YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä 9.9.2014 Oulu, 7.10.2014 Tampere Itä-Suomen aluehallintovirasto, A-K Lyytinen 9.9.2014 1
Varautuminen = toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa mm. Valmiussuunnittelu: uhkien tunnistaminen, arviointi ja analysointi, (päivitys ja ylläpito) Etukäteisvalmistelut ja järjestelyt Varautumistoimenpiteet ja yhteistoimintasopimukset kuten henkilö-, tila- ja ajoneuvo sekä laite- ja materiaalivaraukset, labrat Muun toimintavalmiuden ylläpitämien Henkilöstön koulutus ja harjoitukset, (perehdytys) 2
Käsitteitä, määritelmiä mm. TURVALLISUUSTILANTEET = Uhkan tasosta johtuva ajallinen yhteiskunnan tila, joka jaetaan normaalioloihin, häiriötilaan ja poikkeusoloihin. Näissä saattaa syntyä erityistilanteita. ERITYISTILANNE = Normaaliolojen, häiriötilan tai poikkeusolojen aikainen yllättävä tai äkillinen uhka tai tapahtuma, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet, ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää. Sama erityistilanne voi sisältyä useampaan uhkamalliin. HÄIRIÖTILANNE = on uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Normaalioloissa esiintyvät häiriötilanteet hallitaan viranomaisten tavanomaisin toimivaltuuksin tai voimavaroin. UHKAMALLIT = kuvauksia tilanteista, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja sen elintärkeät toiminnot. Uhkamallissa esitetään uhkan vaikutusmekanismi, lähde, kohde ja vaikutus kohteessa, todennäköisyys sekä tunnistetut uhkamalliin sisältyvät vakavimmat häiriötilanteet. 3
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyt uhkamallit Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa tunnistetut häiriötilanteet 4
Keskushallinnon ohjaus Valviran on laadittava suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa. (Terveydensuojelulaki ja tarkempia säännöksiä STMn asetuksella) EVIRAn on laadittava valtakunnallinen valvonta-asetuksen 13 artiklan mukainen erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma.(elintarvikelaki ja tarkempia säännöksiä MMMn asetuksella) TUKESin on laadittava suunnitelma kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden hengen ja terveyden turvaamiseksi vakavissa onnettomuuksissa ja vastaavissa muissa erityistilanteissa. (Kuluttajaturvallisuuslaki ja tarkempia säännöksiä VNn asetuksella) 5
Aluetason varautumisen yhteensovittaminen AVIT sovittavat yhteen alueensa toimijoiden varautumista, järjestävät koulutusta ja valmiusharjoituksia ja tukeva kuntien valmiussuunnittelua. 6
Kuntien varautuminen, valmiussuunnittelu Suunnitelmassa yleinen ja toimialakohtaiset osat Yleisessä osassa määriteltävä johtaminen ja vastuut (mm. kunnanjohtaja, valmiusryhmä) Kunnan palveluista vastaavat toimialat laativat omat suunnitelmansa kriisien varalle (uhka-arviot). Suunnitelma laaditaan organisaatio ja käyttäjälähtöisesti Rakenteeseen ja laajuuteen vaikuttavat kunnan toimintaympäristö, alueen riskit sekä resurssit (UHAT) Pelastuslaitos tukee kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on sovittu palvelutasopäätöksessä 7
Hätäkeskus Alueellinen pelastuslaitos Poliisi Opetustoimi Ajantasaiset yhteydet muihin viranomaisiin ja alueellisin toimijoihin Kunnan varautuminen erityistilanteisiin YTH toimialalta mentävä jokin kärki kunnan/kuntien yleiseen osaan Kunnan valmiussuunnitelman yleisosa (sis. toimialakohtaiset yleisosat) ja tiedotus Toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat Toimialakohtaiset erityistilannesuunnitelmat tms. suunnitelmat tai toimintaohjeet Toimialojen poikkihallinnollista varautuminen ja yhteistyö. Esim. eri toimialojen erityistilanne suunnitelmissa yhteneviä kohtia, tietojen välitystä, vastuualueiden rajapintoja tms. Tekninen toimi Ympäristö terveyden huolto Terveydenhuolto Sosiaalihuolto Toimialan valmiussuunnitelma ( kärki yleisosaa) Toimialan erityistilannesuunnitelma (toimintaohjeet) * esim. tietoja alueen vesilaitoksista tarvitaan ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiseen erityistilannesuunnitelmaan
Valmiussuunnittelussa huomioitavaa 9
