Koe-eläimet. Lisää tietoa Animaliasta löydät Internet sivuilta

Transkriptio

1

2 Kansalaisjärjestö Perustettu v Toiminta keskittyi aluksi koe-eläinten suojeluun v alkaen toiminut nimellä Animalia 3 pääkohdetta: tuotantoeläimet, koe-eläintoiminta sekä turkistarhaus N jäsentä 20 alueosastoa ja toimintaryhmää ympäri Suomen Hallitus Toimisto Helsingissä 6 vakituista työntekijää sekä projektityöntekijöitä Toiminnan lähtökohdat Jokaisella olennolla on itseisarvonsa ja tiettyjä oikeuksia. Eläimellä on oikeus olla eläin, sillä on oikeus lajilleen tyypilliseen käyttäytymiseen sekä perusolemukseensa. Eläimellä on oikeus elämään ja kuolemaan ilman tarpeetonta kipua ja tuskaa. Toiminta Tiedotus Kampanjat Lobbaus Lainsäädäntö Asiantuntijajärjestö Tempaukset Seminaarit Kansainvälinen yhteistyö Rahoitus Lahjoitukset Testamentit Jäsenmaksut Kuukausitukijat Valtionapu Myyntituotteet Lisää tietoa Animaliasta löydät Internet sivuilta

3 Eläinkokeissa käytetään maailmassa vuosittain arviolta sata miljoonaa ja Suomessa yli satatuhatta selkärankaista koe-eläintä. Eläinkoetilastoissa näkyvien eläinten lisäksi Suomessa tapetaan satoja tuhansia eläimiä vuosittain muita tieteellisiä tarkoituksia varten, esimerkiksi kudos- ja geeninäytteiden ottamiseksi sekä opetuskäyttöön. Yleisin Suomessa käytettävä koe-eläin on hiiri. Niitä on yli puolet käytetyistä koe-eläimistä. Nisäkkäistä toiseksi eniten tutkimuksissa hyödynnetään rottia. Muita käytettyjä koe-eläinlajeja ovat muun muassa kalat, naudat, siat, kanit, marsut ja koirat. Suomessa ei käytetä apinoita eläinkokeissa, vaikka sitä ei ole lailla kielletty. Suomalaiset yritykset teettävät kuitenkin apinakokeita ulkomailla. Eläinkokeet ovat arkipäivää Koe-eläimiä käytetään eniten perustutkimuksessa, jonka tarkoitus on yleisen tiedon lisääminen biologisista prosesseista. Lääketieteelliseen tutkimukseen käytetään vain noin viidesosa koe-eläimistä. Suomessa eläinkokeita tekevät lähinnä yliopistot ja lääkeyritykset. Jokainen eläinkoe tarvitsee luvan, jonka myöntää valtakunnallinen hankelupalautakunta. Suomen koe-eläinlainsäädäntö määräytyy pitkälti EU:n koe-eläindirektiivin perusteella. Uusittu direktiivi hyväksyttiin syksyllä Eläinsuojelujärjestöt eivät olleet tyytyväisiä direktiivin lopputulokseen, sillä se muun muassa estää valtioita säätämästä EU-direktiiviä tiukempaa koe-eläinlainsäädäntöä. Direktiivi kuitenkin muuttaa koe-eläintoimintaa aiempaa avoimemmaksi ja parantaa erityisesti niiden jäsenmaiden koe-eläinten olosuhteita, joissa eläinkoetoimintaa ei ole aiemmin juuri valvottu. Direktiivi oli sisällytettävä jokaisen jäsenvaltion koe-eläinlainsäädäntöön mennessä, joten Suomenkin koe-eläinlaki ja asetus uudistettiin silloin direktiivin mukaisiksi.

