Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Karjanlannan käyttö nurmelle

YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKIEN opas

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Ympäristösitoumus 2015

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Kaura vaatii ravinteita

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Karjanlannan hyödyntäminen

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Ympäristötuki ja LFA

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Vesistövaikutusten arviointi

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi Luomutuki-info

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelijätuki-infot kevät Maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Luonnonmukainen tuotanto

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Kasvuohjelmaseminaari

Ympäristökorvaus ja valvonta

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Transkriptio:

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1

Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki 56 /ha Lietelantaa tai virtsaa vähintään 20 m3/ha/kalenterivuosi Voidaan levittää useammassa erässä Sijoittava laite joka leikkaa pellon pintaan viillon, johon liete/virtsa valutetaan Multaava laite joka on kytketty lietettä/virtsaa levittävään yksikköön, sekoittuu välittömästi 2

Lietelannan sijoittaminen peltoon Levityskalustolla ei ole ennakkohyväksymismenettelyä Lohkokirjanpitoon merkitään millaisella kalustolla levitetty Jos levitetty naudan tai sian lietettä, ei lohkolle saa tämän lisäksi levittää pintalevityksenä fosforilannoitteita ko. vuonna Joka vuosi ei sopimuslohkolle tarvitse levittää lietettä/virtsaa Sopimusta ei voi tehdä jos lisätoimenpiteenä lannanlevitys kasvukaudella 3

Lisätoimenpiteen vaihtomahdollisuus Viljelijän on luovuttava lannan levitys kasvukaudella lisätoimenpiteestä, jos hän tekee erityistukisopimuksen lietelannan sijoittaminen peltoon Jos lannan levitys kasvukaudella on ainoa lisätoimenpide A ja B alueella, luopuminen ei ole mahdollinen Luovuttaessa maksettu tuki peritään takaisin (2 x 27 /ha ) 4

Lannan levitys kasvukaudella Kannattaako luopua? Tilalla on ympäristötukikelpoista peltoalaa 100 ha Maksettu lisätoimenpiteen tuki 2007 82 ha à 27 = 2214 2008 92 ha à 27 = 2484 Yhteensä 4698 Lietelannan sijoittaminen 56 /ha Pitää levittää vähintään 42 ha joka vuosi päästäkseen samaan Lisäksi 28 ha/v 3 vuoden ajan Tämä korvaisi takaisinperinnän 5

Fosforiarvojen tulkinta Viljavuusluokan perusteella, taulukossa arvon puuttuminen tarkoitta, että fosforilannoitus ei ole sallittua Karjanlantapoikkeus on poikkeus Lohko alle 5 ha koskee koko alaa Lohko 8,5 ha toinen näyte korkea koskee koko alaa jos jakaa kasvulohkoihin, koskee vain korkean näytteen kasvulohkoa Jos näytteitä on otettu enemmän kuin ehdot edellyttää, voidaan korkea näyte jättää pois lohko 8,5 ha otettu kolme näytettä ehdot edellyttää kaksi 6

Fosforiarvojen tulkinta 12 ha lohkolta otettu 3 näytettä Rehuohra 4 ha P korkea (0) 4 ha P hyvä (10) 4 ha P tyydyttävä (14) Jos lohko viljellään yhtenä kasvulohkona, ei koko lohkolle saa levittää fosforia Jos 4 ha, jolla P arveluttavan korkea omaksi kasvulohkoksi lopulle osalle voidaan käyttää P (10 + 14)/2 = 12 kg/ha tai karjanlantapoikkeus 7

Karjanlantapoikkeus Jos fosforilannoitteena on pelkästään karjanlantaa taulukosta poiketen saa käyttää 15 kg/ha/v (ei arveluttavan korkea) moniv. nurmilla saa käyttää huono tyydyttävä 30 kg/ha/v hyvä korkea 20 kg/ha/v poikkeusta ei saa käyttää 25 m lähempänä rantaa Nämä poikkeussäännöt ovat sallittuja on lanta omaa tai vierasta helpottaa lannan vastaanottoa 8

Taustaa Maito- ja sikatilojen tuottamassa lannassa on typpeä 23 milj. kg ja fosforia 6,5 milj. kg Keskimääräisellä lannoituksella typpi riittäisi vajaa 300 000 ha ja fosfori yli 800 000 ha Ravinteissa merkittävä epäsuhta tarpeeseen nähden Kannattaako ravinteiden erottelu? Käsittelykulujen ollessa 50 senttiä/m3, hyöty olisi viljelyn ja ympäristön kannalta merkittävä 9

Kemiran AgroSol menetelmä Testattu käytännössä monien vuosien aikana Käyttämällä yksistään AgroSolin polymeeriä saadaan kuitu ja neste eroteltua ja 60 % fosforista siirrettyä kuituun Saadaan typpilannoite, jossa ei ole fosforia liikaa Fosforilannoite, joka voidaan kohdentaa tarpeen mukaan Kaliumkin on pääasiassa nesteessä 10

Kemiran AgroSol menetelmä Erotuksen jälkeen Nestejaetta 90% Kiintojaetta 10% Kustannukset alle euron/m3 Nopea toimenpide Erottelu tapahtuu muutamassa tunnissa 11

Biokaasun tuotanto Vain kiintojae ajetaan biokaasutukseen Kuljetuskustannukset pienemmät Mahdollistaa useamman tilan yhteisen biokaasulaitoksen Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä 12

Tarvitaanko ajattelutavan muutosta? Onko karjanlanta vain jätettä mistä pitää päästä eroon? Onko lannoitteet vielä liian halpoja? Onko lannanlevityskalusto kehittymätöntä? Miksi urakoitsijoiden käyttö ei ole yleistynyt enemmän? 13