Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei ole kiinnostava? - Seuran halu? - Vamentaja- ja ohjaajaresurssit seuroissa? Väitän että: Valmentaja- ja ohjaajaresurssit on kaikista keskeisin haaste. Kuka tekee? Miksi tekee? SIIS: Miten luodaan riittävä kannuste kouluttautua ja valmentaa?
Valmennuksen arvostaminen? Valmentaminen on erittäin aikaa vievää ja monen eri osaalueen erityisosaamista vaativaa TYÖTÄ! Toki: kutsumusammatti johon hakeudutaan/joudutaan oman lajirakkauden saattelemana.
Valmennuksen arvostaminen työnä? - Yleinen sosiaalinen kasvatuksellinen vastuu (voidaan myös rikkoa nuori ihminen loppuelämäksi) - Fysiologinen kasvatuksellinen vastuu (voidaan myös rikkoa nuori ihminen loppuelämäksi) - Lajiosaaminen (koulutus + oma 5-30v. kokemuspohja) - Verkostojohtamista (seura - urheilijat - vanhemmat, jne.) - Yksinäinen työ (kyettävä omatoimisesti (ja nopeasti) tekemään vaikeita ratkaisuja ja olemaan vastuussa näistä päätöksistä) - 24/7 työvuoro Valmentaminen: Vapaaehtoistyö?
Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: 1. Seuroissa luotava vahva kannuste jäsenille hakeutua valmentaja- ja ohjaajakoulutuksiin -> Kannuste? Miksi kouluttautua itseään ohjaajaksi / valmentajaksi jos se tarkoittaa vain entistä enemmän vapaaehtoistyötä? -> Toki: Lasten- ja nuorten ohjaustoiminta voi hyvin olla osana urheilijan seuravelvoitetta, seuran tuen vastineeksi -> VOK 1 ja VOK 2 tason suorittaminen toisaalta myös oleellinen osa urheilijana kehittymiselle (perustavat teoriatiedot valmennuksesta)
2. Seuran johtokunnan vastuuttaminen laatimaan lasten- ja nuorten toiminnan kehittämissuunnitelma (strategia) Miten seurassa toimitaan jotta: - Lasten- ja nuorten melontakoulut saadaan seurassa pyörimään jatkuvasti vuodesta toiseen? - Taklataan alkeiskurssien jälkeiset johdetut harjoitukset (ohjaajat / valmentajat / osaaminen?) - Sitoutetaan ohjaajat / valmentajat pitkäjänteisesti seuran valmennustoimintaan (kannuste?) - Saadaan lasten- ja nuorten toiminta ympärivuotiseksi (tilat, ohjaajaresurssit, yhteistyö muiden paikallisten urheiluseurojen kanssa) - Saadaan valmennustoiminta jossain määrin taloudellisesti toimivaksi yhtälöksi ( mahdolliset valmennusmaksut?)
3. Seuroissa tehtävä olosuhdekehittäminen ja kalustohankinnat niin että mahdollistetaan lasten- ja nuorten melonta ympärivuotisena ja monipuolisena harrastuksena -> Palloiluvuorot, kuntosalivuorot, uimahallivuorot, ergometritilat ja laitteet, lasten- ja nuorten kalusto (myös miehistökalusto), seurantaveneet, sosiaalinen ympäristö, jne. -> Jokaisella seuralla omat nykyiset olosuhderealiteetit minkä kanssa toimitaan, seuran halu kehittyä ja kehittää toimintaympäristöään, on ehkä kuitenkin oleellisin voimavara. -> Sosiaalinen ympäristö: Vaja vs. Klubbhus.
4. Seuran strategia pidemmällä tähtäimellä? Miten lasten- ja nuorten (sekä myös aikuisten) valmennustoiminta saadaan pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle? Katsotaanko seurassa että valmennustoiminta on hamaan tulevaisuuteen asti vapaaehtoisvoimin tehtävää talkootoimintaa? Vai onko jollain aikajänteellä tavoitteena työsopimuksella toimivat OTO- valmentajat, tai ehkä jopa vakituinen palkattu valmennusvastava/toiminnanjohtaja seurassa?
5. Lajin strategia pidemmällä tähtäimellä? Miten kansallisesti päästäisiin tilanteeseen jossa lajin (huippu) urheilijat ja seurahenkilöt kokevat että on järkevää kouluttautua valmentajaksi / ohjaajaksi? Lajissa Huippu-urheilu uran tehnyt henkilö tulisi (hänen itsensä niin halutessaan) lajin kehittymisen kannalta saada jäämään lajin pariin töihin, niin että tämä arvokas know-how voi siirtyä eteenpäin. Miten siis luoda lajiin työllistymismahdollisuuksia valmennuksen parissa?
LAJILIITON ROOLI SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? Lajiliitoilla suoran vaikuttamisen mahdollisuus siihen että mitä seura priorisoi (tai ei priorisoi) on lopulta varsin pieni. Lajiliitto voi ohjata omaa toimintaansa (seurojen päätöksellä) niin että se omalta osaltaan madaltaa tietyntyyppisen seuratoiminnan kehittymisen esteitä ja luo perusedellytyksiä sille että seura voi kehittyä lajiliiton (siis seurojen) toivomaan suuntaan Lajiliitto voi myös käyttää keppiä ja porkkana tietyntyyppisen toiminnan edistämiseksi, mutta lopullinen vaikuttamisen aste seuratasolla näitä mekanismeja käyttäen on kyseenalainen
LAJILIITON YDINTEHTÄVÄT? KPMG:n raportti (2014) määritteli lajiliittojen tehtävät seuraavaan viiteen ydinkohtaan: 1. Lajin kilpailujärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen Suomessa 2. Lajin kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät 3. Maajoukkuetoiminnan organisointi ja järjestäminen 4. Seurojen toiminnan edistäminen 5. Leirien ym. tapahtumien järjestäminen ja lajin tunnettuuden edistäminen Suomessa.