4 Eläinten kärsimys Tieteen ja tutkimuksen nimissä eläimille aiheutetaan huomattavaa kärsimystä. Esimerkiksi kemikaalien myrkyllisyyden arvioinnissa eläimille annetaan tutkittavaa ainetta ja eläin voi kuolla myrkytyksestä seuraaviin oireisiin. Hoitajien vähäinen lukumäärä suhteessa hoidettaviin eläimiin aiheuttaa sen, että eläimen oireilua ei aina huomata ajoissa. Myrkytyskuolema on usein erittäin tuskallinen; sitä voi edeltää muun muassa kouristuksia, sisäisiä verenvuotoja ja pahoinvointia. Eläinkokeiden vaihtoehtojen kehitystä tukevien säätiöiden ja eläinsuojelujärjestöjen painostuksen ansiosta vaihtoehtomenetelmien käyttö lisääntyy kuitenkin koko ajan. Suomessakin silti hyväksytään jatkuvasti sellaisten eläinkokeiden lupahakemuksia, joissa eläinten kärsimys tulee olemaan suurta. Kauppojen hyllyille tulee jatkuvasti uusia huulipunia, shampoita, deodorantteja ja muita elämäämme helpottavia tuotteita. EU:n sisällä kosmetiikan eläinkokeet on jo kielletty, mutta kosmetiikan ainesosien kehittämiseksi tehdään yhä runsaasti eläinkokeita EU:n ulkopuolella ja näitä ainesosia käytetään myös EU:ssa myytävien kosmetiikkatuotteiden valmistukseen. EU sallii tällä hetkellä kolmen eläinkokeen suorittamisen kosmetiikan ainesosien testaamiseen EU:n ulkopuolella: toksikokineettinen testi, lisääntymistoksisuustesti ja toistuvan annoksen toksisuustesti. Nämäkin kosmetiikan eläinkokeet sekä eläinkokein testatun kosmetiikan myynti EU-alueella tullaan kieltämään maaliskuussa 2013.

5 Perinteisiä eläinkokeita ovat esimerkiksi seuraavat: Draizen testi on silmänärsytystesti, jossa paikalleen kiinnitetyn kanin silmään tiputetaan tutkittavaa ainetta. Vaikutuksia seurataan useita päiviä jopa viikon ajan. Kanilla on herkät silmät, ja se erittää niin vähän kyynelnestettä, ettei tutkittava aine huuhtoudu pois. Aineet saattavat aiheuttavaa silmän kirvelyä, tulehtumista ja pahimmillaan jopa syöpymistä. Dermatologinen testaus on toiselta nimeltään ihonärsytystesti. Koe-eläiminä käytetään yleensä kaneja tai marsuja. Jonkin verran dermatologisia testejä tehdään myös vapaaehtoisilla ihmisillä. Koetta varten eläimeltä ajellaan karvat pois osasta ihoa, ja testattava aine levitetään iholle. Joissakin tapauksissa ihoa hierotaan sitä ennen rikki. Seuranta-aika vaihtelee, pisimmillään se on useita viikkoja. Oireina esiintyy muun muassa kivuliaita tulehduksia ja turvotusta. Myös muun muassa termi allergiatestattu tarkoittaa hyvin usein eläinkokeita käytettäviä testausmenetelmiä on monia. Standardin täyttävät yritykset ovat sitoutuneet näihin ehtoihin: 1. Yritys ei tee eikä teetä eläinkokeita, eikä ole osallisena eläimillä testaamisessa nyt eikä tulevaisuudessa. 2. Yritys ei osta ainesosia, valmistusreseptejä eikä tuotteita sellaisilta toimittajilta, jotka ovat tehneet tai teettäneet eläintestejä tai olleet osallisena eläintesteissä sen päivämäärän jälkeen, josta alkaen yritys on sitoutunut noudattamaan standardia. 3. Yrityksen on vaadittava kaikilta raakaaineidensa toimittajilta säännöllisesti kirjalliset vakuutukset, joissa ne osoittavat täyttävänsä kohdassa 2 asetetut ehdot. 4. Yrityksen on läpikäytävä vähintään kolmen vuoden välein riippumaton tarkastus, jossa sen eläinkokeettomuus varmistetaan. Animalia ylläpitää listaa eläinkokeettomista kosmetiikka- ja kodinpuhdistusaineista. Katso eläinkokeettoman kosmetiikan lista nettisivuilta

