapuheenjohtaja ehdokaskin on yli nelikymppinen. Verkkosivuilla kommentoijat kuitenkin huutavat: Nuoret esiin! Millä tavoin puheenjohtajaehdokkaat aikovat lähestyä nuoria jäseniä, ja miten yrittäjäjärjestöstä saadaan myös nuorille houkutteleva verkosto ja yhteisö? Nuoret pitää saada ymmärtämään tämän järjestön voima ja vaikutusmahdollisuudet. Lisäksi meidän on löydettävä ne keinot, jotka puhuttelevat nuoria. Se ei ehkä ole enää tämä perinteinen paikallisyhdistystoiminta. Ollaan enemmän virtuaalisissa yhteisöissä ja ne pitää myös saada mukaan meidän toimintaamme, Mikko Simolinna visioi. Tosin omassa paikallisyhdistyksessämme nuoretkin ovat lähteen joukolla mukaan. Koko ajan tulee lisää nuoria 20 30-vuotiaita jäseniä. Joten näen kyllä toivoa tässä asiassa, ainakin maaseudulla. Kaupungeissa asia voi olla vaikeampaa. Uudet metodit käyttöön ja on oltava siellä, missä nuoretkin, hän summaa. Kokeiluilmapiiriä Jarkko Wuorinen kertoo, että Nuorten yrittäjien valiokunnan kautta on pyritty luomaan sellaista toimintaa, joka kiinnostaisi myös nuorempaa jäsenistöä. Nuorten yrittäjien valiokunnalle on annettu hiukan enemmän painoarvoa ja hyväksytty hiukan toisen tyyppinen toimintamalli kuin muille valiokunnille. Sitä kautta luodaan kokeiluilmapiiriä ja löydämme niitä keinoja, joilla nuoria voidaan lähestyä. Myönnän, että siellä on ollut hyvin toisenlaista toimintaa kuin, mitä muissa valiokunnissa on, Wuorinen nauraa. Wuorisen mukaan vierailut Nuorten yrittäjien valiokuntaan ovatkin antaneet hänelle hyvin paljon ymmärrystä siihen, että järjestössä pitää olla usean tyypistä toimitaan, jotta kaikkia jäseniä voidaan palvella. Mikko Simolinna Ikä 63, kotoisin Hämeestä. Koulutus: Tietotekniikkaopintoja Helsingin ja Upsalan yliopistoissa. Yritystoiminta: Aloittanut yritystoiminnan vuonna 1986. Myy ICT-alan ratkaisuja isoille pörssiyrityksille ja julkishallinnon yksiköille. Yritys toimii Suomen lisäksi myös Baltiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Henkilöstöä noin 45. Järjestötoiminta: Pukkilan Yrittäjien jäsen vuodesta 1988. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2001, josta alkaen ollut Uudenmaan Yrittäjien hallituksen jäsen. Vuonna 2007 valittiin aluejärjestön (UY) puheenjohtajaksi. SY:n hallituksessa ollut vuodesta 2005 alkaen, ensin varajäsenenä ja 2007 alkaen varsinaisena jäsenenä. Perhe: Vaimo Elina, kolme lasta: Lina, Erik ja Emilia. Harrastaa: Metsästystä ja laskettelua. teita sekä yhteistyökuvioita edunvalvonnan eteenpäin viemiseksi. Ei tunnu järkevältä, että nyt ikään kuin aloitettaisiin alusta ja unohdettaisiin kaikki tehty työ, juuri kun yhteydet elinkeinoelämän muihin järjestöihin ja poliittisiin huippupäättäjiin on saatu auki. Lisäksi haluan tietenkin koko ajan parantaa yrittäjyyden edellytyksiä Suomessa ja olen siihen työhön sitoutunut. Miehen mittainen slogan Simolinnan vaalislogan on Muutosta edunvalvontaan. Wuorinen puolestaan Jarkko Wuorinen Ikä 59, kotoisinturusta. Koulutus: Hammaslääketieteen lisenssi Yritystoiminta: Monipuolisen hammashoidon yrittäjä Savonlinnassa ja Rovaniemellä. Henkilöstöä noin 50 henkeä. Lisäksi koulutus-, konsultointi- ja julkaisutoimintaa harjoittava yhtiö FinDais Ky. Järjestötoiminta: Toiminut aiemmin Etelä- Savon Yrittäjien ja Savonlinnan Yrittäjien puheenjohtajana. Ennen nykyistä puheenjohtajakautta, toiminut kuusi vuotta Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana vastuualueina koulutus-, hyvinvointi-, aluekehitys- ja kansainväliset asiat. Eurooppalaisen Yrittäjäjärjestön UEAPMEn varapuheenjohtajana vuodesta 2009 alkaen. Perhe: Opettajapuoliso ja kaksi poikaa, Juho-Antti ja Janne-Vesa. Harrastaa: Urheilua monipuolisesti. lupaa Enemmän kuin edunvalvontaa. Minkälainen ajatusmaailma löytyy lauseiden takaa? Järjestön sisäiseen työskentelyyn ja koko organisaation hyväksikäyttöön edunvalvonnassa pitää saada muutos. Se pitää saada tehokkaammaksi, läpinäkyvämmäksi ja tuottavammaksi. Pitää ottaa käyttöön hyvä hallintotapa, laatujärjestelmät ja eettiset säännöt. Edunvalvonnassa muutoksen pitää näkyä siten, että yrittäjyys erottuisi entistä voimakkaammin yhteiskunnassa ja että se hyväksyttäisiin entistä laajemmin tässä maassa, Mikko Simolinna kiteyttää.
