Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Transkriptio

1 Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN

2 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen ympäristö ja massadatan käyttö Big Data Tietokoneohjelmat Tietokannat ja luettelot Aineistokokoelmat Tiedonlouhinta IPR University Center 2

3 Esityksen rakenne 1. Tekijänoikeuslain (TekijäL) tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevat keskeiset säännöt 2. Missä keskeiset ongelmat? 3. Miten nämä ongelmat voidaan ratkaista? IPR University Center 3

4 Tietokoneohjelmat Työnantaja-olettama TekijäL 40b :ssä Jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia tehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle. HUOM 1: Ei sovelleta korkeakoulun opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivan tekijän luomaan tietokoneohjelmaan eikä siihen välittömästi liittyvään teokseen. HUOM 2: säännöksiä on sovellettava vain, jollei toisin ole sovittu IPR University Center 4

5 Tietokoneohjelmat 2 Työnantaja-olettama koskee tietoteknisissä avustustehtävissä ja yliopistohallinnossa toimivia henkilöitä. Korkeakoulun opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivan tekijän luomaan tietokoneohjelmaan olettama ei sovellu, mutta jos on sovittu tai edellytetty, että oikeudet kuuluvat työnantajalle (yliopistolle) ne siirtyvät tämän mukaisesti IPR University Center 5

6 Luettelot ja tietokannat TekijäL 49 :n mukaan Sillä, joka on valmistanut 1) luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka 2) tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta on yksinomainen oikeus määrätä työn koko sisällöstä tai sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Tietokoneohjelmia koskeva olettamasäännös soveltuu myös poikkeuksineen tietokantoihin (TekijäL 40b :n 3 mom) IPR University Center 6

7 Tietokannat 1. Teoksia olevat tietokannat (esim. Nykysuomen sanakirja tekijänoikeusneuvoston (2009:10) mukaan): Jos työ tai sen osa on tekijänoikeuden kohteena voidaan vedota tekijänoikeuteen (49 3 mom); 2. Ns. sui generis suoja (15 vuoden suoja työn valmistumisesta- HUOM! päivityspidennys) TekijäL 49 :n mukaan. Oikeudet kuuluvat työn valmistajalle eli korkeakouluympäristössä käytännössä usein yliopistolle. Tämä koskee erityisesti opetukseen liittyviä tietokantoja, mutta useimmiten myös tutkimuksessa syntyneet tietokannat. Jos tietokanta on kuitenkin tehty täysin tai ratkaisevasti tutkijan panostuksin, oikeudet tietokantaan voivat myös olla tutkijalla tai tutkijaryhmällä. Panostus voi olla rahallista (investointi) tai se voi olla suuri määrä työtä IPR University Center 7

8 Raakadata Raakadataa (primary material) voi usein olla: Biologinen materiaali, muistiinpanot, haastattelut, teksti ja julkaistu tutkimus, valokuvat, digitaalinen raakatieto, nauhoitukset, tilastot jne Tällainen aineisto voi olla suojattu tekijänoikeudella Tällaiseen aineistoon voi jollakin olla fyysinen omistusoikeus Tällaiseen aineistoon voi liittyä käyttörajoituksia (liittyen henkilötietoihin, liikesalaisuuksiin jne) IPR University Center 8

9 Käytännön ongelmatilanteet 1 Usein käytännössä fyysinen omistusoikeus raakadataan ja tekijänoikeudet siihen sekoittuvat toisiinsa. Tutkimusprosessi etenee usein seuraavasti: Raakadata tietokannat/luettelot tutkimustulokset Esimerkkejä: 1) Biologista raakadataa voi olla rengastettujen lintujen sulkakokoelma ja verinäytteet, niistä on voitu tehdä dnanäytteitä koskeva tietokanta. 2) Yksityishenkilöiden englanninkielinen kirjeenvaihto vuosilta (noin 6000 kirjettä, kirjoittajia 779) koodattu ja editoitu ja saatettu tietokoneluettavaan muotoon = luettelo/tietokanta (TN 1998:7)

10 Käytännön ongelmatilanteet 2 Raakadatan omistajan oikeusasema voi johtaa ristiriitoihin, jos tutkimuskäytöstä ei ole kirjallisesti sovittu. Jos tietokantaan sisältyy tekijänoikeudella suojattua aineistoa niidenkin käytöstä tulee sopia (voiko yksittäisen runon kopioida runoja käsittelevästä tietokannasta ks. EUT C-304/07)

11 Miten tietokantaa voidaan hyödyntää? 1 Oikeudet yliopistoissa syntyneisiin tietokantoihin kuuluvat useimmiten yliopistoille. Jos näihin sisältyy opettajien laatimia tekijänoikeudella suojattuja teoksia (esimerkiksi tenttikysymyksiä ja mallivastauksia) voidaan mielestäni katsoa, että jo työsuhteen perusteella yliopistolla on oikeus tehdä tällainen tietokanta avoimeksi yliopiston opettajille ja opiskelijoille IPR University Center 11

12 Miten tietokantaa voidaan hyödyntää? 2 Sen sijaan on ilman nimenomaista sopimusta hyvin kyseenalaista voiko yliopisto myydä tällaisen tietokannan avoimen käyttöoikeuden edelleen kaupalliselle kustantajalle. Tältä osin pelisäännöt ovat nähdäkseni epäselvät: Tulisiko esimerkiksi mallivastauksen laatijan nimi mainita tässä yhteydessä jne? IPR University Center 12

13 Tekstin ja tiedonlouhinta 1 Tiedonlouhinta (datamining) on merkittävä uutta tutkimusta mahdollistava teknologia. Tiedonlouhinnan sallittavuus ja sallittavuuden rajat ovat erityisesti Euroopan unionissa epäselvät. EU:lla tuore esitys (DSM-direktiivi) digitaalisessa muodossa olevan tiedon- ja tekstinlouhinnan sallimiseksi tutkimusorganisaatioille IPR University Center 13

14 Tekstin ja tiedonlouhinta 2 Poikkeus sallisi tiedonlouhinnan silloin, kun muutoinkin on tutkimukseen liittyvä oikeus käyttää materiaalia tutkimustarkoituksessa. Poikkeus edellyttää, että tutkimusorganisaation on tehtävä tutkimusta ei-kaupallisesta lähtökohdasta taikka siten, että voitot käytetään tieteelliseen tutkimukseen. Kaupallisuuskriteeri tuo vaikeita rajanvetoongelmia IPR University Center 14

15 IPR University Center Arkadiankatu 7, 3. kerros, C-siipi Helsinki p IPR University Center 15