6 Ahtaat ja virikkeettömät tilat Koekäytön lisäksi koe-eläinten ahtaat ja virikkeettömät tilat heikentävät eläinten hyvinvointia. Rotat eivät useinkaan mahdu kurottelemaan eivätkä hiiret pysty kiipeilemään häkeissään. Kanihäkit saattavat olla niin pieniä, etteivät kanit mahdu ojentautumaan suoriksi. Koirat eivät aina pääse jaloittelemaan. Eläimillä ei ole mahdollisuutta toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, mikä aiheuttaa eläimille stressiä ja ahdistusta. Heikoin tilanne on apinoilla. Vaikka apina olisikin kasvatettu eläinkokeita varten, on sillä silti esimerkiksi tarve kiipeillä, roikkua ja olla lajitovereiden seurassa. Tiesitkö, että Apinat ovat erittäin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä. Niiden tietoisuuden taso on korkea ja hyvinvointi vaatii toteutuakseen hyvin monipuolisen elinympäristön. Laboratorio-oloissa edes minimaalisen hyvinvoinnin toteutuminen on käytännössä mahdotonta. Kaikkien kädellisten kärsimyskyky on suuri ja tehtävät toimenpiteet aiheuttavat eläimille huomattavaa pahoinvointia ja stressiä. Lajista riippuen apinoilla on todettu esimerkiksi seuraavia, usein vain ihmiselle tyypillisinä pidettyjä ominaisuuksia: kyky tunteisiin kiintymys perheenjäseniin tietoisuus itsestä erillisenä muista yksilöistä ja ympäristöstä epäitsekkyys kommunikointi ja tiedon välitys ilmeillä, äänillä ja eleillä oppimiskyky tilannetta seuraamalla työkalujen teko ja käyttö kasvien käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin abstraktien symbolien käyttö kommunikointiin kyky sosiaalisten tilanteiden manipulointiin omia tarkoitusperiä hyödyttäviksi numeroiden ymmärtäminen ongelmien ratkaisu kyky ymmärtää syitä ja seurauksia

7 Millä kädellisillä kokeita tehdään? Vastaus: Kädellisiin kuuluvat apinat ja puoliapinat, kuten sormieläimet. Useimmin eläinkokeissa käytettyjä kädellislajeja ovat marmosetit ja makakit. Myös monia muita lajeja käytetään. Tällä hetkellä Suomessa ei tehdä lainkaan apinakokeita, mutta lain mukaan ne ovat edelleen sallittuja. Ihmisapinoita ei tällä hetkellä käytetä kokeisiin koko EU-alueella, joskaan laki ei sitä kiellä. Osa EU-maista on kieltänyt ihmisapinoiden koekäytön. Suomessa se on edelleen sallittua. EU:n ulkopuolella käytetään edelleen ihmisapinoita kokeissa. Mitä kokeita kädellisillä tehdään? Vastaus: Suurimmassa osassa EU:n kädelliskokeita (noin 70 %) testataan erilaisten aineiden myrkyllisyyttä (toksisuutta) ihmisille. Näissä kokeissa eläimille aiheutetaan eriasteisia myrkytysoireita. Osassa myrkyllisyyskokeita oireet ovat erittäin tuskallisia ja päätyvät kuolemaan. Lisäksi kädellisillä tehdään paljon lääketieteellistä tutkimusta (noin 17 % EU:ssa tehdyistä kädelliskokeista) ja perustutkimusta (noin 13 % EU:ssa tehdyistä kädelliskokeista). Lääketieteellisessä tutkimuksessa tutkitaan muun muassa psykologisia toimintoja ja hermostoperäisiä sairauksia, kuten alzheimerin tautia. Perustutkimuksessa tehdään muun muassa aivotutkimusta, parkinsonin ja alzheimerin taudin tutkimusta, skitsofrenian tutkimusta, puolustusteollisuuden tutkimusta sekä AIDS-tutkimusta.

8 Mistä apinat ovat peräisin? Vastaus: Osa apinoista kasvatetaan Euroopassa vankeudessa, mutta suuri osa apinoista tuodaan EU:n ulkopuolelta, kuten Kiinasta, Indonesiasta, Mauritiukselta ja USA:sta. Osassa näitä maita apinoita pyydetään kasvatuslaitoksiin myös luonnosta, joko myytäväksi eläinkokeisiin tai synnyttämään poikasia eläinkoekäyttöön.