15 Wuorinen puolestaan haluaa kehittää yritysten toimintavalmiuksia käytännössä. Edunvalvonnan lisäksi jäsenet tarvitsevat neuvontapalveluita ja muita toimintamuotoja avukseen. Tarvitaan yrittäjien käytännön olosuhteiden, niin henkilökohtaisten kuin yritystenkin olosuhteiden, kehittämistä. Tässä työssä järjestön pitää olla vahva, vaikutusvaltainen ja arvostettu. Siihen tähtään omassa toiminnassani. Kuka tukkii tietovuodot? Kentältä saa niitä tietoja ja kysymyksiä, jotka askarruttavat meidän jäseniämme. Jarkko Wuorinen Kisaväsymystä miehissä ei ole näin vaalikampanjan loppumetreilläkään havaittavissa. Suupielet kääntyvät tuon tuosta kumpaisellakin hymyyn ja vitsailu säilyy iloisena. Jonkin verran kuittiakin kuitenkin tulee. Minulle on esitetty toive, että pidä mahdollisena tulevana puheenjohtajana huolta, etteivät viimeaikaiset sisäiset tietovuodot julkisuuteen tule toistumaan. Olen käsi sydämellä luvannut, etteivät ne varmasti tule jatkumaan, Simolinna kuittaa. Hän viittaa julkisuuteen putkahteleviin väitteisiin milloin johdon eripuraisuudesta, milloin järjestön raha-asioiden hoidosta. Valitettavasti meidän historiamme osoittaa sen, että näitä tietovuotoja on ollut vuosikausia. Joten jos yhden ihmisen toimintatavalla tämä jotenkin muuttuu, niin se on kyllä mielenkiintoista. Toivotaan tietenkin, että tilanne muuttuu siten, että jatkossa käsittelemme omat asiamme omassa keskuudessamme, Wuorinen vastaa. Hyvät kilpakumppanit Solidaarisuuttakin miesten väliltä löytyy. Molemmat kun vakuuttelevat toisen olleen hyvä kilpakumppani kampanjamatkan varrella. Mikko on herrasmiesmäinen, asiallinen ja hyvä kilpakumppani, Jarkko Wuorinen listaa Simolinnan vahvuuksia. Näkemyksemme kehittämiskohteista ja asiakysymyksistä ovat varsin samankaltaisia, hän lisää. Simolinna puolestaan kehuu Wuorisen aktiivisuutta ja aikaansaavuutta. Jarkko on aktiivinen, helposti lähestyttävä, paljon aikaansaava, monessa mukana ja innolla asioita eteenpäin vievä, Simolinna summaa. // Teemme sen mahdolliseksi Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja varaa aika tapaamiseen.
