Eläinten oikeuksien asialla

Eläinten oikeuksien asialla

Mikä määrää eläimen arvon? Mitä ovat eläinten oikeudet? On yleisesti hyväksyttyä, että ihmisyksilöillä on Useat filosofit ovat nostaneet kysymyksen eläimille oleellisia oikeuksia ovat esimerkiksi itseisarvonsa, jota ei saa loukata. Eläimen arvo sen eläinten oikeuksista esiin kautta vuosisatojen. oikeus elää lajityypillisesti ja oikeus huolehtia sijaan liitetään usein siitä saatavaan hyötyyn: lehmä Ajatus eläinten oikeuksista ja itseisarvosta poikasistaan. on arvokas maidon tai lihan vuoksi, kettu turkin ei siis ole uusi, vaikka se onkin noussut suu- takia ja kani sillä tehtävän tutkimuksen vuoksi. rempaan keskusteluun vasta viime aikoina. Ympäröivä yhteiskunta antaa meille malleja, Lajin arvostus voi kuitenkin riippua myös tilantees- Samalla ihmisten oikeutta hyödyntää eläimiä jotka hyväksymme helposti itsestään selvinä ta: lemmikkirottaa arvostetaan toisesta syystä kuin esimerkiksi elintarvikkeina, turkiksina tai totuuksina. Moraaliset ratkaisut lähtevät koe-eläinrottaa, ja luonnonvaraiset rotat taas kuulu- koe-eläiminä on ryhdytty kyseenalaistamaan kuitenkin yksilöistä. Totutut käytännöt muut- vat useimpien mielestä vihattaviin eläimiin. uudella tavalla. tuvat vain, jos niistä keskustellaan ja niitä kyseenalaistetaan. Yhteiskunnallista keskuste- Ihmisten tunteet vaikuttavat suuresti eläimen Eläinoikeusajattelun lähtökohta on, että lua eläinten oikeuksista tulisikin lisätä. arvottamiseen. Koira nähdään helposti arvokkaam- ihmisten tarpeet eivät saa automaattises- pana kuin sika, koska olemme tottuneet elämään ti ajaa muiden eläinten tarpeiden edelle. läheisemmässä suhteessa koiriin kuin sikoihin. Myös eläimillä on oikeuksia ja tarpeita, jotka Ihmisiin vetoavat usein pörröiset ja hellyttävät ihmisten tulisi ottaa huomioon. Eläimille eläimet, joita puolustetaan herkemmin kuin ei vaadita samoja oikeuksia kuin ihmisille, etäisemmältä tuntuvia eläimiä. istockphoto sillä eläimet eivät voi hyödyntää esimerkiksi mahdollisuutta äänestämiseen. Sen sijaan Wilhelmiina Keränen

Eläinten kyvyt antavat perustan yksilöarvolle Usein kielen käyttöä ja tietoisuutta pidetään ihmisen erityisominaisuuksina, jotka erottavat ihmisen eläinkunnasta. Toisinaan on epäilty jopa eläinten kykyä tuntea kipua. Väitteet on kuitenkin osoitettu perättömiksi tieteellisesti. Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että monien eläinten hermoston rakenne, fysiologia ja erilaisten välittäjäaineiden olemassaolo viittaavat selkeästi esimerkiksi eläinten kykyyn kärsiä, surra tai tuntea iloa. Eläimet myös kommunikoivat keskenään tehokkaasti elekielen ja äänen avulla. Eläintutkimus on osoittanut, että lukuisat eläimet kykenevät käsitteiden ja uskomusten muodostamiseen, tarkoitukselliseen toimintansa suuntaamiseen, kokemusten muodostamiseen ja tietoisuuteen. Eläimillä on siis erilaisia käsitteitä (kuten jano tai ruoka ) ja uskomuksia (kuten tuolla on vaara ), ne ohjaavat toimintaansa näiden käsitteiden ja uskomusten perusteella, ja niillä on näkökulma todellisuuteen sekä kykyä kokea olemassaolonsa. Eläinten kyvyt tulevat usein esille eri tavoin kuin ihmisillä, minkä vuoksi ne on helppo jättää huomiotta. Eläinten uskomukset eivät saa sanallista, lauseisiin perustuvaa muotoa, niiden kyvyt voivat perustua erilaisiin aisteihin ja fysiologiaan, ja ne osoittavat kykyjään eri tavoin eri tilanteissa. Eräs evoluutioteorian perusta on, että ihminen on vain yksi eläin, ja eläimet ovat kukin kehittäneet erilaisia tapoja toteuttaa kykyjään. Tämä erilaisuuden kirjo on pidettävä mielessä eläimiä tarkasteltaessa. Eläimet eivät ole kehittymättömiä vaan erilaisia, ja niiden kykyjen huomiotta jättäminen on merkki ihmisten puutteellisuudesta. Eläinten kyvyt, erityisesti kyky kokea, antavat perustan eläimen yksilöarvolle. Eri lajien kyvyt eivät ole identtisiä ihmisten tai muiden lajien kykyjen kanssa. Oleellista kuitenkin on, että moraalisesti merkittäviä perusteita ihmisen nostamiseksi kaikkien muiden lajien yläpuolelle on mahdotonta löytää. Kanerva Pelli