9 Eläinkokeiden turvallisuus? Koe-eläimet toimivat tutkimuksissa yleensä malleina ihmisistä. Ihmisten ja käytettävien koe-eläinlajien biologiset erot ovat kuitenkin niin huomattavia, ettei koe-eläimillä saatuja tuloksia voida juuri soveltaa suoraan ihmisiin. Luotettavinta tietoa saataisiinkin ihmiselimistön toimintaa tutkimalla ja mallintamalla, esimerkiksi kehittämällä lisää ihmiskudoksiin perustuvia tutkimusmenetelmiä. On arvioitu, että yksi prosentti koe-eläimillä testatuista aineista päätyy kliinisiin kokeisiin asti, ja näistä aineista lopulta vain viisi prosenttia hyväksytään. Pahimmillaan eläinkokeet ovat välillisesti aiheuttaneet ihmishenkien vaarantumista ja menetyksiä, kun niiden tuloksiin on luotettu liikaa. Vastaavasti lääkkeitä on ollut jäämässä ilman myyntilupaa siksi, että ne ovat aiheuttaneet myrkytyksiä koe-eläimille, mutta ovat kuitenkin lopulta paljastuneet vaarattomiksi ihmisille. Argumenttina kosmetiikan eläinkokeiden puolesta käytetään väitettä, että tuotteiden turvallisuus kuluttajille on taattava. Uuden eläinkokeilla testatun kosmetiikan myyntikielto ei kuitenkaan tuo riskiä kuluttajille. Kosmetiikkayritykset eivät kiellon jälkeenkään voi tuoda markkinoille tuotteita, joiden turvallisuudesta ei olla varmoja. Kaikkien EU:ssa myytyjen kosmetiikkatuotteiden täytyy täyttää laissa määrätyt turvallisuusvaatimukset. Saatavilla on jo enemmän kuin riittävästi hyvin toimivia raaka-aineita, joiden avulla voidaan kehittää loputtomasti uusia kosmetiikkatuotteita. Ja jos uusia raaka-aineita tarvitaan, tulee ne testata turvallisiksi menetelmin, jotka eivät vaadi eläinkokeita.

10 Eläinkokeiden ongelmat 1. Tutkimuksissa eläimille voidaan aiheuttaa huomattavaa kärsimystä, kuten esimerkiksi kivuliaita sairauksia, luunmurtumia, aivo- tai hermovaurioita, myrkytyksiä tai shokkeja. Edes voimakasta kipua aiheuttavia kokeita ei ole kielletty. 2. Koe-eläimet toimivat tutkimuksissa yleensä malleina ihmisistä. Ihmisten ja käytettävien koe-eläinlajien biologiset erot ovat kuitenkin niin huomattavia, ettei koeeläimillä saatuja tuloksia voida juuri koskaan soveltaa suoraan ihmisiin. 3. Ahtaat ja virikkeettömät tilat eivät anna eläimille mahdollisuutta toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, mikä aiheuttaa eläimille stressiä. Katso PETAn englanninkielinen video eläinkokeista Yhdysvalloissa (ei sovi herkimmille): The Test Of A Civilization (2006) youtube.com/watch?v=3wsjmm2hdtk

