Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Helsinki 6.4.2005 Täydennys tekijänoikeuslain muutosesitystä HE 28/2004 koskevaan lausuntoon Viestinnän Keskusliitto täydentää sivistysvaliokunnalle 27.4.2004 antamaansa lausuntoa hallituksen esityksestä 28/2004 seuraavasti: Pääviestit 1. Kustannettuihin verkkojulkaisuihin ei tule voida tehdä luokiteltuja linkkejä ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Kaupallisesti toimivat, kustantajien tekemillä investoinneilla luvatta rahastavat norkkijat loukkaavat kustantajien perusoikeuksia. Vastaava ongelma koskee aineiston kaupallista hyödyntämistä hakukoneilla. Valiokunnan mietintöön tulee lisätä linkityksen tekijänoikeudellista luonnetta selventävä maininta. 2. Ehdotetut uudet sopimuslisenssisäännökset ja olemassa olevien sopimuslisenssien laajennukset rajoittavat tekijänoikeusjärjestöihin kuulumattomien kustantajien ja muiden oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuksia. Säännökset ovat ehdotetussa muodossaan tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskevan direktiivin ja pohjoismaisen käytännön vastaisia. Sisäistä tiedotuskäyttöä koskeva 13 a tulee jättää säätämättä ja opetuskäyttöä ja tieteellistä tutkimusta koskeva nykyinen 14 tulee säilyttää asiallisesti ennallaan. Museoita, kirjastoja ja arkistoja koskevaa 16 d :ää tulee täydentää siten, ettei sopimuslisenssin nojalla ole mahdollista käyttää laitosten kokoelmissa olevia teoksia taloudellisen edun saamiseksi. 3. Viestintämarkkinalaissa säädetyn ohjelmien siirtovelvoitteen piirissä olevien teosten samanaikaisesta ja muuttamattomasta edelleen lähettämisestä televerkossa ei ole perusteltua maksaa erillisiä tekijänoikeuskorvauksia. Viestinnän
2 Keskusliitto puoltaa 25 i :n 2 momentin säännösten poistamista laista. 4. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulla on vaikutuksia oikeudenhaltijoiden ja maksuvelvollisten lisäksi monien muiden tahojen etuihin. Esimerkkeinä voidaan mainita kuluttajat, kauppa sekä televisio- ja radioyhtiöt. Eri näkökohdat monipuolisesti huomioon ottavan päätöksenteon varmistamiseksi hyvitysmaksun alaisista laitteista ja maksun suuruudesta tulisi säätää vähintään valtioneuvoston asetuksen tasoisella sääntelyllä. 5. Ehdotettu uusi kuvallisten musiikkitallenteiden käyttökorvaus on perusteeton eikä tietoyhteiskunnan tekijänoikeutta koskeva direktiivi edellytä tällaisen korvauksen säätämistä. Viestinnän Keskusliitto vastustaa korvausta. 6. Tietoyhteiskuntakehityksen turvaamiseksi on tärkeää, että viestintäyritykset voivat kehittää tehokkaasti uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Tämä edellyttää lainsäädännöllistä tukea työsuhteessa luotujen teosten oikeuksien siirtymiselle työnantajalle. Viestinnän Keskusliitto esittää, että sivistysvaliokunta edellyttää mietinnössään hallituksen valmistelevan välittömästi työsuhdetekijänoikeutta koskevan lainmuutosesityksen tietoyhteiskuntaohjelman ministerineuvoston aloitteen mukaisesti. Linkitys Hallituksen esitys ei sisällä linkitystä koskevia erityissäännöksiä. Linkitystä on kuitenkin käsitelty lain 2 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa. Verkossa välitettävien viestintätuotteiden ja -palveluiden kannalta luvaton linkitys on muodostunut ongelmaksi. Kaupalliselta pohjalta toimivat yrittäjät rakentavat verkkoportaaleja ja muita palveluita, joissa he hyödyntävät kustannusyhtiöiden verkkojulkaisuja rakentamalla niissä oleviin artikkeleihin luvattomasti linkkejä omasta palvelustaan verkkojulkaisun etusivun ohittaen. Tämäntyyppinen linkitys ja vastaavalla periaatteella toimivat kaupalliset hakukoneet murentavat kustantajien liiketaloudellisia toimintaedellytyksiä erityisesti silloin, kun aineisto luokitellaan sisällöntuottajamaisesti erityyppisiin luokkiin (kotimaa, ulkomaat, urheilu, talous jne.). Luokiteltuun linkitykseen pohjautuvissa palveluissa sisällön tosiasiallinen tuottaja on kustantaja, ei uuden palvelun pystyttänyt norkkija. Kustantaja menettää mainostuloja tämän norkkijan kustannuksella. Tämä on vastoin tekijänoikeuden perusteita, sillä tekijänoikeuden tavoitteena on turvata tekijänoikeussuojattujen tuotteiden kauppaa ja hankittujen oikeuksien nojalla tehtyjä investointeja, kuten esimerkiksi kustantajien verkkojulkaisuja. Viitaamme tässä yhteydessä myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jossa korostetaan kaikkien sääntelyn kannalta merkityksellisten perusoikeuksien huomioon ottamista tasapainoisella tavalla lainsäädännössä sekä sen tulkitsemisessa ja soveltamisessa. Luokiteltujen linkkien salliminen johtaisi kustantajien ja heidän tekemillään investoinneilla luvatta rahastavien norkkijoiden omaisuuden suojan täydelliseen epätasapainoon.