16 JOHTAMINEN» Hyvä johtaja kuin samurai-miekka TEKSTI Lotta Tammelin, KUVAT Kakkonen-Yhtiöt Oy Halpakaupan keisarin uudet aatteet Google kertoo Kyösti Kakkosen olevan liikemies, halpakaupan keisari, Unkarin kunniakonsuli, pääomasijoittaja, miljonääri, taiteenkeräilijä ja paljon muuta. Hienoja titteleitä. Miehestä on saatava tietää enemmän. Kuka Kakkonen oikeasti on? Mikä on hänen tarinansa? Kertomus täytyy aloittaa Kiihtelysvaarasta, piskuisesta vaarojen ja järvien koristamasta pitäjästä läheltä Venäjän rajaa. Elettiin joulukuuta vuotta 1956, kun Kakkosten perheeseen syntyi esikoispoika, Kyösti. Kyöstin vanhemmat olivat maanviljelijöitä, ja pojasta kuoriutui aito maaseudun kasvatti. Juuret olivat siis syvällä suomalaisessa maassa, ja sormien välissä oli multaa, kuten hän itse alkuvuosiaan kuvailee. Tarinan käännekohta ajoittuu vuoden 1970-luvun puolivälin paikkeille, kun Kyösti yhdessä nuoremman veljensä Karin kanssa marssi Kiihtelysvaaran osuuspankkiin. Pojat ottivat pankista 300 000 markan lainan ja perustivat ensimmäisen yrityksensä Koneyhtymän. Samanaikaisesti Kyösti opiskeli juristiksi Upsalan yliopistossa ja Karin insinööriopinnot Teknillisessä korkeakoulussa olivat kesken, joten elämänrohkeutta Kakkosen veljeksiltä ei ainakaan puuttunut. Poikien yritys jyrsi turvetta Valkeasuolta Tohmajärveltä. Se työllisti 15 henkeä ja aliurakoitsijat saman verran. Koska veljesten opinnot olivat kesken, töitä tehtiin kesällä, vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. 1970-luvun lopussa opiskelijapoikien bisneksen vuosittainen liikevaihto pyöri jo miljoonan markan tienoilla. Elämän grande-juttu Kaikki alkoi Koneyhtymästä, mutta siihen se ei todellakaan jäänyt. 1980-luvulla Kakkonen siirtyi kauppatoimintaan. Ensimmäiseksi perustettiin Savo-Karjalan Tavara-Aitta Oy, joka keskittyi halpakauppaan. Halpakauppabisnes sai jatkoa vuonna 1989 perustetusta Tokmanni Oy:stä. Tokmannin
17 ½½ Kyösti Kakkoselle ovat tärkeitä vahvat suomalaiset arvot. Koti, uskonto ja isän - maa, liikemies luettelee. menestystarinasta Kakkonen on ylpeä. Ja miksipä ei olisi? Tokmanni perustettiin nollasta. Osakepääoma oli aluksi 15 000 markkaa. Vuonna 1990 yrityksen liikevaihto oli miljoona euroa. Tämän vuoden budjettitavoite on 638 miljoonaa euroa ja se tullaan ylittämään. Tokmanni työllistää nykyään 2 800 henkeä, ollen Suomen 41. suurin työllistäjä. Yritys on sadan suurimman yrityksen joukossa Suomessa. Kyseessä on siis yksi Suomen hienoimmista kasvuyritystarinoista. Kakkoselle yritykset ovat olleet kauppatavaraa. Hän on perustanut, lopettanut, myynyt ja ostanut lukuisia yrityksiä elämänsä aikana. Yksi niistä on kuitenkin ollut rakkain, Tokmanni. Se onkin Kakkosen elämäntyö grande-juttu, kuten hän sitä nimittää. Tällä hetkellä Kyösti Kakkonen toimii sijoitusyhtiö Kakkonen Yhtiöt Oy:n toimitusjohtajana. Konserni omistaa 23:sta eri yrityksestä 10 100 prosenttia. Yrityksistä suurin on Tokmanni, josta Kakkosten omistusosuus on tänä päivänä noin neljännes. Koti, uskonto ja isänmaa Tarina tähän päivään asti on tämä, mutta kuka päähenkilömme oikeastaan on, ja mitä hän tästä kaikesta ajattelee? Kuka minä olen? Se on aika syväluotaava kysymys. Useimmat meistä eivät kai tunne it-
