Yhteisösosiaalityö asiantuntijuuden haastajana professori Kati Närhi Jyväskylän yliopisto Piiritetyt lapset -seminaari 17.-19.9.2014 Helsinki
Puheenvuoron runko Yhteisösosiaalityön perinne/työorientaatio Minkälaisesta asiantuntijuudesta yhteisösosiaalityössä voisi olla kyse? Esimerkki yhteisösosiaalisesta tutkimustoiminnasta: äänen antaminen palvelunkäyttäjille ja kansalaisille Yhteisöllisen asiantuntijuusorientaation mahdollisuuksia Lopuksi ääni kansalaisille!
Sosiaalityön perinteet (Toikko 2005) Hallinnollisten toimenpiteiden perinne Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen perinne Yhteisöllisen muutostyön perinne
Yhteisöllisen muutostyön perinne (Toikko 2005) Kriittinen suhde henkilökohtaisen vuorovaikutuksen perinteeseen Ongelmat eivät johdu niinkään yksilöstä kuin olosuhteista Kritiikki asiakkaan sopeuttamisesta vallitsevan yhteiskunnan vaatimuksiin Tuetaan vallitsevan yhteiskunnan rakenteita, jotka tuottavat tai ainakin ylläpitävät sosiaalisia ongelmia Tärkeää mahdollistaa yksilön ja yhteisön osallistuminen keskusteluun ja toimintaan Onnistunut dialogi etsii itse ratkaisut ongelmiin
Yhteisösosiaalityö (Roivainen 2008) Taustalla radikaali ja kriittinen Jane Addamsin traditio jossa korostetaan: kansalaisuutta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa, sosiaalisten ongelmien rakenteellisia syitä ja epäkohtien korjaamista yhteiskunnan olosuhteita muuttamalla. Käsitemuutos: siirrytty modernista hyvinvointivaltiollisesta yhdyskuntatyöstä jälkimoderneihin yhteisöllisiin strategioihin (yksilökohtaisuus ja asiakasprosessit, uuden julkisjohtamisen vaikutukset). Yhteisösosiaalityön ytimessä edelleen kysymykset osallisuudesta, täysvaltaisesta kansalaisuudesta, äänen antamisesta kansalaisille ja vaikuttamisesta.
Minkälaisesta asiantuntijuudesta yhteisösosiaalityössä voisi olla kyse? Asiantuntijuus: suljettua ja ennalta tietävää tai avointa ja neuvottelevaa (Eräsaari 2002; Karvinen Niinikoski 2005) Suljettu/vertikaalinen asiantuntijuus: Tietäjä ja tietämisen kohde, hierarkkisuus, ylhäältä alaspäin Avoin/horisontaalinen asiantuntijuus: maallikon ja asiantuntijan välisen raja-aidan häipyy; kuka tahansa voi olla asiantuntija. Toinen tieto ja kokemuksellisuuden korostus. Vastavuoroinen dialogisuus, tasa-arvoinen asiantuntijuus Sosiaalityössä usein läsnä molemmat: lakisääteinen virkamiesrooli sekä ihmisten kanssa neuvotteleva ja muutokseen tähtäävä kumppani
Minkälaisesta asiantuntijuudesta yhteisösosiaalityössä voisi olla kyse? Jaettu asiantuntijuus: yhdessä osaaminen, kuulluksi tuleminen, aktiivinen toimijuus, dialogisuus Kollektiivinen asiantuntijuus; suhteessa muihin työntekijöihin ja asiakkaisiin/kansalaisiin, yksittäinen asiantuntijuus on enemmän kuin osiensa summa Yhteisösosiaalityön perinne haastaa avoimeen, jaettuun ja kollektiiviseen asiantuntijuuteen
PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen 7/2011 6/2014 Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Suomen Akatemia) Mikä rooli hyvinvointipalveluilla on kansalaisen täysivaltaisen osallisuuden rakentumisessa? Tutkimuksen vaiheet: Politiikkataso: Hallitusohjelmat (3) ja TEM:n ja STM:n strategiapapereita: miten osallisuus/osallistuminen määritellään? Asiantuntija/kokemustaso: Nuorten aikuisten ja työntekijöiden ryhmähaastattelut: mitkä tekijät estävät ja edistävät osallisuutta hyvinvointipalveluissa? Toimintataso: Osallistuvassa toimintatutkimuksessa nuorten aikuisten ja työntekijöiden kesken yhteistyö osallisuutta tukevien palvelujen kehittämiseksi