3 Kustantajilla ja muilla sisällöntuottajilla tulee olla mahdollisuus puuttua edellä kuvattuun toimintaan tekijänoikeuden nojalla. Tästä syystä on tärkeää, että hallituksen esityksen perustelutekstiä selvennetään valiokunnan mietinnössä seuraavasti: Jos verkkosivuille vastoin sisällöntuottajan kieltoa tuodaan luokiteltujen linkkien avulla tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa verkkosivun ulkopuolelta linkittämällä suoraan sisällöntuottajan verkkojulkaisun artikkeliin tai muuhun sisältöön ohi verkkojulkaisun etusivun, tapahtuu tekijänoikeudellisesti merkityksellistä kappaleen valmistamista ja/tai yleisön saataviin saattamista. Linkittämiseen olisi tällaisessa tilanteessa hankittava oikeudenhaltijan lupa. Sama koskee myös tekijänoikeudellisesti suojatun aineiston kaupallista hyödyntämistä hakukoneilla. Ehdotettu lisäys sivistysvaliokunnan mietintöön helpottaisi tekijänoikeuslain tulkintaa ja soveltamista perusoikeuksien kannalta tasapainoisesti. Sopimuslisenssit Sopimuslisenssi on lainsäädännöllinen järjestely, jolla pyritään helpottamaan käyttäjien asemaa teosten massakäyttötilanteissa. Massakäyttötilanteet ovat sellaisia tilanteita, joissa yksittäisten käyttölupien hankkiminen olisi käyttäjälle ylivoimaisen vaikeaa käytettävien teosten ja niiden oikeudenhaltijoiden suuren määrän vuoksi. Ensimmäinen Suomessa säädetty sopimuslisenssi koski musiikin lähettämistä radiossa ja televisiossa. Sittemmin järjestelmä on laajentunut kattamaan teosten valokopioinnin, opetuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa tapahtuvan radio- ja televisioohjelmien nauhoittamisen sekä radio- ja televisio-ohjelmien samanaikaisen ja muuttamattoman edelleen lähettämisen. Kaikki voimassa olevat sopimuslisenssit liittyvät nimenomaan teosten massakäyttöön. Sopimuslisenssijärjestelmä laajentaa tekijänoikeusjärjestön ja käyttäjän välisen lupasopimuksen vaikutukset myös järjestön ulkopuolisiin oikeudenhaltijoihin. Sopimuslisenssisäännös rajoittaa näiden ulkopuolisten oikeudenhaltijoiden oikeuksia, koska heidän sijastaan käyttöluvan myöntää järjestö, eivät oikeudenhaltijat itse. Sopimuslisensseihin liitetty järjestöön kuulumattomien oikeudenhaltijoin oikeus kieltää teostensa käyttö ei muuta lisenssisäännösten oikeutta rajoittavaa luonnetta: tekijänoikeuden ytimeen kuuluva oikeus sallia teoksen käyttö siirtyy sopimuslisenssijärjestelmässä oikeudenhaltijalta järjestölle. Kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan (PeVL 7/2005) toteaa, järjestön oikeus tehdä sopimuksia myös muiden kuin järjestölle sopimusoikeuden luovuttaneiden tekijöiden puolesta on perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan näkökulmasta merkityksellinen tekijän sopimusvapauteen kohdistuva rajoitus. Tekijän sopimusvapaus pohjautuu laissa säädettyihin oikeuksiin, joten sopimusvapauden rajoitus on väistämättä samalla myös tekijänoikeuden ydintä koskeva rajoitus. Hallituksen esityksessä sopimuslisenssit esitetään oikeuksien kollektiivisen hallinnoinnin muotona ja kiistetään niiden oikeutta rajoittava vaikutus. Tämä näkyy perustelumainintojen ohella esimerkiksi siinä, että sopimuslisenssisäännökset sisältävä lain