18 ¾ Kyösti Kakkonen on myös intohimoinen taiteenkeräilijä. Hänellä on yksi Suomen merkittävimmistä designkokoelmista. seään. Sanotaan nyt, että olen liberaali uudistuja ja uudenoppija mutta samalla kuitenkin arvokonservatiivi. Kuin retiisi, joka on päältä punainen ja valkoinen sisältä, Kyösti Kakkonen kuvailee. Kakkoselle tärkeitä ovat vahvat suomalaiset arvot. Koti, uskonto ja isänmaa, hän luettelee. Vanhakantaista voisi ajatella, mutta Kyösti Kakkonen on eri mieltä. Nämä arvot ovat mielestäni voimakkaasti läsnä nykypäivässäkin. Seurataan vaikka poliittista keskustelua, jossa mietitään, että mikä on suomalaista ja mikä on identiteettimme? Muutummeko itse vai tulisiko muiden muuttua? Mielestäni meidän suomalaisten tulisi vahvasti heiluttaa omaa lippuamme ja arvostaa muiden kulttuurien lisäksi myös omaa vanhaa hienoa kulttuuriamme. Jokaisen oma rooli Kakkonen kunnioittaa myös työtä. Kakkonen-Yhtiöiden kaltaisen yritysryppään luominen on vaatinut hänen mukaansa sitä, että arvostaa oman työnsä lisäksi myös muiden työtä. Jokaisen työ on aina tärkeää, ja sillä on merkityksensä yhteiskunnassa. Meidän pitää ymmärtää, että jokaisella on yhteisössä oma roolinsa. Siitä roolista jokaisen pitää tehdä oma osansa. Pitää myös muistaa, että jokainen voi päästä elämässä eteenpäin ja roolista seuraavaan, jos niin haluaa. Kakkosellakin on useita rooleja. Toisissa yrityksissä hän on toimitusjohtajan roolissa, toisissa taas hallituksen puheenjohtajana. Toimitusjohtajan työtään Kakkonen kuvailee ukkosenjohdattimena olemiseksi. Toimitusjohtajan rooli ja työ on päivittäistä monimuotoisten ongelmien ratkaisua. Se, joka osaa toistuvasti ratkaista ongelmia parhaiten, menestyy. Toimitusjohtajan on toimittava niin, että hän mahdollistaa alaistensa onnistumisen. Oman työni sisältö on antoisa, värikäs ja mielenkiintoinen. Tapaan koko ajan kiinnostavia ihmisiä ja olen laajasti kontaktoitunut yhteiskuntaan. Kuin samurai-miekka Japanilaista samurai-miekkaa karkaistaan ja taotaan useita kertoja. Pitkässä prosessissa saavu- Yritysjohtajan pehmeä puoli Kyösti Kakkonen on myös intohimoinen taiteenkeräilijä. Hänellä on yksi Suomen merkittävimmistä designkokoelmista. Olen kehittänyt kokoelmaani 80-luvulta lähtien. Olenkin mielestäni tehnyt kansallista työtä pelastaessani monen kotimaisen taideaarteen takaisin Suomeen. Olen ostanut suomalaista taidetta takaisin Ruotsista, Saksasta, Italiasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Kakkosen kokoelmat ovat pääasiallisesti peräisin 30 60-luvuilta. Silloin suomalaiset taiteilijat olivat Kakkosen mukaan maailman parhaita omalla osaamisalueellaan. Suomalaiset keramiikka- ja lasitaiteilijat voittivat tuolloin monia kansainvälisiä palkintoja, hän kertoo. Kakkosen kokoelmista on järjestetty noin 30 erilaista taidenäyttelyä eri puolilla Suomea. Parhaimmillaan kokoelmistani on voinut olla kolmekin erinäyttelyä yhtä aikaa. Se kertoo kokoelmani laajuudesta. Kyösti Kakkonen uskoo, että taide on kasvattanut häntä myös ihmisenä. Olen yritysjohtajana omasta mielestäni paljon parempi taiteen ansioista. Olisin varmaan tuloshakuisempi ilman taideharrastustani. Taide on kaivanut minusta esiin pehmeämmän puolen. Olen oppinut tulkitsemaan asioita laajemmin.
19 Toimitusjohtajan rooli ja työ on päivittäistä monimuotoisten ongelmien ratkaisua. Se, joka osaa toistuvasti ratkaista ongelmia parhaiten, menestyy. Tuntematon sotilas johtamistaidon opus tetaan se, että miekka on kova ja terävä ulkopinnalta, mutta sisältä elastinen ja joustava. Hyvä johtaja onkin Kyösti Kakkosen mielestä kuin samurai-miekka. Yritysjohtajaltakin vaaditaan kovuutta, ettei maailma käytä hyväksi. Pelkkä kovuus ei kuitenkaan riitä, sillä silloin menee rikki. Sen takia pitää olla myös joustava. Usein sovittelu ja yhteistyön rakentaminen ovat ainoita tapoja edetä. Pelkästään joustavakaan ei saa olla, sillä jeesjees-miestäkin käytetään vain hyväksi. Kakkosta työssä motivoi tulosten näkeminen ja uudet onnistumiset. On hienoa nähdä, kuinka hommat sujuvat. Olen elämässä oppinut sen, ettei mitään saa helpolla. On