11 Vaihtoehtoja eläinkokeille Yleisimmät tavat korvata eläinkokeita ovat erilaiset kudosviljelymenetelmät (erityisesti ihmissoluja hyödyntävät), tietokonemallien käyttö, kemiallisfysikaaliset menetelmät (esim. ph- ja entsyymitestit, proteiinireaktioiden tutkiminen), kivuntunnoltaan kehittymättömien eliöiden käyttö (esim. alkeelliset eläimet, kasvit, bakteerit, hiivasolut) sekä vapaaehtoisilla ihmisillä tehtävä tutkimus (esim. työssään altistuvat henkilöt tai potilastutkimus). Tietokoneanalyysien ja soluviljelmien avulla voidaan karsia pois haitallisia aineita. Silmän- ja ihonärsytystä, mutageenisyyttä sekä ihon läpäisyä voidaan jo nyt luotettavasti selvittää vaihtoehtoisin menetelmin. Esimerkiksi ihonärsytystä voidaan tutkia solu- ja kudosviljelmien avulla, kuten ihmisen ihoa jäljittelevillä malleilla. Draizen testille on runsaasti vaihtoehtoja, mm. hedelmöitetyn kananmunan alkiokalvon käyttö. Eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittymisen suurin este riittämättömän rahoituksen lisäksi ovat koulutuksen puute ja asenteet: eläinkokeisiin turvaudutaan, koska niitä on opittu ja totuttu käyttämään. Vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät vaativat usein myös uudenlaisen lähestymistavan omaksumista tieteeseen. Suomessa Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä toimii FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille. Voit tutustua heidän toimintaansa Internetissä

12 Miten voin vaikuttaa? Muutosta koe-eläin asioissa ei tapahdu, ellei muutosta vaadita. Voit vaikuttaa koeeläinten käytön vähenemiseen ostamalla eläinkokeetonta kosmetiikkaa. Eläinkokeettoman kosmetiikan tunnistat pupulogosta. Listan löydät Animalian sivuilta www. animalia.fi/kosmetiikkalista. Kudosluovutuksella on myös mahdollista vähentää koe-eläinten käyttötarvetta. Kudosluovutuskortin voit tilata Juliana von Wendtin säätiöltä Pidä koe-eläinten asiaa esillä tuttavapiirissäsi, kirjoita aiheesta mielipidekirjoituksia lehtiin, ja ota yhteyttä kansanedustajiin. Pyydä myös kosmetiikkatuotteita ja kodinpuhdistusaineita valmistamia yrityksiä hakeutumaan Animalian ylläpitämälle eläinkokeettomalle listalle. Kieltäydy opiskeluissasi käyttämästä eläinkokeita. Tue Animalian työtä koe-eläinten käytön vähentämiseksi liittymällä jäseneksi ja tulemalla mukaan toimintaan.

13 Lähetä meille materiaalin liittyen palautetta / lisää hyviä ideoita: animalia@animalia.fi Lisätietoa aiheesta voit hakea muun muassa seuraavilta sivustoilta: 3R Research Foundation Switzerland BUAV - The British Union for the Abolition of Vivisectionn ecopa - European consensus - platform for alternatives EU:n koe-eläinkyselyn tulokset European Coalition to End Animal Experiments Hidden Crimes - valokuvanäyttely eläinkokeista InterNICHE - eläinkokeettoman opiskelun puolesta SCAHAW:n raportti kädellisten koe-eläinten hyvinvoinnista Stiftelsen Forskning utan djurförsök Koe-eläinkeskus Eläinkoelautakunta

14 Tehtäviä 1. Selvitä kuinka paljon Suomessa käytettiin koe-eläimiä edellisenä vuonna? Mitkä eläimet olivat yleisimpiä koe-eläimiä ja mitä eläimillä yleensä testattiin? 2. Listaa kotoasi löytyviä kosmetiikka-, hygienia- ja kemikaalituotteita. Ovatko mitkään niistä eläimillä testaamattomia? 3. Mitä tarkoittavat seuraavat termit: a. Draizen testi b. Dermatologinen testi c. FICAM 4. Eläimillä tulisi olla oikeus elää ilman kärsimystä. Myös eläinsuojelulainsäädäntö tunnustaa tämän asian. Pohdi tästä lähtökohdasta käsin, miksi eläinkokeet ovat ongelmallisia? 5. Listaa Suomessa myytäviä kosmetiikka- ja kemikaalituotteita, joissa ei ole käytetty eläinkokeita. Selvitä miten tällaisten tuotteiden turvallisuus/ sopivuus ihmiselle on tutkittu. Apuna voit käyttää tätä oppimateriaalia sekä yritysten tai Animalian sivuja. 6. Tehkää kantaaottava juliste eläinten oikeuksista. Lisäohjeita saat opettajan ja ohjaajan oppaasta.