4 2 luvun otsikko Tekijänoikeuden rajoitukset esitetään muutettavaksi muotoon Tekijänoikeuden rajoitukset ja säännökset sopimuslisenssistä. Koska ehdotetut uudet sopimuslisenssisäännökset ja nykyisten sopimuslisenssien laajennukset tosiasiassa ovat oikeuden rajoituksia, niiden on täytettävä tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskevan direktiivin ns. kolmen kohdan testi. Rajoituksia voidaan soveltaa direktiivin 5 artiklan 5 kappaleen mukaan 1) vain tietyissä erityistapauksissa, jotka 2) eivät ole ristiriidassa teoksen tai muun aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa 3) eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijoiden oikeutettuja etuja. Kaikkien kolmen edellytyksen on täytyttävä, jotta rajoitus voidaan säätää. Lakiesityksen sisäistä tiedotuskäyttöä koskeva 13 a sekä opetustoimintaa koskeva 14 ovat rajoitussäännöksiä, jotka eivät täytä kaikkia kolmen kohdan testin edellytyksiä. Digitaalisen aineiston käyttö näiden säännösten nojalla olisi selvästi ristiriidassa teosten tavanomaisen käytön kanssa: kustantajat esimerkiksi tarjoavat sähköisiä lehtileikepalveluita yrityksille ja yhteisöille niiden sisäiseen tiedotuskäyttöön kaupalliselta pohjalta samoin kuin erilaisia tuotteita opetustoimintaa varten. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseltä menisi pohja, jos jokin järjestö voisi lisensioida tuotteita ohi kustantajan. On selvää, että ehdotetut sopimuslisenssisäännökset haittaisivat oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja eli kustantajien vapautta harjoittaa omaa perusliiketoimintaansa ja kehittää uudenlaisia ansaintalogiikoita erityisesti teosten verkon kautta tapahtuvassa välittämisessä. Sisäisessä tiedotuskäytössä ja nykyisestä laajennetussa opetuskäytössä ei myöskään ole kysymyksessä vastaava massakäyttötilanne kuin voimassa olevien sopimuslisenssien osalta. Luvat sisäiseen tiedotuskäyttöön ja opetuskäyttöön ovat käyttäjälle kohtuullisen helposti hankittavissa suoraan oikeudenhaltijoilta. Perusteltua tarvetta uusille säännöksille ei siten ole olemassa eikä niitä tule säätää. Museoita, arkistoja ja kirjastoja koskevan 16 d :n osalta viittaamme tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskevan direktiivin 5 artiklan 2 kappaleen c) -kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksia kappaleen valmistamista koskevaan oikeuteen, kun kyseessä on välitöntä tai välillistä taloudellista tai kaupallista etua tavoittelemattomien säännöksessä mainittujen yhteisöjen suorittama tarkoin määritelty kappaleen valmistaminen. Direktiivi ei siis tässä kohden salli poikkeusta muuhun kuin kappaleen valmistamisoikeuteen ja edellytyksenä on lisäksi se, ettei ao. yhteisö tavoittele välitöntä tai välillistä taloudellista etua. Esitettyä 16 d :ää tulee tältä osin täydentää vähintään siten, että säännökseen lisätään maininta välittömän tai välillisen taloudellisen edun tavoittelemattomuudesta. Viittaamme lopuksi myös tuoreeseen Ruotsin hallituksen esitykseen (Prop 2004/2005:100), johon ei ole sisällytetty yhtä laajoja uusia sopimuslisenssisäännöksiä kuin nyt käsiteltävänä olevaan esitykseen. Ruotsin esityksessä esimerkiksi todetaan, ettei sisäisen tiedotuskäytön osalta ole perusteita säätää sopimuslisenssiä digitaaliseen kappaleen valmistamiseen. Säännös ei koske yleisölle välittämistä, kuten Suomen ehdotettu säännös. Myöskään Norjan hallituksen esityksessä vastaavat sopimuslisenssit eivät koske teosten välittämistä yleisölle. Suomen ei tulisi tässä kohden vetää muista pohjoismaista poikkeavaa linjaa ilman hyväksyttäviä perusteita. Sellaisia ei hallituksen esityksessä ole esitetty.