vastoinkäymisiä ja haasteita. Mitä kovempi vääntö, sitä hienommalta ongelman selättäminen tuntuu. Elämän karhunpainia saa käydä koko ajan. Vain ripaus onnea Kyösti Kakkonen on monista karhunpainiotteluistaan selvinnyt voittajana. Onko menestys ollut tuuria vai onko Kakkosella resepti liike-elämässä onnistumiseen? Uskallusta, hulluutta, rohkeutta, työnnälkää, nöyryyttä, sitoutuneisuutta, hyvä liikeidea ja oikea aika, Kakkonen luettelee menestyksen ainesosia. Tuuripeli on enemmän lottokuponkihommaa. Jos on 30 vuotta ratkonut ongelmia menestyksekkäästi, ei pelkkä tuuri voi riittää. Hyvään suoritukseen tarvitaan toki aina onnea, mutta viime kädessä menestyksessä on aina kyse määrätietoisesta, sitoutuneesta ja pitkäjänteisestä työstä. Napoleon sanoi, että onni seuraa sitä, joka ei jätä mitään onnensa varaan. Se on mielestäni hyvin sanottu. Onni voi olla lisämauste, mutta sen varaan ei voi laskea mitään. Kyösti Kakkonen uskoo myös, että bisnesälyään voi kasvattaa vuosien saatossa. Pitkään bisnestä tehneille kehittyy hänen mukaansa vainua ja intuitiota. Bisneshoksnokkaansa voi kehittää, aivan kuten muitakin taitojaan. Koripallomestaruus maistuisi Kun tittelilista vaatii kolme riviä tekstiä, miettii väkisinkin, mitä tällaisella henkilöllä on vielä saavuttamatta. Kakkonen joutuu itsekin asiaa hetken pohtimaan. Henkilökohtaisessa elämässä minua on varmaan siunattu saavutuksilla. Omat tavoitteet ja haaveet ovat aika lailla täyttyneet, hän pohtii. Lopulta Kakkonen keksii kuitenkin yhden toiveen. Olen maineikkaan urheiluseura Katajan puheenjohtaja ja toivoisin, että yksi tärkeimmistä sektoreistamme eli koripallojaostomme voittaisi Suomen mestaruuden. Voittoa ei ole koskaan tullut, vaikka muita mitaleja on varmaan puolen tusinaa. Yhteistyötä tarvitaan Henkilökohtaisten saavutusten sijasta Kyösti Kakkonen janoaakin aikaansaannoksia yhteiskuntamme tasolla. Yrittäjäaktiivina Kakkonen esimerkiksi toivoo, että yrittäjyyden etujärjestöt Suomen Yrittäjät ja EK saisivat äänensä paremmin kuuluviin yhteiskunnassa ja että järjestöjen työtä ja yrittäjyyttä yleensä opittaisiin Suomessa arvostamaan enemmän. Yrittäjäjärjestön työstä Kakkonen onkin iloinen. Järjestön toiminta on ollut onnistunutta ja jäsenmäärää on saatu kasvatettua. On hienoa, että myös yrittäjien järjestymisaste on parantunut. Kyösti Kakkosen yöpöydällä on kymmenisen paksua opusta. Hänen kammarissaan iltasaduksi luetaan taloustiedettä. Osaamisestaan pitää pitää kiinni. Alan toimintaa pitää seurata herkeämättä ja miettiä, miten voisi toimia paremmin. Yrittäjälle Kyösti Kakkonen suosittelee luettavaksi talouskirjallisuuden lisäksi Tuntematonta sotilasta. Se on hänen mukaansa erinomainen johtamistaidon oppikirja. Kirjassa on erilaisia jännitteitä, yhteiskuntaluokkia sekä hierarkkisuutta. Tiimityöskentelyn merkitys nousee esiin kirjassa loistavasti, kun Koskela hoitaa hommansa tyylikkäämmin kuin kollegansa Lammio. Jos yritysjohtajissa on Suomessa samanlaisia henkilöitä, kuten Koskela, asiat hoituvat varmasti. Tiimityö johtaa tuloksellisuuteen. Mielestäni Suomessa tarvitaan vielä vahvempaa yhteistyötä kuin nyt on totuttu tekemään. Vastakkain asettelun aika on ohi. Vain yhteistyöllä voimme rakentaa tulevaisuuden Suomea, hän jatkaa. Suomen hallitukselle Kakkosella ei ole yhtä lämpimiä kiitoksia. Hallituksella on ollut jaloja tavoitteita, jotka eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Esimerkiksi perintöverouudistus ja työelämän pelisääntöjen uudistaminen ovat jääneet torsoiksi. Ehkä asia liittyy myös ajan kuvaan ja siksi ne ovat lykkäytyneet. Myös ay-liikeen johdolle Kakkosella on terveisiä. Ay-liikkeen tulisi lopettaa turhamainen uho ja keskittyä tiimityöskentelyyn. Vain sillä tavalla voimme luoda toimintaedellytykset yrittäjyydelle. Ilman toimintaedellytyksiä ei täällä tule olemaan työpaikkoja, joiden puolesta taistella, Kakkonen viestittää. //