Filosofien pohdintoja Mitä voit tehdä? Peter Singer on ehkä tunnetuin eläinten arvoa puolustanut filosofi. Singerin mielestä eläimen kyky tuntea ja kokea kärsimystä sekä nautintoa ovat riittävä peruste sen arvostamiselle. Hänen mukaansa eläintä ja ihmistä yhdistävät samat perustarpeet, kuten tarve välttää kipua ja tarve toteuttaa omia pyrkimyksiä. Siten eläinten ja ihmisten tarpeet tulisi ottaa yhtäläisesti huomioon. Tom Regan on varsinaista eläinoikeusajattelua eniten edistänyt filosofi. Hänen mielestään eläimillä on ihmisarvoon verrattavaa itseisarvoa. Eläinten oikeuksia ei tulisi loukata hyötytarkoituksessa, vaan ainoastaan samanlaisissa tilanteissa kuin ihmistenkin kohdalla, kuten itsepuolustuksena. Hänen mukaansa eläimillä ei ole ainoastaan oikeutta hyvään elämään, vaan niillä on oikeus itseisarvoiseen elämään samoin kuin ihmisilläkin. Gary L. Francione on tuonut eläinoikeusajatteluun mukaan abolitionismin. Francionen mielestä meillä ei ole mitään hyväksyttäviä syitä käyttää eläimiä hyväksemme: jokaisella tuntevalla olennolla on oikeus olla tulematta kohdelluksi omaisuutena. Francione tarjoaakin ihmisille vaihtoehdoksi veganismia. Francione kritisoi eläinsuojeluliikettä siitä, että se antaa oikeutuksen eläinten hyväksikäytölle vain pienten parannusten siivellä. Muutosta eläinten oikeuksien huomioimisessa ei tapahdu, ellei sitä vaadita. Voit itse edistää asiaa huomioimalla eläimet omassa elämässäsi: ryhdy kasvissyöjäksi, osta eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja jätä turkista sisältävät vaatteet kauppaan. Pidä eläinten oikeuksia esillä tuttavapiirissäsi, kirjoita aiheesta mielipidekirjoituksia lehtiin ja ota yhteyttä kansanedustajiin. Tue Animalian työtä eläinten oikeuksien puolesta liittymällä jäseneksi ja tulemalla mukaan toimintaan! Mauri Leivo

Animalian mielestä jokaisella eläimellä on itseisarvo, jota tulee kunnioittaa. Eläimet tuntevat kipua, pelkoa, tuskaa ja mielihyvää. Eläinten pito ei saa tuottaa eläimelle kärsimystä, ja ihmisten on turvattava eläinten lajinmukainen ja yksilökohtainen hyvinvointi. Taloudelliset seikat eivät saa olla syynä eläinten hyvinvoinnin heikentämiselle. Animalia tekee kansainvälistä vaikuttamistyötä erityisesti Eurogroup for Animals järjestön kautta. Lisää tietoa eläinten oikeuksista ja Animalian toiminnasta sekä ohjeet jäseneksi liittymiseen löydät sivuilta www.animalia.fi. Animalia Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki p. 09 720 6590 animalia@animalia.fi Tukemalla Animalian työtä autat pitkäjänteisessä ja määrätietoisessa työssä eläinten olojen parantamiseksi. Voit tehdä lahjoituksen Animalian työn tukemiseksi osoitteessa www.animalia.fi/tue-työtämme/lahjoita Voit lahjoittaa myös suoraan tilillemme Nordea 101130-260629, IBAN: FI24 1011 3000 260629, SWIFT / BIC: NDEAFIHH. Lahjoituksen tehdessäsi voit käyttää viitettä 1012. Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Eläinsuojeluliitto Animalialle 5.11.2014. Toimeenpanoaika on 1.1.2015 31.12.2016 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero POL-2014-10096. Kannen kuva: istockphoto