5 Ohjelmien siirtovelvoite (must carry) Kun radio- ja televisioyhtiöt lähettävät ohjelmissaan tekijänoikeussuojattuja aineistoa, ne maksavat oikeudenhaltijoille tästä lähetystoiminnasta korvauksen. Kun korvaus on kerran maksettu, ohjelma tulee voida välittää yleisölle samanaikaisesti ja muuttamattomana ilman uusia tekijänoikeusmaksuja, välityksessä käytettävästä teknologiasta riippumatta. Viestintämarkkinalain 134 velvoittaa teleyritykset siirtämään verkoissaan lainkohdassa mainitut televisio- ja radio-ohjelmat. Voimassa olevan tekijänoikeuslain 25 i :n nojalla tekijöillä on oikeus korvaukseen tästä ohjelmien siirrosta televerkossa. Tekijänoikeusjärjestöt ovat aikaisempina vuosina sitoutuneet olemaan perimättä korvauksia siirtovelvoitteen alaisten ohjelmien edelleen lähettämistä eli korvauksia siirtämisestä ei käytännössä ole maksettu. Tämä käytäntö on syytä kirjata lain tasolle. Viestinnän Keskusliitto yhtyy perustuslakivaliokunnan mietinnössä esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan säännös teleyrityksen velvollisuudesta maksaa tekijälle korvausta lailla säädetyn velvoitteen täyttämisestä ei ole perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan näkökulmasta oikeasuhtaista. Korvausoikeus samanaikaisesta ja muuttamattomasta jakelusta alkuperäisen lähettäjäyrityksen maksaman korvauksen lisäksi ylittäisi sen, mihin tekijällä kohtuudella tulee olla oikeus. Tästä syystä tekijänoikeuslain 25 i :n 2 momentti tulee poistaa laista. Hyvitysmaksun alaisista laitteista ja maksun suuruudesta säätäminen Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu koskee maksuvelvollisten ja korvaukseen saajien lisäksi muitakin tahoja, kuten kuluttajia, laitekauppaa sekä televisio- ja radioyhtiöitä, joiden lähettämiä ohjelmia ihmiset kodeissaan nauhoittavat ja tallentavat. Jotta kaikkien niiden edut, joita hyvitysmaksu koskee, tulisivat tasapainoisesti punnituiksi ja huomioon otetuiksi päätettäessä maksun piirissä olevista laitteista ja maksun suuruudesta, päätökset on tehtävä riittävän korkealla tasolla. Perustuslakivaliokunta korostaa lausunnossaan, että perustuslain mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa. Hallituksen esityksen mukaan maksun piirissä olevat laitteet ja maksun suuruus säädetään yksittäisen ministeriön - opetusministeriön - asetuksella. Hyvitysmaksu ei kuitenkaan ole sellainen teknisluonteinen tai poliittiselta merkitykseltään vähäisehkö asia, josta yksittäinen ministeriö voi antaa asetuksia. Tätä osoittaa osaltaan mm. se poliittinen keskustelu, mitä on käyty opetusministeriön joulukuussa 2004 antamasta asetuksesta, jolla hyvitysmaksun piiriin lisättiin tallentavat digiboxit. Hyvitysmaksujärjestelmällä on merkitystä myös tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ohjelman tarkoitus on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta
6 hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa koko yhteiskunnassa. Erilaiset laitemaksut eivät ole erityisen hyvin yhteensopivia tämän tavoitteen kanssa. Tietoyhteiskuntaohjelmalla on erittäin korkea yhteiskunnallinen status, joten tältäkään kannalta hyvitysmaksua ei voida pitää sellaisena vähämerkityksisenä asiana, josta säätämiseen riittää ministeriötason asetus. Hyvitysmaksun luonne huomioon ottaen sen piirissä olevista laitteista ja maksun suuruudesta on perusteltua säätään vähintään valtioneuvoston asetuksen tasoisella sääntelyllä. Emme pidä tässä suhteessa liioiteltuna edes lain tasoista sääntelyä, kun otetaan huomioon maksuvelvollisten yritysten sekä televisio- ja radioyhtiöiden oikeudellisen toimintaympäristön varmuuteen liittyvät näkökohdat. Kuvalliset musiikkitallenteet Viestinnän Keskusliitto vastustaa ehdotettua uutta kuvallisten musiikkitallenteiden käyttökorvausta (47 ja 47 a ). Tällainen uusi korvauslaji on kansainvälisesti tuntematon eikä tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskeva direktiivi edellytä sen säätämistä. Ehdotettu uusi korvaus lisäisi ennakoimattomasti televisioyritysten kustannuksia. Esittäville taiteilijoille pitäisi maksaa kuvallisten musiikkitallenteiden lähettämisestä korvaus, jonka suuruudesta ei ole mitään tietoa. Ehdotusta ei ole hallituksen esityksessä asiallisesti perusteltu muuten kuin toteamalla lyhyesti, että kuvallisen musiikkitallenteen pääsisältö on sävellysteos ja sen esitys. Tämä ei missään tapauksessa ole riittävä peruste uudelle korvaukselle. Esitetty korvausoikeus koskee vain sellaista kuvallista musiikkitallennetta, jonka ääni ja kuva on tallennettu Suomessa. Ulkomaisia tallenteita korvausoikeus ei koske. Tästä on käsityksemme mukaan seurauksena, että esitettävät musiikkivideot valitaan ulkomaisesta tarjonnasta ja kotimaisten av-tuottajien toimintaedellytykset heikentyvät nykyiseen verrattuna. Kuvallisia musiikkitallenteita koskeva korvaus erääntyy esityksen mukaan 30 päivän kuluttua siitä, kun tallennetta on käytetty (54 b ). Tämä on lähettäjäyrityksen kannalta kohtuuton säännös ja esitämme sen poistamista. Korvausneuvotteluja ei kokemustemme mukaan pystytä käymään näin lyhyessä ajassa ja on outoa, että korvaus, josta ei ole ehditty sopia, erääntyy ennen kuin sen suuruus on tiedossa. Tekijänoikeus työsuhteessa Oikeuksien siirtyminen työsuhteessa on tällä hetkellä säännelty tyydyttävästi vain tietokoneohjelmien ja tietokantojen osalta (40 b ). Hallituksen esitykseen ei valitettavasti sisälly ehdotusta työsuhdetekijänoikeutta koskevan erityissäännöksen soveltamisalan laajentamisesta muihin teoslajeihin. Mahdollisuudet tuottaa ja kehittää uusia tietoyhteiskuntapalveluja parantuisivat merkittävästi, jos lakiin sisällytettäisiin olettamasäännös työsuhteessa luotujen teosten tekijänoikeuksien siirtymisestä työnantajalle. Tietoyhteiskuntaohjelman ministerineu-
7 vosto on tehnyt tästä maaliskuussa 2004 aloitteen, joka ei ole tähän mennessä johtanut lainsäädäntötoimiin tai edes niiden valmistelun käynnistymiseen. Viestinnän Keskusliitto ehdottaa, että sivistysvaliokunta edellyttäisi mietinnössään hallituksen valmistelevan välittömästi työsuhdetekijänoikeutta koskevan lainmuutosesityksen tietoyhteiskuntaohjelman ministerineuvoston aloitteen mukaisesti. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 900 yritystä, jotka työllistävät noin 35 000 henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Televisioiden Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Viestintätyönantajat VTA. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat hakan.gabrielsson@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin 2287 7304 puhelin 2287 7305 GSM 050-558 1048 GSM 050 433 7250 Liite: Lakiehdotukset
8 Liite Viestinnän Keskusliiton muutosesitykset hallituksen esitykseen 28/2004 vp Hallituksen esitys 2 luku Tekijänoikeuden rajoitukset ja säännökset sopimuslisenssistä Yleiset säännökset Sisäinen tiedotuskäyttö 13 a Painamalla tai vastaavin menetelmin valmistetussa sanomalehdessä tai aikakauskirjassa julkaistusta kirjoituksesta ja siihen liittyvästä kuvasta saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 :ssä säädetään, valmistaa kappaleita viranomaisen sekä elinkeinonharjoittajan ja muun henkilön ja yhteisön sisäistä tiedotuskäyttöä varten ja siten valmistettuja kappaleita käyttää mainitussa tarkoituksessa yleisölle välittämiseen muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske kappaleen valmistamista valokopioimalla tai vastaavin menetelmin. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen. VKL:n ehdotus 2 luku Tekijänoikeuden rajoitukset Yleiset rajoituksia koskevat säännökset Sisäinen tiedotuskäyttö 13 a 2 mom. kuten hallituksen esityksessä Kappaleiden valmistaminen opetus-