20 YHTEISKUNTA» Yksilön tuottavuudesta pitää palkita Ei tuottavuutta ilman työntekijöiden motivaatiota Kukapa yrityksen tuottavuutta nostaisi, ellei yrittäjä itse. Talousviisaat kertovat tämän vuosikymmenen tuottavuuden nousun syntyvän paremmasta työn organisoinnista, tietotekniikan laajemmasta ja fiksummasta hyödyntämisestä sekä paremmalla johtamisella. Yrityksen ja organisaation henkilöstöön on sitoutunut iso osa yrityksen käyttöönottamasta teknologiasta, siksi myös tuottavuusvaikutukset riippuvat työntekijöistä. Myös muita yrityksen aineettomia investointeja on sitoutunut työntekijöihin, kuten satsaukset koulutukseen. Siksi työntekijöillä ja heidän asenteillaan ja motivaatiollaan on suuri merkitys. Pelkistäisin tuottavuuden kasvun niin, että ihmisten toimintatapa on nyt ratkaisevampi kuin koneet ja laitteet, Suomen Yrittäjien johtaja, ekonomisti Timo Lindholm tiivistää. Eikö tällöin yksilötason tuottavuudesta kannattaisi palkita työelämässä, Timo Lindholm kysyy ja vastaa. Kyllä. Tällä hetkellä yksilön tuottavuudesta ei palkita läheskään riittävästi. Yrityskohtaisen liikkumavaran palkanmuodostuksessa pitäisi olla suurempi. On varma, että yksilökohtaiset erot tuottavuudessa, motivaatiossa, mitä sanaa nyt haluaa käyttää ovat suu-
TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVA Anita Polkutie 21 ria. Palkkaerot ovat liian pieniä riippumatta siitä, kuinka hyvin hommansa hoitaa. Tuottavuudesta tuskin voi puhua herättämättä laajoissa kansanjoukoissa negatiivisia ajatuksia siitä, että työntekijän selkänahasta revitään lisää ja lisää. Lindholm kuitenkin tuo esiin ensisijaisena tuottavuuden parannuspotentiaalina positiivisia piirteitä, kuten toimintatavat, asenteet ja motivaation. Pienessä yrityksessä hyvästä tuottavuudesta saa palkinnon suoraviivaisesti. Yrittäjän ahkeruus ja nokkeluus näkyy bisneksen kannattavuudessa. Mikroyrityksessä pari kolme todella pätevää ihmistä ja osakasta saavat ihmeitä aikaan. Onnistuminen näkyy yrityksen tuloksessa ja yrittäjien omassa pussissa. Toivoisin, että em. kaltaiset mekanismit siirtyisivät palkkatyön puolelle. Laatu ja tuottavuus Kasvun lähteitä on Suomessa etsitty urakalla tänä vuonna. Hallitus tilasi alkuvuodesta amerikkalaiselta konsulttiyritykseltä selvityksen entisen pääministeri Matti Vanhasen käynnistämän kasvuhankkeen avuksi ja istutti työmarkkinajärjestöt samaan pöytään asian tiimoilta. Pk-sektori käy omia arkisempia tuottavuustalkoitaan joka päivä. Yritysten kilpailukyky on paljolti kiinni tuottavuuden kehityksestä. Eri toimialoilla on suuria eroja siinä, kuinka vaikeaa tuottavuuden nosto nykytilanteesta on. Teollisessa tuotannossa, jossa koneet ja koneiden käyttötaito ratkaisevat, tuottavuuden lisäys on helpompaa kuin palvelutyössä ja palvelualoilla. Eri puolilla Suomea on parhaillaankin menossa hankkeita, joissa pyritään petraamaan pk-yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä muun muassa kielikoulutuksen, johtoryhmätyön ja projektijohtamisen avulla. Tuottavuutta mitataan usein väärin, puutteellisesti. Yleensä tuottavuus kytketään määrään, kuinka paljon saadaan aikaan tietyssä aikayksikössä ja kutakin työntekijää kohden. Näin saadaan puutteellisia vastauksia, sillä määrän lisäksi on laatu, joka alkaa olla aina vain tärkeämpi ja tärkeämpi, Lindholm korostaa. Hänen mukaansa huomion kiinnittäminen tuottavuuteen ilman laatua on aika tyhjänpäiväistä ja jättää homman