Kuntien erilaiset palvelurakenteet Luovat kuntien tilannejohtamiselle omat haasteensa Jos palveluiden järjestäminen ulkoistettu muiden tahojen (yksityinen, alueellinen) hoidettavaksi, vastuu on silti peruskunnalla (sopimusten sisältö tärkeä) Koska kukin palveluntuottaja on oma toimija erityistilanteessa, kunnan johtamisjärjestelmää laadittaessa tulee korostaa yhteistoiminnan järjestäminen kunnan ja palvelutuottajien välillä. Ratkaisevan tärkeässä asemassa on oikean tilannetiedon hallinta ja sen välittäminen kaikille toiminnassa mukana oleville yhteistyötahoille Yhteistoimintana esim. erityistilanteissa palveluntuottaja asettaa oman asiantuntijansa tai edustajansa kunnan johtoryhmään tai kunta asettaa oman edustajansa palvelun tuottajan johtoryhmään. Yhteydenpito johtoryhmiin on varmistettava jo suunnitteluvaiheessa (esim. VIRVE). 10
Valmiussuunnittelun salassapito, salassapito- ja luokitusmerkinnät Suunnitelman asianmukaisesta käsittelystä, jakelusta ja säilytykset on huolehdittava Julkisuuslain (621/1999) 24,1 :n kohtien 7,8 ja 10 salassa pidettäviä ovat asiakirjat ja tiedot kuten: Henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat,.. Asiakirjat, jotka koskevat onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua,.. jne Salassa pidettävät asiakirjat voidaan koota liitteisiin tai osa suunnitelmasta on vain salassa pidettävä Julkisuuslain 25 :ssä salassapito- ja luokitusmerkinnästä Valtiovarainministeriö on antanut ohjeen (VAHTI 2/2010,76) tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa 11
LUONNOS: Ympäristöterveyshuollon ja vesihuollon valmiussuunnittelu osana kunnan valmiussuunnitelmaa Rajapinta muihin suunnitelmiin Pelastuslaitoksen tuki KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA, yleinen osa MUIDEN TOIMIALOJEN VALMIUSSUUNNITELMAT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALMIUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTATEKNIIKAN VALMIUSSUUNNITELMA Muut YTH osiot WSP Talousvettä toimittavan laitoksen valmiussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma SSP Jätevesilaitoksen valmiussuunnitelma Valmiussuunnitelma talousveden laadun varmistamiseksi Sisältö (toimintakortit tms): - laitoksen toiminnan kuvaus (tämä osa voi olla yhtenevä esim. valvontatutkimusohjelman kanssa) - riskienhallintasuunnitelma (esim. WSP, vaarojen tunnistus, riskin arviointi ja riskien hallinta, voi olla erillinen järjestelmä) - suunnitelmat erilaisissa häiriötilanteissa toimimisesta varajärjestelmineen - toiminta poikkeusoloissa (siltä osin kun eroaa normaalioloista) - kriisiviestintäsuunnitelma - johtaminen - pelastussuunnitelma - työturvallisuussuunnitelma Itä-Suomen aluehallintovirasto, A-K Lyytinen Valmiussuunnitelma talousveden toimituksen jatkuvuuden varmistamiseksi - valvontatutkimusohjelma - riskienhallintajärjestelmä - viestintäsuunnitelma 9.9.2014 12
STMA 461/2000 11 a :Erityistilannesuunnitelma Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan ja muiden asianomaisten laitosten kanssa. Erityistilannesuunnitelma on sovitettava yhteen muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. vesihuoltolakiin ehdotettava laitoksen suunnitelma kunnan ympäristöterveydenhuollon toimialan ja kunnan vesihuollon valmiussuunnitelmat pelastusviranomaisen suunnitelmat Itä-Suomen aluehallintovirasto, A-K Lyytinen 9.9.2014 13
Viranomaisroolit Vastuuviranomainen, jonka vastuulle erityistilanteen hoitaminen kuuluu. Vastaa tietystä toiminnasta normaalioloissa, vastaa siitä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä kriisiviestinnän järjestämisestä. Muut viranomaiset, joiden vastuulle kuuluu jokin erityistilanteeseen liittyvät osa-alue mutta jotka eivät ole vetovastuussa. Tukevat toimivaltaista viranomaista tarpeen mukaan. TILANNE Onnettomuuden aiheuttama tilanne Tahallisesti tai rikollisella toiminnalla aiheutettu tilanne Tartuntatautiepidemia Vesi- ja elintarvikevälitteiset epidemiat JOHTOVASTUU Pelastustoimi Poliisi Terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto 14
Yhteistyötahoja? Pelastustoimi Terveyskeskus Epidemiatyöryhmä Työterveyshuolto Kunnan tekninen toimi, mukaan lukien vesihuoltolaitos Ympäristötoimi Ympäristöterveydenhuolto (naapurit) Poliisi Erilaisia asiantuntijatahoja ja laitoksia Aluehallintovirasto (AVI) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Laboratoriopalveluiden tuottaja Paikalliset laitokset ja yritykset Koulu- ja sosiaalitoimen laitokset Huolto- ja turvapalveluntuottajat Muita ketä?! 15