9 toiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa 14 Radiossa tai televisiossa lähetetystä teoksesta ja muustakin julkistetusta teoksesta, jota ei ole valmistettu opetuksessa käytettäväksi, saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 :ssä säädetään, valmistaa kappaleita opetustoiminnassa tai tieteellisessä tutkimuksessa käytettäväksi ja käyttää niitä mainitussa tarkoituksessa yleisölle välittämiseen muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske kappaleen valmistamista valokopioimalla tai vastaavin menetelmin. Mitä 1 momentissa säädetään muun kuin radiossa tai televisiossa lähetetyn teoksen osalta, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen. Teosten käyttäminen sopimuslisenssin nojalla arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa 16 d Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 :ssä säädetään: 1) valmistaa kokoelmissaan olevasta teoksesta kappaleen muissa kuin 16 ja 16 a - 16 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa; 2) välittää kokoelmissaan olevan teoksen yleisölle muissa kuin 16 a - 16 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Jakeluvelvoitteen alaisten ohjelmien edelleen lähettäminen Kappaleiden valmistaminen opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa 14 Radiossa tai televisiossa lähetetystä teoksesta saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 :ssä säädetään, valmistaa äänen tai kuvan talteenottamisen avulla kappaleita opetustoiminnassa tai tieteellisessä tutkimuksessa käytettäväksi. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske kappaleen valmistamista valokopioimalla tai vastaavin menetelmin. 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä Teosten käyttäminen sopimuslisenssin nojalla arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa 16 d Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 :ssä säädetään, jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen edun saaminen: 1) valmistaa kokoelmissaan olevasta teoksesta kappaleen muissa kuin 16 ja 16 a - 16 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa; 2) välittää kokoelmissaan olevan teoksen yleisölle muissa kuin 16 a - 16 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. 2 mom. kuten hallituksen esityksessä Jakeluvelvoitteen alaisten ohjelmien
10 25 i Tekijällä on edelleen lähettämisestä oikeus korvaukseen. Korvaus voidaan maksaa ainoastaan 26 :n 1 momentissa tarkoitetun järjestön välityksellä. Jollei korvausta vaadita todisteellisesti kolmen vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona oikeus korvaukseen on syntynyt, oikeus korvaukseen raukeaa. Hyvitys teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön 26 a Opetusministeriön asetuksella säädetään liikenne- ja viestintäministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön annettua asiasta lausuntonsa, mitkä laitteet kuuluvat 1 momentissa tarkoitetun maksun piiriin. Opetusministeriön asetuksella säädetään myös maksun suuruus. Ennen asetuksen antamista opetusministeriö neuvottelee 1 momentissa tarkoitettuja valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen kanssa. Maksu tulee vahvistaa sellaiseksi, että sitä voidaan pitää sopivana hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Maksulle tulee vahvistaa yläraja, jota maksu ei saa ylittää. Maksun suuruutta vahvistettaessa tulee ottaa huomioon se, missä määrin yksityisen kappaleen valmistamisen estäviä teknisiä toimenpiteitä on käytetty yleisön saataviin saatettujen teosten suojana. edelleen lähettäminen 25 i 3 mom. kuten hallituksen esityksessä Hyvitys teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön 26 a 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä laitteet kuuluvat 1 momentissa tarkoitetun maksun piiriin. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös maksun suuruus. Maksu tulee vahvistaa sellaiseksi, että sitä voidaan pitää sopivana hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Maksulle tulee vahvistaa yläraja, jota maksu ei saa ylittää. Maksun suuruutta vahvistettaessa tulee ottaa huomioon se, missä määrin yksityisen kappaleen valmistamisen estäviä teknisiä toimenpiteitä on käytetty yleisön saataviin saatettujen teosten suojana. Äänitallenteen ja kuvallisen musiikkitallenteen käyttäminen 47 Äänitallenteen ja kuvallisen musiikki-