puolitiehen. Tuottavuutta ja työntekijävirtoja tutkineen Etlan tutkimusjohtajan, professori Mika Malirannan mukaan työpaikkavirrat ovat keskeinen osa sitä mekanismia, jonka kautta teknologioiden uusiutuminen ja tuottavuuden kasvu Suomessa tapahtuu. Tuottavuuden kasvun kannalta on tärkeää, että taloudessa luodaan jatkuvasti kilpailun vauhdittamana uusia tuotantoyksiköitä, jotka käyttävät uusinta teknologiaa ja siihen parhaiten sopivia innovaatioita. Tilastokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan em. uusien työpaikkojen luonti ja vanhojen työpaikkojen syrjäytyminen uusien tieltä ovat vähentyneet USA:ssa jo 1990-luvun lopulta lähtien, samalla kutistaen työn tuottavuuden kasvua. Useissa tilanteissa jopa 30 50 prosenttia toimialan tuottavuuden kasvusta tapahtuu tämän mekanismin kautta. Työpanoksen eli tehtyjen työtuntien määrän nostaminen tällä vuosikymmenellä on entistä hankalampaa, kun potentiaalinen työntekijöiden määrä vähenee ihmisten aiempaa suuremman eläköitymisen myötä. Kun työtuntien määrän nostaminen on nyt vaikeaa, pitää joka ikinen työtunti tehdä fiksummin kuin aiemmin, jotta tuottavuus niukoista työtunneista on parempi kuin aiemmin. Tätä kautta saadaan vaurautta ja talouskasvua. Lindholm uskoo tuottavuuden kasvavan kahdella prosentilla per vuosi tällä vuosikymmenellä. //
22 RISKIENHALLINTA» Kun pahin toteutuu TEKSTI Mikko Suominen Avaruusala on riskien miinakenttä TUSKIN MILLÄÄN MUULLA ALALLA KUIN AVARUUSTOIMINNASSA VOI NIIN PALJON RAHAA KADOTA KIRJAIMELLISESTI SAVUNA ILMAAN NIIN NOPEASTI. MONI SUURI PROJEKTI ON KAATUNUT VAIN PIENEN VIRHEEN VUOKSI. Kesäkuussa 1996 Euroopan avaruustoimijat pidättivät henkeään uuden rakettimallin neitsytlennon koittaessa Etelä-Amerikan trooppisessa säässä. Ranskan Guayanasta laukaistavan Ariane 5:n oli määrä jatkaa Euroopan voittokulkua kaupallisten kantorakettien saralla. Kaikki näytti menevän hyvin, ja yli 700-tonninen raketti kiihdytti korkeuksiin. 37 sekuntia laukaisun jälkeen jättiläisraketti heitti volttia katsojien edessä 3,7 kilometrin korkeudessa. Se muuttui hetkessä säkenöiväksi tulipalloksi tuhoten kyydissään olleet Cluster-tutkimussatelliitit ja suunnittelijoidensa haaveet menestyksestä. Suorat tappiot olivat 370 miljoonaa, mutta kolaus potentiaalisten asiakkaiden silmissä oli 8 miljardin euron rakettiohjelmalle paljon rankempi. Katastrofin riitti aiheuttamaan pieni ohjelmointi- virhe raketin suuntausta hoitavassa järjestelmässä. Avaruuden markkinoilla ei itku auta Rakettilaukaisujen markkinointia voisi verrata autokauppaan, jossa asiakkaalle ei kauppaan sisälly vakiona minkäänlaista takuuta. Laukaisun tilaaja tekee päätöksen rakettimallin imagon perusteella ja kantaa valinnastaan vastuun. Moni avaruusalan toimija luottaa peukalon pystyssä pitämiseen ja positiiviseen ajatteluun oman järjestelmän luotettavuudesta. Aina ne eivät riitä. Tyypillinen kaupallinen satelliitti on vähintään viiden vuoden suunnitteluja rakennusprojekti, joka maksaa satoja miljoonia euroja. Laukaisun vakuuttaminen on mahdollista, mutta yleensä sitä tekevät vain pienehköt yritykset. Satelliitin hinta tuskin korvaa uuden rakentamiseen kuluvia vuosia ja lykkäyksestä aiheutuvaa resurssipulaa. Sukkulaturma vei satelliittimarkkinat 1980-luvun alkupuolella presidentti Ronald Reagan uskoi sokeasti siihen, että vuonna 1981 ensilentonsa tehnyt avaruussukkula on täydellinen alus, jolla saataisiin halvalla tehtyä koko maan laukaisut eikä muita raketteja tarvittaisi. Siksi sellaisiin ei panostettukaan. Tammikuussa 1986 kaikki romahti Challengerin onnettomuuden myötä. 73 sekuntia laukaisun jälkeen sukkula muuttui tulipalloksi ja apuraketit riistäytyivät omille teilleen. Teknisten asiantuntijoiden kielloista huolimatta päättä-