Nuorten aikuisten ja työntekijöiden haastattelut Ryhmähaastatteluissa alle 30 -vuotiaat nuoret aikuiset 5 ryhmää x 2 haastattelua (syksy 2011) 19 miestä, 1 nainen, keski-ikä 23,5 v. (19-45v) Kokemuksia Kelasta, TYPistä, sosiaalitoimistosta, TEtoimistosta, työpajoista, kolmannen sektorin toimijoista (kuntouttava työtoiminta). Ryhmähaastatteluissa aikuissosiaalityön kentän 20 työntekijää: 2 ryhmää x 2 haastattelua (kevät 2012) Tutkimuskysymys: mitkä tekijät estävät ja edistävät osallisuutta hyvinvointipalveluissa? Laadullinen sisällönanalyysi
Havaintoja osallisuuden esteistä (Närhi ym. 2013) Palvelujärjestelmän organisaatiokeskeisyys ja joustamattomuus Palvelujärjestelmän kommunikaation ongelmat Ammatillisen vuorovaikutuksen kohtaamattomuus Riippuvuus järjestelmästä Aktivointipolitiikan tuottamat hankalat tilanteet Palvelujärjestelmä rajaa aktiivisen kansalaisuuden pikemminkin yksilöllisen vastuun vaateeseen kuin osallistumiseksi ja osallisuudeksi yhteiskunnan päätöksentekoon ja toimintaan
Katutason työntekijät (Närhi ym. 2014) Tunnistavat samat osallisuuden esteet, erityisesti järjestelmäkeskeisyyden ja uuden julkisjohtamisen vaikutukset omaan työhönsä Kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa ylhäältä tuleviin ohjeistuksiin ja palvelujärjestelmään olemattomina Ammatillinen harkintavalta kapeutuu byrokraattiseksi portinvartijuudeksi Älykäs elinkykyisyys; työntekijät toimivat luovasti ahtaassa tilassa jossa yhdessä asiakkaiden kanssa löydetään ratkaisuja järjestelmästä huolimatta ja sen resursseja hyödyntäen.
Nuorten aikuisten toiminta Nuorten aikuisten ryhmätoiminnan agendalista: Haluamme keskustella päätöksentekijöiden kanssa palveluistamme! Keskustelut/vuorovaikutus (keskustelufoorumit/paneelit) työntekijöiden, johdon ja poliitikkojen kanssa Osallisuustyöpaja ideoiden kehittämiseksi ja äänen kuuluvaksi saamiseksi Videot (2) Elämää palvelujärjestelmän keskellä ja Tää ei nyt toimi Haastattelut mediassa (radio, TV, sanomalehdet) Osallistuminen paikallisiin nuorisotakuuta käsitteleviin työryhmiin Kokemusasiantuntijoina toimiminen erilaisissa tapahtumissa Osallistuminen sosiaalityön koulutukseen Jyväskyläläisten nuorten aikuisten ääni-ryhmä Eduskuntavierailu keskustelu kansanedustajien kanssa Facebook- ryhmä: https://www.facebook.com/nuortenaaniryhma?fref=ts Artikkeliprojekti: nuorten ja tutkijoiden välinen dialogi osallisuudesta
Nuorten aikuisten tieto(1) Asennemuutos: kuntalaiset/kansalaiset eivät ole taloudellinen taakka vaan ainutlaatuisen ihmisarvon omaavia yksilöitä Oikeuksien ja palveluiden parempi tiedottaminen Samat pelisäännöt järjestelmän ja palvelun käyttäjän välillä Yhteinen linja yhdessä organisaatiossa työntekijöiden välillä Tukiviidakkoa ja lainsäädäntöä yksinkertaisemmaksi palveleeko nykyinen järjestelmä enää ketään? Perustoimeentulon kohtuullinen taso tärkeää Aktivointipolitiikan ja esimerkiksi yhteishaun kohtuullistaminen, miksi keppi eikä porkkana?