11 Jos kaupallisilla markkinoilla yleisön keskuuteen levitettyä tai välitettyä kuvallista musiikkitallennetta käytetään 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla 46 a :n 2 momentissa mainittuna aikana, esittävällä taiteilijalla, jonka sävellysteoksen esitys on tallennettu laitteelle, on sen estämättä, mitä 45 :n 5 momentissa säädetään 39 :n 1 momentin soveltamisesta, oikeus korvaukseen tallennetun esityksen käyttämisestä. Edellä 1-3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan vastaavasti, mitä 21, 22 ja 25 b :ssä, 27 :n 1 ja 2 momentissa ja 29 :ssä sekä esittävän taiteilijan oikeuden osalta lisäksi mitä 11 :n 2 momentissa sekä 28, 41 ja 42 :ssä säädetään. Käyttökorvaus 47 a Korvaus 47 :n 3 momentin mukaisesta kuvallisen musiikkitallenteen käyttämisestä suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, lukuisia sellaisia esittäviä taiteilijoita edustavan järjestön välityksellä, joiden laitteelle tallennettuja esityksiä käytetään Suomessa, jollei korvauksesta ole sovittu erikseen. Opetusministeriö hyväksyy 1 ja 3 momentissa tarkoitetun järjestön määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Opetusministeriön päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Hyväksyminen voidaan peruuttaa, jollei järtallenteen käyttäminen 47 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä Edellä 1-2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan vastaavasti, mitä 21, 22 ja 25 b :ssä, 27 :n 1 ja 2 momentissa ja 29 :ssä sekä esittävän taiteilijan oikeuden osalta lisäksi mitä 11 :n 2 momentissa sekä 28, 41 ja 42 :ssä säädetään. 4 mom. kuten hallituksen esityksen 5 mom. Käyttökorvaus 47 a 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä 3 momentti kuten hallituksen esityksen 4 momentti Opetusministeriö hyväksyy 1 momentissa tarkoitetun järjestön määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Opetusministeriön
12 jestö noudata hyväksymispäätöksessä asetettuja ehtoja. Jollei käyttäjä maksa 1 tai 3 momentissa tarkoitettua korvausta, jonka suuruudesta hän on sopinut esittävien taiteilijoiden ja 47 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myös tuottajien kanssa tai jonka suuruus on ratkaistu 54 :ssä säädetyssä menettelyssä, tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että käyttäminen saa jatkua ainoastaan esittävien taiteilijoiden ja tuottajien luvalla, kunnes korvaus on maksettu. Äänitallenteen ja kuvallisen musiikkitallenteen käyttämisestä maksettava korvaus 54 b Jos 47 :n 2 momentissa tarkoitetusta korvauksesta ei ole sovittu ennen pykälän 1 momentissa tarkoitettua käyttämistä, korvaus erääntyy maksettavaksi 30 päivän kuluttua siitä, kun 46 :ssä tarkoitettua laitetta on käytetty 47 :n 1 momentin mukaisesti. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti myös 47 :n 3 momentissa tarkoitettuun korvaukseen ja kuvalliseen musiikkitallenteeseen. päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Hyväksyminen voidaan peruuttaa, jollei järjestö noudata hyväksymispäätöksessä asetettuja ehtoja. Jollei käyttäjä maksa 1 momentissa tarkoitettua korvausta, jonka suuruudesta hän on sopinut esittävien taiteilijoiden ja tuottajien kanssa tai jonka suuruus on ratkaistu 54 :ssä säädetyssä menettelyssä, tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että käyttäminen saa jatkua ainoastaan esittävien taiteilijoiden ja tuottajien luvalla, kunnes korvaus on maksettu. Äänitallenteen ja kuvallisen musiikkitallenteen käyttämisestä maksettava korvaus 54 b