Tilannejohtaminen Tehostettua, tilanteen selvittämiseen ja hallitsemiseen tähtäävää toimintaa Tavoite pyrkiä suunnitelmallisesti varmistamaan mahdollisimman aikainen tilanteen havaitseminen ja ennakoiminen, tilannekuvan muodostaminen ja ylläpito, oikea tilannearvio, tarvittava asiantuntemus, nopea päätöksenteko sekä päätösten tehokas toimeenpano ja niitä koskeva viestintä Tehostettua erityistilanteiden hallintaa 16
Johtamisen operatiiviset tavoitteet 1. Vaarojen selvittäminen: Selvitä tapahtumatiedot Tunnista epäilty vaaranaiheuttaja ja selvitä sen ominaisuudet Selvitä vaaraolosuhteet ja henkilöiden altistuminen 2. Tilanteen arvioiminen päätöksentekoa varten: Tarkastele todetun tai ennakoidun altistumisen määrää suhteessa raja-arvoihin Tunnista suuren riskin tilanteet ja henkilöryhmät priorisointia varten Tilannekuvan muodostaminen Tarkenna riskinarviota ja tilannekuvaa, kun olet hankkinut lisäinformaatiota 3. Riskien torjuminen: Toimenpiteet, jotka estävät vaaranaiheuttajan leviämistä ympäristöön Toimenpiteet, jotka vähentävät väestön altistumista Jos riskiä vähentäville toimenpiteille on vaihtoehtoja, arvioi jokaisen seurausvaikutuksia Harkitse väestön terveydelle ja turvallisuudelle kokonaisuutena paras strategia 4. Viestintä Tilannejohtamisen tukeminen Altistuneiden ja muun väestön ohjaus ja neuvonta 17
Johtaminen, tilannekuvan luominen: tilannetietoisuuden keskeiset kysymykset? Mitä on tapahtunut Ketkä ovat aktiivisia toimijoita tilanteessa Mistä häiriötilanne johtuu Mitkä ovat häiriötilanteen vaikutukset yhteisölle yleisesti, omalle toiminnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (häiriön pitkittyessä) Tilanteen kehittymisen vaihtoehdot mitä toimenpiteitä häiriötilanteen hallitsemiseksi olisi syytä toteuttaa Mitä muut toimijat tekevät tilanteessa Ovatko omat resurssit riittäviä sekä resurssien jakaminen ja priorisointi Mitä muita resursseja on mahdollisesti käytettävissä ja miten niitä saadaan käyttöön Keneltä me tarvitsemme tietoa ja Ketkä tarvitsevat meiltä tietoa 18
AVIEN OHJAUS YTHn VARAUTUMISESTA Erityistilannesuunnitelmissa on päivittämistarvetta Erityistilannesuunnitelmat sovitettava osaksi peruskuntien valmiussuunnittelua (kärki) Lisättävä yhteistyötä muiden (peruskuntien) viranomaisten kanssa, jotta viranomaisten välinen vastuunjako ja toimintatavat erityistilanteissa olisivat ennalta tunnetut Epidemioiden selvitystyöryhmien tulee vastata ympäristöterveydenhuollon toiminta-aluetta ja asetuksen mukaiset edustajat nimetä koko alueelta Erityistilanteisiin on syytä kouluttautua ja harjoitella tilanteita (yhteistyössä) tietojen ja valmiuksien ylläpitämiseksi Viestintää on ennalta suunniteltava ja harjoiteltava! Terveydensuojeluviranomaisen tehtävä on varmistaa, että talousvettä toimittavien laitosten erityistilannesuunnitelmat on laadittu ja päivitetty Avit pyytävät päivitetyt valmiussuunnitelmat kunnilta (AVIen muistutuskirje 2013/valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen muiden hallintokuntien kanssa, STM/AVI tulossopimus) 19
Tausta-aineistoa mm. Yhteiskunnan turvallisuus ja YTS2010n ladattavat tiedostot http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/materiaalit Käsitteitä, Määritelmiä http://www.yett.fi =>liitteet => liite4 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. Valtiovarainministeriö, Sisäasiainministeriö, Puolustusministeriö, Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, Huoltovarmuuskeskus, Suomen Kuntaliitto ry. 2012 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön. Jussi Korhonen, Markku Ström. Pelastusopisto. Julkaisu 2/2012. Varautumisen tietopankki - materiaaleja, ohjeita ja oppaita. www.pelastusopisto.fi/fi/varautumis- _ja_taydennyskoulutus/varautumiskoulutus/tietopankki Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:2. www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/ymparistoterveydenhuolto/varautuminen_ymparistote rveydenhuollossa tai... /varautuminen_vesihuollossa