Nuorten aikuisten tieto(2) Yhteistyö virastojen kesken: virastojen välinen tietojen luovutukseen liittyvä sopimusasiakirja Yksi luukku tai palvelujen keskittäminen, paikka josta voi kysyä kaikkea (tai edes soittaa) Matala kynnys, kohtaava palvelu ilman byrokratiaa ja ajanvarausta Paneutuminen yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin oikeaan aikaan Asiakkaan ottamista vakavasti ja elämäntilanteen kunnioittaminen; ihminen ihmiselle -palvelua Enemmän työntekijöitä ja kohtaamisia, rinnalla kulkemista
Yhteisöllisen asiantuntijuusorientaation mahdollisuuksia (1) Jaettu tieto ja uudet kumppanuudet nuorten aikuisten, katutason työntekijöiden, johdon ja poliitikkojen kesken Yhteinen julkinen keskustelu: nuorten aikuisten ja katutason työntekijöiden tiedon jakaminen yhteistyössä poliitikoille ja medialle (asian tekeminen julkiseksi) yksi strategia palvelujärjestelmän muutoksiin herättelemisessä Kokemusasiantuntijuus, kehittäjäasiakkaat, keskustelukahvilat ja muut dialogin paikat Kouluttaminen käyttäytymään palvelujärjestelmän logiikan ja periaatteiden mukaisesti vai keskittyminen kansalaisten valtaistamiseen?
Yhteisöllisen asiantuntijuusorientaation mahdollisuuksia (2) Miten avoin, jaettu ja kollektiivinen asiantuntijuus mahdollistuu? Vain demokraattisilla keinoilla voi rakentaa demokratiaa/dialogia! Paluu yhteisöihin; kansalaiset/asiakkaat kumppanina, resurssina, voimavarana, vahva usko/luottamus heidän asiantuntemukseen Kokemustiedon arvostaminen, aito kuuntelu ja siitä oppiminen Vallan todellinen jakaminen vs. retorinen näennäisosallisuus /näennäisyhteisöllisyys! Viime kädessä vain tunne että on hyväksytty osa yhteisöä luo pohjaa aktiiviselle osallistumiselle yhteiskunnassa. Yhteisöllinen asiantuntijuusorientaatio ei palaudu vain yksittäisiin työntekijöihin vaan myös koko palvelujärjestelmään liittyvään kollektiiviseen asiantuntijuuteen ja työorientaatioon.