Nasa 23»» SpaceX-yhtiön Falcon 9 kahmii kanto rakettimarkkinoita suuryhtiöiltä halpuudellaan. jät olivat määränneet laukaisun tehtäväksi kylmässä säässä, ja se maksoi seitsemän astronautin hengen. Tutkimuksissa ensisijaiseksi syyksi paljastui apuraketin tiivisteen O-renkaan kimmoisuuden puute kylmässä. Syvemmäksi syyksi todettiin Nasan päättäjien ja alihankkijoiden laiskuus ja piittaamattomuus ratkaista jo aiemmin pintaan nousseita ongelmia. Sukkulat pysyivät maassa seuraavan 2,5 vuoden ajan ja eurooppalaiset nappasivat Ariane-rakettiperheellään amerikkalaisten edestä kaupallisten markkinoiden johtoaseman. SpaceX / Chris Thompson Insinöörien riemuvoitosta tuli ekonomien painajainen Tekninen toimivuus ei aina takaa menestystä. Tällainen esimerkki muodostui Iridium-satelliittipuhelinjärjestelmästä, jonka Motorola suunnitteli 1980-luvulla. Vuonna 1987 yhtiö arvioi, että maailmassa on miljoonia ihmisiä, joille on tärkeä pystyä soittamaan mistä ja milloin tahansa. Kattavuus toteutettaisiin 66 satelliitin järjestelmällä. Iridium-hankkeen Akilleen kantapääksi muodostui sen toteuttamiseen mennyt aika. Kun satelliittijärjestelmä kytkettiin täysimääräisenä käyttöön vuonna 1998, oli maailman mobiiliverkkojen kattavuus aivan toinen kuin vuosikymmentä aikaisemmin. Satelliittipuhelinta tarvitsivat enää vain erityisryhmät, kuten valtameripurjehtijat ja vuorikiipeilijät. Motorola yhteistyökumppaneineen koki 6,6 miljardin dollarin tappion myydessään konkurssin tehneen tytäryhtiön satelliitit pilkkahintaan. Sisukkuus palkitaan toisinaan Mielenkiintoinen tarina liittyy avaruusyrittäjä Elon Muskiin ja hänen SpaceX-avaruusyhtiöönsä. Musk keräsi jo 30-vuotiaana noin 300 miljoonan euron omaisuuden Zip2-ohjelmistolla ja PayPal-maksujärjestellä. Rahoillaan Musk perusti rakettiyhtiön, koska hän koki tärkeäksi ihmiskunnan viemisen avaruuteen. Ensimmäisenä askeleena avaruuden halpalentoyhtiölle oli Falcon 1 -raketin kehittäminen. Haluan olla varma, että meillä on tarpeeksi pääomaa kattamaan ainakin kolme peräkkäistä epäonnistumista laukaisuissa, Musk kertoi yhtiön lähtökohdaksi vuonna 2005. ½½ Challenger-sukkulan räjähdys vuonna 1986 mullisti avaruusalaa. Sukkulaohjelman ylimmät johtajat arvioivat aluksen onnettomuustodennäköisyyden tuhannesosaksi verrattuna järjestelmät parhaiten tunteviin teknikkoihin. Elokuussa 2008 SpaceX oli tilanteessa, jota Musk oli pelännyt. Kolme ensimmäistä Falconlaukaisua olivat kaikki epäonnistuneet, tosin vain pienten vikojen vuoksi. Ei tule olemaan kysymystäkään siitä, etteikö SpaceX jatkaisi kiertoradan ja luotettavan kantorakettitekniikan tavoittelua, julisti Musk kolmannen epäonnistumisen jälkeen lehdistötilaisuudessa. Omasta puolestani en anna koskaan periksi ja tarkoitan sitä. Alle kaksi kuukautta myöhemmin, 28. syyskuuta 2008, seuraava Falcon 1 nousi avaruuteen tällä kertaa moitteettomasti. Samoin viides raketti seuraavana vuonna. Kesäkuussa 2010 ensimmäinen suurraketti, Falcon 9, teki neitsytlentonsa onnellisesti ja halpalentoyhtiö pääsi vauhtiin. Riskistä ei koskaan pääse eroon Vuonna 2009 laukaistiin satelliitteja kohti kiertorataa 74 kertaa. Näistä 69 pääsi halutulle radalle. Suurin osa epäonnistumisista liittyi pieniin raketteihin, mutta parhaillakin raketeilla riski on parin prosentin luokkaa. Parhaiten avaruusalan vaatimuksia kuvaa ehkä Challengerin onnettomuuden tutkimuslautakunnassa toimineen Nobel-fyysikon Richard Feynmanin päätelmä: Teknologian onnistuminen edellyttää, että todellisuus asetetaan suhdetoiminnan edelle, sillä luontoa ei voi petkuttaa. //