Osallisuus ja osallisuuspolitiikka Osallisuudesta ja osallistumisesta tullut tärkeä yhteiskunnallinen tavoite jonka avulla pyritään löytämään ratkaisuja erilaisille sosiaalisille ongelmille Osallisuuden motiivi palvelujärjestelmässä? Konsumerismi (choice) demokratia (voice)? Osallisuus ja osallistuminen vahvasti poliittisia käsitteitä Osallisuutta muotoillessa muotoillaan myös täysivaltaisen kansalaisuuden normia sekä tasa- ja eriarvoisuutta Osallisuuden edistäminen voi myös lisätä joidenkin kansalaisten velvollisuuksia ja heikentää oikeuksia
Yhteisöllistämisen ja osallistamisen haasteet? Yhteisöllisyys voidaan käsittää ideana, tavoitteena tai utopiana tietynlaisesta vuorovaikutustavasta. Kun joukko ihmisiä pyrkii järjestämään elämänsä tämän idean mukaisesti, kysymyksessä on yhteisöllistyminen. Kun ihmisryhmiin pyritään vaikuttamaan niiden ulkopuolelta, että ne järjestäisivät elämäänsä yhteisöllisesti, kysymys on yhteisöllistämisestä. (Lehtonen 1990, 26.) Palvelujärjestelmällä aina rajalliset mahdollisuudet päästä osallisuuden ja yhteisöllistymisen ytimiin, Top down -rooli Yhteisöllisyyden motiivi palvelujärjestelmässä? Onko myös yhteisöllisyys muuttumassa osallisuuden rinnalla oikeudesta velvollisuudeksi marginalisoiduille ihmisille? Köyhät ja toiset osallistumaan ja yhteisöllistymään!
Jos ratkaisu on yhteisö, niin mikä on kysymys? (Eräsaari 2008): Paras tuotto-näkökulmasta yhteisötyö on lähtökohdiltaan sellaista ettei sitä voi kääntää täsmäprojektiksi. Yhteisöprojektia ei voi rakentaa ainoastaan tien poskeen suistuneiden varaan, tarvitaan myös vahvoja nostamaan ojasta ja tavallisia taputtamaan olalle. Erilaisten yhteisöjen pitäisi myös syntyä ihmisten oman aloitteen pohjalta, mutta millainen aloite syntyy projektihakemuksen ympärille. Elämistä, toisia, sivistystä, oppimista, parempaa huomenta varten täällä ollaan eikä taloudelle säästämässä. Miksi tämä on haluttu unohtaa? Puheenvuoroni pointsi: ei sössitä kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksia ja potentiaalia palvelujärjestelmäkeskeisen tehokkuuden vaatimuksilla!
Kirjallisuus: Eräsaari, Leena (2008) Jos ratkaisu on yhteisö, niin mikä on kysymys? Vuodatus blogi, 9.10.2008. http://erasaari.vuodatus.net/ Eräsaari, Risto (2002) Avoimen asiantuntijuuden analytiikka. Teoksessa Pirttilä, Erikson (toim.) Asiantuntijuuden areenat. Jyväskylä: Kopijyvä, 21-38. Karvinen Niinikoski, Synnöve (2005) Sosiaalityön opetus, tutkimus ja kehittyvä asiantuntijuus. Teoksessa Satka, Karvinen-Niinikoski, Nylund & Hoikkala (toim.) Sosiaalityön käytäntötutkimus. Palmenia-kustannus. Lehtonen, Heikki (1990) Yhteisö. Tampere: Vastapaino. Närhi, Kati & Kokkonen, Tuomo & Matthies, Aila-Leena (2013) Nuorten aikuisten miesten osallisuuden ja toimijuuden reunaehtoja sosiaali- ja työvoimapalveluissa. Teoksessa Laitinen & Niskala (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino, 113-145. Närhi, Kati & Kokkonen, Tuomo (2014) Transformation of participation politics and social citizenship in Finnish welfare governance. Teoksessa Matthies & Uggerhoej (toim.) Participation, marginalisation and welfare services concepts, politics and practices across European countries. Surrey: Ashgate, 95-112. Närhi, Kati & Kokkonen, Tuomo & Matthies, Aila-Leena (2014) Asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden harkintavalta palvelujärjestelmässä. Hyväksytty käsikirjoitus. Janus. Roivainen, Irene (2008) Onko yhdyskuntatyö katoamassa suomalaisesta sosiaalityöstä? Teoksessa Roivainen, Nylund, Korkiamäki, Raitakari (toim.) Yhteisöt ja sosiaalityö: kansalaisen vai asiakkaan asialla? Jyväskylä: PS-kustannus, 25-42. Toikko, Timo (2005) Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Tampere: Vastapaino.